Terveydenhuolto Suomessa

  • 3 676
  • 23

nedomansky

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Onkos tullut käytettyä julkisia terveydenhuoltopalveluita
Suomessa?

Millaisin tuloksin? Vaikuttiko lääkäri pätevältä? Olisitko
itsekin voinut määrätä saman hoidon? Esim. lepoa ja/tai
Lepoa + VPEN Mega.

Tuntuiko terveyskeskuksessa, että valtaosa ihmisistä
on oikeasti hakemassa apua sairauteen?

Uskotko, että nykyisellä hoitotavalla verrattuna sen kustannuksiin
meistä tulee terveempi kansa esim. 20 vuoden sisällä, kun
väestö merkittävästi vanhenee.

Lääkäreitähän ei enään saada terveyskeskusvirkoihin, joten
olisiko aika siirtyä yksityiseen terveydenhuoltoon, joka rahoitettaisiin vakuutusvaroin?
 

mauri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Omalla paikkakunnallani...

...ovat kokemukseni hyvät; aina on apu tullut. Terveyskeskuksista haen yleensä apua pienempiin ongelmiin kuten flunssat jne. Erikoislääkärin vastaanotolle olen päässyt kiitettävästi terveyskeskuslääkärin lähetteellä, ja joskus suoraan Keskussairaalaan "talsimalla". Hammaslääkäriinkin olen päässyt tarvittaessa - ei valittamista.

Toki ikävilläkin asenteilla varustettuja lääkäreitä on tullut vastaan, mutta terveyskeskuksen omalääkäri on ollut sama jo 7 vuotta - ja tyyppi on todella hyvä eli ottaa ihmisten asiat tosissaan ja hoitaa asiallisesti.

Uskon, että terveydenhuollon tasoon ja resursseihin vaikuttavaa yksinkertaisesti eri kuntien taloudellinen kapasiteetti; vaikka laki vaatii tiettyjä asioita, eivät kaikki kunnat pysty esimerkiksi lääkäripulan vuoksi tarjoamaan yhtäläisiä palveluja kuntalaisille. Edellisessä asuinkunnassani ei helpolla lääkäriin päässyt, saati esimerkiksi verikokeisiin yms, ellei "ollut pää kainalossa". Nykyisiessä asuinkunnassa asiat ovat huomattavasti paremmin.

Jos valittaa haluaa, niin tulipa mieleen erään neurologin outo kommentti vuosia sitten, kun aikuisiällä puhjenneelle epilepsialleni koetettiin löytää syytä. Mies lähetti minut Helsinkiin magneettikuvaukseen, ja sanoi "matkaevääksi": "Yleisin aikuisiän epilepsian syy on aivokasvain!". Oli meikäläisellä siinä vajaan kuukauden päivät "paskat housuissa", kun olin jo vakuuttunut, että "nyt se on sitten menoa". Kuvaus kuitenkin kertoi, että minkäänlaista kasvainta ei ole. Aina syitä tällaisiin juttuihin ei vain löydetä. Perhana, että olin vihanen sille lääkärille; mitä hän kuvitteli saavuttaneensa sillä, että pelotteli tuolla tavoin! Jos syy olisi ollut kasvain - olisin kyllä ehtinyt suremaan sitä ajallaan.

Tästä episodista huolimatta tyytyväinen olen ollut.
 

M@rko77

Jäsen
Suosikkijoukkue
LFC, FC Lahti ja Pelicans
Mediuutisissa oli tänään mielenkiintoinen artikkeli (linkki vie mediuutisiin) koskien lääkäripulan helpottamista. Lääkäriliitto ideoi, että lääkäreitä tulisi lisää julkiselle puolelle, kunhan ne voisivat olla myös yksityisyrittäjiä.

Pälve on varma, että Suomesta löytyy paljon lääkäreitä hoitamaan julkista terveydenhuoltoa, jos he saavat järjestää työolot mieleisikseen. Makuja on monia. – Joku lääkäri esimerkiksi inhoaa kulunvalvontakorttia.

Eikö lääkäreiden ahneudella ole mitään rajoja? Hippokrateen vala hoidetaan, kunhan rahaa tulee eikä tarvitse kulkukorttia vilauttaa. Selvä.
 

magnum37

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tulevaisuuden Sport
Lääkäreitähän ei enään saada terveyskeskusvirkoihin, joten
olisiko aika siirtyä yksityiseen terveydenhuoltoon, joka rahoitettaisiin vakuutusvaroin?

Ehdoton ei tällaiselle terveyspalveluiden markkinaehtoistumiselle. Terveydenhuollon on päinvastoin saatava perustuslailliseksi ja tasa-arvoiseksi kansalaisoikeudeksi, jolla on myös ensiarvoisen tärkeä asema valtion budjetissa. Varat on otettava vaikka sitten osakeyhtiöverotusta kiristämällä, varsinkin kun isot yritykset ovat osasyyllisiä kansanterveyden rapistumiseen.

Emme voi sallia sellaista yhteiskuntaa, missä terveydenhuolto toimii markkinoiden pelisäännöillä, jossa ihmisten sairauksilla tehdään rahaa, potilaita ns. ylihoitamalla. Tästä on itsellänikin kertynyt evidenssiä esim. yksityisistä hammaslääkäripalveluista. Kunnallisella puolella voi ainakin olla varma siitä, ettei verovaroin tehdä mitään ylimääräisiä toimenpiteitä.

Hoidon taso julkisella sektorilla on ainakin vielä pääsääntöisesti hyvää. Toimiessaan omalääkärijärjestelmä takaa toimivan hoitosuhteen. Toki lääkärit ovat kaikki persoonallisuuksia eivätkä kaikki tokikaan toimi täysillä potilaan hyväksi. Itselläni on tässä suhteessa käynyt hyvä tuuri ja terveyskeskuksen omalääkäri on todella paneutunut terveysongelmiini silloin kun apua tarvitsen. Ainoa konkreettinen ongelma on pitkät jonotusajat. Esim. perustarkastukseen hammashoidossa jopa 6kk.

Vapaaehtoinen sairasvakuutusjärjestelmä on toki hyvä vaihtoehto, mutta USA:n malliin siirtymistä en kannata missään nimessä. Terveyspalvelujen sosialisointi on ainut tapa pitää siitä koituvat kulut kurissa. "Vapaa kilpailu" taas nostaa ne pilviin.
 

msg

Jäsen
Pitäiskö yhteiskunnan tarvittaessa pakottaa yksittäisiä lääkäreitä työskentelemään julkisessa terveydenhuollossa?
 

vilpertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Chokes
Pitäiskö yhteiskunnan tarvittaessa pakottaa yksittäisiä lääkäreitä työskentelemään julkisessa terveydenhuollossa?
Ei, vaan julkisen puolen palkkaus ja työolosuhteet pitää pakottaa kilpailukykyisiksi. Ja oikeasti miettiä monien palveluiden ulkoistamista tehokkaammille organisaatioille.
 

Gentleman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Ainakin erikoissairaanhoito tulisi minusta hoitaa valtion toimesta ja kustannuksella. Ehkä koko terveydenhoito, silloin eivät kuntarajat ja niihin liittyvä byrokratia haittaisi toimintaa. Tiedä sitten millainen sekasotku siitä muuten tulisi..

Mutta näin ajatuksena, valtio hallinnoisi terveyskeskuksissa olevia lääkäreitä, joiden toimipistettä voitaisiin keikkaluonteisesti vaihtaa viikoksi tai pariksi jossain rajoissa.

Kansalainen voisi asioida vapaasti haluamassaan terveyskeskuksessa.

Lisäksi voitaisiin lääkäriopintoihin lisätä palkallinen palvelusvuosi ennen valmistumista valtiolla korvauksena ilmaisesta koulutuksesta. (miksei tietysti muihinkin opintoihin)
 

Tuamas

Jäsen
Ei, vaan julkisen puolen palkkaus ja työolosuhteet pitää pakottaa kilpailukykyisiksi. Ja oikeasti miettiä monien palveluiden ulkoistamista tehokkaammille organisaatioille.

Lisäksi työnjohtoon tulee kiinnittää huomiota, jotta saadaan virkalääkäreitä keikkalääkäreiden tilalle.

Porissa tiedän varmaksi että keikkalääkäri saa usein virkalääkäriä kovemman liksan samasta duunista, siitä voi sitten jokainen miettiä kuinka paljon keikkalääkäri maksaa kunnalle, kun tuosta vie välittäjäfirma vielä siivun välistä.

Lisäksi Porissa on kaupunginsairaalan osalta ilmeisesti erikoissairaanhoidon hiljainen alasajo menossa, kun perusturvajohtajan toimilla on saatu iso osa erikoislääkäreistä irtisanoutumaan. Tämäkin siirtymävaihe maksaa mansikoita kunnalle, kun palveluita on pakko ostaa yksityiseltä puolelta melko suolaiseen hintaan.

Toki myös ikuisuuskysymys, eli terveydenhuollon tietojärjestelmät ovat asia jolla toimivalla ratkaisulla olisi mahdollisuus saada aikaan isoja säästöjä. Nyt kirjaamiseen ja järjestelmien kanssa tahimiseen menee melkoinen siivu aikaa, vielä kun edes saman sairaanhoitopiirin sisällä eivät tietojärjestelmät keskustele keskenään.
Vielä kun jokainen sairaanhoitopiiri sekä jopa yksittäiset kunnat saavat itsenäisesti tehdä oman enemmän tai vähemmän epäonnistuneen ratkaisunsa tietojärjestelmien suhteen, niin ainoa joka tässä pelleilyssä voittaa on softatalot.

Toki nyt Sitralla on käynnissä varsin kunnianhimoinen hanke maanlaajuisesta potilastietojärjestelmästä, jonka hintalappukin on vaatimaton 1,8 miljardia.
Mutta koska aikanaan on kunnille ja sairaanhoitopiireille annettu mahdollisuus rakentaa oma järjestelmä, tulee konvertointien ja systeemien yhteensovittaminen maksamaan mansikoita.

Vertailuna otettakoon Viro, jossa siirryttiin uuteen koko maan kattavaan tietojärjestelmään, koko projekti maksoi ~11 miljoonaa euroa ja järjestelmä on jo nyt toimivampi kuin Suomen järjestelmä.

Suomessa valitettavasti kunnat ja sairaanhoitopiirit ottavat ohjelmistofirmoilta kuivana kakkoseen tässä asiassa, kun olisi pitänyt jämäkästi ajaa yhtenäiset standardit ja järjestelmät aikanaan koko maahan.
 

Chambza

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Flyers
Pitäiskö yhteiskunnan tarvittaessa pakottaa yksittäisiä lääkäreitä työskentelemään julkisessa terveydenhuollossa?
Kyllähän orjuus olisi ihan toimiva ratkaisu lukuisiin muihinkin yhteiskunnan ongelmiin.

Varsinainen ongelma ja ratkaisun avaimet piilevät kysynnän ja tarjonnan laissa. Jos koulutetaan enemmän lääkäreitä, paskemmatkin duunit pikku hiljaa kelpaavat. Toinen vaihtoehto on tehdä julkisen puolen työstä houkuttelevampaa. Tällä hetkellä tilanne on se, että yksityisellä puolella saat enemmän liksaa ja voit päättää työaikasi, kun taas julkisella puolella maksetaan vähemmän, ja normaalien viikkotuntien lisäksi sinulta edellytetään usein ilta- tai yöpäivystyksiä. Päivystyksistä saa toki enemmän rahaa, mutta edelleenkin kokonaisansiot jäävät helposti pienemmiksi.

Lisäksi julkisella puolella on omituisia toimintatapoja. Eräs lääkäri kertoi, että terveyskeskustyössä oli usein tapana "purkaa ruuhkia" laittamalla päällekkäisiä potilasaikoja, joka teki työpäivistä ylipitkiä ja järkyttävän kiireisiä. Lopulta tämä lääkäri kutsui kaikki kolme samalle ajalle varattua potilasta yhtä aikaa sisään, ja kehoitti olemaan yhteydessä terkkarin johtoon, mikäli tämä ei heistä tuntunut sopivalta toimintamallilta.

Toinen julkisen puolen jatkuva outous on loputon tehostaminen, joka tehdään aina tutulla ja turvallisella 'perse edellä puuhun'-taktiikalla. Tehostetaan siis siten, että vähennetään tukihenkilökuntaa ja "ei-kriittisiä" kuluja - erotetaan sihteerit ja laitetaan lääkärit kirjoittamaan lausuntonsa itse, naputtamaan kaikki kululaskut, koulutushakemukset, poissaolotiedot jne. sähköisiin järjestelmiin joita vain sihteerit osasivat käyttää, ulkoistetaan tietotekniset palvelut ties missä sijaitsevaan call centeriin, jonka henkilökunnalla ei ole aavistustakaan käytännön tilanteesta. Tehostaminen julkisella puolella on aina juustohöylän käyttöä "sivutoiminnassa", kun sen pitäisi toimia juuri päinvastoin: tehdään kaikista oheistoiminnoista niin helppoja, ettei lääkärin (tai muunkaan korkeakoulutetun henkilökunnan) tarvitse tuhlata minuuttiakaan päivästään ylimääräiseen säätöön, vaan hän voi tehdä päätyötään maksimaalisella teholla. Muutama sihteeri lisää voisi kasvattaa valtavasti osastojen työpanoksia, mutta suunta on ollut pitkään täysin vastakkainen.
 

msg

Jäsen
Lisäksi voitaisiin lääkäriopintoihin lisätä palkallinen palvelusvuosi ennen valmistumista valtiolla korvauksena ilmaisesta koulutuksesta. (miksei tietysti muihinkin opintoihin)

Aika neuvostohenkiseltä tämä kuullostaa. Tätä varmaan kannattaa ainakin se lääkäri, jonka valtio määrää hoitamaan vuodeksi Utsjoelle terveyskeskuslääkäriksi.
Niin ja miksi jättää pelkkiin lääkäreihin? Kaikki ilmaista perusasteen jälkeistä koulutusta saaneet vain julkiselle pakkotöihin vuodeksi nykyisellä KVTES:llä?
 

Gentleman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Aika neuvostohenkiseltä tämä kuullostaa. Tätä varmaan kannattaa ainakin se lääkäri, jonka valtio määrää hoitamaan vuodeksi Utsjoelle terveyskeskuslääkäriksi.
Niin ja miksi jättää pelkkiin lääkäreihin? Kaikki ilmaista perusasteen jälkeistä koulutusta saaneet vain julkiselle pakkotöihin vuodeksi nykyisellä KVTES:llä?

Toki kuulostaa, tunnistan tämän ongelman vallitsevassa tilanteessa. Mutta jos systeemi olisi alkujaan moinen, ja kaikki osaisivat siihen valmistautua niin hyöty olisi molemminpuolinen.

Lääkäri saisi alkuun laajempaa kokemusta, eikä komennuksen tulisi olla kohtuuton "Utsjoelle vuodeksi" vaan se voisi olla kiertoa eri terveysasemilla. Utsjoki jakso voisi olla 1kk.

Ja kuten kirjoitin, niin voisi ihan hyvin koskea jokaista.

totta helvetissä kuulostaa kommunismilta, kalliilta ja jossain määrin myös epätasa-arvoiselta sisältäen monia ongelmia mutta toisaalta ratkaisisi myös joitain kuten harjoittelupaikkojen saamisen ja syrjäseutujen lääkäripalveluiden toteutumisen.


Toisaalta, jos pakollisuus tuntuu tuossa ongelmalta. Niin voisihan tuota miettiä silläkin tavalla, että olisi vapaaehtoista ja siitä saisi myöhemmiksi vuosiksi esimerkiksi jonkinlaisen verohyödyn.
 
Viimeksi muokattu:

msg

Jäsen
totta helvetissä kuulostaa kommunismilta, kalliilta ja jossain määrin myös epätasa-arvoiselta sisältäen monia ongelmia mutta toisaalta ratkaisisi myös joitain kuten harjoittelupaikkojen saamisen ja syrjäseutujen lääkäripalveluiden toteutumisen.

Olin jotenkin sijoittanut sinut viestiesi perusteella poliittisen kartan oikealle reunalle, mutta tämä ehdotuksesi pakottaa minut tarkistamaan mielikuvaani.
 

Gentleman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Olin jotenkin sijoittanut sinut viestiesi perusteella poliittisen kartan oikealle reunalle, mutta tämä ehdotuksesi pakottaa minut tarkistamaan mielikuvaani.

Mielikuvat on aika ajoin hyvä tarkistaa, mutta en näe tarpeelliseksi sijoittaa jokaista mielipidettä jollekin kohtaa poliittista karttaa.

Enemmän olen ratkaisuhenkinen kuin ideologinen, tarvitaan toimiva ratkaisu joka on mahdollisimman oikeudenmukainen.

Täällä haettiin ratkaisua lääkäreiden pakottamisesta syrjäseuduille, itse ehdotin että jos siihen mennään niin millainen järjestely voisi olla jottei se olisi yksittäistä lääkäriä kohtaan kovin epäoikeudenmukainen.

Sitten esitin vielä vaihtoehdon, joka pohjautuisi vapaaehtoisuuteen ja sen korvaamiseen esimerkiksi veroedulla.

Jotenkin syrjäseutujen tai muiden alueiden joihin ei lääkäreitä tunnuta perusterveydenhoitoon saavan terveyspalvelut tulisi hoitaa.

"Lisää liksaa" ratkaisu ei välttämättä ole paras ratkaisu.
 

HekeK

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jääkiekkojoukkue
Erikoistumisvaiheessa lääkärin tulee suorittaa TK-osuus, joka on kestoltaan 9 kuukautta. Tosin suorituspaikan saa itse päättää (jos siis ko. TK ottaa lääkärin vastaan).

Kun tuota avovaimon työuraa on seurannut, niin eniten häntä tuntuu rassaavan päivystäminen. Yllättäen sellaiset terveyskeskukset eivät kärsi lääkäripulaa, joissa on ymmärretty ulkoistaa yö- ja viikonloppupäivystykset.
 
Pienessä kaupungissa poikkeuksetta paskaa ja tehotonta, 80% kielitaidottomia maahanmuuttajalääkäreitä, joskus hoito oli jopa täysin virheellistä ja vaarallista (kun ei tiedetty mitä pitää tehdä niin lähdettiin kokeilemaan vain jotain). Suuressa kaupungissa taasen ehdotonta priimaa - loistavaa asiakaspalvelua ja asiantuntevaa hoitoa mitättömillä jonotusajoilla, oli kyseessä sitten hammaslääkäri tai erikoissairaanhoito.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Pitäiskö yhteiskunnan tarvittaessa pakottaa yksittäisiä lääkäreitä työskentelemään julkisessa terveydenhuollossa?
Työssä jo olevien ihmisten määrääminen pakkokeinoin tiettyyn julkisen sektorin toimeen kuulostaa kyllä aika pitkälle menevältä. Moni lääkäri voi kyllä halutessaan työllistyä jossakin toisessa maassa kuin Suomessa, joten ei tuollainen pakottaminen johtaisi kaikkien kohdalla mihinkään. Paitsi jos kiellettäisiin maasta poistuminen kuten kommarimaissa oli tapana. Tervetuloa juche-aate!

Pakottamisessa ei olisi kyse mistään kommunismista vaan valtion harjoittamasta totalitarismista. Sellainen tietysti oli ja on on eräs sosialististen kansandemokratioiden tunnusmerkeistä. Sellainen koominen paska ei sitten ole pysynytkään pystyssä kuin pakottamalla ja väkivallalla.

Korkeintaan tuo sana "tarvittaessa" on se jolla voi spekuloida. Mitä sellainen "tarvittaessa" olisi, ja koska olisi sellaisen aika? En osaa kuvitella. Entäpä muut ammattiryhmät? Missä vaiheessa myyjiä, kemistejä ja bingoemäntiä ryhdyttäisiin "tarvittaessa" pakkovärväämään julkisen sektorin töihin? Jos valtio ottaa oikeuden siirtää yhden ammattiryhmän työntekijöitä julkiselle puolelle ja vielä mahdollisesti muuttamaan tämän työn perässä, niin eikö näin voisi tapahtua myös jonkin toisen ammattikunnan kohdalla? Seuraavaksi varmaan ehdotetaan menestyvien omistajayrittäjien pakkovärväämistä kunnanjohtajiksi, koska laadukasta ainesta on kuulemma yhä nihkeämmin tarjolla.

Tilanne on se, että nykyiset julkisen puolen lääkärinvirkojen palkat ja muut ehdot eivät ole kilpailukykyisiä. Julkispuolella ei ole varaa palkata lääkäreitä markkinahintaan, joka taas yksien mukaan johtuu riittämättömästä rahoituspohjasta (veroja lisää perkele), ja toisten mukaan siitä että nykyiset julkiset palvelut tuotetaan (kokonaisuudessaan) liian kalliisti. Joko on niin, että tavoiteltu palvelutaso tai palvelukirjo on liiallinen suhteessa rahapussiin, tai sitten julkisen sektorin panos-tuotossuhde on yksinkertaisesti huono. Osittain tietoon ja osittain mielipiteeseen perustuen väitän, että kyse on molemmista.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Suomalaiselle terveydenhuollolle ja kansalaisten tasa-arvoisuudelle olisi hyväksi jos Kelakorvaukset yksityiselle puolelle lakkautettaisiin. Lääkäreitä vapautuisi näin reippaasti julkiselle puolelle kun kysyntä vähenisi. Samoin ne joilla olisi oikeasti varaa maksaisivat yksityisen puolen hinnan omasta pussistaan. En ymmärrä miksei näin ole jo toimittu. Kaikki voittaisivat. Tosin pienemmissä kaupungeissa/kunnissa ei yksityisiä lääkäreitä ole juuri ollutkaan. Tämä olisi tasapuolinen reilu järjestelmä eikä pelkkä bisnes. Bisnestäkään vastaan minulla ei mitään ole mutta ei julkisin varoin.
 

Gentleman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Suomalaiselle terveydenhuollolle ja kansalaisten tasa-arvoisuudelle olisi hyväksi jos Kelakorvaukset yksityiselle puolelle lakkautettaisiin. Lääkäreitä vapautuisi näin reippaasti julkiselle puolelle kun kysyntä vähenisi. Samoin ne joilla olisi oikeasti varaa maksaisivat yksityisen puolen hinnan omasta pussistaan. En ymmärrä miksei näin ole jo toimittu. Kaikki voittaisivat. Tosin pienemmissä kaupungeissa/kunnissa ei yksityisiä lääkäreitä ole juuri ollutkaan. Tämä olisi tasapuolinen reilu järjestelmä eikä pelkkä bisnes. Bisnestäkään vastaan minulla ei mitään ole mutta ei julkisin varoin.

Kaikki voittaisivat? Kuinkahan moni yritys maksaisi työterveyshuollon kustannuksista 100%? Varmaan joku, tai sitten siirtyminen vakuutustyyppiseen menettelyyn voimistuisi. Mutta arvaan että useimmilla työpaikoilla leikattaisiin terveydenhoitoetuisuuksia.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Omat kokemukset terveydenhuollosta ovat ristiriitaisia. Omat mukulani ovat tarvittaessa aina päässeet julkisessa terveydenhoidossa tarvitsemaansa hoitoon, ja se on ollut asianmukaista, eikä ole edes tarvinnut jonottaa, kun on saanut ajan. Sen sijaan isäukkoni ei ole tahtonut saada aikoja julkiselta puolelta, jota hän periaatteesta vain ja ainoastaan käyttää, koska on sen kerran verorahoin maksanut. Eli kotikaupungissani näytettäisiin pitävän huolen lapsista, mutta huonommin senioreista.

Suomessa on vain ikävä tilanne, että valtaan on päässyt taitamaton hallitus. Nythän takoitus olisi mm. yhdistää erikoissairaanhoito niin että Lappi ja Oulu olisivat samaa könttää. Seurauksena reunemmalla asuvat eivät tule enään saamaan hoitoa. Asiaa tuskin voidaan muuten korjata, kuin jättämällä järjestelmällisesti väärin (ilmeisen ilkeyttään) äänestävien pääkaupunkiseutulaisten äänet seurraavissa valtakunnan vaaleissa laskematta.

Yksi keino saada lisää terveyskeskuslääkäreitä olisi sitouttaa lääkärit kuten ilmavoimat sitouttaa lentäjät. Koulutus on molemmissa erittäin kallis, mutta sen saajalle ilmainen. Lentäjät joutuvat sitoutumaan sen takia vähintään viideksi vuodeksi valtion töihin. Lääkärit pitäisi samalla tavalla sitouttaa julkisen sektorin työhön vastaavasti, vaikkapa juuri viideksi vuodeksi, koska koulutus on erittäin kallis. Suoritettuaan sovitun ajan he sitten voisivat halutessaan siirtyä rahastamaan ihmisten kärsimyksellä ja hädällä yksityiselle puolelle.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Ei, vaan julkisen puolen palkkaus ja työolosuhteet pitää pakottaa kilpailukykyisiksi. Ja oikeasti miettiä monien palveluiden ulkoistamista tehokkaammille organisaatioille.

Tässä on sitten osattava myös käyttää sitä järkeä ja harkintaa ja osattava laskea bedjetteja muutenkin kuin yhden tilikauden päähän, jottei käy kuten Lahdessa kävi, jossa osa vanhusten palveluasumisesta ajettiin sairaanhoitopiirin taholta alas ja ostettiin yksityiseltä (joko Attendo tai Mehiläinen) palvelut. Ikävä seuraus on sitten se, että parissa kolmessa vuodessa tilanne kääntyi päälaelleen ja yksityiseltä ostetut palvelut ovat huomattavasti kalliimpia kuin kunnallisesti (sairaanhoitopiiri) tuotetut palvelut. Tahdon siis sanoa, että ei pidä yksityistää yksityistämisen vuoksi vaan tarve tähän on oltava ilmeinen ja toiminnan kaukonäköistä.

Enkä väitä, että sinä olet sitä mieltä, että yksityistäminen on vastaus kaikkeen, toin vain esimerkin kautta esille sen, että aina ja kaikkialla se yksityistäminen tai ulkoistaminen ei onnistu, ja osa syy on epäpätevä henkilöstö. Henkilöstöllä ei siis välttämättä ole riittävästi tietotaitoa siitä mitä se yksityistäminen loppujen lopuksi tarkoittaa ja mitä se vaatii. Toisinaan herää myös ajatus, että ovatko kaikki päätöstentekijät edes jäävejä toiminnassaan.

vlad.
 

Gentleman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Tässä on sitten osattava myös käyttää sitä järkeä ja harkintaa ja osattava laskea bedjetteja muutenkin kuin yhden tilikauden päähän, jottei käy kuten Lahdessa kävi, jossa osa vanhusten palveluasumisesta ajettiin sairaanhoitopiirin taholta alas ja ostettiin yksityiseltä (joko Attendo tai Mehiläinen) palvelut. Ikävä seuraus on sitten se, että parissa kolmessa vuodessa tilanne kääntyi päälaelleen ja yksityiseltä ostetut palvelut ovat huomattavasti kalliimpia kuin kunnallisesti (sairaanhoitopiiri) tuotetut palvelut. Tahdon siis sanoa, että ei pidä yksityistää yksityistämisen vuoksi vaan tarve tähän on oltava ilmeinen ja toiminnan kaukonäköistä.

Näinhän se toki on, ei pidä kannattaa eikä myöskään vastustaa yksityistämistä ideologisista syistä vaan asiaa on lähestyttävä tarpeiden näkökulmasta ja pidemmällä jänteellä.

Enkä väitä, että sinä olet sitä mieltä, että yksityistäminen on vastaus kaikkeen, toin vain esimerkin kautta esille sen, että aina ja kaikkialla se yksityistäminen tai ulkoistaminen ei onnistu, ja osa syy on epäpätevä henkilöstö. Henkilöstöllä ei siis välttämättä ole riittävästi tietotaitoa siitä mitä se yksityistäminen loppujen lopuksi tarkoittaa ja mitä se vaatii.

Tästä päästään siihen avainkysymykseen, että ennen kaikkea julkisella puolella on satsattava osto-osaamiseen. Ja mietittävä millaiset mahdollisuudet hankintapäätöksiä tekevillä on tehdä kunnan kannalta parhaita mahdollisia päätöksiä.

Toisinaan herää myös ajatus, että ovatko kaikki päätöstentekijät edes jäävejä toiminnassaan.

Toivottavasti sentään aniharva on jäävi toiminnassaan? :-D!
 

Viuhula

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Yksi keino saada lisää terveyskeskuslääkäreitä olisi sitouttaa lääkärit kuten ilmavoimat sitouttaa lentäjät. Koulutus on molemmissa erittäin kallis, mutta sen saajalle ilmainen. Lentäjät joutuvat sitoutumaan sen takia vähintään viideksi vuodeksi valtion töihin. Lääkärit pitäisi samalla tavalla sitouttaa julkisen sektorin työhön vastaavasti, vaikkapa juuri viideksi vuodeksi, koska koulutus on erittäin kallis. Suoritettuaan sovitun ajan he sitten voisivat halutessaan siirtyä rahastamaan ihmisten kärsimyksellä ja hädällä yksityiselle puolelle.

Itse koulun käyneenä ja terveyskeskustyöstä nauttivana pakko ottaa osaa tähän keskusteluun. Ymmärrän toisaalta tämän kannan, mutta harvoin pakolla määrätty työ maistuu. Nythän erikoistumaan lähtevät tekevät käytännössä ainakin sen 9 kk terveyskeskuspalveluja. Ja kun lääkärien ja lentäjien koulutus on kallista, mihin vedetään raja kalliin ja halvan koulutuksen suhteen? Pitääkö niidenkin palvella valtion leivissä vähemmän aikaa, joiden koulutus on halvempi? Vai koskeeko tämä vain niitä ammatteja joihin ei valtio muutoin saa tarpeeksi väkeä rekrytoitua?

Nyt vaalien aikana näkee vaikka minkälaisia kirjoituksia lehdissä, kun tähän kaikkien vaalien kestoaiheeseen tartutaan erilaisin kannanotoin. Ja usein sävy on mielestäni liian yleismaailmallinen ja populistinen, etenkin nyt kun on kyse kunnallisvaaleista. Harvoin näkee juuri omassa kunnassa käytännön asioihin meneviä kannanottoja, tai ainakin näin on minun kunnassa ja juuri näissä vaaleissa.

Terveydenhuollossa on omat ongelmansa. Sitä ei käy kiistäminen. Mutta eräs dosentti sanoi luennoilla, että asiaa on tutkittu, rahaa pumppaamalla tuhottomasti ei ratkaista kaikkia terveydenhuollon ongelmia. Itseasiassa yllättävän vähän. Itse en kyseisiä tutkimuksia ole lukenut, mutta vähän sama mutu on tullut systeemiä "sisältäpäin" katsovana.

Olen nyt töissä Pirkanmaalaisen kunnan terveyskeskuksessa, jossa kaikki virat ovat täynnä. Joten lääkäripulaa ei ole. Silti kunnassa yleinen valitusaihe on, ettei lääkäriin pääse kuin kolmen viikon päästä. Kukaan kunnallisvaaliehdokkaista ei ole vielä ehdottanut (ainakaan minun silmiin ei ole osunut sellaista kommenttia, tosin en ihan kaikkia olekaan lukenut) minun kunnassani lisää lääkärinvirkoja terveyskeskukseen. Ja tässä tilanteessa en näekään sitä tarpeellisena. Nykyinen systeemimme kykenee tuottamaan riittävästi palveluja kyllä tämän väestön hoitamiseen. Niiden parempi priorisointi auttaa mielestäni jatkossa ja siihen ollaankin saamassa muutosta täällä.

Julkisia terveyspalveluja usein mollataan, mutta toisinaan mielestäni hieman turhaan, etenkin mitä tulee nopeaan lääkärille pääsyyn. Kun hyvin usein vastaanotollani huomaan, että asia jonka kanssa potilaalla oli kiire, olisi hyvinkin voinut odottaa hieman pidempään, ei lääkäriin olisi tarvinnut juuri nyt ja heti päästä. Mutta terveyteen harva osaa suhtautua vain järjellä, tunteet kun on usein mukana. Ja toisaalta ymmärtäähän sen, jos ei vaivastaan tiedä kaikkea, se pelottaa ja siitä haluaa heti päästä kertomaan. Mutta sitten olen esimerkiksi seuraavanlaisissa vaivoissa kokenut ihmisten valittavan hidasta pääsyä lääkäriin:
- Kolme viikkoa kestänyt selkäkipu, oireet eivät ole muuttuneet, mutta potilas vain odotti, josko se menisi ohi. No ei mennyt, nyt on heti päästävä lääkäriin. Vaikka siihen ei varmaan kuole, kun ei kolmeen viikkoonkaan kuollut.
- Yskän suhteen on usein sama juttu, kolme viikkoa jaksettiin yskiä, ei enään.
- Jonkun taudin vuosikontrolli, sitä ei voi nyt odottaa vaikka viikkoa tai paria pidempään, vaikka potilaan vointi on ollut koko ajan hyvä, kun on päästävä lääkäriin niin on päästävä.
- Tänään on saatava lausunto KELAlle lääkkeistä, joita on kuitenkin kotona ostettuna seuraavaksi kahdeksi kuukaudeksi, joten hetkeen potilas ei niitä muutoinkaan ostaisi.

Onneksi vain osa potilaista suhtautuu edellä kuvattuun tapaan asioihin. Yleisesti olen kohdannut varsin tyytyväisiä potilaita. Mutta sen olen huomannut ettei kaikkia voi koskaan mitenkään miellyttää. Eikä siihen kyllä pidä pyrkiäkään. Ja on todettava, että vastaanotolla käy paikkapaikoin ihmisiä, joiden ei pitäisi siellä niin usein käydä ja sitten ne joiden taas pitäisi käydä, eivät tule kuin kirveellä. Eli terveyspalvelujen käytössäkin on parantamisen varaa. Osin sen takia tämä sirkus on niin kallista. Mutta se on osin lääkärikunnan tehtävä, itse ainakin koen niin, kertoa palvelujen oikeasta käytöstä. Itse ainakin pyrin siihen.

Toki tilanne on toinen kunnassa, jossa on lääkäripulaa. Silloin akuutit jutut pitää hoitaa ensin ja moni asia joutuu priorisoinnin takia tulevaisuuteen. Se tunnetusti ärsyttää.

Minua kuitenkin aina jaksaa huvittaa terveyskeskuspäivystyksen jonojen päivittely, siellä kun joutuu odottamaan. Mutta koska niin ei olisi ollut, tuleeko se joka kerta yhtä suurena yllätyksenä? Myönnetään, jonot lyhenevät nopeammin, jos on monta lääkäriä potilaita tutkimassa. Mutta sitten taas on hetkiä, joina potilaita ei ole. Niitä ovat esim. joidenkin suurten urheilukisojen televisiolähetysten aikana, käykääpä joskus lätkän MM-finaalin aikana päivystyksessä (jos siis Suomi pelaa finaalissa). Ei päivystyksessä ole silloin kuin niitä, jotka oikeasti tarvitsevat lääkäriä päivystyksellisesti. Sama on oikein kauniina kesäpäivinä tai kovien pakkasten aikaan. Hiljaista on kuin hautuumaalla.

Vuokrafirmoista en jaksa tässä puhua, niistä riittäisi paljon sanottavaa. Yleisesti totean, etten pidä ajatuksesta, että jonkun sairaudella/terveydellä rahastetaan.

Summa summarum, systeemissä on vikoja, mutta niitä pyritään myös sisältäpäin korjaamaan. Toivoisin, että kunnallisvaalissa äänestäjät osaavat erottaa tässäkin aiheessa asiakirjoitukset populismin seasta. Omalta kohdalta totean, että pidän terveyskeskustyöstä ja tulen tekemään sitä lopun ikääni.
 

Aatos

Jäsen
Minua kuitenkin aina jaksaa huvittaa terveyskeskuspäivystyksen jonojen päivittely, siellä kun joutuu odottamaan. Mutta koska niin ei olisi ollut, tuleeko se joka kerta yhtä suurena yllätyksenä? Myönnetään, jonot lyhenevät nopeammin, jos on monta lääkäriä potilaita tutkimassa. Mutta sitten taas on hetkiä, joina potilaita ei ole. Niitä ovat esim. joidenkin suurten urheilukisojen televisiolähetysten aikana, käykääpä joskus lätkän MM-finaalin aikana päivystyksessä (jos siis Suomi pelaa finaalissa). Ei päivystyksessä ole silloin kuin niitä, jotka oikeasti tarvitsevat lääkäriä päivystyksellisesti. Sama on oikein kauniina kesäpäivinä tai kovien pakkasten aikaan. Hiljaista on kuin hautuumaalla. .

Päivystyksessä työskentelin minäkin yli 10 vuotta. Formula ykkösten aikaan aulassa oli tyhjää. Ja kun päättyivät, porukkaa pölähti sisään. Näin se meni.

Tuosta henkilökunta määrästä huomattiin joskus lisäämällä lääkäreitä että ihmiset tulevat helpommin päivystykseen kun tarjonta lisääntyy.

Ihmisten hädän tunne on subjektiivinen. Esimerkkinä muistan päihdehuuruisen rokkarin ambulanssilla tulon pienen haavan vuoksi. Laitettiin tippa liimaa.

Ja tämän perään, tuli 30 km päästä vanha tervaskanto joka oli tempaissut kirveellä pohjelihaksen halki ja melkein irti. Tuli omalla autolla.

Jutellessa ihmisten kanssa joku saattaa päivitellä Suomen terveyspalveluiden tilaa. Pienen pohdinnan jälkeen meillä on asiat hyvin. Samalla tasolla ollaan Ruotsissa sekä ainakin Kanadassa. Joka tapauksessa kärkipäässä "listalla".

Joskus kannattaa katsoa kauas että näkee lähelle.

Toki korjattavaa aina löytyy. Nyt ja tulevaisuudessa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös