Nähtiin erittäin jännittävä ja vauhdikas ottelu, josta tosiaan enemmän voittoa haluava joukkue vei kolme pistettä. Kalpa hallitsi ensimmäistä erää suvereenisti, Blues taas taisteli kaksi seuraavaa erää vierasjoukkuetta paremmin.
Ensimmäisessä erässä Kalpa pääsi toteuttamaan omaa pelitapaansa suvereenisti. Se kontrolloi kiekkoa, lähti erittäin nopeasti hyökkäyksiin ja sai aikaan erittäin pitkiä hyökkäyksiä Bluesin alueelle. Kalpan pelinopeus oli ensimmäisessä erässä kerrassaan huikaisevaa! Ainoa asia mikä tuotti erässä tuskaa oli maalinteko, vaikka Adam Masuhrin pomppukiekko siirsikin kuopiolaiset johtoon. Kalpa pyöritti peliä Bluesin alueella niin selkeästi läpi erän, että sen olisi yksinkertaisesti pitänyt pystyä maalintekoon useammin. Tämän lisäksi joukkue ei hyödyntänyt kahta ylivoimatilannettakaan, jotka sille suotiin. Toisaalta, Blues onnistui puolustamaan keskustaa suhteellisen hyvin ja Antti Ore otti muutaman hyvän torjunnan. Ensimmäinen erä antoi kuitenkin todisteita siitä, miksi Kalpa yleensäkin johtaa SM-liigaa. Blues antoi omalla passiivisuudellaan Kalpalle kaikki avaimet ratkaista peli jo ensimmäisessä erässä.
Toinen erä ja vajaa pari minuuttia pelattu. Mikko Kukkosen loistava avaus löytää Sakari Salmisen läpiajotilanteessa ja tämä mies harvoin erehtyy, niin kuin ei nytkään. Kalpa siirtyy upealla maalilla 0-2 johtoon. Ottelu näyttää osittain jo ratkenneelta, mutta ei todellakaan ole sitä! Blues herää kyseisen maalin jälkeen aivan uuteen taisteluun kun taas Kalpa alkaa näyttää passivoitumisen ja varmistelun merkkejä. Bluesin taistelu palkitaan ensimmäisen kerran erän puolivälissä kun nelosketju Joni Töykkälän johdolla kaventaa tilanteen 1-2 - lukemiin. Blues jatkaa erinomaisella työmoraalilla tästä eteenpäinkin ja erän lopulla Roope Talajan napakka rannelaukaus yllättää Juha Toivosen helpon näköisesti. Tilanne 2-2, kolmanteen erään lähdetään aivan uudesta tilanteesta.
Molemmat joukkueet lähtevät kolmanteen erään voitto mielessään ja siltä peli myös näyttää. Ratkaisua haetaan kovalla yrityksellä ja hyökkäykset ovat myös sen näköisiä. Kalpa ottaa erän alkupuoliskolla kaksi jäähyä, mutta Bluesin ylivoimapeli on edelleen tehotonta. Kalpa saa lauottua huomattavasti enemmän Bluesin maalia kohti, mutta Blues saa luotua myös muutaman vaarallisen tilanteen Kalpan maalille. Yksi niistä tilanteista johtaakin ottelun voittomaaliin kun Mika Hannula taistelee loistavasti kiekon Kalpan maalin takana Kristian Kuuselalle, jonka erinomainen syöttö löytää maalilta Juuso Ikosen, joka siirtää kiekon kauniisti maaliin. Kalpa yrittää vielä ratkaisua kuudella kenttäpelaajalla ilman maalivahtia, mutta tilanne päätyy lopulta siihen, että Kuusela pääsee iskemään taululle 4-2 - loppulukemat.
Voitto oli mielestäni Bluesille täysin ansaittu, niin upeasti se taisteli loppuun asti! Kalpa voi sen sijaan Tuomas Tuokkolan sanoja lainaten katsoa peiliin. On aivan käsittämätöntä, että joukkue joka pystyy parhaimmillaan aivan huikaisevaan peliin löystyy ratkaisutilanteissa niin kuin tänään. Kalpa elää erittäin ratkaisevia aikoja koko kevättä ajatellen. Pudotuspeleissä ei todellakaan menestytä, jos otteet ailahtelevat näin paljon jo yhden ottelun sisällä. Luulisi jo pelkän runkosarjavoiton motivoivan riittävästi. Rehellisesti sanottuna en usko, että Kalpa vie runkosarjan, HIFK tulee vielä ohitse.
Kalpa on pienoisessa kriisissä, se kriisi ei ole pelitavallinen vaan henkinen.
Tähdet ottelusta jakaisin:
*** Kristian Kuusela (Tehot 1+1. Ratkaiseva syöttö voittomaalin ja löi itse viimeisen naulan Kalpan arkkuun 4-2 maalillaan.)
** Antti Ore (Pelasi sekä varmasti että rauhallisestu ja antoi hyvillä otteillaan joukkueelleen mahdollisuuden voittoon.)
* Juuso Ikonen (Voittomaali ja muutenkin pirteitä otteita nähtiin nuorelta huippulupaukselta.)
Jos yhden tähden voisi vielä antaa niin se menisi kyllä Sakari Salmiselle. Oli jälleen erittäin pirteä ja jakeli maalinsa lisäksi muutaman huippuluokan passin, mutta ketjukavereille ei vain yksinkertaisesti maistunut tänään.