Kasvoin Matinkylässä. Muistan, kuinka Matinkartanontien ja Matinkadun risteyksessä oli taulu, jossa kerrottiin Kiekko-Espoon pelaavan kakkosdivisioonan ottelua Matinkylän jäähallissa. Vastassa olisi Heinolan Peliitat. Siitä se lähti. Olisiko peli päättynyt 5-2 Kiekko-Espoolle - en ole ulkomuistista ihan varma. Mutta se oli se ensimmäinen peli itselleni.
Vuosien varrella olen nähnyt nousun divariin, mikä oli iso asia, koska Urheiluruutu kertoi divaristakin vieraspelien tulokset samana iltana. Ei tarvinnut odottaa aamun Hesaria, että sai kuulla, miten vieraspeleissä oli käynyt. Divarista mieleen on jäänyt erityisesti "Karakallion Jorman" aivan järjetön karvoitus, ja kypäränsä halkaisseen Risto Dufvan lähtö paareilla kentältä. Sekä tietysti legendaarinen JoKPia vastaan käyty karsintasarja.
Väliin mahtuu paljon muutakin, mutta muistella voi aina. Tulevaisuus on epävarma. Erityisesti nyt.
Tässä on nyt yli 30 vuotta käyty enemmän tai vähemmän käsi kädessä espoolaisen kiekkoilun kanssa. Ja nyt näyttää, että pahimmassa tapauksessa tämä ottelu jää myös historiaan. Blues-Sport.
Suurin kysymys on se, kuinka paljon espoolaisia saapuu Areenalle. Kuinka paljon me välitämme siitä, mitä meillä on. Ja kuinka tärkeää meille on se, ettemme menetä sitä, mitä meillä on. Pakko uskoa ja näyttää, että huominen on huomenna. Myös Bluesilla.
Mennään hallille ja näytetään, että Espoossa halutaan nähdä Liigakiekkoa vielä tämänkin pelin jälkeenkin.
Vuosien varrella olen nähnyt nousun divariin, mikä oli iso asia, koska Urheiluruutu kertoi divaristakin vieraspelien tulokset samana iltana. Ei tarvinnut odottaa aamun Hesaria, että sai kuulla, miten vieraspeleissä oli käynyt. Divarista mieleen on jäänyt erityisesti "Karakallion Jorman" aivan järjetön karvoitus, ja kypäränsä halkaisseen Risto Dufvan lähtö paareilla kentältä. Sekä tietysti legendaarinen JoKPia vastaan käyty karsintasarja.
Väliin mahtuu paljon muutakin, mutta muistella voi aina. Tulevaisuus on epävarma. Erityisesti nyt.
Tässä on nyt yli 30 vuotta käyty enemmän tai vähemmän käsi kädessä espoolaisen kiekkoilun kanssa. Ja nyt näyttää, että pahimmassa tapauksessa tämä ottelu jää myös historiaan. Blues-Sport.
Suurin kysymys on se, kuinka paljon espoolaisia saapuu Areenalle. Kuinka paljon me välitämme siitä, mitä meillä on. Ja kuinka tärkeää meille on se, ettemme menetä sitä, mitä meillä on. Pakko uskoa ja näyttää, että huominen on huomenna. Myös Bluesilla.
Mennään hallille ja näytetään, että Espoossa halutaan nähdä Liigakiekkoa vielä tämänkin pelin jälkeenkin.