To 17.5.2012 Puolivälierä: Yhdysvallat - Suomi

  • 75 385
  • 244
Tila
Viestiketju on suljettu.

Lexaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Juventus
Kentällisistä vielä sen verran, että ykkösen olisin pitänyt sellaisenaan, mutta tuo kakkos-ketjun kokoonpano ei kyllä herätä yhtään luottamusta. Myöskään kolmosta en ymmärrä, kaksi tietokonetta ja Komarov, mikä on ketjun tarkoitus? Kulmamylly??

Kakkonen olisi voinut olla vaikka Kiiskinen-Immonen-Pesonen ja kolmoseen sitten Tuppurainen-Kapanen-Komarov.
Tuossahan olen yrittänyt lyhyesti noita kommentoida miksi näin. Ja ihan omilta fiilispohjiltani ja mitä olen treeneistä ja peleistä nähnyt. Mielestäni hyökkäyspään pelaajat on koottu aikalailla persiilleen, mutta toisaalta se kertoo jo paljon että on vaikea heittää pelaajia joita tuolla voisi sitten ollakkaan.

Kavereiden kanssa ollaan pienellä heitollakin puhuttu että Jalonen voisi rohkeammin nostella vaikkapa Armiaa sun muita junioreita jonkun jo nähtyjen Pihlströmien ja Kontioloiden tilalle. Armia varsinkin vakuutti minut nuorten mm-kisoissa että pää kestää kovissakin paikoissa viileästi. Toivottavasti vuoden 2011 kultastatus ei tule painamaan tiettyjen pelaajien valinnoissa tulevaisuudessa liikaa.
 

KiVi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Nanna Karalahti
Granlundin vaihto tupinpurennan jälkeen lupasi minusta hyvää. Vittu, se tulee näyttämään seuraavaan peliin.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Nämä kuolemanpelit ovat aina vähän liiankin suuria vedenjakajia turnaukselle. Voitto huomenna, niin turnaus on plussan puolella ja pääosin jo onnistunut, koska joukkue on mitalipeleissä. Tappio huomenna, niin kaik on mänt, puolet kannattajista kierii tuhkassa repien ihokkaitaan ja toinen puoli haluaa kierittää Jukka Jalosen, Jussi Jokisen ja varmuudeksi Timo Jutilankin tervassa ja höyhenissä.

Osa tulee ilkkumaan ensi vappuun asti, että "mitäs minä sanoin, tosipeleissä ja tosivastustajia vastaan Suomi ei pärjää, ja kaikki Suomen aikaisemmat mestaruudet ja mitalit ovat tapahtuneet epätosipeleissä ja heikkoja maita vastaan pilipaliturnauksissa". Jos on joskus voitettu ns. tosipeleissä (vaikkapa olympialaisissa) Gretzkyt ja kumppanit mitalipelissä, niin silloin "Kanada ei pelannut tosissaan voitosta" tai sitten jopa "Neuvostoliitto antoi Suomen voittaa 1988".

Suomen voitot tulevat tietyille ihmisille aina vastustajan armosta pilipaliturnauksissa tai korkeintaan satumaisella tuurilla, jossa kiekon olisi kuulunut pomppia vastustajalle. Suomen tappiot taas johtuvat aina surkeasta pelitavasta, huonosta valmennuksesta, kehnoista pelaajista ja Timo Jutilan hotellivarauksista - eivät koskaan siitä syystä, että vastustaja oli silloin parempi tai että sillä kävi puolestaan tuuri.

Ei tätä noidankehää voi katkaista eikä voittaa. Onneksi Suomen maajoukkue sentään voi aina välillä voittaa, jolloin me normaalit ihmiset voimme joskus nauttiakin urheilun suolasta eli voitontunteesta ottelussa, jossa Suomi on altavastaajan asemassa.

Hei, altavastaaja. Mehän olemme nyt altavastaajia. Mikä ihana asia! Sillä täkäläisen median ja katkerien kannattajien paineet ovat ennakkosuosikin asemassa lähes aina joukkueelle liikaa, koska (täysin oikein päättelevät) pelaajat tietävät, että kun ennakkosuosikin asemassa tulee häviö, niin selkään lyötävät puukot ja lokasangot ovat jo valmiina. Sen sijaan altavastaajan asemassa Suomi on monesti kyennyt pelaamaan paineettomasti ja vapautuneesti, koska pahinta mitä voi sattua on häviö ja sitähän kaikki kannattajat ja mediat jo odottavatkin.

Tästä syystä ennustan, että huomisesta pelistä tulee luonteeltaan ihan erilainen kuin aiemmasta maiden välisestä kohtaamisesta ja että kuilun partaalle altavastaajaksi sysätty Suomi saattaa hyvinkin kaivaa vitutuksesta voimaa ja peitota Yhdysvallat. Ykkösketju kyllä pystyy tarvittavat maalit värkkäämän ja Vehanen antaa mahdollisuuden voittoon, jos kenttäpelaajat sen vain hyödyntävät.
 

JofaPlayer

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Jostain syystä edelleen aika hemmetin kova luotto että huominen kuolemanpeli hoidetaan vaikka muutama päivä takaperin tulikin rumasti pataan.

Kumpikin jengi pelannut vaihtelevan turnauksen tähän mennessä. Usa:n peli lupaavaa ja energistä, ja päänahat Suomesta ja Kanadasta mutta sitten taas häviö Slovakialle ja erittäin omituinen pistemenetys Kazakhstanille. Suomelta ihan vakuuttavaa peliä aina P-Amerikan maita vastaan pelattuihin otteluihin asti.

Sanomattakin selvää että Vehaselta pitää tulla taas samanlainen maaginen peli kuin esimerkiksi viime vuoden välierässä ja finaalissa. 2.kentältä odotan tasonnostoa pelillisesti ja tehollisesti. Granlundilla varmaan ihan helvetinmoinen näyttämisen halu (huom. ei sooloilu-tyyppinen) vaikka itse varmasti tietää että erän penkittäminen ei merkkaa yleensä mitään isoa ja ei se niin iso juttu ollut. Joku avausmaalin tekeminen/syöttäminen saattaisi olla se ratkaiseva tekijä että Granlund olisi jälleen se mistä koko vuosi on nyt puhuttu. Käy todella sääliksi jos huomenna tulee pataan, koska tämä herra on sitten mediassa yhdessä J.Jokisen kanssa joutuu olemaan ne flopit ja kansanpetturit, vaikka peliesitykset ja tehot kummallakin ihan ok:t. Uskon että MG pelaa hyvän pelin huomenna.

Jenkit tulee varmaan taas hirveällä prässillä ja toivon että Jalonen on keksinyt jotakin sen prässin avaamiseen ja turnauksessa noin kokonaisuudessaan ihan hyvin pelanneet Kukkonen,Jaakola,Mäenpää eivät olisi niin isoissa vaikeuksissa kuin olivat P-Amerikan maita vastaan aiemmin.

Yhden maalin peli kuulostaa mun korvaan todennäköisimmältä ja jatkoaika/rankkarit olisi aika perinteinen tapa ratkaista Suomi-Usa puolivälierä. Heitetään 3-2 rl Suomelle.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
JYP, Tappara
Suomi on samalla tasolla Usan materiaalin kanssa, mutta ei Ruotsin ja Venäjän.

Mielestäni suomalaiset jatkuvasti yliarvioivat Suomen joukkueen rosterin hyvyyttä. Jukka Jalonen on kyllä ottanut kaiken ja vähän ylikin irti Suomen nipusta.

Tehdäänpä pientä vertailua. Suomalaiset ei taida tajuta kuinka kovia jätkiä USA:lla on. Karjalalippikset eivät välttämättä ole kuullutkaan mistään Cam Fowlerista. Noin niinkun esimerkkinä.

Maalivahdit:

Suomella voi Vehasen ansiosta olla pieni etulyöntiasema maalivahtipelissä. Se onkin ainoa missä etua on.

Puolustus:

Vähän tilastoja USA:n pakeista:
Cam Fowler, Anaheim, 82 ottelua 5+24=29, jäällä 20-25 minuuttia pelissä.
Jack Johnson, Columbus (ja Kings), 82 ottelua, 12+26=38 jäällä 25-30 minuuttia pelissä.
Alex Goligoski, Dallas, 71 ottelua, 9+21=30, jäällä 20-25 minuuttia pelissä.

Suomen viime kauden mestaruusjoukkueesta tuttu Sami Lepistö, Chicago, 26 ottelua, 1+2=3, 5-10 minuuttia jäällä. Oli vaikeuksia mahtua Chicagon kokoonpanoon, kuten ollut aina vaikeuksia mahtua NHL-joukkueen pelaavaan kokoonpanoon.

Suomen TOP3-pakisto (ketä tähän edes kuuluu?) häviää aika sata nolla USA:n parhaille pakeille. Lisäksi USA:n kaikkien pelaavien pakkien rutiinitaso on ties montako kertaa kovempi kuin suomalaisten. Kyllä Suomi pelaa hyvin Euroopan joukkueita vastaan, mutta kun oikeesti tulee vaikea joukkue, kuten USA tai Kanada niin eipä paljon jakoa ole. Verrataan KHL-miehiä NHL-miehiin, jotka ovat koko kauden pelanneet vastuullisissa rooleissa NHL:ssä.

Hyökkäys:

Suomelta oikeesti kohtuullisen kovan tason pelaajia ovat Koivu, Jokinen, Filppula.

Koivua pidän leijonakapteenina sekä puolustus- ja hyökkäyspelitaitonsa takia parempana (tai ainakin tärkempänä) kuin ketään USA:n hyökkääjää.

Loistokauden ja piste-ennätyksen tehnyt Flippula teki NHL:ssä tällä kaudella 66 pistettä. Max Pacioretty teki 65 pistettä tällä kaudella. Karjalalippiskaveri vertaisi nimen tuntemattomuuden perusteella Paciorettyä ehkä Pyörälään?

Bobby Ryanin moni tuulipukukin on saattanut kuulla. Hieman ehkä Jussi Jokista parempi.

Turha pisteitä tuijottaa, kun pelaajia vertailee, mutta yksi tapa sekin saada vähän perspektiiviä asioihin.

Suomen loput kolme neloskenttää eivät kestäkään vertailua USA:n jäljelle jääviin. Ottaisitko sinä Kyle Okposon vai Janne Pesosen kakkosen laitaan?
 

Thoke

Jäsen
Suosikkijoukkue
Masokistien ja pessimistien suosikki=SaiPa
Leijonat saa tänään arvovieraita | MM-jääkiekko 2012 | Iltalehti.fi

Katainen ja Stubb aikaistivat Leijona-treenej - MTV3.fi - Urheilu - Jääkiekko - MM2012

On se kumma kun poliitikkojen täytyy sotkeutua joukkueen toimintaan ennen toistaiseksi koko kisojen tärkeintä ottelua. Nimenomaan sen tietyn puolueen. Joukkueen aikataulujakin näköjään siirrettiin, jotta näiden herrojen vierailu saadaan onnistumaan heidän itsensä haluamana ajankohtana. Eikö tässä pitäisi toimia nimenomaan toisinpäin, eli herrat itse itse mukauttaisivat aikataulunsa joukkueelle sopivaksi. Ollaan puhuttu, että joukkueelle pitäisi antaa työrauha, mutta ei tämä oikein omasta mielestäni siltä näytä.

Mikäli satuttaisiin voittamaan (toivottavasti voitetaan) huomenna, niin eiköhän nämä herrat ota tapahtuneesta kaiken PR-hyödyn irti. Tyyliin "Kataisen ja Stubbin vierailu inspiroi omalta osaltaan Leijonat voittoon". Jos taas hävitään, niin vierailu varmaan unohdetaan vähin äänin.

PS. DDR:ssähän valjastettiin aikoinaan myös urheilu ja politiikka voimakkaasti keskenään.
 

Artsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Leijonat saa tänään arvovieraita | MM-jääkiekko 2012 | Iltalehti.fi

Katainen ja Stubb aikaistivat Leijona-treenej - MTV3.fi - Urheilu - Jääkiekko - MM2012

On se kumma kun poliitikkojen täytyy sotkeutua joukkueen toimintaan ennen toistaiseksi koko kisojen tärkeintä ottelua. Nimenomaan sen tietyn puolueen. Joukkueen aikataulujakin näköjään siirrettiin, jotta näiden herrojen vierailu saadaan onnistumaan heidän itsensä haluamana ajankohtana. Eikö tässä pitäisi toimia nimenomaan toisinpäin, eli herrat itse itse mukauttaisivat aikataulunsa joukkueelle sopivaksi. Ollaan puhuttu, että joukkueelle pitäisi antaa työrauha, mutta ei tämä oikein omasta mielestäni siltä näytä.
Kannattaisi varmaan sinunkin lukea tämä Aran kommentti. Lienee aika lähellä totuutta:

Uskooko Aravirta Jalosen Katais-selityksen? - MTV3.fi - Urheilu - Jääkiekko - MM2012
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Pitäisi Katainen ja Stubb nakata hiuksista vittuun häiritsemästä urheilijoiden keskittymistä.

Typerää pönötystä, yhteiskuvia ja medialle suunnattuja väkinäisiä "kannustuspuheita" voi olla pakko suvaita mahdollisen voiton/mitalin jälkeen, mutta sitä ennen pukukoppiin ei pitäisi päästää kuin korkeintaan viimeinen Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt tai sitten joku Simo Rouvali, joka kertoisi, että elämässä on paljon muitakin asioita kuin jääkiekko ja että ei kannata ottaa matsista liikaa hermopaineita, vaikka sen nyt voisi kuitenkin pyrkiä voittamaankin.

Minua vituttavat hyvin paljon kaikki nämä poliitikot, jotka ovat maireina paikalla edistämässä itseään mutta jotka eivät välitä pätkääkään jos tulee tappio. Sama se on muussakin viihteessä kuten musiikissa. Aikoinaan Nightwishin suosion nousun päivinä (silloin juuri ennen Tarja Turusen lähtöä) Matti Vanhanen ja hänen puoluetoimistonsa työntekijät tietojeni mukaan soittelivat bändin managementille ennen sitä kuuluisaa jäähallin keikkaa ja halusivat tulla yhteiskuviin bändin kanssa, Matti olisi varmaan sitä kuuluisaa pukinmerkkiään näyttänyt. Tähän ei management suostunut, mutta keikalle Vanhanen sentään tuli possensa kanssa. Kovasti Vanhanen Lordin ja Pikku G:nkin kanssa huseerasi niin kauan kuin suurinta suosiota riitti. Sama juttu Kataisella ja Stubbilla. Ei taatusti näy herroja tappion hetkellä poseeraamassa.
 

Jabbbe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Anaheim Ducks, Oulun Kärpät

Sulla on viestissä pointtia, mutta toisaalta vedät aika överiksi tuon vertailun ja tuosta paistaakin läpi melkoinen NHL-pelaajien jumalointi. Pitää kuitenkin muistaa, että jääkiekko on edelleen joukkuepeli.

Cam Fowlerista sen verran, että kun tilastoilla lähdit perustelemaan miehen loistavuutta, niin olisit samantien lyönyt plusmiinus-lukeman matkaan. Kaverin saldo oli tällä kaudella varsin jäätävästi pakkasella, -28. Eikä viime kausikaan tässä mielessä juuri paremmin sujunut (-25). Lahjakas pelaaja toki on kyseessä ja varmasti parantaa myös puolustuspelaamistaan vuosien mittaan, mutta toistaiseksi kaveri on vielä melkoinen noviisi omassa päässä. Kiekon kanssa hän on paineenkin alla kohtalaisen hyvä, mutta kiekottomana haahuilee jatkuvasti kuin puolukka perseessä.

Ja miksi otit Sami Lepistön tähän vertailuun mukaan? Tilastoilla on niin helppo perustella mielipiteensä haluamallaan tavalla. Olisit siis samantien vetäissyt vaikka Kime Timosen mukaan vertailuun kun kerran joukkueen ulkopuolelta hait pelaajan. Siinä on kaveri, jonka ottaisin omaan joukkueeseeni satanolla ennemmin kuin yhdenkään USA:n tämän kevään MM-puolustajan.

Ja kommentistasi koskien Bobby Ryania olen täysin eri mieltä, ellei sitten ollut ironisesti heitetty. Ryan pesee mennentullen ja palatessa Jussi Jokisen liki jokaisella pelin osa-alueella.

Siitä olen silti samaa mieltä, että kyllä USA:n MM-joukkue pesee paperilla Leijonat tänä keväänä. Ei mitenkään suvereenisti, mutta melko selkeällä erolla kuitenkin. Onneksi näitä pelejä ei kuitenkaan paperilla ratkaista, vaikka ihmeitä saakin tapahtua jos Suomi meinaa välieriin vielä selvitä. Materiaaliero ei ole se suurin syy miksi pidän Yhdysvaltoja puolivälierän ennakkosuosikkina vaan se syy on yksinkertaisesti pelillisissä asioissa. Molemmat niput kykenevät kyllä pelaamaan omaa peliään laadukkaasti, mutta jos Jalonen ei kykenee vetämään useampaa kania hatusta niin USA:n "meidän peli" raiskaa tällä hetkellä Suomen vastaavan lujalla kädellä. Toivotaan siis huippuiltaa Vehaselle, tehoja ykkösketjulle ja epäonnea jenkeille. Ehkä meillä sitten on pieniä mahdollisuuksia yllättää...
 

ahtikullervo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Anaheim Ducks
Tehdäänpä pientä vertailua. Suomalaiset ei taida tajuta kuinka kovia jätkiä USA:lla on. Karjalalippikset eivät välttämättä ole kuullutkaan mistään Cam Fowlerista.

Nimiä tuiotamalla ei kauas lennetä. Viime vuonnakin oli Venejälla oli miehistössä Kovalchuk, Ovechkin. Jätkät jotka NHL:ssa on kovempia nimiä kuin yksikään USA:n nipusta. Ja olihan täällä aikamoista itkua kuten nyt pelin alla.

Itse asiassa ennen kisoja oli kaikkien tiedossa, että aika kovat nimet on monessa joukueessa. Mutta pelit ne on pelatava ja unelmat ne jotka sankarit tekee. Vuosi sitten se nähtin. Ja joka vuosi vaikka kun MM kisoissa tai NHL:n pudotuspeleisse ennakosuosikit tippu. Ja tippu ne useammin kuin voittaa... Suomi on viella kisoissa mukana ja se merkitse etta unelma on viella siella. Huomen iltaan asti ainakin. Siihen asti tsemppiä ja uskoa vaan. Omihin väreihin!
 

Teisa

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Omaan korvaan särähti tämä kommentti Immosen haastattelusta.

- Kiekkoa pitää saada liikkeelle. Aina ei välttämättä pystytä syöttelemään. Joudumme varmaan pelaamaan vähän laitojen kautta. Pieniä chippejä ulos, ja sitä kautta.

Näinkö se USA:n voimakas prässi puretaan? Toivottavasti tämä ei tarkoita rännikiekkoja, avaussyöttöjä seisoville laitureille tai roiskaisuja keskialueelle..
 

Ck

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, NHL suomalaiset
Granlundin vaihto tupinpurennan jälkeen lupasi minusta hyvää. Vittu, se tulee näyttämään seuraavaan peliin.

Sama homma! Veikkaan, että kovimmat odotukset Mikke asettaa kuitenkin itselleen ja tulee otteluun rentona (mahdollisesti vika matsi suomessa pitkään aikaan ja Siepit saa jäädä taakse), vittuuntuneena ja tempaisee jengiltä silmät päästä. Legendaarisesti, Feenix lintu nousee tuhkasta. Eli huomenna Mikke vie ja muut PIGistä tekee mitä pystyy, Mikke tekee mitä tahtoo!
 
Suosikkijoukkue
JYP, Tappara
Sulla on viestissä pointtia, mutta toisaalta vedät aika överiksi tuon vertailun ja tuosta paistaakin läpi melkoinen NHL-pelaajien jumalointi. Pitää kuitenkin muistaa, että jääkiekko on edelleen joukkuepeli.

Hyvää kritiikkiä. Suurin pointti mulla oli se, että Suomen joukkueen materiaali on kovin heikko. Väitän, että perussuomainen ei tajua kuinka huono se on suhteessa muihin. Mutta on täysin totta, että nimillä ei tee yhtään mitään. Peli on joukkuepeli ja joukkueena voitetaan ja hävitään. Halusin vaan tuoda esiin kyseisen näkökulman rostereista. Jukka Jalonen on ottanut tästä materiaalista viime vuosina täydet ja vähän ylikin irti.

En jumaloi NHL:ää, mutta pelaajat, jotka ovat pelanneet maailman parhaimpia pelaajia vastaan koko kauden niin monesti sen näkee noissa MM-kisoissakin, jos vaan motivaatiota riittää. KHL-pelaajat pärjää monesti eurooppalaisia vastaan, mutta harvemmin pohjoisamerikkalaisia vastaan. En nyt tarkoita Radulovin ja Jagrin kaltaisia pelaajia, vaan lähinnä suomen Anssi Salmeloita ja Jarkko Immosia.

Cam Fowlerin noin huonosta +/- tilastosta en edes tiennyt, vaikka on tiedossa, että kaveri pieni hasardi välillä onkin omassa päässä. En tarkoituksella pimittänyt tietoa.

En ottanut Timosta vertailuun, koska hän ei pelaa joukkueessa. Mietitäänpä jos Suomella olisi kaikki NHL:ssä vakituisesta pelaavat puolustustajat eli Timonen, Salo ja Lydman. Pakisto olisi huomattavasti kovempi. Media huutaisi Olympiatason pakistoa (jota se suomen kohdalla onkin), mutta olisiko näillä kolmella lisättynä Suomen pakisto edes parempi kuin ruotsin tämänhetkinen mm-kisoissa oleva?

Sami Lepistön otin vertailuun, koska hän oli viime vuoden mestarijoukkueen ainoa puolustaja, joka pääsi NHL:ään. Muut ei edes päässeet koittamaan. Kyllä minäkin Mikko Mäenpään sm-liigan ottaisin, kova kaveri sm-liigaan, mutta ei tarpeeksi kova NHL:ään. Näitä tapauksia kun on suomen pakistossa 8 kappaletta ja USA:lla vastaava määrä NHL:ssä normaalisti pelaavia jätkiä niin onhan siinä suuri ero. Olen käyttänyt suomen pakistosta termiä tasaisen paska. Siksi Jukka Jalosen neljän puolustajaparin peluutus on ollut järkevää ja jopa toimivaa, ettei kenenkään tarvi pelata kuin suhteellisen pienet minuutit, näin voi olla paremmin hereillä ja jaksaa pelata sen aikaa, kun joukkueessa ei kuitenkaan ole näitä tyyppejä, jotka pelaavat 30 minuuttia illassa.

Pointti oli lähinnä, että ero Suomen KHL-rungon ja USA:n NHL-rungon välillä on kuitenki selkeä, kun pelataan pelejä Kanadan ja USA:n kaltaisia joukkueita vastaan.

Tämä rosteri osio on pienin syy miksen usko Suomen voittoon. Pelillisesti USA oli niin paljon edellä, että ihme täytyy tapahtua, jos Leijonat menee voittoon. Toivon tietysti täysillä Leijonien voittoa.
 

Unkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liverpool FC
Huomenna kolme iloista possua: Veli Huilu, Veli Viulu ja Veli Ponteva käyvät henkilökohtaisesti pukukopissa luomassa henkeä Leijoniin. Voitto on tämän jälkeen varma. Kolmikolla ei ole muuta kuin menetettävää (ja aika paksut posket).
 

-Vikke-.

Jäsen
Suosikkijoukkue
Nashville Predators, Minnesota Wild, Tappara
Joo-o. Täällä on monenlaista ketju sommitelmaa ja Jalonen teki omat päätöksensä. Itse olisin Jalosena muokannut 2 ketjua, koska 1 ja 2 ketju kantavat kumminkin suurimman osan hyökkäyspelin tehoista. Itse olisin muodostanut ketjun jotenkin näin:

1. V.Filppula - M.Koivu - J.Jokinen

2. M.Granlund - J.Immonen - T.Kiiskinen/Komarov

3. Komarov/Kiiskinen - N.Kapanen - J.Pesonen

4. A.Pihlström - P.Kontiola - J.Joensuu


Ja pakkiparit:

Hietanen - Jaakola

Väänänen - Järvinen

Kukkonen - Niskala

Mäenpää





Ja jos oikeen KUNNOLLA sekotettaisiin ketjuja niin:


1. Filppula - Koivu - Jokinen (yhteispeli toimii mielestäni hyvin ja Jokinenkin alkanut onnistumaan, hyvä maalinedustapelaaja tuohon) : )

2. Granlund - Kapanen - Komarov/Kiiskinen (Immosen ja Miken yhteispeli ei ole toiminut nyt, joten Kapanen sentteriksi ja Komarov tai Kiiskinen tekemään töitä sinne. Toki Immosenkin voi tuohon Kapasen tilalle laittaa, mutta 3 lenkiks siihen pitää ottaa joku tilaa ja töitä tekevä pelaaja)

3. Komarov/Kiiskinen - Immonen - Pihlström

4. Pyörälä - Kontiola - Joensuu

13 hyökkääjä olisi Pesonen (En ole ollenkaan vakuuttunut Pesosen pelistä ja uskon, että se on suurin syy tuohon 2 ketjun tehottomuuteen. Toki sekin voi vaikuttaa kun kaikki ovat ns. ''taitopelaajia'')


Pakkiparit:

Väänänen - Niskala

Hietanen - Järvinen

Kukkonen - Jaakola

Mäenpää


Vähän semmoinen puolustava-hyökkäävä pakkipari periaate.
 

Jabbbe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Anaheim Ducks, Oulun Kärpät
Halusin vaan tuoda esiin kyseisen näkökulman rostereista.

Jep ja ihan selkeähän tuo ero on. Mulle on tullut jopa hieman yllätyksenä se miten hyvin jenkit on myös joukkueena saanut homman tänä keväänä toimimaan. Heillä on kaikki mahdollisuudet mennä vaikka päätyyn saakka. Nuori ja nälkäinen joukkue ja peli-ilmeestä päätellen hienosti sitoutunut MM-projektiin. Jos (toivonmukaan ei kun) leijonat putoaa huomenna niin sympatiat kääntyy silloin jenkkien puolelle. Erittäin hyvä materiaali, erittäin hyvä asenne & erittäin hyvä joukkuepelaaminen -pähkinänkuoressa heiltä löytyy kaikki tärkeimmät pelilliset asiat mestaruuden voittamiseen.

En jumaloi NHL:ää, mutta pelaajat, jotka ovat pelanneet maailman parhaimpia pelaajia vastaan koko kauden niin monesti sen näkee noissa MM-kisoissakin, jos vaan motivaatiota riittää. KHL-pelaajat pärjää monesti eurooppalaisia vastaan, mutta harvemmin pohjoisamerikkalaisia vastaan. En nyt tarkoita Radulovin ja Jagrin kaltaisia pelaajia, vaan lähinnä suomen Anssi Salmeloita ja Jarkko Immosia.

Itse kyllä jumaloinkin välillä NHL:ää, mutta koitan katsoa voimasuhteita mahdollisimman neutraalisti. Nyt pitää muistaa, että kisat pelataan tällä puolen valtamerta ja se tuo valtavan lisähyödyn euroopassa tiliään tekeville kavereille. Liike on yksi tärkeimmistä asioista mikä pohjois-amerikkalaisilta pelaajilta vaaditaan, jotta he kykenvät sopeutumaan suht lyhyessä ajassa "lentokentän" metkuihin. Ja ainakin jenkeiltä tämä elementti löytyy, kenties kisojen parhaiten luisteleva joukkue kyseessä. Suuri kaukalo on kuitenkin yleensä tasapainottava tekijä voimasuhteiden välillä, mutta tänä keväänä jenkit eivät siinä anna ihan niin paljon tasoitusta kuin yleensä.

En ottanut Timosta vertailuun, koska hän ei pelaa joukkueessa. Mietitäänpä jos Suomella olisi kaikki NHL:ssä vakituisesta pelaavat puolustustajat eli Timonen, Salo ja Lydman. Pakisto olisi huomattavasti kovempi. Media huutaisi Olympiatason pakistoa (jota se suomen kohdalla onkin), mutta olisiko näillä kolmella lisättynä Suomen pakisto edes parempi kuin ruotsin tämänhetkinen mm-kisoissa oleva?

Eihän Suomen pakisto toki materiaaliltaan ole niin loistava kuin esimerkiksi Ruotsin, Venäjän, Kanadan tai USA:n. Yksilötasolla erot eivät kuitenkaan ole aivan valtavia, siis jos meilläkin olisi kaikki parhaat avut käytettävissä. Tänä keväänä materiaaliero on kuitenkin puolustajien suhteen melkoisen suuri jenkkien hyväksi. Menestyminen vaatiikin siksi leijonien kannalta jälleen kerran erittäin tiivistä viisikkopuolustamista. Ja tämä osa-alue oli täysin seipäässä ensimmäisessä kohtaamisessa. Huomista peliä jos miettii niin kiekottomana kun pelataan omalla alueella täytyy etäisyyksien olla kunnossa, ja liikkeelle lähdettäessä homman täytyy tapahtua huomattavasti nopeammin kuin sunnuntaina. Pelkkiä viivelähtöjä hakemalla vastustaja jyrää karvauksellaan ja homma alkaa toistaa kaavaa jenkkien karvaus -> jenkkien kulmapeli, jolloin leijonien alakerralle tulee erittäin pitkä ja vittumainen ilta.
 

janóz

Jäsen
No niin, se on taas jokakeväinen kuolemanottelu edessä. Vuoden yksi jännittävimmistä päivistä.

Niin moni asia puhuu sen puolesta, että kisat päättyy Suomen osalta tähän , joten parempi yrittää löytää ne positiiviset ajatukset tulevasta pelistä.
- Joukkueiden tasoero ei todellakaan ole niin suuri kuin sunnuntain peli osoitti. USA:lla on ehkä enemmän laadukkaampia pelaajia, mutta Suomelta löytyy kuitenkin enemmän kokemusta tästä tilanteesta ja joukkueena pelaamisesta.
- Jos Suomen avainpelaajat kuten Koivu ja Vehanen saavat heti alkuun hyvän iskun päälle niin se varmasti tarttuu muihinkin ja saadaan uskoa omaan tekemiseen.
- Pakit ovat Suomen heikkous, mutta suoraan sanoen ei USA:n joukkue ole lähellekkään pahimmasta päästä mitä tämä pakkiosasto on urallaan kohdannut. Tässä pelissä ollaan valmiita!
- Jospa kerrankin kotiyleisöstä olisi hyötyä vahvalla kannustamisella. Pääasia, ettei yleisö alistu missään vaiheessa. Itse tulen lehtereillä olemaan ja varmasti pidän porukkani kanssa huolen että kannatuksesta ei jää kiinni. Olisi niin makea päästä hoilaamaan jenkkipojille "na na naa naa, hey hey hey, good bye" ottelun viimeisellä minuutilla Vehasen pitäessä nollapelin..

Näillä ajatuksilla tappamaan 18 tunnin odotusta.
 
Täytyy sanoa, että oikeastaan oli ihan hyvä pitää Granlund kokoonpanossa ja tiputtaa Tuppupupu. Vaikka olisi jätkä kuinka väsynyt, niin ei se pelisilmä sieltä mihinkään katoa. USA:ta vastaan juuri se läpiajotilanteeseen vapauttava lättysyöttö saattaa auttaa leijonat voittoon.
 

ralph cox

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, AS Roma, Blues
Kansainvälisten vedonlyöntitoimistojen mukaan ihan ympäripyöreä peli etukäteen. Helppo yhtyä ammattilaisten näkemykseen. Ja ihan yhtä vaikea uskoa kummankaan voiton todennäköisyyden mahdollisuuksiin välierävaiheessa. Kakkosketjumme pelisuoritus ratkaisee huomisen lopputuloksen - suuntaan tai toiseen.
 

spaceman

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, #26, #15, #11, #45
Omaan korvaan särähti tämä kommentti Immosen haastattelusta.

Näinkö se USA:n voimakas prässi puretaan? Toivottavasti tämä ei tarkoita rännikiekkoja, avaussyöttöjä seisoville laitureille tai roiskaisuja keskialueelle..

Tarkoittanee sitä, että jos Suomi ottaisi arsenaaliin esim. Läpisyöttöä hakevat avaukset laitureille, niin USAlle ei riittäisi molempien pakkien paineistaminen ja sentterin pitäminen. Nyt he voivat tehdä tätä ihan rauhassa, koska Meidän peliin ei kuulu moinen pelote. Jos ainoa tapa avata peliä pn kahden pakkipakki-syötön jälkeen senalle niin tulos on tiedossa.
 

dafjkl

Jäsen
Suosikkijoukkue
Diskos ja JYP
Tarkoittanee sitä, että jos Suomi ottaisi arsenaaliin esim. Läpisyöttöä hakevat avaukset laitureille, niin USAlle ei riittäisi molempien pakkien paineistaminen ja sentterin pitäminen. Nyt he voivat tehdä tätä ihan rauhassa, koska Meidän peliin ei kuulu moinen pelote. Jos ainoa tapa avata peliä pn kahden pakkipakki-syötön jälkeen senalle niin tulos on tiedossa.

Juuri näin. USAn karvaus voidaan hyydyttää muutamalla läpiajolla. Jollei USA muuta pelaamistaan edellisestä pelistä, on Pihlström, Kiiskinen, Pesonen, Filppula... akselilta miehiä tänään läpiajossa tai sitten useampi 2-1 yvhyökkäys Suomella.
 

ilman sukkia

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
Täytyy sanoa, että oikeastaan oli ihan hyvä pitää Granlund kokoonpanossa ja tiputtaa Tuppupupu. Vaikka olisi jätkä kuinka väsynyt, niin ei se pelisilmä sieltä mihinkään katoa. USA:ta vastaan juuri se läpiajotilanteeseen vapauttava lättysyöttö saattaa auttaa leijonat voittoon.
Syöttää läpi mutta kenet, Väänäsen/Järvisen/Pesosen vai Immosen. Näistä herroista yksikään ei ole ollut kahteen viime peliin sellaisessa liidossa ettei jenkkipakit kiinni luistelisi. Toivon mukaan harkittua löysäilyä ja ruuvia pystyy kiristämään, aivan järkyttävä ero näkyi kun peilasi levännäisiin Tuppuraiseen ja Kiiskiseen, joista kumpaakaan en ole pitänyt varsinaisesti vauhtikoneina.
 

dafjkl

Jäsen
Suosikkijoukkue
Diskos ja JYP
Syöttää läpi mutta kenet, Väänäsen/Järvisen/Pesosen vai Immosen. Näistä herroista yksikään ei ole ollut kahteen viime peliin sellaisessa liidossa ettei jenkkipakit kiinni luistelisi. Toivon mukaan harkittua löysäilyä ja ruuvia pystyy kiristämään, aivan järkyttävä ero näkyi kun peilasi levännäisiin Tuppuraiseen ja Kiiskiseen, joista kumpaakaan en ole pitänyt varsinaisesti vauhtikoneina.

Kun karvauksen alla on pääsääntöisesti kaksi pakkia ja keskushyökkääjä, niin itse asiassa kakkosessa se läpisyöttö lähtee Granlundille tai Pesoselle... Immonen sellaista harvemmin on kärkkymässä.

Ja miksi ihmeessä ilman sukkia -nimimerkki edes taioit Väänästä ja Järvistä tähän keskusteluun - paitsi jos olet mielipiteesi kiveen hakannut ja et haluakaan pohtia sitä, miten ketju karvauspaineen purkaa. Pakkien on saatava kiekko nopeammin liikkeelle joko itse tai sentterin kautta. Eivät he sitä läpiajoa ole hakemassa.

Jos jenkit karvaavat syvältä jopa kolmella ja kiekko saadaan lapaan karvauksen ohi Pesoselle tai Granlundille, niin vastahyökkäys on aina paha. Äitienpäivänä kiekko ei vain liikkunut. Mutta esimerkiksi USAn eka maalissa pakin harhasyöttö ei lähtenyt muistaakseni pakkipari Väänänen-Järviseltä, vaan Mäenpäältä, joka silmät kiinni survaisi kiekkoa pois itseltään ja suoraan karvaajan mailanlapaan. Immosella ei taas ollut mitään mahdollisuutta ehtiä paikkaamaan, vaikka hyvin yritti.

Jos USA ei muuta karvauspainettaan, niin kakkonen rankaisee tänään - se ketju on nyt motivoitunut ja kun taitoa on, niin onnistumiset se taikoo esiin vaikka väkisin. Granlund on älykäs pelaaja ja luo tänään ketjukavereilleen paikkoja.

Jatkoajalla ehditään aina tuomita häviäjät ja julistaa voittajat kesken sarjan/kauden. JYPin kohdallahan jo Perrinistä kirjoitettiin pudotuspelien keskellä, ettei mies ole mikään pleijaripelaaja ja kuinkas kävikään. Sama homma on käytännössä menossa nyt. Ensimmäinen tosi peli on edessä tänään ja tänään vasta mitataan sitä, keistä on ratkaisijoiksi. Meillä on kaksi hyvää hyökkäävää ketjua ja kolmosessa sekä nelossa nyt yllättävänkin paljon kiekollistakin taitoa - sillä Jenkit yllätetään. Etenkin kun tuo potentiaali oli edellisessä USA-pelissä piilossa
 
Viimeksi muokattu:

hoope

Jäsen
Suosikkijoukkue
Murmels
Psyyke rikki

Suomen ainoa ase USAa vastaan on psyykkeen rikkominen. Fysiikassa hävitään. Taidossa hävitään, mutta psyykkeen pitäisi olla kovempi kuin USAn junnu pitoisella joukkueella. Eli mailaa, naamahierontaa, moken riivaamista ja nuorten kloppien ärsyttämistä. Mailalla saanee nyt muutenkin pelata kovempaa kun on Venäläiset tuomarit.

Käsittämätöntä pitää PIG yhdessä. Vaihtaisi vaikka MG:een ja Filppulan paikkaa. Taikka Filppulan ja Immosen. Jotain tuolle PIGille on tehtävä. SEN FYSIIKKA EI RIITÄ. JALONEN HERÄÄ!!!
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Tila
Viestiketju on suljettu.
Ylös