The Elder Scrolls-Skyrim

[Vanha Len]

The Elder Scrolls V-Skyrim

Avataan ketju nyt sitten tällekin mainiolle pelille. Peliä takana 30 tuntia ja High Elfillä pelaillaan maagena. Levut on nyt 23 ja keskivaikealla mennään.

Grafiikka on nättiä ja maisemia jää välillä vain ihmettelemään. Luolastot ovat putkimaisia ja samalla kaavalla täytettyjä. Löytyy ansoja ja ne pakolliset vihut. Ihan mukavia tehtäviä ollut ja niitä riittää. Oblivionista on kuitenkin harpattu eteenpäin.

Sinänsä uusi kokemus tämä kun aina ennen olen edennyt miekan ja voiman avulla...nyt kuitenkin totaalinen maage. Jotenkin helpompaa. Lohikäärmetaistelut ehdotonta plussaa. Kokemuksia?

EDIT. Niin ja Boxilla pelaan

 

[Teloch]

Löysän kouluaikataulun vuoksi olen ehtinyt upottamaan peliin kohtuu reippaasti tunteja. LVl 39 (~80h played) sword&board-tyypiksi rakentunut ensimmäinen hahmo tosin on jumissa, sillä sain koko Markarthin kaupungin rikki monen muun pelaajan tapaan. Tokihan pelin juoni sitten veisi kyseiseen kaupunkiin ja nyt odotellaan patchia, josko saisi tuolla hahmolla peliä jatkettua.

Tuota odotellessa väkersin itselleni myös high elf magen, edustaahan tuo kuitenkin selvästi erilaista pelikokemusta. Nyt on noin 12h peliä takana ja vaikka moni paikka onkin tuoreena mielessä, hyvin sitä jaksaa tuollakin vääntää. Kuitenkaan en tuohon ensimmäisen hahmon 80 tuntiin ehtinyt läheskään koko karttaa avaamaan, kun olen vain myllertänyt pitkin metsiä keräilemässä kukkia ja mehiläisiä.

Tänään ilmeisesti olisi patch 1.2 tullut joka vehkeelle ja boksilla ainakin pitäisi tekstuurit lähteä toimimaan normaalisti. Suurempia bugeja tuossa ei ainakaan patch-noottien mukaan ole korjattu, mutta kaipa sieltä jossain vaiheessa tulee sitten isompaakin laastaria pahimpiin bugeihin. Markarthia lukuunottamatta ei ole mitään pelintappajaa kuitenkaan näkynyt, joten tuosta huolimatta on jäänyt erittäin positiivinen kuva pelistä ja näkisin että tällä kertaa tuli ostettua suhteellisen monta pelituntia jokaista tiskiin ladottua euroa kohti.

 

[Footless]

Loistava peli. Level 41 nyt, ja pitäisi kai pikkuhiljaa siirtyä takaisin pääjuonen pariin. Vetelin ensin läpi varkaiden killan, maagien vastaavan, companionit ja viimeisenä Dark Brotherhoodin, joka oli loistava. Hahmona neutraali imperial, ja aika varas tyyppinen, hyvä sneaking sekä jousiammunta ja yhdenkäden aseet. Nyt sain smithingin sataan, niin saa tehtyä lohikäärmepanssareita, komeita ovat.

Äärimmäisen koukuttava peli, ja koluttavaa kyllä löytyy loputtoman tuntuisesti. Ja maisemat on komeita.

ps. Sen verran tarkkuutta toivoisi ketjua avatessa, että edes pelin nimen saisi oikein.

 

[kamenski]

80h takana

Itse aloitin myös High Elf magella. Aluksi olin tekemässä, kuten aina, jokapaikan höylää joka ei ole hyvä missään mutta pikkuhiljaa on perkit kääntyneet kohti Conjuration/Desctruction maagia. Empiren puolelle mennään, sitten joskus kun ehtii lafkan questit aloittamaan, toistaiseksi mennään aikasta pitkälti satunnaisessa järjestyksessä questeja. Ulfricista tehdään sitten joskus raato, mokoma rasisti.

Pelaan toiseksi vaikeimmalla ja nyt tämä C/D kombo alkaa vaikuttaa vähän turhan ylivoimaiselta, levelillä 33. Kolme, pian neljä apuria joista kaksi conjuroitua. Dremora Lord hakkaa kahden käden miekallaan kaiken kilon paloiksi parilla sähäkällä iskulla ja pakasta saa uuden jos edellinen sattuu kupsahtamaan, Storm Atronach taasen tappaa kaukaa. Lydialla on fireball keppi ja koira, no, näykkii nilkoille mutta pitää silti aina yhden vihun kiireisenä. Ei siinä paljon itse ota osumaa, eikä tosin ole varaakaan, kun healthia on se 100 niin jotakuinkin kaikki osumat isommilta vihuilta on one-shotteja. Joskus ei itse ehdi edes lataamaan taikaa kun Loordi on jo käynyt lanaamassa kaiken mikä liikkuu. No, ehkä lopussa homma vaikeutuu tästä vielä tai sitten nostetaan vaikeustasoa vielä pykälä.

Seuraava kiekka menneekin sitten varmaan Paladin-tyyppisellä sword&board kaverilla ilman companioneita.

Hieman pelottaa tuo yllämainittu Markarth-bugsor, nimittäin itse sen jo clearasin vaikkei main quest sinne asti vielä ole mua johdattanutkaan. Mikään siellä ei bugannut, mutta saapa nähdä mitä scriptit tuumaa siitä että hommat on jo hoidettu. Sormet ristissä.

Oblivion jäi kesken, Skyrimiin tulee menemään järjenvastainen määrä tunteja. Kerran läpi magella, toisen paladiinilla, sitten alkaa modaus... ugh. Ehkä tähän vielä tylsistyy, mutta 80 tuntia ei tunnu vielä missään. Mun GOTY.

 

[Taze]

Jeh, viikonloppuna tuli aloitettua ja magella mennään täälläkin, tosin ihmis sellainen (Breton). Oikeastaan tähän mennessä ei ole päässyt kuin vähän alusta ja tasolla 7 ollaan menossa. Yhtään lohikäärmettä (sitä alkua lukuun ottamatta) ei ole tullut nähtyä, yksi shoutti on löydetty Saarthalista. Aika montaa tarinapolkua on aloitettu, nyt varmaan vedetään tuo käynnissä oleva varkaiden killan homma päätökseen asti. Sitten jatketaan mage collegen hommat loppuun, tuossa meinasi vähän Saarthalissa usko loppua Jyrikin kanssa (vaati muutamankin yrityksen), joten ajattelin levuttaa vähän ensin :). Maisemat ovat tosiaan erittäin nättejä.

 

[tinkezione]

Hep! ~35 tuntia takana ja level 29 nord pääosin kevyessä haarniskassa jouskarin takana sohien, mutta silloin tällöin myös lapa + kilpi -yhdistelmällä. Smithingin väänsin väkisin 100:aan, niin saa tehtyä lohikäärmepanssareita ja nepä ovatkin rautaa eli mannaa. Samaten followerille saa värkättyä yhtä sun toista avuksi. Kakkostaitona olen askarrellut enchantingia ts. kaikki taikaesineet ensin muusiksi ja sitten eri loitsut opittua tavaraa itse tehtyihin panssareihin ja kättäpidempiin sisään. Pääjuonen kanssa ei ole kovin kova kiire ollut, mutta mikäpä siinä ollessakaan, kun tekemistä piisaa muutenkin yllin kyllin. Melko kevyesti sarjan paras tuotos, pistää komeasti päihin jopa hieman rikkinäisenä silloin aikanaan paljonkin rikkinäiselle Morrowindille; omat Bethesda-studion peleille ominaiset "no niin"-hetket tässäkin toki tulee koettua.

 

[Vanha Len]

ps. Sen verran tarkkuutta toivoisi ketjua avatessa, että edes pelin nimen saisi oikein.

Pahoitteluni kun jäi tuo V pois nimestä. Jos moderaattorit voisivat muuttaa otsikon muotoon: The Elder Scrolls V-Skyrim

Jeps...eli ukko nyt levulla 33 ja pelitunteja takana 48. Kehityksen kohteina ovat olleet destruction 60, conjuration 100, restore 67, sneak 67 ja lightarmor 80. Smithing on seuraavana listalla.

Helkkarin upeita maisemia tosiaankin ja upein koskaan pelaamani peli.

 

[Silkkeri]

Tuli heti julkaisupäivänä postissa ja siitä eteenpäin ensimmäiset pari viikkoa tuli kyllä upotettua kaikki käytettävissä oleva vapaa-aika tähän. Sen jälkeen on kyllä homma vähän rauhoittunut, vaikka pelissä yhäkin riittäisi tekemistä vaikka muille jakaa. Pääjuoni on tehty, kuten myös kaikki pienet ja isot sivutehtävät Whiterunista, Riftenistä, Winterholdista, Markarthista, Morthalista, Solitudesta ja näiden ympäröiviltä alueilta. Vielä olisi Windhelmissä tekemistä ja Dawnstar sekä Falkreath täysin katsomattomia kortteja. Ja toki kartalta löytyy vielä kymmeniä täysin näkemättömiä ja kokemattomia luolia ja muita maamerkkejä sekä paljon muutakin koluttavaa. Pelikellossa taitaa olla jo lähemmäs 100 tuntia joten ei ainakaan ihan lyhyeksi peliksi voi haukkua, tosin eipä näitä Elder Scrollseja ikinä voi.

Hahmoni on tason 49 Redguard, jolla on skillit panostettu lähinnä Sneakiin, Archeryyn, Light Armoriin, One-Handediin, Enchantingiin ja Smithingiin. Eli hiivin käytännössä koko ajan ja haen jousen kanssa etulyöntiasemaa, jos ei pelkkä piilosta ammuskelu riitä niin jousi takaisin selkään ja miekat molempiin käsiin. Tuo dual-wield on aivan hävyttömän tehokas kun saa kunnon aseet molempiin käsiin ja Elemental Fury-shoutin. Slow Time on toinen, jonka avulla kyllä selviää ihan mistä tahansa. Pikkuisen olen panostanut Destructioniin ja Conjurationiinkin, mutta tuntuu että tällä tasolla noista apureista ei ole kun tykinruoaksi ja hyökkäystaiat ovat niin säälittävän tehottomia että yhden vastaan tulevan trollin tappamiseen menee minuutti ja kaikki magickat kolmeen kertaan. Siispä en käytä noita taikoja juuri ollenkaan, ainoa jos on isompi taistelu ja kaipaan vähän huomiota pois itsestäni, niin heitän jonkun Frost Atronachin vähän heilumaan ympäriinsä.

Peli on kyllä todella kaunis, maailma on hieno ja monipuolinen eikä oikeastaan mikään pelin sisäinen asia häiritse ollenkaan. Ainoa, mikä tappaa peli-intoa, on PS3-versioon sisällytetty infernaalinen lagi aina kun erehtyy Whiterunin tai Riftenin alueille. Peli menee aivan diashowksi jos olet pelannut vähänkään pidemmän aikaa, sanotaanko 2h+ putkeen. Muutama päivä sitten Bethesda taisi julkaista jonkun patchin korjaamaan asiaa, mutta en ole vielä kerennyt kokeilemaan. Mikäli nuo lagiongelmat on todella saatu pois, on peli helposti vuoden paras myös PS3-sella. Tällä hetkellä tuota valtikkaa pitää Dark Souls.

 

[Teloch]

Mikäli nuo lagiongelmat on todella saatu pois, on peli helposti vuoden paras myös PS3-sella.

Paha sanoa katosivatko nuo ongelmat pleikkarilla, itse kun pelaan boksilla, mutta ainakin 1.2 patch noteissa mainittiin että noihin nimenomaisiin ongelmiin olisi puututtu.

 

[Hypnotised]

Sellainen pikkuinen juttu uusimmassa Skyrimin päivityksessä on, että se poistaa vastustuskyvyn taikahyökkäyksille kokonaan; pelistähän tulee tällöin lähes pelikelvoton. Vielä kaupan päälle bonuksena lohikäärmeet saattavat lennellä takaperin. Bethesdan mukaan ensi viikolla pitäisi tulla päivitykselle päivitystä luultavasti muutamalla lisäbugilla varustettuna.

 

[Musta Nuoli]

Olen Elder Scrolls -sarjan ystävä (tosin vasta kolmonen oli kunnolla koukuttava, kun maailma ei enää ollut planetaarisen kokoinen), ja Oblivionia pelasin aikanaan melkoiset tuntimäärät.

Skyrim-keskustelua seuranneena olen kuitenkin tyytyväinen päätökseeni odottaa kaikessa rauhassa, että pelistä saadaan julkaistua riittävän pelikelpoinen versio. Sama se oli Oblivionillakin - patcheja tuli ihan riittävästi, ja bugit pahimmillaan jumittivat koko pelin.

Tiedän kokemuksesta, että Skyrimin tapaisiin peleihin tulee uppouduttua kunnolla ja niistä haluaa nauttia täysipainoisesti. Siksi taidan odottaa vielä lisää, tarvittaessa puoli vuotta tai vuodenkin kunnes pelistä saadaan kutakuinkin definitiivinen versionumero ulos. Sitten voi ostaa jonkun "Game of the year editionin" tai vastaavan. Sitä odotellessa seuraan mielenkiinnolla muiden kokemuksia itse pelistä ja eri patchien vaikutuksista.

 

[Chambza]

Olen Elder Scrolls -sarjan ystävä (tosin vasta kolmonen oli kunnolla koukuttava, kun maailma ei enää ollut planetaarisen kokoinen), ja Oblivionia pelasin aikanaan melkoiset tuntimäärät.

Minäkin olen ollut sarjan mukana likimain alusta asti, joskin ES I:n eli Arenan kanssa omat kokemukset jäivät aika vähiin, ja varsinainen rakastuminen tapahtuikin ES II:n eli Daggerfallin kanssa. Ja minä väitän, että Daggerfallin valtavuus oli ja on nimenomaan se tärkein asia mikä näistä uudemmista puuttuu. Kaupunkejahan sieltä löytyi kymmeniä tuhansia, ja varsinkin pääkaupungeissa oli varmaankin tuhansittain rakennuksia. Kun verrataan nyt vaikka Skyrimiin, niin suurimmassa kaupungissa on ehkä parikymmentä paikkaa joissa käydä? Naurettavaa. Tietenkään pelkkä määrä ei korvaa laatua ja Daggerfallin maailman valtavuus luotiin copy-pastella. Kuitenkin maailma tuntui paljon uskottavammalta ja todellisemmalta. Myöskään siis pelkkä laatu ei koskaan korvaa määrää, tämän luulisi tietävän jokaisen ihmisen, joka joskus ei ole saanut tarpeeksi syödäkseen.

Morrowindin, Oblivionin ja Skyrimin suurin ongelma on kuitenkin uudelleenpelattavuudessa. Kaikki asiat ovat aina ennalta määrättyjä. Jokainen maagi, jokainen varas, jokainen legioonalainen tai temppeliritari hakkaa aina samat tehtävät samalla tavalla. Daggerfallissa oli kaksi Main Questia, jotka pysyivät pääosin samoina, mutta satunnaiset kaupungeista löydetyt hommat ja kiltojen tehtävät tulivat arvalla. Toki näissäkin toistuvuus oli jokseenkin suurta.

Vastaava valtaisa ero löytyy luolastoista, joissa oli käytetty samaa taktiikkaa kuin muunkin maailman luonnissa - randomilla copy-pastettuja palikoita yhteen. Ne olivat kuitenkin niin valtavia, että luolastojen läpäisyyn saattoi mennä tuntikausia reaaliaikaa - ja toinen mokoma, kun yritit epätoivoisesti löytää sieltä takaisin ulos, etkä millään löydä uloskäyntiä edes kartasta. Ymmärrän kyllä, että kaikki eivät ehkä tuota loputonta könyämistä jaksaneet, mutta kyllä aina kun näissä uudemmissa seurailen quest-nuolta putkimaiseksi rakennetun luolaston (jossa on ehkä kuusi eri huonetta ja yhtä monta mutkittelevaa käytävää) läpi, en voi olla kaipaamatta sitä epätoivoa joka Daggerfallin luolastoissa välillä iski.

Skyrim (ja pari edeltäjäänsä) on kyllä huikean hieno grafiikoiltaan, ja (liian pienet) luolastot ja tehtävät ovat mainioita kun ne kerran tekee, mutta sittenpä se oli jo siinä. Vielä lisäksi Skyrimissä ärsyttää hahmoluokkien poistaminen. Eihän tämä ole enää mikään RPG jossa voit tehdä valintoja, olet vain pelin protagonisti joka juoksee putkessa alusta loppuun. No okei, saat päättää voittavatko imperiaalit vai myrskyviitat sisällissodan, mutta siinäpä se.

Konsolit pilasivat RPGt.

 

[Musta Nuoli]

Skyrim (ja pari edeltäjäänsä) on kyllä huikean hieno grafiikoiltaan, ja (liian pienet) luolastot ja tehtävät ovat mainioita kun ne kerran tekee, mutta sittenpä se oli jo siinä. Vielä lisäksi Skyrimissä ärsyttää hahmoluokkien poistaminen. Eihän tämä ole enää mikään RPG jossa voit tehdä valintoja, olet vain pelin protagonisti joka juoksee putkessa alusta loppuun. No okei, saat päättää voittavatko imperiaalit vai myrskyviitat sisällissodan, mutta siinäpä se.

Konsolit pilasivat RPGt.

PC-pelejä on toisinaan tehty turhan paljon konsolien ehdoilla, ja tämä on tosiaan yksinkertaistanut systeemeitä. Vilkaisepa tuota retropeliketjua jonka polkaisin pystyyn, siellä voi keskustella vanhoista klassikoista ja suositella muillekin hyviä vanhoja pelejä. Vanhoissa Might & Magic -peleissä, Wizardry-peleissä ynnä muissa oli aikanaan erilainen ja omanlaisensa tunnelma.

Tosin täytyy myöntää, että ajan ja iän myötä olen itsekin sen verran laiskistunut, että sinänsä simppelimmät luolastot ja kompaktimmat pelimaailmat tuntuvat helpommin lähestyttävimmiltä. Aikaa kun ei ole enää takavuosien malliin käytettävissä. Ainakaan automaattikartasta en enää luopuisi helpolla - takavuosina tuli itse piirrettyä ruutupaperille eri pelien karttoja jotta tosiaan löysi niistä luolastoista uloskin, mutta sen verran on mukavuudenhalu karttunut tässä suhteessa, että luolan komppaamiseen voi automaattikarttaa käyttää.

 

[SamSpade]

Tämä nauratti, kunnes otin nuolen polveen.
Eli Youtube video miten olla todellinen Bad Ass Skyrimissä ja tappaa kaikki paljain käsin.
"Kill the fucking walrus, who the fuck wants to be a walrus. So kill him, end his misery."
http://www.youtube.com/watch?v=uhBiNx749Zw&feature=player_embedded

 

[Tukka]

Tämä nauratti, kunnes otin nuolen polveen.
Eli Youtube video miten olla todellinen Bad Ass Skyrimissä ja tappaa kaikki paljain käsin.
"Kill the fucking walrus, who the fuck wants to be a walrus. So kill him, end his misery."
http://www.youtube.com/watch?v=uhBiNx749Zw&feature=player_embedded

Joo tuota tuli itekin eilen spammattya kaverille, ihan huikee :D Samalta jätkältä löytyy myös lapsentappovideo, aika huvittava sekin!

ESIT: kuulostanpa julmalta kun noin sanoo..

 

[Vanha Len]

Konsolit pilasivat RPGt.

Joiden ansioista niitä kehtellään tällä hetkellä vuosia.

 

[kamenski]

Peli on huikea ja sivuvaikutukset melkeinpä huikeampia, ainakin huumorin kannalta. FUS RO DAHista on tulossa kovaa vauhtia suosituin meme vähään aikaan ja itse olen kippurassa naureskellut niin pelissä kuin youtuubissa mitä kaikkea sikailua huutamisella saakaan aikaan. Ehkä vielä hauskempia videoita ovat kuitenkin kun shoutit sotketaan tosielämän tapahtumiin; seurakunnan leviäminen saa repeämään joka kerta, eikä huono ole ilmatykkikään: FUS RO DAH !!

 

[Ted Raikas]

Tämä kyseinen peli kiehtoo ja tarkoitus olisi se jossain vaiheessa hankkiakin. Ainoa mikä mietityttää, että olen kuullut PS3-versiossa olevan bugeja jotka esim. voivat tuhota muita tallennuksia? Se on jo turhan veemäistä. En tosin tiedä vaikka nuo olisi jo korjattu päivityksillä. Toivon mukaan.

No, tänä vuonna ei ole vielä tarkoitus hypätä edes pelin maailmaan, mutta alkuvuodesta mahdollisesti.

Kieltämättä vituttaa tuo konsolipeleihinkin pesiytynyt piirre, että pelejä julkaistaan keskeneräisinä ja virheitä täynnä, joita sitten korjaillaan vähitellen. Vaan minkäs teet.

 

[Chambza]

Morrowindin, Oblivionin ja Skyrimin suurin ongelma on kuitenkin uudelleenpelattavuudessa. Kaikki asiat ovat aina ennalta määrättyjä. Jokainen maagi, jokainen varas, jokainen legioonalainen tai temppeliritari hakkaa aina samat tehtävät samalla tavalla.

Unslaad krosis - täytyy tätä sen verran korjata, että ilmeisestikin Morrowindista ja Oblivionista poiketen Skyrimissä on kuin onkin jokin Radiant Quest System™, joka lisää randomisaatiota näissä sivujuonitehtävissä. Niin paljoa en ole vielä ehtinyt pelata, että voisin vielä tehdä kunnollista vertailua.

 

[tinkezione]

FUS RO DAHista on tulossa kovaa vauhtia suosituin meme vähään aikaan ja itse olen kippurassa naureskellut niin pelissä kuin youtuubissa mitä kaikkea sikailua huutamisella saakaan aikaan.

Arrow in the knee taitaa kuitenkin viedä kaikesta voiton: http://www.youtube.com/watch?v=vncIBREXCwU

Mass Effect -pelisarjan faneille jatkoläpät: http://a4.sphotos.ak.fbcdn.net/hphotos-ak-ash4/381575_10150450531973705_666178704_8571189_756530247_n.jpg

Levelille 32 on nyt juututtu. Lähdin Whiterunista, mutta en ole saanut oikein mitään järkevää aikaan ja olen mieluummin kolannut erilaisia luolia ja kaivoksia kuin edes yrittänyt hahmottaa, kenelle naavaparralle pitää puhua missäkin kylässä. Hauskaa ajantappoa se näinkin on.

 

[miki]

Mulla on jo kolmas hahmo menossa, tosin yhdelläkään en ole pelannut sitä pääjuonta (main quest) läpi. En lähellekään. Pelaamista on silti riittänyt. Kaikki hahmot taitaa olla jossain level 35 tienoilla, olen vain alkanut miettimään, miltä peli tuntuisi erilaisella hahmolla ja olenkin sitten luonut uuden hahmon ja pelannut hieman eri tavalla. Kaikilla aion kyllä pelin läpi pelata, mutten tiedä vielä missä järjestyksessä... Dark Brotherhoodiin tai Thieves Guildiin en ole liittynyt yhdelläkään hahmolla, ja maagien Collegeen liityin vain päästäkseni eräisiin raunioihin yhtä taikaesinettä etsimään. Companions-killan (warriors guildia vastaava) ja sisällissodan tehtäviä olen pelannut hieman enemmän, mutten niitäkään kovin paljoa. Daedric questeja olen tainnut tehdä vain kolme ja aarrekarttojakaan en ole löytänyt kuin neljä kappaletta. Eli jos pelissä todellakin haluaa kokea kaiken, niin saa kyllä aika naurettavan määrän tunteja pelata.

Siitä en kyllä pahemmin tykkää, että joihinkin paikkoihin pääsee vain tietyn killan tehtävän kautta. Eli jos ei halua liittyä vaikkapa maagien Collegeen, niin aika monet monsterit ja taikaesineet jää kokematta. Ja todennäköisesti myös joidenkin lohikäärmehuutojenkin (dragon shout) osat/tavut jää hankkimatta. Ääninäyttelyyn tai varsinkin ääninäyttelijöiden määrään olisi voinut ehkä panostaa hieman enemmän. Esim. jos sulla on ollut Lydia kumppanina (follower) ja haluat vaihtaa sen toiseen, niin sillä uudella kumppanilla saattaa olla sama ääninäyttelijä ja suurimmaksi osaksi aivan samat vuorosanat, murteineen ja kaikkineen. Eli samat ääninauhat pyörii ties kuinka monella hahmolla.

Jos joku on ostamassa peliä PC:lle, niin mainittakoon, että aivan piakkoin (tällä viikolla?) julkaistaan virallinen 4GB patch. Pitäisi auttaa pelin stabiiliuteen ja on kuulemma aikalailla pakollinen, jos käyttää tiettyjä modeja tai texture paketteja. Epävirallinen 4GB modi on ollut kyllä ladattavissa esim. Skyrim Nexuksessa jo ties kuinka kauan, ja onhan siellä erilaisia modeja jo vaikka kuinka paljon. Creation Kit julkaistaan tammikuussa, joten sitten voikin alkaa odottaa todella merkittäviä modeja ja parannuksia.

 

[Taze]

Arrow in the knee taitaa kuitenkin viedä kaikesta voiton: http://www.youtube.com/watch?v=vncIBREXCwU

Jaa, oma tyyppini juoksenteli muutaman tunnin arrow in the head (meni vasemman silmän alta sisään ja tuli takaraivosta ulos). Ei auttanut muu kuin vaihtaa konsolikomennolla sukupuoli ja sitten takaisin, niin nuoli katosi :).

Nyt on jannua vähän levutettu ja tasolla 25 mennään, Solitudeen päästiin eilen ja tarkoitus olisi vähän tsekkailla tuota kartan länsiosaa, sekun on tähän asti ollut täysin koluamatta. Lohikäärmeet ovat olleet suuri pettymys, jotain blood dragonejakin mättää turpaan vaikka silmät kiinni. Jättiläiset sen sijaan...

 

[Lätkä-Bongari Iso-E]

Itse pelannut ko tekelettä aina silloin tällöin, sopivassa suhteessa pääjuonta ja sivutehtäviä. Pelaan Nordilla ja pääpaino miekka/kilpi yhdistelmällä. Joka tosin aika alussa vaikutti erittäin helpolta joten jouduin vaihtamaan vaikeustason maksimiin. Nyt joutuu jo hieman isommissa taisteluissa taktikoimaan ja välillä jopa pötkiä pakoon huilimaan. Blocking kehitys on kyllä tosi kiva juttu. Se kun nyt sattuu olemaan jo täysillä niin muutama juttu siitä:
-kilpi ylhäällä voi juosta
-kilpi ylhäällä juostessa vastustajaa päin mätkähtää vastustaja maahan
-bashing (kilvellä lyöminen) satuttaa ja vastustajalta saattaa tippua ase
-kun on kilpi ylhäällä ja vastustaja tekee voimalyönnin aika hidastuu ja on helppo tehdä bashing lyönti jolloin vastustajan suojaus menee auki ja pystyy vastaamaan siihen omalla voimalyönnillä.
Joten todella hyvä juttu jos pelaa one-handed..

Kehitän myös lightarmoria paljon, hieman smithingiä, archeryä ja vähän restorationia.
Rahaa tuntuu pelissä saavan aivan liian helposti ja lock-pickejä myös sekä lock-pickin on todella helppoa. Tämän takia lock-pickin ja speech on jäänyt aivan taka-alalle.

On kyllä Game of the 2000-luku!!! Ei ole tullut parempaa peliä pitkään aikaan.

 

[Taze]

Huh huh, kylläpä pelissä on tehtäviä poikasineen. Ei ole mitään käsitystä paljonko on tunteja takana (nyt olen duunikoneella, niin ei voi tarkistaa), mutta sata ei varmaan kaukana ole suuntaan tai toiseen. Hahmo on nyt hyvässä hapessa tasolla 37, destruction ja enchanting ovat tapissa ja smithing viedään sinne seuraavaksi. Sitten keskitytään conjurationiin.

Pääjuonta ei ole tullut pelailtua aikoihin, mutta nyt lähdettiin vihdoin etsimään sitä Jurgen Windcallerin sarvea ja pari ensimmäistä luolahuonetta tyhjättiin noista Necromancereista. Sivutehtäviä ja juonia on veivattu sitäkin enemmän. Mage collegen päätehtävät on pelattu ja nykyisin olen arkkimaagina tuolla. Samoin companionsien päätehtävät on tehty, jotain pieniä sivuhommia vielä väännetään. Varkaiden killan juonessa tuli kunnon twisti, mutta sitä ei vielä sen pidemälle ehditty. Tuolla Snow Veil Sanctumissa meinasi jo usko loppua, mutta 10+ kerran jälkeen saatiin ne draugrit, overlord ja deathlord tasoisia 4 kpl kerralla, nuijittua - Sanguine Rose jyrää :).

 

[Shardik]

Huh huh, kylläpä pelissä on tehtäviä poikasineen. Ei ole mitään käsitystä paljonko on tunteja takana (nyt olen duunikoneella, niin ei voi tarkistaa), mutta sata ei varmaan kaukana ole suuntaan tai toiseen. Hahmo on nyt hyvässä hapessa tasolla 37, destruction ja enchanting ovat tapissa ja smithing viedään sinne seuraavaksi. Sitten keskitytään conjurationiin.

Pääjuonta ei ole tullut pelailtua aikoihin, mutta nyt lähdettiin vihdoin etsimään sitä Jurgen Windcallerin sarvea ja pari ensimmäistä luolahuonetta tyhjättiin noista Necromancereista. Sivutehtäviä ja juonia on veivattu sitäkin enemmän. Mage collegen päätehtävät on pelattu ja nykyisin olen arkkimaagina tuolla. Samoin companionsien päätehtävät on tehty, jotain pieniä sivuhommia vielä väännetään. Varkaiden killan juonessa tuli kunnon twisti, mutta sitä ei vielä sen pidemälle ehditty. Tuolla Snow Veil Sanctumissa meinasi jo usko loppua, mutta 10+ kerran jälkeen saatiin ne draugrit, overlord ja deathlord tasoisia 4 kpl kerralla, nuijittua - Sanguine Rose jyrää :).

Heh, oletpa hyvin likelti samassa tilanteessa pelissä mun kanssa. Tai no, sen verran samassa kuin noin valtavassa pelissä voi olla. Minä pelailen kahden käden miekalla huitovalla light armor lvl 38 liskolla, jolla on suht korkeat smithing ja enchanting. Suht tasaisesti on kyvyt kehittynyt. Yksikään ei ole vielä tapissa (two handed 85) ja suurin osa yli 40:n. Tuo Windcallerin sarvi on seuraavana vuorossa pääjuonessa. Companionseja ja Varkaitten kiltaa olen pelannut noin puoleen väliin (eli tuon twistin olen nähnyt). Collegeen saavuin vasta eilen, enkä Dark Brotherhood homminkaan ole ehtinyt. Olen tehnyt niin paljon sivutehtäviä, että vielä on kolme holdiakin näkemättä.

Kaksikätisellä miekalla pelaamisella on suht helppoa, kun twohandediä vielä boostaa sopivilla vermeillä. Koko pelin ajan ollut suht yksinkertainen taktiikka, eli suorilta päälle noin kaikkia vihuja vastaan ja parilla lyönnillä poikki ja pinoon. Nyt alkaa jo Draugr Death Lorditkin oleen suht helppoja, etenkin jos ne heittää ensin Fus Ro Da:lla ketoon. Sanguine Rose on tosiaan hieno vehje, ja kyseiseen sauvan saantiin johtanut questikin oli vallan hauska. Siltikään en ole pelistä vielä löytänyt Skyforge Steel Greatswordin voittanutta.

Edit: ja tunteja on n. 65 takana.