Toisaalta mieleen jäi myös se, että mitään kehittymistä en pelaajistossa kauden aikana nähnyt, joten jokin siinä valmennuksessakin mätti, koska yksikään pelaaja ei oikeastaan kehittynyt kauden aikana. Sen sijaan osa pelasi tasollaan, mutta loput enemmänkin laskivat tasoaan, ja on vaikea uskoa kollektiiviseen päätöksene pelata huonompi kausi kuin aiemmin, joten ainakin vähän se katse kääntyy valmennuksen suuntaan.
Valmennuksesta jäi myös mieleen vahvasti täysin typerä peluuttaminen. Eli jokoo siellä oltiin totaalisen jästipäitä, tai sitten ei vaan riitä kykyä lukea pelaajiton tilaa ja ollaan hirttäydytty vain omaan taktiseen rakenteeseen. Tämä muuten mielestäni näkyi myös jonkinasteisena kyvyttömyytenä muuttaa taktiikkaa, ja pelien sisällä mentiin ihan vaan momentumien saattelemana.
Tästäkin toki voi -ja saakin- olla eri mieltä, mutta näin sen itse koin.
Pelien kokemisesta olen kanssasi aivan samaa mieltä, mutta ehkä eri syistä. Itse yritän katsoa live-lätkää, koska se antaa mulle kaikkein parhaat kiksit. Isossa osassa on katsomon reagointi, joka ei aina vastaa pelitilanteita. Telkkarilätkä on mulle itseasiassa tylsää. Ja katsoimpa lätkää livenä tai telkasta, niin useinkin on tunne, että olen ollut aivan eri pelissä pariin muuhun kirjoittajaan nähden. Livelätkässä häviää telkkarin vahvuuden, eli runsaat uusinnat, joilla murskata joku yksittäinen suoritus ymmärtämättä tilanteen nopeutta, jolla se pelaajan ratkaistavaksi livenä tuli. Molemmissa on puolensa, mutta mulle valinta on selvä.
Valmennuksen tärkeimpiä tehtäviä on pelaajien kehittäminen. Tässä Salmelainen kusi valmennuksen muroihin. Ellei haasteena ollut, että maailmanmestarista on kehitettävä parempi maailmanmestari. Uj:n kasaama nippu oli niin kova, että ei siellä kyllä mun mielestäni pelaajana raakileita kovin montaa ollut. Kehittäminen pelaajana on enemmänkin pelin kehittämistä, sitä pelitavan hieromista ja yksittäisten tilanteiden ratkaisemista. En nähnyt tämän kauden IFK:ssa varsinaista taitovajetta, jonka kehittyminen kauden mittaan näkyy helpoiten katsomoon.
Mutta olihan joukkueessa kehittyviakin pelaajia. Lundell paransi pelaamistaan kauden aikana mun silmääni ilahduttavasti. Mailatekniikka on kehittynyt viime vuodesta paljon, nyt kiekko pysyy lavassa aika ahtaissakin paikoissa siniviivan yli tullessa. Fysiikka kehittynyt paljon, joka näkyy kamppailupelaamisessa. Ylenmääräisestä kuskaamisesta voidaan olla montaa mieltä, mutta itse näen sen tämän hetkisenä itseluottamuksen kehitysvaiheena, jolla rakennetaan se itsevarmuus tuoda se kiekko ylös, kun se on tuotava, vaihtoehtoa ei ole. Pelikäsitys paranee vielä, ja silloin niitä vaihtoehtoja näkee helpommin, mutta nyt on tärkeämpää kehittää varmuutta, kuin suitsemalla ruokkia epävarmuutta. Kokonaisuutena näen kehittyneen yksilönä paljon. Sama pätee Jääskään. Molemmilla loukkaantumiset pilasivat paljon kautta, mutta molempien kehittyminen on mielestäni kiistatonta. He ovat nyt parempia jääkiekkoilijoita, kuin 6kk sitten. Osa kehityksestä on puhdasta raakaa pelaajan omaa työtä, mutta mun mielestä ovat myös fiksuuntuneet jääkiekkoilijana, josta voi fysiikkavalmennuksen lisäksi antaa propseja jo muullekin valmennustiimille.
Winberg ja Teräväinen. Ei kahta sanaa. Kaksi peuraa ajovaloista on saatu nostettua tasolle, jossa pitää oikeasti miettiä oikeaa pelipaikkaa heille. Oma näkemys on, että koronan raiskaama pelaajabudjetti voi hyvinkin avata heille paikan runkoseitsikkoon. Jos pelaajabudjetti säilyy nykyisenä, niin siihen on sitten jo vaikeampi murtautua, silloin on kaikkien kannalta parempi etsiä peliaikaa pienemmästä Liiga-seurasta. Mestis ei riitä. Valitettavasti. Molemmista on tulossa erinomaisia jääkiekkoilijoita, mutta paikkoja kehittyä IFK:ssa on hyvin rajallinen määrä. Kummankaan puolustussuuntaan pelaaminen ei vielä fyysisesti ole IFK:hon riittävällä tasolla. Peliälystä ei kummallakaan jää kiinni jo nyt vaativampiinkaan sarjoihin, mutta fysiikalle on annettava aikansa. Ei käy Salmelaista kateeksi tuon pähkinän pureskelu. Mutta valmennus on mielestäni onnistunut heidän kohdallaan, taso on noussut.
Lyytinen. Odotukset oli kovat, mutta kauden aloitus yksinkertaisesti pettymys. Peli parani koko ajan loukkaantumiseen saakka. Mikä osa siitä oli valmennuksella? Oliko alku itseluottamusongelmia, kuten pelaaja itse on maininnut? Antoiko valmennus ne eväät, joilla asia korjattiin? Ei voi ulkopuolinen tietää.
Nodgren ja Heljanko. Minun silmään tässä poljettiin paikallaan. Molemmat saivat näyttöpaikkoja vähintään riittävästi, ja ovat treenanneet edustuksen mukana. Onko valmennus epäonnistunut, vai pelaajat kunnianhimottomia ottamaan Liiga-askelta?
En tiedä. Kehitys on usein askelten ottamista, eikä tasaista liukukäytävää. Nyt ei voi nähdä oikein mitään. Mystistä, sillä en usko heidän olevan mitenkään paitsiossa kehitysjunasta. Uskon vankasti kaikkien toivovan heidän kehitystään, ja tekevän työtä sen eteen.
Mutta sitten taantuneita pelaajia. Onko heitä? Kangasniemi. Oliko kyse valmennuksen epäonnistumisesta, vai pelaajan omien ominaisuuksien ristiriidasta joukkueen pelitapaan? Näyttöpaikkoja vähintään riittävästi. Hyvin saman tyylinen pelaaja Leskisen kanssa, mutta peliä eteenpäin vieviltä ratkaisuiltaan kuin yö ja päivä. Tai miten sitä kuvaisi, kun Iikka menetti ja Leskinen pääsääntöisesti syötti erinomaisen syötön. Tai teki maalin. Itse en sure Iikan lähtöä yhtään. Väärä pala isoon kuvaan. Eteenpäin.
Mutta itselleni ei muita taantujia tule mieleen. Alisuorittajia ehkä, mutten heitä taantujina pidä. Sitten on pitkä lista saikuista ja loukeista toipuvia/palautuvia, joiden peli ei ole alkusyksyn veroista ollut. En heitäkään taantujina pidä.
En pelitapaakaan, koska turbulenssi kokoonpanoissa ei ole voinut olla vaikuttamatta yhteispeliin.
Pelitavan perusteet on helppo oppia fläppisulkeisissa, mutta oikeaa peliä siitä syntyy vasta sitten, kun ajoitukset ja luistelulinjat on hiottu yhteensopiviksi. Ja se vaatii hemmetinmoisen määrän duunia. Silloin kun se duuni on kunnolla tehty , niin katsomoon kaikki näyttää lastenlekiltä. Ja kun ei, niin pelaajat törmäilevät keskenään, paikkovat paniikissa toistensa jättämiä aukkoja, sekoilevat just niinkuin pahimmillaan on sekoiltu. Ei siinä valmennuksen nerokkuus auta, kun raaka duuni on tekemättä.
