Thrash metal (on nuorten miesten laji)

  • 4 740
  • 85

Avoin kirja

Jäsen
Suosikkijoukkue
PEPO, Blue Jays
Alpha Wolf näin uutena tuttavuutena vaikuttaa aika mukiinmenevän energiseltä. Sitä voi toki pohtia, että toistaako samaa kaavaa, mitä useammat muut uudet tyylinsä puolesta.
 

Fiftie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kokudo Keikaku
Kyllähän tämä kolahti nuoren Individualin tajuntaan kuin metri Checkpoint Charlien vartiointipuomia. Tässä "rässiskenessä" aivan ylivertainen orkesteri.




Kreator on vähän jäänyt itellä aina pimentoon, niin kuin vaikka Sodom. Pitää ottaa pari ekaa levyä haltuun tänään. Nyt soi kuitenkin Annihilatorin 2000-luvun paras levy. Jeff Waters on muuten ihan saakelin kova soittamaan bassoakin.


 
Viimeksi muokattu:

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Suomi, Jukka Jalonen
Kreator on vähän jäänyt itellä aina pimentoon, niin kuin vaikka Sodom. Pitää ottaa pari ekaa levyä haltuun tänään. Nyt soi kuitenkin Annihilatorin 2000-luvun paras levy. Jeff Waters on muuten ihan saakelin kova soittamaan bassoakin.



Pleasure to kill
Terrible Certainty
Extreme Aggressions
Noista kun aloittaa, niin vot!, sano karjalaismummo mosh-pitissä. On aikamoinen kolmen levyn setti.
 

Fiftie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kokudo Keikaku
Aloitan Pleasure to Killistä.
 

Fiftie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kokudo Keikaku
Kreator - Pleasure to Kill

Heti pakko sanoa, että kuten monessa aikalaisessa thrash metal bändissä, niin tässä häiritsee vokalistin ääni kyllä todella pahasti. Siinä missä Slayerin Tom Arayaa jaksaa kuunnella vaikka päiväkausia, niin tätä vokalistia ei tahdo jaksaa. Levy alkaa mukavan räväkästi ja heti huomaa, että on menoa ja meininkiä. Kitaristi sahaa mukavasti kitaraa ja kohtuu kovia riffejä tykittää, vaikka ihan mitään sellaisia klassikkoriffejä ei ekan kuuntelukerran perusteella löydykkään. Kitarasooloista ei löydy mitään merkittävää. Kitaran soundeista tulee mieleen vähän Exhorder - Slaughter in Vatican levyn soundit. Siinä toki ne on astetta rankemmat ja sahausnopeus vielä omaa luokkaansa.

Entisenä rumpalina kiinnitän huomiota aina rumpalin työskentelyyn ja tässä jäädään kyllä mielestäni selkeästi Slayerin Dave Lombardosta. Tulee vähän mieleen Exhorderin rumpalin työskentely Slaughter in Vatican levyllä. Sellaista, että ei välillä oikein tahdo pysyä perässä. Soundit myös rummuissa vähän häiritsee, koska on todella tunkkaisia. Ymmärrän, että moni nimenomaan rakastaa vähän tälläisiä tunkkaisia soundeja. Ehkä enemmän oisin rumpalilta myös groovea kaivannut, vaikka sitä toki paikoitellen kuullaan. Kyllähän se siis piiskaa kannuja kuin riivattu, että ei siinä.

Levy vaatii ehdottomasti lisäkuunteluja ja kyllä tämä toki positiivisen puolelle menee, vaikka ei ihan kärkilevyjä vielä olekkaan ja en tiedä nouseeko sellaiseksi. Saapa nähdä.






Oma suosikkini levyltä.
 

SilentMan

Jäsen
Suosikkijoukkue
NY Giants, HIFK, Minnesota Timberwolves
Vaikka Kreator onkin itselleni ykkösbändi ja aloitin yhtyeeseen tutustumisen Pleasure to Killistä, olen vanhemmiten tullut hieman allergiseksi yhtyeen varhaista tuotantoa ja etenkin kahta ensimmäistä levyä kohtaan. Etenkin Pleasure to Kill on Under the Guillotinea lukuun ottamatta sellaista kakofoniaa, ettei uusien levyjen paremmista sovituksista ja jykevimmistä soundeista nautiskeleva vanhus pysty sitä pahemmin kuuntelemaan.

1990-luvun kokeellisista levyistä Endorama ja Cause for Conflict toimivat erittäin hyvin.
 

SilentMan

Jäsen
Suosikkijoukkue
NY Giants, HIFK, Minnesota Timberwolves
Kreator - Pleasure to Kill

Heti pakko sanoa, että kuten monessa aikalaisessa thrash metal bändissä, niin tässä häiritsee vokalistin ääni kyllä todella pahasti. Siinä missä Slayerin Tom Arayaa jaksaa kuunnella vaikka päiväkausia, niin tätä vokalistia ei tahdo jaksaa.

Minä puolestani olen siitä erikoinen, että voisin kuunnella Slayeriä instrumentaalina, mutta en Arayan kanssa. Makuasioitahan nämä ovat, mutta mielestäni Arayan laulu on aina ollut Slayerin heikoin osa-alue.

Pleasure to Killillä Mille ja Ventor lauloivat vuorotellen, jälkimmäisen hoitaessa ainakin Riot of Violencen ja Death is Your Saviourin.
 

hooceebruins

Jäsen
Suosikkijoukkue
Boston Bruins, Janette Lepistö
Täällä on oikein kunnon rässiliivi-porukkaa, kuten ounastelinkin. Itse kun oon tuota punk- ja hardcore-koulukuntaa, niin tulee vähemmän kuuneltua kaikkea vanhaa juttua. Rässihän on toisaalta vaikuttanut isostikkin kaikkeen hardcoreen, niin mukava kuunnela vanhoja ja uusia julkaisuja.
 

Fiftie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kokudo Keikaku
Täällä on oikein kunnon rässiliivi-porukkaa, kuten ounastelinkin. Itse kun oon tuota punk- ja hardcore-koulukuntaa, niin tulee vähemmän kuuneltua kaikkea vanhaa juttua. Rässihän on toisaalta vaikuttanut isostikkin kaikkeen hardcoreen, niin mukava kuunnela vanhoja ja uusia julkaisuja.

Niin tai hardcore on vaikuttanut isosti thrash metallin syntyyn. Sanoisin noin päin enemmänkin.

PS. Lisäilen mielivaltaisesti tohon listalle sitten lisää levyjä kun tulee mieleen.
 
Viimeksi muokattu:

ijuka

Jäsen
Thrash on ollut suosikkigenrejäni jo ikuisuuksia.

Suosikkithrashjulkaisuni on Rigor Mortis - Rigor Mortis, jota täällä ei näemmä ole mainittu. Yhdellä kitaralla ja aikamoisella luomutuotannolla, mutta riffit kunnossa. Myös aika sympaattista miten soolon aikana ei ole rytmikitaraa. Päällimmäisenähän tuosta nousee esiin älyttömän nopea soittaminen ja tempo, mutta mielestäni myös tietyllä tapaa aika monipuolisia tai kekseliäitä riffejä.

Esimerkkinä vaikka tämä Demons:

 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Heitetäänpäs pari uudempaa yhtyettä joilta on tullut jotain kivaa kamaa pihalle.

Demoniac nimellä kulkeva yhtye Chilestä julkaisee tiukkaa rässiä vanhan koulukunnan otteella. Sopivan kellarisoundi olematta kuitenkaan liian lo-fi joten pitäisi upota muillekin.





Steel Bearing Hand on amerikkalainen yhtye jolla on reilusti vaikutteita myös sieltä death metallin puolelta, mutta enempi se rässiä on kuin dödistä. Tiukkoja riffejä, komppi ja fillit tulevat raivolla ja mikkiin huudetaan kunnolla. Ei mitään pelleilyä.





Oxygen Destroyer on amerikkalainen yhtye joka on täyttä pelleilyä ihan lyriikoiden teemoista lähtien. Kuka vakavasti otettava muusikko perustaisi yhtyeen joka tekisi Kaiju teemaista black thrashiä? Ei kukaan, mutta hyvää paskaa tämä silti on.





Helgrind pistelee aika meat and potatoes linjan rässiä kasaan johon on taas kerran otettu vaikutteita sieltä raskaammilta serkuilta, mutta hyvin tämäkin potkii. Brittejäkin saatiin tähän listalle vähän edustamaan.





Eiköhän noilla pärjäillä hetki.
 

teude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings/Lions, Jokerit, SaiPa
Mihin lokeroon Lamb of God asettuu? Aina kokenut sen enemmän trashina vai meneekö sitten kuitenkin death metallin puolelle? Kovaa tykitystä since 2000-luvun alku/puolväli.
Thrashina olen itsekin pitänyt, toki rajathan ovat häilyviä näissä genreissä. Samoin Pantera toinen jonka laitan samaan kategoriaan.











 

Fiftie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kokudo Keikaku

Maukka187

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Florida Panthers, NHL
Thrash on ollut suosikkigenrejäni jo ikuisuuksia.

Suosikkithrashjulkaisuni on Rigor Mortis - Rigor Mortis, jota täällä ei näemmä ole mainittu. Yhdellä kitaralla ja aikamoisella luomutuotannolla, mutta riffit kunnossa. Myös aika sympaattista miten soolon aikana ei ole rytmikitaraa. Päällimmäisenähän tuosta nousee esiin älyttömän nopea soittaminen ja tempo, mutta mielestäni myös tietyllä tapaa aika monipuolisia tai kekseliäitä riffejä.

Esimerkkinä vaikka tämä Demons:


On kyllä aivan helvetin hyvä levy. Riffeissä kyllä todellakin löytyy. Freaks EP myös kunnon saatanan tykitystä:




Rigor Mortisin edesmennyt kitaristi Mike Scaccia tuli tosiaan myös industrial-bändi Ministrystä tunnetuksi ja heitetään tähän bonuksena niiden biisi, jonka pääriffi on kyllä ehtaa Rigor Mortisia:


 

Punch

Jäsen
Suosikkijoukkue
Simon Grilli
Täällähän on hyvä meininki. Vanhemman liiton metallimiestä lämmittää kyllä. Maailmassa on niin paljon hyvää musiikkia, että aina jää jotain mainitsematta, ja uusia löytää vielä tälläkin iällä. Jatkakaa.
 

karvatursas

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pauli Makkonen
Rigor Mortisin edesmennyt kitaristi Mike Scaccia tuli tosiaan myös industrial-bändi Ministrystä tunnetuksi ja heitetään tähän bonuksena niiden biisi, jonka pääriffi on kyllä ehtaa Rigor Mortisia:
Liian aikaisin lähti Scaccia. Ihan helvetin taitava äijä. Onhan tolla Ministryn nokkamiehelläkin liipannut useamman kerran aika läheltä, mutta hyvässä kondiksessa nykyään. Päättävät muuten tulevan Eurooppa-rundinsa Helsingissä 1.12. jos jotakuta kiinnostaa.
 

TJV73

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kreator - Pleasure to Kill

Heti pakko sanoa, että kuten monessa aikalaisessa thrash metal bändissä, niin tässä häiritsee vokalistin ääni kyllä todella pahasti. Siinä missä Slayerin Tom Arayaa jaksaa kuunnella vaikka päiväkausia, niin tätä vokalistia ei tahdo jaksaa. Levy alkaa mukavan räväkästi ja heti huomaa, että on menoa ja meininkiä. Kitaristi sahaa mukavasti kitaraa ja kohtuu kovia riffejä tykittää, vaikka ihan mitään sellaisia klassikkoriffejä ei ekan kuuntelukerran perusteella löydykkään. Kitarasooloista ei löydy mitään merkittävää. Kitaran soundeista tulee mieleen vähän Exhorder - Slaughter in Vatican levyn soundit. Siinä toki ne on astetta rankemmat ja sahausnopeus vielä omaa luokkaansa.

Entisenä rumpalina kiinnitän huomiota aina rumpalin työskentelyyn ja tässä jäädään kyllä mielestäni selkeästi Slayerin Dave Lombardosta. Tulee vähän mieleen Exhorderin rumpalin työskentely Slaughter in Vatican levyllä. Sellaista, että ei välillä oikein tahdo pysyä perässä. Soundit myös rummuissa vähän häiritsee, koska on todella tunkkaisia. Ymmärrän, että moni nimenomaan rakastaa vähän tälläisiä tunkkaisia soundeja. Ehkä enemmän oisin rumpalilta myös groovea kaivannut, vaikka sitä toki paikoitellen kuullaan. Kyllähän se siis piiskaa kannuja kuin riivattu, että ei siinä.

Levy vaatii ehdottomasti lisäkuunteluja ja kyllä tämä toki positiivisen puolelle menee, vaikka ei ihan kärkilevyjä vielä olekkaan ja en tiedä nouseeko sellaiseksi. Saapa nähdä.






Oma suosikkini levyltä.

Kannattaa kuunnella "Extreme Aggression" levy. Juurikin tuo kohkaaminen on jäänyt ja soitto on melko timmiä, sekä melodioita on saatu mukaan. Ehdoton suosikki levy bändiltä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös