Kauden huonoin peli Äijänsuolla, ehdottomasti. Osattiinhan sitä odottaa että SaiPa sumputtaa keskialueen, kun on se sitä ennenkin tehnyt eikä aina niin huonolla menestykselläkään, mutta enpä kyllä näin passiivista SaiPaa muista nähneeni ennen.
Ensimmäinen erä oli täysin Lukon heiniä enkä paljon liioittele kun sanon että taulussa olisi pitänyt olla 4-0 tai 5-0 kun tauolle poistuttiin. Lukko vaan rupesi tuon Kovasen tekemän komean 1-0-maalin jälkeen jotenkin kummallisesti kikkailemaan ja syöttelemään kiekkoa ja hakemaan aina vaan parempaa ja avoimempaa paikkaa ja tuhri sitä kautta suurimman osan tilanteistaan. Loput otti SaiPan paras pelaaja Iiro Tarkki. Mistä kummasta muuten siinä erän alkupuolen kahinassa Jacinalle jäähy keksittiin? Tai pikemminkin niin että mihin se Levokarin kakkonen jäi, sillä ihan varmasti tuomari näytti ensin Levokarille kakkosta, mutta muuttikin sitten päätöstään niin että Lukon 5-3-ylivoiman sijasta peliä jatkettiinkin tasavajaalla. SaiPan Tuominenhan sen aloitti työntämällä Jacinan Tarkin päälle, ja hän lähti tietysti istumaan omaa rikettään mutta Levokari pääsi kuin koira veräjästä.
SaiPalla ei avauserässä ollut yhtään maalintekopaikaa, ei edes kunnon hyökkäystä. En tiedä mistä toimistijat Petrille ne neljä torjuntaa keksivät, ilmeisesti jokainen kiekon pysäytyskin maalin takana laskettiin torjunnaksi.
Kauden viides kotipeli, ja nyt vasta iski ensimmäistä kertaa tällä kaudella se kuuluisa "toisen erän kirous" eli Lukko tuli täysin unessa ja jäässä pukukopista kentälle. SaiPa puolestaan tuli paljon pirteämmin peliin, ja otti heti keskialoituksesta ohjat käsiinsä ja rupesi vyöryttämään Vehasen maalia kohti. Vehanen oli kuitenkin totutun varma, mutta niin vaan hetken pienen Lukon jäähyn päättymisen jälkeen kiekko oli Vehasen takana. Ensin tuli pienestä kulmasta maalille kummallinen pomppu, irtokiekon Vehanen torjui loistavasti mutta toista reboundia ei enää torjunutkaan. Minun mielestäni se oli kylläkin Lukon pakki (Viitanen?) joka kiekon maaliin potki, mutta niin siihenkin vaan kaksi syöttäjää löydettiin.
Sitten kun siinä erän mittaan SaiPa sai niitä jäähyjä niin väkisinkin ote alkoi siirtyä Lukolle. Lukon ylivoimaa ei koko kautena ole voinut kovin hyväksi kehua, mutta nyt se oli huonompaa kuin kertaakaan ennen kotikaukalossa tällä kaudella. Kyllähän siinä lauottiinkin, sekä ylivoimalla että muutenkin, mutta jos kiekko ei mennyt ohi tai Tarkki torjunut, niin sitten siihen ehti joku kenttäpelaaja peittämään.
En minä sillä sano, uhrautuvaa oli myös Greg Jacinan heittäytyminen kiekon tielle erän alkupuolella SaiPan ainoan ylivoiman aikana. Ihan tuli Yli-Junnila mieleen.
Lukko sai rankkarinkin, kun Miikka Tuomainen spurttasi omalta siniviivalta täyteen vauhtiin ja SaiPan hitaat äijät jäivät kuin tikku paskaan. Joku siinä tuli sivusta ja löi jalat alta, ja tuomari näytti rankkaria. Joskus näistä sivusta tulleista kaadoista ei ole sellaista tullut, nyt tuli ja hyvä niin. Odottelin Haatajaa laukomaan, mutta komean veivimaalin jo avauserässä tehnyt puolustaja Tommi Kovanen sai kunnian yrittää, mutta hyvin torjui Tarkki.
Hassua, että kun ylivoima oli noin huonoa, niin silti kaksi maalia tehtiin toisessa erässä yv:llä. Ensin Pasi Saarela sai pistää pomppukiekon melkein tyhjään maaliin sekunti ennen SaiPan täysilukuiseksi tulemista, ja sitten hetken kuluttua Pekka Saarenheimo ohjasi ilmasta Tomi Pettisen komean vedon Tarkin taakse. 3-1-numeroissa lähdettiin tauolle, mikä tietysti oli ihan hyvä asia.
Kolmas erä oli sitten maaliton. SaiPa sai vastaavasti nyt pelata ylivoimaa kun tuomarit rupesivat tasoittelemaan jäähysarakkeita. Ja ilmeisesti kakkoset aika tasan menivätkin lopulta. Ei silti, ihan aiheestahan ne jäähyt tulivat paitsi että Collinsin tuplakakkosessa se "kiinnipitäminen" hiukan hymyilytti.
Kyllä siinä loppuun saakka jännitystä piisasi vaikkei SaiPalla nyt varsinaisesti vieläkään mitään huippupaikkoja ollut. Tomi Pettisellekin sattui ihan pelin viimeisellä minuutilla karmea kämmi kun syöttö oman maalin kulmalta jäi suoraan SaiPan pelaajan syliin, se vaan taisi yllättää SaiPan jätkänkin aika tavalla. Vehanenkin oli tilanteessa mukana mutta Pettinen rikkoi vielä jäähyn arvoisesti, ja loppusummeriin saakka SaiPa pelasikin ilman maalivahtia.
Joopa joo. Petri Vehanen oli Lukon ykkösmies yhdessä Tommi Kovasen ja kauden parhaan pelinsä pelanneen Miikka Tuomaisen kanssa. Vehasella oli kauhean vähän töitä, mutta juuri nämä pelit ovat Petelle aina ennen olleet vaikeita. Nyt ei ollut minkäänlaista keskittymisen herpaantumista havaittavissa, vaan Pete torjui varmasti eikä SaiPan maalille voinut mitään.
Tommi Kovanen on noussut Lukon puolustuksen ykkösmieheksi. Nyt kun Pettinenkin teki virheitä, Kovanen ei tehnyt yhtään jollei epäonnistunutta rankkaria lasketa, lisäksi Kovasesta tulee päivä päivältä enemmän ja enemmän mieleen muuan Janne Niskala...
Miikka Tuomainen pelasi tosiaan kauden parhaan pelinsä, itse asiassa ilmeisesti koko Lukko-uransa parhaan pelin. Maalinteko on miehelle vaikeaa edelleen, mutta noin vahvoja spurtteja en muista häneltä edes kaudella 2006-07 nähneeni. Ainakin kolmesti mies karkasi läpiajoon, eka kerralla tuli rankkari ja kaksi jälkimmäistä päättyivät ohilaukauksiin.
SaiPasta ei mainita kannata kuin maalivahti Iiro Tarkin. Hyvä peli, ei voinut maaleille mitään, oli paljon työllistetympi kuin Vehanen toisessa päässä. Shayne Toporowski oli aika tavalla pimennossa, tosin hän sen maalin sai nimiinsä mutta ei kyllä nyt mitenkään edukseen esiintynyt. Yhden tähden hän sai, ilmeisesti kohteliaisuussyistä vaikka Iiro Tarkille se olisi kuulunutkin.
Yleisöä mä ihmettelen. Vittu kun Lukko pelaa parasta ja näyttävintä kiekkoa voisin sanoa Tihonovin ensimmäisen täyden kauden jälkeen, niin katsomossa on hikiset 3283 katsojaa. No, sehän on todettu monesti että tiistaita ei Raumalla ole pelipäiväksi totuttu mieltämään eikä SaiPa kuulu niihin yleisömagneetteihin, mutta silti. Vaan eiköhän lauantaina jo mene neljä tuhatta rikki, vaikkei Pelicanskaan mikään magneetti ole koskaan ollut, mutta tekeehän Perttu Lindgren silloin debyyttinsä Lukossa. Tosin silloin varmaan ne kainalokeppien kanssa kulkevat vuoden 1963 mestaruudesta edelleen unta näkevät käyrät jäävät kotiin "kun ei omille junnuille anneta peliaikaa".
Huomenna pelataan Espoossa, ja onhan sinne kiva lähteä voitetun pelin jälkeen. Tosin mitään syytä ei muutenkaan olisi valmiiksi hävinneenä lähteä. Saas nähdä miten tuo uutinen Lindgrenin tulosta vaikuttaa huomiseen pelaamiseen?
