Yksi keino saada lisää terveyskeskuslääkäreitä olisi sitouttaa lääkärit kuten ilmavoimat sitouttaa lentäjät. Koulutus on molemmissa erittäin kallis, mutta sen saajalle ilmainen. Lentäjät joutuvat sitoutumaan sen takia vähintään viideksi vuodeksi valtion töihin. Lääkärit pitäisi samalla tavalla sitouttaa julkisen sektorin työhön vastaavasti, vaikkapa juuri viideksi vuodeksi, koska koulutus on erittäin kallis. Suoritettuaan sovitun ajan he sitten voisivat halutessaan siirtyä rahastamaan ihmisten kärsimyksellä ja hädällä yksityiselle puolelle.
Itse koulun käyneenä ja terveyskeskustyöstä nauttivana pakko ottaa osaa tähän keskusteluun. Ymmärrän toisaalta tämän kannan, mutta harvoin pakolla määrätty työ maistuu. Nythän erikoistumaan lähtevät tekevät käytännössä ainakin sen 9 kk terveyskeskuspalveluja. Ja kun lääkärien ja lentäjien koulutus on kallista, mihin vedetään raja kalliin ja halvan koulutuksen suhteen? Pitääkö niidenkin palvella valtion leivissä vähemmän aikaa, joiden koulutus on halvempi? Vai koskeeko tämä vain niitä ammatteja joihin ei valtio muutoin saa tarpeeksi väkeä rekrytoitua?
Nyt vaalien aikana näkee vaikka minkälaisia kirjoituksia lehdissä, kun tähän kaikkien vaalien kestoaiheeseen tartutaan erilaisin kannanotoin. Ja usein sävy on mielestäni liian yleismaailmallinen ja populistinen, etenkin nyt kun on kyse kunnallisvaaleista. Harvoin näkee juuri omassa kunnassa käytännön asioihin meneviä kannanottoja, tai ainakin näin on minun kunnassa ja juuri näissä vaaleissa.
Terveydenhuollossa on omat ongelmansa. Sitä ei käy kiistäminen. Mutta eräs dosentti sanoi luennoilla, että asiaa on tutkittu, rahaa pumppaamalla tuhottomasti ei ratkaista kaikkia terveydenhuollon ongelmia. Itseasiassa yllättävän vähän. Itse en kyseisiä tutkimuksia ole lukenut, mutta vähän sama mutu on tullut systeemiä "sisältäpäin" katsovana.
Olen nyt töissä Pirkanmaalaisen kunnan terveyskeskuksessa, jossa kaikki virat ovat täynnä. Joten lääkäripulaa ei ole. Silti kunnassa yleinen valitusaihe on, ettei lääkäriin pääse kuin kolmen viikon päästä. Kukaan kunnallisvaaliehdokkaista ei ole vielä ehdottanut (ainakaan minun silmiin ei ole osunut sellaista kommenttia, tosin en ihan kaikkia olekaan lukenut) minun kunnassani lisää lääkärinvirkoja terveyskeskukseen. Ja tässä tilanteessa en näekään sitä tarpeellisena. Nykyinen systeemimme kykenee tuottamaan riittävästi palveluja kyllä tämän väestön hoitamiseen. Niiden parempi priorisointi auttaa mielestäni jatkossa ja siihen ollaankin saamassa muutosta täällä.
Julkisia terveyspalveluja usein mollataan, mutta toisinaan mielestäni hieman turhaan, etenkin mitä tulee nopeaan lääkärille pääsyyn. Kun hyvin usein vastaanotollani huomaan, että asia jonka kanssa potilaalla oli kiire, olisi hyvinkin voinut odottaa hieman pidempään, ei lääkäriin olisi tarvinnut juuri nyt ja heti päästä. Mutta terveyteen harva osaa suhtautua vain järjellä, tunteet kun on usein mukana. Ja toisaalta ymmärtäähän sen, jos ei vaivastaan tiedä kaikkea, se pelottaa ja siitä haluaa heti päästä kertomaan. Mutta sitten olen esimerkiksi seuraavanlaisissa vaivoissa kokenut ihmisten valittavan hidasta pääsyä lääkäriin:
- Kolme viikkoa kestänyt selkäkipu, oireet eivät ole muuttuneet, mutta potilas vain odotti, josko se menisi ohi. No ei mennyt, nyt on heti päästävä lääkäriin. Vaikka siihen ei varmaan kuole, kun ei kolmeen viikkoonkaan kuollut.
- Yskän suhteen on usein sama juttu, kolme viikkoa jaksettiin yskiä, ei enään.
- Jonkun taudin vuosikontrolli, sitä ei voi nyt odottaa vaikka viikkoa tai paria pidempään, vaikka potilaan vointi on ollut koko ajan hyvä, kun on päästävä lääkäriin niin on päästävä.
- Tänään on saatava lausunto KELAlle lääkkeistä, joita on kuitenkin kotona ostettuna seuraavaksi kahdeksi kuukaudeksi, joten hetkeen potilas ei niitä muutoinkaan ostaisi.
Onneksi vain osa potilaista suhtautuu edellä kuvattuun tapaan asioihin. Yleisesti olen kohdannut varsin tyytyväisiä potilaita. Mutta sen olen huomannut ettei kaikkia voi koskaan mitenkään miellyttää. Eikä siihen kyllä pidä pyrkiäkään. Ja on todettava, että vastaanotolla käy paikkapaikoin ihmisiä, joiden ei pitäisi siellä niin usein käydä ja sitten ne joiden taas pitäisi käydä, eivät tule kuin kirveellä. Eli terveyspalvelujen käytössäkin on parantamisen varaa. Osin sen takia tämä sirkus on niin kallista. Mutta se on osin lääkärikunnan tehtävä, itse ainakin koen niin, kertoa palvelujen oikeasta käytöstä. Itse ainakin pyrin siihen.
Toki tilanne on toinen kunnassa, jossa on lääkäripulaa. Silloin akuutit jutut pitää hoitaa ensin ja moni asia joutuu priorisoinnin takia tulevaisuuteen. Se tunnetusti ärsyttää.
Minua kuitenkin aina jaksaa huvittaa terveyskeskuspäivystyksen jonojen päivittely, siellä kun joutuu odottamaan. Mutta koska niin ei olisi ollut, tuleeko se joka kerta yhtä suurena yllätyksenä? Myönnetään, jonot lyhenevät nopeammin, jos on monta lääkäriä potilaita tutkimassa. Mutta sitten taas on hetkiä, joina potilaita ei ole. Niitä ovat esim. joidenkin suurten urheilukisojen televisiolähetysten aikana, käykääpä joskus lätkän MM-finaalin aikana päivystyksessä (jos siis Suomi pelaa finaalissa). Ei päivystyksessä ole silloin kuin niitä, jotka oikeasti tarvitsevat lääkäriä päivystyksellisesti. Sama on oikein kauniina kesäpäivinä tai kovien pakkasten aikaan. Hiljaista on kuin hautuumaalla.
Vuokrafirmoista en jaksa tässä puhua, niistä riittäisi paljon sanottavaa. Yleisesti totean, etten pidä ajatuksesta, että jonkun sairaudella/terveydellä rahastetaan.
Summa summarum, systeemissä on vikoja, mutta niitä pyritään myös sisältäpäin korjaamaan. Toivoisin, että kunnallisvaalissa äänestäjät osaavat erottaa tässäkin aiheessa asiakirjoitukset populismin seasta. Omalta kohdalta totean, että pidän terveyskeskustyöstä ja tulen tekemään sitä lopun ikääni.