The Hellacopters

  • 8 878
  • 77

jiihoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Espoon Blues
Tänään osui Spotifyssa sattumalta kohdalle toukokuussa ilmestynyt sinkku nimeltään Circus. Sanoisin, että ollaan taas asian ytimessä - todella rouhea cover-kappale.





Pienellä googlettelulla kävi ilmi, että kyseinen kappale on ensimmäinen julkaistu biisi tulossa olevalta neljän cover-raidan EP:ltä nimeltään Through The Eyes Of The Hellacopters.

 

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Tänään osui Spotifyssa sattumalta kohdalle toukokuussa ilmestynyt sinkku nimeltään Circus. Sanoisin, että ollaan taas asian ytimessä - todella rouhea cover-kappale.





Pienellä googlettelulla kävi ilmi, että kyseinen kappale on ensimmäinen julkaistu biisi tulossa olevalta neljän cover-raidan EP:ltä nimeltään Through The Eyes Of The Hellacopters.


Kopterithan tekevät kaikkea tämmöistä. Tai Nicke Andersson tekee. Se äijä ei pysy paikallaan, koko ajan sen on pakko soittaa ja tehdä musaa. Ja se on hyvä, koska Nickellä yleensä laatu kestää.

On muuten ollut kiinnostavaa seurata Nickeä ja Johanna Sadonista Instassa. Asuvat jossain Tukholman lähellä böndellä ja retkeilevät luonnossa. Johanna kuvaa Nickeä aika hauskasti omassa Instassaan. Mahtava pari, olen puolestaan todella onnellinen.
 

NakkiFakiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers, Charlestown Chiefs
Näköjään männä vkl ilmestynyt tuo Grande Rock Revisited, joka on ihan mielenkiintoinen pläjäys. Mukana on sekä remasteroitu versio alkuperäisestä levystä, sekä osittain uusi versio johon ainakin Dregen on soittanut omat osuutensa mukaan. Hän lähti aikoinaan bändistä ennen tämän levyn äänityksiä, joten alkuperäisellä kitarat olivat pääosin Nicken soittamat. Olisikohan sitten jotain uusia taustalaulujakin määkäissyt mukaan, tiedä häntä.

Pikaisella kuuntelulla biisit eivät ole kokeneet mitään isompaa muutosta ja hyvä niin, mutta soundimaailma molemmilla versioilla selkeä parannus alkuperäiseen, joka kärsi mielestäni pienestä puisevuudesta ja yksitoikkoisuudesta johtuen ehkä juuri tuosta että asialla on vain yksi pääasiallinen kitaristi, eikä kaksi toinen toistaan täydentävää kepittäjää. Boba taisi tosin osan kitaroista soittaa, mutta silti.

Itse biisien suhteenhan Grande Rock on ollut aina suht priimaa, vaikka jäikin aikoinaan jonkinlaiseksi väliinputoajaksi sen huippuunsa viedyn action rock-kaahauksen eli Payin' The Duesin sekä täysin erilaisen, mutta myös täydellisen 70-luvun rock-levyn eli High Visibilityn välissä. Nicken KISS-vaikutteet pääsivät eka kertaa enemmän valoilleen, ja mahtuuhan tuonne muutama ihan bändin kautta aikain parhaista biiseistä.

Kaikinpuolin siis ihan perusteltu ja tyylikäs julkaisu, vaikken sinänsä tällaisten uudelleenlämmittelyjen ja -äänitysten ystävä juuri olekaan. 25 vuotta myöhemmin suljetaan ikäänkuin ympyrää ja täydennetään tuota tuon aikakauden tietynlaista välitilaa lisäämällä alkuperäinen kitaristi jälkikäteen mukaan. Menköön läpi.

Ukkojen omaa höpinää aiheesta:



 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös