Tekoäly ja työelämä

  • 6 450
  • 37

lihaani

Jäsen
En löytänyt tästä aiheesta ihmeekseni ketjua. Mielestäni tämä on ansainnut ketjun siinä kuin tumppuun vetokin.

Luulen, että puun takaa tulee voimalla tekoäly ja robotiikka ja yllättää koko työelämän housut kintussa.
Tähän asti robotiikka on vähentänyt merkittävästi lähinnä suorittavan portaan töitä. Pankkineitejä ei pankkikonttoreissa montaa ole ja ponssemies korvaa parikymmentä metsuria.Toisaalta palveluammatit ovat työllistäneet lisää porukkaa siten, että työllisyysaste on vielä ihan kohtalainen. Taitaa olla jotain 72%.

Mutta tekoäly alkaa kehittyä. Uskaltaisin sanoa eksponentaalisesti. Näillä näkymin kaupan alan rutiinityöt vähenevät kiihtyvällä vauhdilla. Pientä esimakua tarjoaa Helsingin keskustan Mäkkäri. Kosketusnäytöltä valitaan eineet, maksetaan ja otetaan hakulaite mukaan. Kohta tyttö tuo kerralla safkat moneen pöytään ja se on siinä. Samoin postimyynti ja pikavipit ovat automatisoitumassa. Siivousrobotit mahdollistavat vähemmän porukkaa. Automatisoitu kuljetus ja teollisuusrobotit kehittyvät lujaa.
Moniko on ajatellut, että tekoäly tulee puremaan myös keskiluokkaisiin ammatteihin? Tavalliset insinöörien ja ekonomien laskut eivät ole mitään kosmologiaa. Yksi inssi tai ekonomi pystyy valvomaan useita tekoäly-yksikköjä, joten myös rutiinitöiden tekijöiden tarve vähenee. Ja tekoäly tekee koko ajan vaativampia töitä.
Myös viihdepuolella tekoäly tullee tekemään Youtubeen ja muihin hilavitkutimiin perushuttua.

Mitä töitä tulevaisuudessa tekevät elävät ihmiset? Arvelen, että sellaisia töitä, joissa tulee vastaan ennalta arvaamattomia tilanteita. Edelleen ihmisen suhteellisuuden taju on koneisiin nähden ylivoimainen. Erotetaan olennainen pilkunnussimisesta.
Remontti-ihmiset, kuten sähkö- putki- ja elektroniikka-asentajat ovat joustavia ja kekseliäitä. En voi kuvitella, että kun jonkun Hevonperseenkujan rintamamiestalon vanha kuumavesiputki halkeaa, että sinne tulisi robotti. Eiköhän se putkimies Mutikainen aja paikalle vanhalla Transitin rämällään ja hoida homman.
Samoin lääkärit, palomiehet, poliisit, ensihoitajat, psykiatrian, lastensuojelun ja sielunhoidon ammattilaiset tulevat näin äkkiä mieleen. Uutta luovat tahot koodinvääntäjistä taiteilijoihin todennäköisesti ovat ihmisiä. Ja yritysten sekä yhteiskunnan ylimmät päättäjät omaavat semmoista näppituntumaa ja verkostoja, joita koneet eivät korvaa.

Kysymys: Tuleeko katoavien töiden tilalle uusia töitä vastaava määrä? Millaisia töitä? Elääkö niillä palkoilla? Vai tarvitseeko palkalla edes elää?

Edit: Tämä tulee olemaan työelämän ylivoimaisesti suurin ongelma. Muutaman vuoden päästä ihmetellään vääntöjä yleissitovuudesta ja minimipalkasta kun ollaan toden edessä. (Tämä on vain ennuste. Siinä kuin Manne Hagertin tai SAK:n tai EK:n ennuste)
 
Viimeksi muokattu:

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Sikäli kun valtaosa nykyisistä tehtävistä vaihtuisi konetoimisiksi ja ihmiset "vapautuisivat" muuhun ajanviettoon, päädytään kuitenkin talouden näkökulmasta melko ongelmalliseen tilanteeseen. Nämä toimettomat ihmismassat eivät saisi palkkatuloja mistään ja ilman jonkinlaista kansalaispalkkaa (tähän raivokasta vastustushuutoa) he eivät myöskään kykenisi kuluttamaan mitään niitä tuotteita tai palveluita mitä koneistettu osa tuottaisi liukuhihnalta. Eli tuotannon näkökulmasta ihmisväestön pitäminen palkkatyön pinnassa on kuitenkin melko välttämätöntä.
 

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Kehitys on väistämätöntä ja monet ilman koulutusta tehtävät työt tulevat katoamaan. Kaupan kassat, taksikuskit, varastomiehet, monet palvelualojen hommat jne. jne. Kyllähän tämä kehitys on ollut jo pitkään trendinä, mutta pääosin niin, että yritykset siirtävät palvelutyöntekijöiden hommia asiakkaille. Esim. pankkivirkailijat. On erittäin validi kysymys, että millä nämä ihmiset elävät jatkossa.

Myös sellainen näkökulma on syytä nosta pöydälle, että tuo aiemmin esittämäni johtuu siis lähinnä automaatiosta ja verkkopalveluista. Jatkossa kun oikea AI kehittyy, niin työt alkavatkin kadota sieltä hierarkian yläpäästä. Lakimiehet, lääkärit jne. jotka tekevät duunia, missä ihmisen käsiteltävänä on helvetisti dataa, mutta ihmismäisiä taipumuksia tehdä virheitä. Kyllähän joku laki AI lukee sopimukset läpi hieman lakimiestä nopeammin ja lääkäri AI ottaa huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat, eikä unohda.

Ja patenttivastaukseni tähänkin taloudelliseen ongelmaan on kansalaispalkka jossain muodossa.
 

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Sellainenkin pointti tuli mieleen, että mikäli ei keksitä jotain hyvää tapaa jakaa hyvinvointia, niin voi olla vittumaiset ajat edessä. Maailmassa on tulevaisuudessakin rajallinen määrä lamboja, privatteja ökypursia ja lentokoneita, mitä aika moni kuitenkin mielellään omistaisi. Kun hyvin rajallinen joukko yrityksiä käytännössä määrää missä ja miten mennään ja omistaa kaikki suuret rahavirrat, niin näen siinä paljon riskiä. Suosittelen varmuudeksi ainakin ostamaan Cyberdyne Systems Corporation, eli CSC:n osakkeita. Joku tuommoinen varmaan saattaa hyvinkin olla määräävässä asemassa tulevaisuudessa.
 

hege

Jäsen
@jussi_j , tuo lakimies asia on hauska koska meidän yritysjuristi vitsaili juurikin asialla kun juristit ovat juuri tarkoituksella tehneet sopimuksista monimutkaisia ja vaikeaselkoisia ja näin päädyttänee tilanteeseen missä tekoäly voi korvata sopimusjuristin ja sopimusta tehtäessä etu on sillä jolla on isoin tekoäly ;-).
Omien duunien liepeillä näkee sen, että ennen tehtiin enemmän käyttöönottojen yms. yhteydessä testausta ja nykyisin simulaatioiden avulla pystytään kohdentamaan testausta paremmin ja hakemaan erilaisten säätöjen oletusarvot paljon lähemmäksi kuin ennen. Toisaalta nykyisin halutaan puristaa enemmän hyötyä irti niin siinä mielessä ehkä käyttöönottajilla tekemistä kuten ennenkin koska haetaan niitä "viimeisiä" prosentteja mitä ei ehkä ennen ymmärretty edes hakea.
Toinen missä AI alkaa ehkä näkyä on erilaisten riskiarvioiden tekeminen tilanteissa missä vaihtoehtoisia skenaarioita on vain liikaa ihmisen tunnistettavaksi. AI avulla saatetaan pysty tunnistamaan ne todennäköisimmät skenaariot ja näin asiantuntijoiden on helpompi analysoida rajallista joukkoa skenaarioita. Tosin AI kanssa lienee myös hyvä muistaa perinteinen GIGO-periaate.
 

Nutshell

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit Suomen kaukaloissa, Manchester United
Riippuu miten pitkälle tulevaisuuteen katsotaan. Itsekin koneoppimisen tai ''tekoälyn'' parissa oikeastaan päivittäin hommia tekevänä olen huomannut, että vaikka jotkut asiat hoituvat ihmistä selvästi paremmin, monissa jutuissa touhu onkin sitten aivan lapsenkengissä ja pelkkää rahanhaaskausta sekä hypeä. Pitkällä aikavälillä itseäkin huolettaa se, miten hyvinvointi jaetaan tasaisesti ja miten se edes syntyy. Eikä siis vain suomalaisten kesken vaan ihan makromittakaavassakin. Esim kvanttitietokoneista Suomessa on revitty isoja otsikoita, kun joku alaan liittyvä startup on saanut 20 miljoonaa rahoitusta samalla kun Jenkeissä ja Kiinassa panostukset ovat miljardeja.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Luulen, että puun takaa tulee voimalla tekoäly ja robotiikka ja yllättää koko työelämän housut kintussa.
Tähän asti robotiikka on vähentänyt merkittävästi lähinnä suorittavan portaan töitä. Pankkineitejä ei pankkikonttoreissa montaa ole ja ponssemies korvaa parikymmentä metsuria.

Mutta tekoäly alkaa kehittyä. Uskaltaisin sanoa eksponentaalisesti. Näillä näkymin kaupan alan rutiinityöt vähenevät kiihtyvällä vauhdilla. Pientä esimakua tarjoaa Helsingin keskustan Mäkkäri. Kosketusnäytöltä valitaan eineet, maksetaan ja otetaan hakulaite mukaan.
Pitää nyt puuttua näihin termeihin. Mäkin kaltainen tilausnäyttö ei oikeastaan sisällä mitään tekoälyä, kuten ei nettipankkikaan tai ponssen työkone. Tai mikseivät kaksi viimeistä voisi sellaista sisältääkin, mutta ainakaan perustapaukset eivät sitä edellytä. Verkkokauppojen ehdotukset sitävastoin ovat sitä ainakin jos älykkyyden rimaa ei liian ylös nosteta. Samaten navigaattori.

Hieno juttuhan se on, että kehitys kehittyy. Sitä olen ihmetellyt, että miksi ihmeessä kauppoihin tarvittaisiin inventaario-robotteja paitsi kerran ja jouluna kun kirjataan varastelusta johtuvat hävikit. Luulisi että ERPeillä ja kassajärjestelmillä saataisiin tieto hyllytilanteesta mukaanlukien parasta ennen päivät ihan ilmankin.

Suomen kannattaisi tähän tekoälyyn panostaa ihan tosissaan. Meillä on siihen optimaaliset olosuhteen. Helvetin kallis suorittava työvoima ja edullinen asiantuntijatyö. Sitä sitten viemään ulkomaillekin.
 
Viimeksi muokattu:

magnum37

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tulevaisuuden Sport
Joo, asiantuntijat saa kovaa haastetta AI:lta. Kohta valmentajien palkkaaminen urheilussa on sekin turhaa. Kyselin vähän Open.ai:n Chat GPT:n näkemystä trapin murtamisesta kiekossa :)

Here are several strategies that can be used to break out of a trap in hockey, including:

  1. Chip and chase: Chip the puck out of your zone and then pursue it to gain possession. This strategy can be effective if your team has good speed and forechecking ability.
  2. Reverse the puck: Pass the puck back to a defenseman and then use quick passes to move it up the ice. This strategy can be effective if your team has good puck movement and passing ability.
  3. Dump and chase: Dump the puck into the offensive zone and then pursue it to gain possession. This strategy can be effective if your team has good physicality and forechecking ability.
  4. Use deception: Fake a pass or a shot to create an opening, and then pass or carry the puck out of the zone.
  5. Overlap play: Have one forward or defender come high in the zone, this will give a second player the opportunity to skate out with the puck with speed, this strategy can be effective if your team has good speed, passing and timing.
  6. Use a breakout pass: Move the puck quickly up the ice with a well-timed pass to a breaking forward. This strategy can be effective if your team has good passing and timing.
Ultimately, the key to breaking out of a trap is to maintain possession of the puck and make quick, accurate passes. It's important to practice different breakout strategies in order to be ready for different situations during the game.
 

Brejk

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, ENCE
Tullut nyt noin viikon ajan töissä käytettyä tekoälykästä koodaamista helpottavaa työkalua: Github Copilot.
Viikossa ehkä 5 minuuttia säästynyt aikaa koodin kirjoittamiselta, kun Copilot osaa välillä ehdottaa juuri ne koodinpätkät, mitä oli tarkoituskin kirjoittaa. Tästä toki jos vähentää asentamiseen ja yleiseen ihmettelyyn käytetyn ajan, niin ei vielä olla plussalla.

ChatGPT:tä käyttänyt myös välillä Googlen tilalta joihinkin ongelmiin, mutta siitäkään ei hirveästi vielä apua ole ollut. Tosin tiedän jo valmiiksi ainakin yhden asian, missä ChatGPT:stä tulee olemaan merkittävä hyöty, mutta ei ole vielä ollut tarvista siihen. Kyseessä siis kaikkien koodaajien rakastamat regular expressionit, eli regexit.
 

Jeffrey

Jäsen
Copilottiin olen ajatellut itsekin tässä tutustua. Tarvitsisi saada markkinadataa pureskeltua oikeanlaiseen muotoon ja tuo tarjottu data on csv:nä ihan toivottomassa muodossa omille excel/koodaus taidoille. Semmoinen toive olisi Copilotista, että se osaisi koodin kirjoittaa puolestani ja pureskella liian yksityiskohtaisesta ja kosolti summarivejä sisältävästä datasta omaan käyttöön sopivan taulukon.

Mahtaakohan Copilottiin jo tutustuneilla olla aatosta onkohan tällaisessa onnistuminen turhaa kuvitelmaa?
 

Byvajet

Jäsen
Mitä töitä tulevaisuudessa tekevät elävät ihmiset?

Ihmisen luovuus rahan tekemisessä on ilmiömäinen, mutta kun rahan tekemisessä pitäisi huomioida ympäristönsuojelulliset näkökohdat, ongelmien ratkaiseminen muuttuu merkittävästi vaikeammaksi. Lisäksi arvelen, että ihmiset vähitellen turtuvat erilaisiin mahdollisuuksiin ja ärsyketulvaan. Eikö kännyköille ole jo vähän käynyt näin? Jokin osa ihmisistä edelleen tahtoo uusinta uutta, mutta suurelle osalle riittää, että kädessä on kapula, jolla pääsee nettiin ja voi soittaa.

Monet luottavat siihen, että koska tekniikan viemän työn tilalle on tähän saakka syntynyt aina uutta, niin tulee tapahtumaan jatkossakin. En hyväksy tätä näkökulmaa, koska aina tarkoittaa useimmille vain vuosikymmeniä. Vuosisatojen jatkumolla aina ei välttämättä olekaan aina.

Elämme teknistä murroskautta, jollaista ei ennen ihmiskunnan historiassa ole ollut. Aikaisemmin koneet ovat korvanneet fyysistä työtä, mutta nyt ne korvaavat enenevissä määrin myös henkistä työtä.

Kysymys ei ole siitä, että yhtäkkiä saavutettaisiin tekniikan taso, joka tekee ihmisistä työttömiä, vaan siitä, että jos tekniikan viemän työn tilalle ei synny uutta, se laskee ihmisten kulutustasoa, mikä vie lisää työpaikkoja.

Olen huomannut kaupassa, että asiakkaat ovat alkaneet käyttää itsepalvelukassoja suurempienkin tavaramäärien kanssa myös silloin, kun varsinaiselle kassalle on lyhyt jono. oletus, että ihmiset tahtoisivat ostaa palvelua, ei liene pitävä. Maksamme mieluummin nettipankin käytöstä kuin menemme palveltavaksi pankin kassalle. Monet ostavat mieluummin nettikaupasta kuin menevät kuuntelemaan myyjän jaaritteluja.

Tulevaisuudessa kaiketi ainakin kerrostalojen alakerroksiin rakennetaan lukolliset asuntokohtaiset lokerikot ja kylmäsäilytystilat, joihin kaupan kuljetuspalvelu tuo tavarat. Kaupoista tulee koneiden hallitsemia lajittelukeskuksia, joista tavarat siirretään ihmisten luo. Itsepalvelukassatkin ovat vain väliaikainen vaihe.

Ihmisen elinikä on lyhyt silmänräpäys kehityksen arviointiin. Siihen useimmat kuitenkin ajatuksensa perustavat, minkä vuoksi murroksiin ei uskota. Minusta tekniikan vauhdittama suuri yhteiskunnallinen muutos, joka murentaa työllisyyteen perustuvan yhteiskunnan perustan, on kuitenkin täysin vääjäämätön. Kysymys on vain sen ajankohdasta, siitä, tuleeko se 30 vuoden päästä vai 300 vuoden päästä.
 

Erkka Lapanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK - FC Liverpool
Tekoäly tulee mullistamaan meidän monen elämän ihan lähitulevaisuudessa. Pienelle osalle se on tehnyt sen jo nyt. Tekoäly on nykyiselle ikäluokalle vastaava asia kuin tietotekniikka ja internet edelliselle. Nyt on se aika kun tekoäly on otettava haltuun, muuten putoat kyydistä. Osaamisen ja menestymisen uusjako on jo alkanut. Tekoäly on jälleen yksi esimerkki siitä miten käy jos valtio ottaa ohjat tai jos odotat että sieltä suunnalta tulee apuja. Ihmisen rooli tekoälyn ohjaajana ei katoa mutta monet aikaisemmin ihmisen tekemät ammatit kyllä katoavat. Tekoäly ei jaottele pois matematiikan aloja tai luovia aloja tai teollisuutta. Pitää pystyä päättelemään mihin tekoälyn kehittyminen johtaa ja siltä pohjalta löytää oma paikkansa. Esimerkkinä monet koulutuksen suunnat joissa nuoria koulutetaan töihin joita he eivät tule koskaan saamaan. Tilanteeseen voi suhtautua pelolla tai mahdollisuutena. Koneiden ja ATKn pelkääjiä on ollut aina eikä tämä ole siitä poikkeus.
 

vanukas

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Sebastian Ahon kiekkokoulu
Pitää pystyä päättelemään mihin tekoälyn kehittyminen johtaa ja siltä pohjalta löytää oma paikkansa. Esimerkkinä monet koulutuksen suunnat joissa nuoria koulutetaan töihin joita he eivät tule koskaan saamaan. Tilanteeseen voi suhtautua pelolla tai mahdollisuutena. Koneiden ja ATKn pelkääjiä on ollut aina eikä tämä ole siitä poikkeus.

Aika harva osaa ennustaa mihin tekoälyn kehittyminen johtaa ja erityisesti vaikeuksia on sen kerrannaisvaikutuksien tunnistaminen aloilla, joihin se ei suoranaisesti liitykään. "Ihmisten maailma" on hidas, koulutuksissa puhutaan vuosista ja työurien suhteen vuosikymmenistä. Mullistus voi olla niin voimakas ettei ihmiset koulutuksineen pysy perässä. Uudelleenkouluttautuminen vie aikaansa ja sittenkin kohdeala voi olla jo historiaa kun saat pätevyyden.
 

Erkka Lapanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK - FC Liverpool
Aika harva osaa ennustaa mihin tekoälyn kehittyminen johtaa ja erityisesti vaikeuksia on sen kerrannaisvaikutuksien tunnistaminen aloilla, joihin se ei suoranaisesti liitykään.
En väitäkään että se olisi helppoa. Ja kun se on hankalaa, ulkopuolelle on helppo pudota, varsinkin jos suhtautuu asiaan negatiivisesti. Meillä käytetään tekoälyä jo lähes päivittäin ja samanaikaisesti tutkitaan kokoajan tekoälyn mahdollisuuksia ja vaikutuksia totuttuun tapaan tehdä asioita. Ei ole ketään joka voisi varmuudella sanoa mitä tapahtuu, mihin mennään, ketkä on häviäjiä tai voittajia ja mikä tulee radikaalisti muuttumaan. Asia kokonaisuus on niin monimutkainen että siihen kannattaa jo nyt paneutua.
 

Kälvis

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Olen huomannut kaupassa, että asiakkaat ovat alkaneet käyttää itsepalvelukassoja suurempienkin tavaramäärien kanssa myös silloin, kun varsinaiselle kassalle on lyhyt jono. oletus, että ihmiset tahtoisivat ostaa palvelua, ei liene pitävä. Maksamme mieluummin nettipankin käytöstä kuin menemme palveltavaksi pankin kassalle. Monet ostavat mieluummin nettikaupasta kuin menevät kuuntelemaan myyjän jaaritteluja.

Tulevaisuudessa kaiketi ainakin kerrostalojen alakerroksiin rakennetaan lukolliset asuntokohtaiset lokerikot ja kylmäsäilytystilat, joihin kaupan kuljetuspalvelu tuo tavarat. Kaupoista tulee koneiden hallitsemia lajittelukeskuksia, joista tavarat siirretään ihmisten luo. Itsepalvelukassatkin ovat vain väliaikainen vaihe.
Olen jo jonkin aikaa tilannut ruokaostokset Odasta, jonka kaltaiset palvelut luultavasti valtavirtaistuvat lähitulevaisuudessa. Logistiikan kannalta malli, jossa ostokset kuljetetaan suoraan keskusvarastosta asiakkaille on yksinkertaisesti paljon tehokkaampi kuin malli, jossa elintarvikkeet kuljetetaan ensin keskusvarastosta kauppaan ja sitten kaupoista asiakkaille joko asiakkaan itse hakemana tai kotiinkuljetettuna. Lähinnä ikärajavalvotut tuotteet eli alkoholi ja tupakka ovat tässä vielä haasteena.

Muutenkin tavaroiden ja ihmisten liikkuminen on asia, joka tulee mullistumaan lähitulevaisuudessa ja vie samalla useita työpaikkoja. Jo nyt on pystytty pilotoimaan esimerkiksi robottibusseja.
 
Olen jo jonkin aikaa tilannut ruokaostokset Odasta, jonka kaltaiset palvelut luultavasti valtavirtaistuvat lähitulevaisuudessa. Logistiikan kannalta malli, jossa ostokset kuljetetaan suoraan keskusvarastosta asiakkaille on yksinkertaisesti paljon tehokkaampi kuin malli, jossa elintarvikkeet kuljetetaan ensin keskusvarastosta kauppaan ja sitten kaupoista asiakkaille joko asiakkaan itse hakemana tai kotiinkuljetettuna. Lähinnä ikärajavalvotut tuotteet eli alkoholi ja tupakka ovat tässä vielä haasteena.

Muutenkin tavaroiden ja ihmisten liikkuminen on asia, joka tulee mullistumaan lähitulevaisuudessa ja vie samalla useita työpaikkoja. Jo nyt on pystytty pilotoimaan esimerkiksi robottibusseja.
Haasteena tuossa on myös kustannukset sillä kotiinkuljetus on etenkin Suomen kaltaisessa maassa aika kallista järjestää.
 

Kälvis

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Haasteena tuossa on myös kustannukset sillä kotiinkuljetus on etenkin Suomen kaltaisessa maassa aika kallista järjestää.
Varmasti, ja lisää samalla maaseudun ja kaupunkien välistä eriarvoistumista kun maalta on kotiinkuljetuspalveluiden puutteessa pakko ajaa automarkettiin ostoksille.
 

Oles

Jäsen
Suosikkijoukkue
Anaheim Ducks, Leijonat
Helppoa kuin heinänteko:


10/12 meni oikein. Yleensä hyvä knoppisääntö näissä on ollut, että jos kuvan maisema tai mikälie kuvauskohde näyttää todella hyvältä, niin se on todennäköisesti tekoälyn tekemä. Kirkkaat värit, pilvetön taivas, virheetön iho, täydellinen asetelma jne. Tekoälyn tekemät kuvat ovat monesti liian hyviä ollakseen totta. Sitten on toki vaan noita virheitä, mitä tekoäly tekee, esimerkiksi Tuomiokirkko -kuvan kohdalla näki aika nopeasti, että yksityiskohdat ovat väärin ja kuvassa oli jotain muutakin sinne kuulumatonta. Toki tässä tapauksessa pitää tietää miltä Tuomiokirkko oikeasti näyttää.
 

heketsu88

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dallas Stars Kärpät Joensuun Kiekkopojat ManU

Jonisti

Jäsen
Suosikkijoukkue
NY Rangers, Kalpa, Україна
Yh. Kyllähän tämä tulee vauhdilla viemään ihmiskuntaa kohti turmiota - uskon syväosaamisen heikkenevän ajan myötä, kun tekoäly valtaa eri aloja. Niin kauan kuin yksilöllä on kyky arvioida tekoälyn tuottamaa tietoa kriittisesti ja jopa tarvittaessa olla, ainakin osittain, eri mieltä, väittäisin asian laidan olevan hyvin.

Hauska tehdä ai:sta gradu nyt ja katsoa miten se pitää paikkansa jokusen vuoden päästä :--)
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Yksi asia, missä tekoäly ja varsinkin chatti- robotit ovat surkeita, on tekniikkaan tai käyttöohjeisiin liittyvät kysymykset.
Itse en ole päässyt alkua pidemmälle vielä kertaakaan. Googletus toimii paremmin, mutta vaatii kokemusta suodattaa huuhaa.
Valitettavasti osaavia live-neuvojiakin on nykyisin vähemmän kuin ennen. Joskus täytyy ihmetellä, miten asiakaspalveluun on pantu töihin ihminen, joka ei tiedä neuvomastaan asiasta sen enempää kuin neuvottava asiakas.
Onneksi poikkeuksiakin on.
 

Byvajet

Jäsen
Olemme tilanteessa, jossa tekniikka on suurilta osin hävittänyt työn kouluttamattomilta ihmisiltä. Työmarkkinoilta syrjäytyneitä yhdistää koulutuksen puute. Kun tekniikka kehittyy lisää, se alkaa viedä työtä myös koulutetuilta.

Kadonneiden työpaikkojen tilalle syntyy uusia, mutta sitä ei voi ennustaa, miten paljon ja minkä luonteista työtä. Uusi työ ei välttämättä elätä.

Murros saattaa olla yhtä hyvin hidas kuin nopeakin, mutta on vaikea uskoa, että edes sadan vuoden päästä yhteiskunnan resurssien jako perustuisi työn tekemiseen. Elämme täystyöllisyyden ideologian viimeistä vuosisataa.
 

Zeic

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, JHT
Tässä jo vanhahkossa Google Deep Deam videossa youtubessa käy aika hyvin ilmi miten neuroverkko käsittelee kuvaa ja millaisia häiriöitä kuvaan tulee, jos eri neuroverkon kerroksia korostetaan. Mielenkiintoisesti ihmisaivot voivat tuottaa hieman samantapaisia häiriöitä hallusinaatioiden muodossa. Esimerkiksi aistieristys aiheuttaa ihmiselle hallusinaatioita jatkuessaan tarpeeksi pitkään. Ensin alkaa erottua ohuita sumuja. Myöhemmin putkulaisia muotoja ja lopuksi kokonaisia hahmoja. Jukka Häkkisen "Mielen oudot maisemat" on jännä kirja hallusinaatiosta. Esimerkiksi kirjavinkeissä.

Tekoälyä käsitellessä perinteisesti perinteisesti meidän tulee tapauskohtaisesti säätää kummat ovat haitallisempia false positivet vai false negativet Esimerkiksi ihosyöpää tunnistettaessa false positive säikäyttää potilaan turhaan. False negative taas jättää sairastuneen potilaan hoitamatta. Molempia emme voi saada.
Sitten ihmisen vastaaviin kokemuksiin. Kun ajat autolla näet sumuisen hahmon sadan metrin päässä. Se on Hirvi. Ajaessasi lähemmäs huomaatkin että se onkin postilaatikko. Vartioit armeijassa pimeässä metsässä. Näet tummien hahmojen vilahtelevan puiden lomassa. Ne ovat vihollisen sotilaita, vai onko sittenkään? Olet lenkillä pimeällä pururadalla. Huomaat että edessäsi luikertaa käärme. Lähempänä huomaatkin että se on vain puunoksa. Ihmisaivot on siis kalibroitu ihan samoin mitä Tekoäly. Näissä tapauksissa tuottamaan ennemmin false positiveja mitä false negativeja. False positiven hinta on pieni, mutta false negativen suuri. Aivot pyrkivät pitämään ihmisen hengissä ja vaistot ovat siihen vuosituhansien aikana kehittyneet. Tekoäly pitää säätää tähän. Ihmisaivot tekevät sen automaattisesti tilanteen mukaan tai ne ovat säätyneet siihen. Tarkoituksena on pitää ihminen hengissä.

Vaikuttaa siis siltä että sisäisesti ihmisaivot ja neuroverkot toimivat samankaltaisesti. (Lisää mm. tässä podcastissa Contructing self and world youtubessa.) Siitä voidaan tehdä johtopäätös molemmin päin: osaamme simuloida neuroverkolla ainakin osaa ihmisaivojen toiminnasta. Toisinpäin taas voidaan päätellä meidän olevan biologisia koneita, joiden toimintamekanismia entistä paremmin ymmärrämme. Tekoäly siis alkaa pikku hiljaa muistuttaa valtavia aivoja, joihin on ladattu kaikki tieto mitä internetistä löytyy. Pikkuhiljaa se oppii tekstin lisäksi ottamaan inputtinsa myös äänenä ja kuvina jo nyt. Samalla päästään lähemmäs sitä että tekoäly on sovellettavissa yhä useampiin ammatteihin ja elämän osa-alueisiin. Siinä missä ihmisammattilaisen täytyy aina alkaa kerätä kokemusta nollasta vai tekoälyrobotti kopioida kaiken olemassa olevan tiedon itselleen ja aloittaa siitä. Näin viimeisen kappaleen avulla on hieman ohimennyt teksti sidottu ketjun varsinaiseen aiheeseen.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös