Kyllähän Lukon pelaajien takaraivossa näkyi selvästi kummittelevan se tiistainen Oulun voitto, ainakin vielä ensimmäisessä erässä. Siksi lepsua oli pelaaminen silloin, että pojat tosiaan taisivat kuvitella voittaneensa mestaruuden kun Kärpät kaatui toisen kerran Oulussa 2000-luvulla.
Nimittäin vaikka Lukko avauserässäkin ihan hyvin sinne Vuorion maalille painetta loi niin ei vaan oltu terävinä sen enempää Vuorion maalilla kuin omalla maalillaankaan. Jo ajassa 6.25 peli oli 0-2, kun ensin Janne Lahti oli unohdettu vapaaksi, kolme pelaajaa otti sen sijaan Quinn Hancockia ja Hancockin syötön Lahti sai pistää Vehasen taakse. Jo maalia edeltävässä vaihdossa oli Tomek Valtonen puolen kentän verran Lukon alimman miehen takana ja pääsi yrittämään mutta sen Vehanen vielä komeasti kintullaan venytti alakulmasta.
Tuo 0-2 tuli ylivoimalla, kun miestä ei taaskaan maalilla pelattu tarpeeksi huolellisesti. Vehanen ehti siinäkin torjumaan, kiekko jäi pelattavaksi ja jostain se kaivettiin Hauhtoselle joka ei tyhjästä ohi pistänyt.
Sen jälkeen oikeastaan Lukkokin hiukan havahtui mestaruusunelmistaan ja alkoi pelaamaan mutta kuten sanottu, se viimeinen rutistus Vuorion maalilla jäi avauserässä näkemättä. Tai kenties Jokerit vaan puolusti niin hyvin, sillä jatkuvasti Vuorion pomputtaessa puolustus siivosi irtokiekot.
Unohtaa ei tietysti sovi sitäkään että ensimmäisessä erässä Lukko oli se joukkue joka keräsi jäähyt. Toisessa erässä tahti muuttui, Jokerit sai nyt jäähyjä ja sitä kautta Lukko pääsi peliin mukaan entistä vahvemmin.
Pasi Saarelan ylivoimakavennus oli komea. Jokerien oma puolustaja teki maskia Vuoriolle ja kun se veto lähti semmoisena mulkunkorkuisena niin kuin vanhaan malliin niin eihän siinä Vuoriolla mahdollisuuksia ollut torjuntaan.
Oikeastaan koko toinen erä pelattiin yhtä maalia ja kyllä se tasoitus roikkui kauan ilmassa. Tuntui vaan että vaikka kiekko kummallisesti Vuorion maalilla ja milloin missäkin kimpoili niin sisään ei mene millään, mutta lopulta kuitenkin nelosketju onnistui. Miikka Tuomaisen vahvasta esityöstä Semir Ben-Amor pääsi kahdesti koettamaan, ja toisella kerralla taisi ilmasta lyödä kiekon Vuorion taakse.
Paikkansa oli toki Jokereillakin, mutta Vehanen puolestaan hoiti ne. Jokerien parhaan maalintekopaikan toisessa erässä järjesti Lukon "puolustaja" Patrik Nevalainen joka jostain käsittämättömästä syystä löi kiekon oman maalin edessä rystyltä kohti... omaa maalia mutta onneksi Vehanen oli siinäkin hereillä.
Ihan luottavaisin mielin lähdettiin siis kolmanteen erään mutta eihän se mennyt yhtään niinkuin piti. Heti erän alkuminuuteilla Jokerit sai hiukan halvan johtomaalin. Lukon puolustaja ja Jokerien hyökkääjä luistelivat kiekon perässä kohti Lukon päätyä, linjatuomarilla käsi pystyssä pitkän merkiksi, lähempänä oleva linjuri seuraa kaksikon luistelua ja kiekon kulkua ja yhtäkkiä levittääkin kätensä ennen kuin kiekko ylittää päätyviivan ja antaa pelin jatkua. No, siitähän se kiekko pelattiin Lukon maalille, Vehanen ehti torjumaankin mutta paluukiekon pisti Juha Lind verkkoon. Kovasti pojat protestoivat sitä pitkän viheltämättä jättämistä, mutta toisaalta oli siinä nyt aikaa sentään huomata että peli kaikesta huolimatta jatkuu eli kyllä tuon ihan kentällä olleiden Lukkolaisten piikkiin saa laittaa.
Tämä lamautti Lukon pelin täysin, melkein jopa pahemmin kuin ensimmäisessä erässä koomailtiinkaan. Pari kertaa tosin Lukko onnistui hätyyttelemään Vuorion maalia vaarallisesti, ensimmäisellä kerralla pakki siivosi maaliin menossa olleen kiekon helvettiin ja toisella kerralla, samassa tilanteessa josta Kalle Kerman sen jäähynsä sai, en kyllä nähnyt että missä se kiekko kävi. Ottiko Vuorio sitten kopin vai oliko siinäkin joku pakki tiellä, tiedä häntä mutta ei Lukko sitten enää lopussakaan mitään merkittävää aikaan saanut ja niin pinnat menetettiin taas vierasjoukkueelle. Katkeralla tavalla, pakko myöntää mutta parempihan nämä pelit aina hoitaa.
Se pitää kyllä sanoa että on Lukolla kummallinen systeemi peluutuksessa. Kellotaulussa lukee 58.30, Lukko maalin tappiolla ja kaukalossa pyörii niin kuin puolukka pillussa joku helvetin Nevalainen.
Kyllä se kummallisesti tuntuu tuo peli nyt ailahtelevan. Ja kuten sanottu, vieraskaukalo tuntuu tällä hetkellä sopivan Lukolle paremmin kuin Äijänsuo. Hyvää vieraspeliä seuraa aina välittömästi huonompi kotipeli, ja ailahtelevat otteet on huomioitu yleisössäkin näköjään. Tänäänkin vain reilut 3200 katsojaa, tosin ilmakaan ei varsinaisesti mikään morsian näyttänyt olevan. Voi olla että huono ajokeli pelotteli ainakin pitkämatkalaisia jäämään kotiin, mutta ei mua sentään...
Hyvin Lukosta onnistuivat Petri Vehanen sekä nelosketju. Pasi Saarelan maali oli komea, ja totta kai Pasillekin tekee hyvää onnistua. Ja miksei, kyllähän Perttu Lindgrenkin ihan hyvin pelasi.
Muuten oli aika harmaata massaa, mm. Haataja tuntui kärsivän kokomaski naamalla pelaamisesta ja niinpä hän sen kolmanteen erään tullessa jättikin pois ja siirtyi tavalliseen visiiriin, mutta eipä se kummemmin tuntunut vauhtia lisäävän.
Tommi Kovanen teki paluun kaukaloon liki kolmen kuukauden huilin jälkeen ja kyllähän Kovasta on odotettukin. Ei hän nyt vielä mitään ihmeempiä esittänyt tänään mutta se on ihan luonnollinen asia. Patrik Nevalainen tuli jo haukuttua, Lukon ja koko sarjan huonoin puolustaja kenties? Mutta eipä kovin hyvin onnistunut tänään Tomi Pettinenkään, joka sentään yleensä on puolustuksen tuki ja turva.
Yhden ylivoimamaalin Lukko teki, mutta semmoinen asia jäi mieleen että eipä sinne Jokerien maalille nytkään Lukosta ketään saatu maskimieheksi.
Jokereista en sen kummemmin osaa onnistujia nimetä kun kotijoukkuettahan näissä aina tulee seurattua. Maalintekijät tietysti jäivät mieleen sekä Vuorio maalilla. Ihan kiva että Miksu onnistuu, mutta ei tänään olisi sentään ihan tollai tarvinnut.
Joopa joo. Ei kai tässä kummempaa. Lähen tästä tuonne Lukon osastolle lueskelemaan joko siellä on keksitty tämän illan vastuuvalmentajan tehtäviä hoitaneelle Juha Vuorelle uusia hassuja nimiä, sillä eihän tätä tappiota nyt voi kotona kuumeessa maanneen Uraman syyksi pistää, eihän? Taikka edes pirteästi pelanneen Pasi Saarelan?
