Pelin kuva oli aika pitkälti sama kuin kahdessa edellisessä Bluesin kotiottelussa. Blues tulee vauhdilla ensimmäiseen erään, toisessa erässä vähän vauhti hiipuu. Ässät ei alussa pysynyt yhtään Bluesin vauhdissa, mikä toisen erän lopun maalien ohella ratkaisi pelissä paljon. Blues oli lopussa jo selvästi väsynyt, mutta Ässät ei missään vaiheessa saanut oikeasti vaarallisia paikkoja tuossa lopun näennäisessä hallintajaksossaan.
Tuota Bluesin kolmannesta maalista on kyllä paha laittaa syntipukin viittaa kenellekään muulle kuin Kaltiaiselle, mutta kyllähän siinä Ässien kenttäpelaajatkin auttoivat aika hyvin. Siinä vaiheessa, kun Hurme heittää roikun kohti Kaltiaista, Kariyan ja Kaltiaisen välissä on kolme Ässien pelaajaa. Kaltiainen ei edes yritä ottaa kiekkoa haltuun, vaan tarkoituksena maalivahdilla lienee ohjata kiekko omille pelaajille, jotta turhaan ei omalla yv:lla katkoa tehdä omassa päässä. Kiekko kyllä otti aika kovan pompun Kaltiaisesta, mutta silti. Kariya haistaa tämän (tai vaihtoehtoisesti lähtee painostamaan Kaltiaista, että hän joutuisi tekemään katkon). Jos yksikin kolmesta Ässien kenttäpelaajasta olisi osoittanut pientäkään kiinnostusta kiekkoa tai Kariyaa kohtaan tuossa, Kariya ei uskoakseni olisi ehtinyt kiekkoon millään. Nyt vaan seistiin selkä suorana.
Itse en pitänyt Toivolan linjasta yhtään. Toivola näytti enemmän yläasteikäiseltä pikkunilkiltä isojen poikien keskellä. Lisäksi kolmannessa erässä pilli meni ihan kokonaan taskuun. Ensimmäisessä erässä olisi Ässille voinut helposti viheltää tuplastikin jäähyjä, kun taas Kivenmäen sukelluksesta piti antaa Bluesille kakkonen. Kyllä siinä muutama jäähyn paikka meni Bluesinkin rikkeistä ohi silmien, ei siinä mitään, tökeröin ehkä korkea maila en-muista-keneltä. Olen kuitenkin äärettömän pettynyt siihen, että tuomarilinja on nyt lipsumassa takaisin siihen "ei tuo nyt niin törkeä vielä ollut" -linjaan, jota se joskus pahimmillaan oli.
Porilaisen hulluuden palaaminen oli myös ajatuksissani ennen peliä. Onko se pelkkä illuusio? On päivänselvää, että vieraspeleissä porilainen hullus ei ole koskaan ilmennyt eikä tulekaan ilmenemään koskaan sillä tavalla kuin Isomäen hallissa. Kuitenkin tässä pelissä porilainen hulluus ilmeni enemminkin porilaisena typeryytenä, jonka huipentuma oli Kivenmäen käytöskymppi niillä hetkillä, kun loppukiri olisi vielä ollut mahdollinen. Turhissa paikoissa tyhmiä jäähyjä, koko ajan sääntöjen rajamailla pelaamista - tuomariin on tässä turha katsoa, kun Ässien jäähymäärää varsinkin ensimmäisessä erässä ihmettelee.
