Eli jos joku hakkeroituu pankin tietokoneelle ja siirtää toisten tileiltä omille tileilleen pari miljoonaa euroa, niin kyseessä ei ole varkaus? tokihan kuitenkin jokainen omalta tililtään saa rahoja sitten fyysisesti nostella. jep, mennään vaan tällä kattavalla ja taatusti oikealla määritelmällä.
Mutta pitääkö tuotteessa olla erikseen jotain erityistä lisäarvoa sen itse pelin lisäksi, että käyttäjä maksaisi pelistään sen sijaan että lataisi sen vain ilmaiseksi käyttöönsä ? Tätä en ihan allekirjoittaisi, kyllä itselleni ainakin juuri se varsinainen sisältö on se mistä maksaisin, ei siinä mitään lisäarvoa itse pelin lisäksi tarvita ostopäätöksen tekemiseen.
Eiköhän tämän pelityypin kaupalliset realiteetit ole jo käyneet selkeiksi kaikille, onhan ko. pelityyppiä yritetty kaupallisesti jo muutamaltakin taholta tässä vuosien varrella. Onhan se kuitenkin keskimääräisesti mukavempaa kun joku edes jaksaa yrittää tehdä marginaalipelejä silloin tällöin, riskinkin uhalla. Ehkä joskus hamassa tulevaisuudessa löytyy formaatti jossa tämänkin lajityypin edustajia taas nähdään. Mutta varmasti sinäkin päivänä iso osa oikeista käyttäjistä jättää maksamatta kokonaan, hinnasta riippumatta.
Ravintolan tavoite: myydä juomasekoituksia asiakkaille.
Asiakkaan tavoite: viettää ilta ravintolassa juoden juomajuomaa.
Säännöt: Ravintolaan ei saa viedä omia juomia.
Ravintola ei pysty valvomaan sääntöä tiukasti, vaan iso osa asiakkaista alkaa tuoda omia juomiaan mukanaan. Asiakas saa edelleen mitä haluaa, juoda juomia ravintolassa. Ja koska omat juomat tulevat halvemmiksi kuin ravintolan tarjoamat drinkit, säästää asiakas selvää rahaa. Ja ravintolahan ei menetä mitään, koska niitä drinkkitarvikkeita on edelleen käytössä ihan yhtä paljon kuin ennenkin vaikka asiakkaat ovatkin jo tukevassa humalassa. Kaikki voittavat ?
En mielestäni väittänytkään tuota viestissäni. Hyväksyisitkö muuten määritelmän että warettaja on asiakas joka jättää maksamatta ?Valitettavasti homma ei nyt vain ole niin yksinkertaista, että warettaja on varas.
Mitä ovat ne sellaiset extrat, jotka eivät kuulu pelin sisältöön sellaisenaan eli warettaja ei niitä saa käyttöönsä siinä missä pelin laillisesti hankkinut ? Määritelmä viittaisi edelleen johonkin muuhun kuin itse varsinaisen pelin sisältöön, eli pelin hyvä sisältö sellaisenaankin ei olisikaan riittävä saamaan warettajaa ostamaan peliä.Ja kyllä, riittävän hyvä sisältö on sellaisenaankin riittävä, mutta erinäiset lisäarvot sitten keräävät potin niiltä pelaajilta, jotka ovat kenties warettaneet pelin ja tahtoisivat sitten toisaalta päästä nauttimaan näistä extroista.
Melkolailla samassa haarukassa ovat omat käsitykseni lätkämanageripelin kustannuksista jos meinaa omilleen päästä ilman suurempaa kaupallista massaläpilyöntiä. Tähän pääseminen toki edellyttää sitä, että yhtäkään maksullista lisenssejä pelaajiin tai liigoihin ei hankittaisi ja koko peli tehtäisiin melko lailla sivutoimisesti ja pienellä tiimillä. Siltikin näkisin ongelmana edelleen sen osan yleisöstä, joka sitten käyttää ison osan vapaa-ajastaan pelin parissa mutta ei halua maksaa siitä penniäkään, koska on tottunut aina ilmaiseksi saamaan vaikka se ei ehkä moraalisesti tai juridisesti oikein olisikaan. Ja näitähän riittää pelin kuin pelin kohdalla, sitä tuskin kiistät ?Mä näkisin, että EHM:n tapaisen tuotteen ainoa toivo on minimaaliset infra-kustannukset ja torrent-tyylinen levitys varsin pienellä (luokkaa 10-20€) pelihinnalla. Sitä en kiellä etteikö marginaalipelit olisi mukava piristys pelikenttään, mutta ongelma on kyllä ihan reaalisesti myös se kilpailu vapaa-ajasta ylipäätänsä ja sitä kautta potentiaalinen "yleisö".
Suomalainen ratkaisu ei tässä ajatusleikissä nyt toimi, koska asiakkaan päämäärä oli päästä sinne ravintolaan nauttimaan sitä juomasekoitusta. Unohdetaan nyt ravintolan ulkopuolella tapahtuvat aktiviteetit tässä tapauksessa.Eikös suomalainen ratkaisu ole vetää mäyris huiviin ennen baariin menoa :)
Kiinteät kulut ovat tuossa tietenkin se homman juoni, mutta yhtälailla kyse on yhä kysyntä/tarjonta-tilanteesta. Jos noilla toimintaedellytyksillä baarin hoito ei ole kannattavaa, sitten se ei ole. Aivan sama jos baari perustetaan Sokostin huipulle, ei sielläkään niitä drinkkitarvikkeita kulu, eikä tarvitse siivotakaan kauhean usein.
Valvonnan tiukentaminenhan voitaisiin tulkita hangoitteluksi ja asiakkaille vittuilemiseksi. Asiakkaat eivät halua ruumiintarkastusta ovella ja kameravalvontaa ympäri ravintolaa, joten valvontaa ei halutakaan tiukentaa vaan luotetaan siihen että ihmiset itse noudattavat sääntöjä. Drinkkien tarjoaminen ei auta koska asiakkaat voivat edelleen tuoda tasan samat juomat mukanaan jos vain haluavat ja saavat aivan varmasti ne halvemmalla riippumatta ravintolan hintatasosta.Ratkaisuhan on tuossa joko tiukentaa valvontaa, tai sitten tarjota jotain sellaista mitä ei vain saa muuten, eli käytännössä juurikin drinkkejä.
En mielestäni väittänytkään tuota viestissäni. Hyväksyisitkö muuten määritelmän että warettaja on asiakas joka jättää maksamatta ?
En edelleenkään oikein ymmärrä mikä tässä Disney-vertauksessasi on niin vaikeaa hahmottaa. Jos kotiteatterissasi näytät ostamasi DVD-elokuvan muutamalle kaverillesi, se ei ole sama asia kuin että rippaisit samaisen elokuvan ja laittaisit sen jakoon, niin että reilusti isompi joukko "kavereita" voisi ladata leffan omaan käyttöönsä. Esimerkiksi ensimmäisessä tapauksessa ei luoda kopioita teoksesta, toisessa taas luodaan ja niitä myös levitetään. Tähän kun oikeus taitaa kuitenkin olla vain sillä tekijällä tai tekijän osoittamilla tahoilla.
Toki asiassa saa käyttää ihan maalaisjärkeäkin mutta jos meinaat että sen Disney-leffan rippaaminen ja jakaminen netissä on ihan ok vain sen takia että on mielestäsi ihan yhtä moraalisesti arveluttavaa katsoa ostamasi DVD tyttöystävän kanssa, niin enpä tiedä mitä tuohon enää sanoisi.
Mitä ovat ne sellaiset extrat, jotka eivät kuulu pelin sisältöön sellaisenaan eli warettaja ei niitä saa käyttöönsä siinä missä pelin laillisesti hankkinut ? Määritelmä viittaisi edelleen johonkin muuhun kuin itse varsinaisen pelin sisältöön, eli pelin hyvä sisältö sellaisenaankin ei olisikaan riittävä saamaan warettajaa ostamaan peliä.
Melkolailla samassa haarukassa ovat omat käsitykseni lätkämanageripelin kustannuksista jos meinaa omilleen päästä ilman suurempaa kaupallista massaläpilyöntiä. Tähän pääseminen toki edellyttää sitä, että yhtäkään maksullista lisenssejä pelaajiin tai liigoihin ei hankittaisi ja koko peli tehtäisiin melko lailla sivutoimisesti ja pienellä tiimillä. Siltikin näkisin ongelmana edelleen sen osan yleisöstä, joka sitten käyttää ison osan vapaa-ajastaan pelin parissa mutta ei halua maksaa siitä penniäkään, koska on tottunut aina ilmaiseksi saamaan vaikka se ei ehkä moraalisesti tai juridisesti oikein olisikaan. Ja näitähän riittää pelin kuin pelin kohdalla, sitä tuskin kiistät ?
Jos baari olisi perustettu Sokostin huipulle eikä niitä drinkkitarvikkeita kuluisi, niin ei myöskään täyttyisi asiakkaan päämäärä. Molemmat alkuehdot yritetään nyt täyttää niin että kaikki voittavat.
Drinkkien tarjoaminen ei auta koska asiakkaat voivat edelleen tuoda tasan samat juomat mukanaan jos vain haluavat ja saavat aivan varmasti ne halvemmalla riippumatta ravintolan hintatasosta.
Jos asiakkaat nyt kuitenkin tuovat omia juomiansa, porskuttaako ravintola jatkossakin koska ne omat juomat eivät ole ravintolalta pois vaan kaikki voittavat ?
Väärin meni. Katsot tilannetta vain ja ainoastaan omasta, eli asiakkaan näkökulmasta. Asiakkaiden kannalta tulos on sama, sata tuhatta pääsee nauttimaan teoksesta. Tekijän kannalta ensimmäisessä tapauksessa myyntiä on yksi kappale, toisessa tapauksessa 1000 kappaletta. Jonkin tuotteen kohdalla tuolla 1000 kappaleen myynnillä katetaan jo teoksen kustannukset ja tuo erotus saattaa olla hyvinkin merkittävä.Kai ymmärrät, että ihan samaa tulokseen päästään, jos yksi ihminen jakaa sadalle tuhannelle kuin jos tuhat ihmistä jakavat kukin sadalle.
Erona on edelleen mittakaava ja käyttöehdot. Oman omistamasi elokuvan näyttäminen kavereille kotiteatterissa on mielestäni omaa käyttöä, se että teet elokuvasta kopion jonka luovutat kaverillesi kaverin "omaan käyttöön", ei enää ole. Kuten jo itse totesit, on sen rajan vetäminen tuon mittakaavan suhteen hankalaa jos halut konkreettisen kappalemäärän mustaa valkoisella, mutta jo maalaisjärjellä pääsee pitkälle.Ja laki on juurikin ongelmallinen juuri sen takia, että eihän sillä digitaalisella kopiolla ole oikeastaan mitään väliä, vaan sillä sisällöllä, jonka nämä kaveritkin nauttivat, maksamatta siitä tekijälle.
Ja kopioitten tekeminen omaan käyttöön on sallittua, joten palataan määritelmään mikä on oma käyttö.
Onko se omaa käyttöä, jos ottaa oman kopionsa mukaan kaverin kotiteatterin luokse ja elokuva katsotaan kaverin luona. Tai ylipäätänsä lainaa kopiota kaverille. Ongelma onkin juuri se ero varsinaisen fyysisen median ja itse sisällön välillä.
Elokuvien kyseessä ollessa käyttöoikeudet sallivat tuon elokuvan katselemisen perheen, kaveriporukan tai vaikka sen tyttöystävän kanssa. Olet jo maksanut siitä hyvästä että voit katsoa elokuvaa yksin, kaksin tai vaikkapa kolmin. Et ole kuitenkaan saanut maksullasi oikeutta jakaa kopioita elokuvasta muiden käyttöön. Jos puhutaan peleistä, niin aivan varmasti kuka tahansa saa katsoa kaverin olkapään takaa vaikka tuntikausia kun tämä hakkaa WoWia, käyttöehdot kun sen varmasti sallivat. Sen sijaan pelin sisällöstä nauttiminen ihan kädestä pitäen kuitenkin vaatii jokaiselta käyttäjältä sen maksun mikäli tekijä sen pyytää. Rautalangasta vääntäen: Joku nauttii sisällöstä maksamatta siitä tekijälle käyttöehtojen mukaisesti.En yritä sanoa, että jokin asia on ok, vaan että se on perusteiltaan samanarvoista kuin mainitsemani keissit. Rautalangasta vääntäen: Joku nauttii sisällöstä maksamatta siitä tekijälle.
Loppupeleissä veikkaisin että on, jos kaikki kopiot ovat lähteneet liikkeelle siitä yhdestä ja ainoasta ripistä.Onko sitten alkuperäinen rippaaja vastuussa sadoista tuhansista latauksista?
Muuten hyvä esimerkki, mutta jos kyseessä on MMORPG niin eiköhän se pelin keskeinen sisältö ole juurikin tässä pelityypissä tuo moninpeli. Toki tässä pelityypissä luonnollisista syistä johtuen warettajalla on hankalampaa kun lisenssi tarkistetaan aina serverillä pelattaessa.Toimiva moninpeli noin esimerkiksi, aika moni MMORPG (tai miten nyt menikään) ovat peleinä joko todella halpoja tai ilmaisia, mutta moninpeli vaatii sen maksamisen ja tätä on vaikea crackata....
En ole väittänytkään että kaikkien pelien pitäisi työllistää tekijänsä täyspäiväisesti. Saattavat jotkut jopa tehdä pelejä ihan siitä tekemisen ilosta ja päättävät sitten antaa tuotoksensa ilmaiseen jakeluun. Jos kuitenkin joku pyytää pelistään maksua, näkisin että pelin henki olisi maksaa pelaamisesta tai jättää sitten pelaamatta jos maksu tuntuu liian kalliilta tai peli ei muuten miellytä. Vai meinaatko että jos omasta mielestä hinta tuntuu tyyriiltä, on warettaminen ihan oikeutettua ?Kuten baari Sokostilla, myös jotkut pelit eivät vain välttämättä ole sellaisia, että ne työllistäisivät täysipäiväisesti ketään.
Pitää yhä muistaa, että jos hinta on sopiva, entistä harvempi näkee enää tarvetta warettaa peli.
Perinteinen "en pelaisi tätäkään peliä jos en sitä warettamalla saisi ilmaiseksi" tapaus on melko tulkinnanvarainen. Lienee vaikea määritellä tilastollisesti kuinka monta waretettua pelit kaverisi olisivat oikeasti ostaneet, jos niitä ei ilmaiseksi olisi saanut alunperin. Silloin kyseeseen olisi tullut todellinen kilpailu niiden pelien ja muiden ajanviettojen välillä, eikä pelkästään kuvitteellinen kilpailu maksullisen pelin ja saman pelin wareversion välillä. Enkä väitä että läheskään kaikki "tilastollisesti" jonkin pelin imuttaneet ovat todellisia "asiakkaita", mutta tuskin sinäkään väität että siihen suureen joukkoon warettajia ei mahtuisi niitä oikeitakin maksamattomia asiakkaita.Ja tärkeintä on se, että iso osa niistä jotka käyttävät peliä ilmaiseksi, eivät siitä vältämättä maksaisi koskaan mitään.
En olisi niin äärettömän pessimistinen waretuksen todellisista vaikutuksista varsinaisen pelimyynnin vähenemiseen, en ainakaan itse tunne ketään joka oikeasti olisi ostanut ikinä niin montaa peliä kuin on warettelemalla pelannut, vaikkei pelejä olisi saanut ilmaiseksi.
Pähkinän pointti oli kuitenkin keskittyä juomaan Y ja juuri tätä juomaa Y ravintolassa nauttiviin asiakkaisiin. Juomaa Y eivät asiakkaat itse osaa tehdä, mutta saavat sen aina halutessaan ravintolan hintaa halvemmalla sivukujan lestinheittäjältä. Emme ole pähkinässä kiinnostuneet muista juomista tai muista tuotteista vaan vain juomasta Y, sitä ravintolassa juovista asiakkaista ja siitä tissutteleeko asiakas omiaan vai tiskiltä ostettua.Asiakkaat voivat tuoda ne omat juomansa mukaan, mutta pointtini olikin että tällöin baarin kannattaisi suunnata tarjontaansa sellaisiin tuotteisiin mitä ei ulkomaailmasta saa hankittua helposti. Ts. niinä harvoina kertoina kun itse eksyn baariin tilaan mielelläni jonkin erikoisemman drinkin, koska sellaista en itse osaa/jaksa tehdä, kolmostuopin sisällön pystyn korvaamaan kotonakin helposti. Jos ravintola silti pitäytyy alkuperäisessä, tuottamattomassa, tavoitteessaan, tällöin toiminta lähinnä osoittaa heikkoa bisnesvaistoa ja kyvyttömyyttä reagoida muuttuneeseen toimintaympäristöön.
Lisäolettamus tosiaan oli että jos ravintola on hinnoitellut juoman Y niin, että jos sitä ravintolassa nauttivat asiakkaat kaikki ostavat juomansa tiskiltä, oma myynti kattaa kiinteät kulut. Hinnanhan pitäisi olla mahdollisimman alhainen, jotta kynnys tuoda omia juomia olisi korkeampi. Pitäisikö ravintolan siis hinnoitella juoma Y kalliimmaksi, ottaen huomioon että tietty prosentti asiakkaista juo aina omiaan, jotta pienempi myynti kattaisi kulut. Vai meinaatko että ravintolassa siis on ihan ok tissutella omiaan, kunhan tarpeeksi moni muu asiakas maksaa juomansa tiskillä ? Eli ravintola ei saisi tehdä voittoa myynnistään ?Sehän riippuu täysin siitä miten tuottava ravintola on ts. kattaako ravintolan oma myynti kiinteät kulut. Jos näin on, ei asiakkaitten oma tissuttelu sikäli vaikuta suoraan negatiivisesti ravintolan taseeseen (se on osa potentiaalista voittoa, mutta ei varsinaisesti realisoidu mitenkään).
Pähkinän punainen lanka katoa tarkentavassa kysymyksessäsi. Emme ole pähkinässä myöskään kiinnostuneet raittiista ihmisistä, sillä raittiit ihmiset eivät ole kiinnostuneet juomasta Y alunperinkään. Asiakas määriteltiin tehtävänannossa sellaiseksi henkilöksi, jonka tavoite oli juoda Y:tä, ei raitistella koko iltaa. Tarkastelemme nyt vain ravintolan tarjoamaa juomaa Y ja juuri tätä juomaa Y juovia asiakkaita, joilla on vaihtoehtoina joko omien tissuttelu tai ravintolan tarjoama juoma.Koska kielsit tämän vaihtoehdon lisäoletuksella (ts. rakentamalla olkiukkoa) pitää kysyä tarkentava kysymys: Jos ravintolaan tulee raitis ihminen, joka viettää aikaa kaveriensa seurassa, ilman että juo Y:tä ja samalla vie asiakaspaikan joltain joka voisi juoda Y:tä, varastaako hän ravintolalta?
Noin analogiana pelimaailmaan voi ottaa esim. Operation Flashpointin, joka toi sotapelimaailmaan jotain sellaista, mitä ei ikinä oltu nähty ja mikään muu peli ei pystynyt tarjoamaan samaa.
Mielenkiintoisempaa olisikin tässä vaiheessa pohtia että miksi nimimerkki varjo joka niin kovasti esintyy objektiivisena ja rationaalisena hahmona jaksaa niin innokaasti olla tässä asiassa warettajien puolella. Tämähän sopii herran mielipiteiden niin johdonmukaiseen linjaan kuin Carlosin mainostaman telepaattisten kykyjen puolustaminen (vaikka tämä jossain määrin eettinen pohdinta onkin).
Niin joo ...ja 32:mainen vastaus tähän tylsään jankkaukseen että missä raja menee on "YKSITYISTILAISUUS", kiitos kaikille osallistuneille. Ts. DVD:tä saa esittää tilaisuuksissa joihin ei voi tulla kuka tahansa vapaasti. Julkisisia tiloja ovat siis huoltoasemat, kaupat ja kahvilat, kun taas yksityisisiä tapahtumia ovat syntymäpäivät, yksityisasunnoissa pidetyt leffaillat tai tyttöystävältä vonkaaminen saab 69:n takapenkillä. Olen ehkä rikkonut lakia katselemalla leffoja läppäriltä lentokentällä, mutta olen minä ajanut ylinopeuttakin yöaikaan tyhjillä pikkuteillä.
Väärin meni. Katsot tilannetta vain ja ainoastaan omasta, eli asiakkaan näkökulmasta. Asiakkaiden kannalta tulos on sama, sata tuhatta pääsee nauttimaan teoksesta. Tekijän kannalta ensimmäisessä tapauksessa myyntiä on yksi kappale, toisessa tapauksessa 1000 kappaletta. Jonkin tuotteen kohdalla tuolla 1000 kappaleen myynnillä katetaan jo teoksen kustannukset ja tuo erotus saattaa olla hyvinkin merkittävä.
Erona on edelleen mittakaava ja käyttöehdot. Oman omistamasi elokuvan näyttäminen kavereille kotiteatterissa on mielestäni omaa käyttöä, se että teet elokuvasta kopion jonka luovutat kaverillesi kaverin "omaan käyttöön", ei enää ole. Kuten jo itse totesit, on sen rajan vetäminen tuon mittakaavan suhteen hankalaa jos halut konkreettisen kappalemäärän mustaa valkoisella, mutta jo maalaisjärjellä pääsee pitkälle.
Muuten hyvä esimerkki, mutta jos kyseessä on MMORPG niin eiköhän se pelin keskeinen sisältö ole juurikin tässä pelityypissä tuo moninpeli. Toki tässä pelityypissä luonnollisista syistä johtuen warettajalla on hankalampaa kun lisenssi tarkistetaan aina serverillä pelattaessa.
Vai meinaatko että jos omasta mielestä hinta tuntuu tyyriiltä, on warettaminen ihan oikeutettua ?
Perinteinen "en pelaisi tätäkään peliä jos en sitä warettamalla saisi ilmaiseksi" tapaus on melko tulkinnanvarainen. Lienee vaikea määritellä tilastollisesti kuinka monta waretettua pelit kaverisi olisivat oikeasti ostaneet, jos niitä ei ilmaiseksi olisi saanut alunperin.
Pähkinän pointti oli kuitenkin keskittyä juomaan Y ja juuri tätä juomaa Y ravintolassa nauttiviin asiakkaisiin. Juomaa Y eivät asiakkaat itse osaa tehdä, mutta saavat sen aina halutessaan ravintolan hintaa halvemmalla sivukujan lestinheittäjältä. Emme ole pähkinässä kiinnostuneet muista juomista tai muista tuotteista vaan vain juomasta Y, sitä ravintolassa juovista asiakkaista ja siitä tissutteleeko asiakas omiaan vai tiskiltä ostettua.
Lisäolettamus tosiaan oli että jos ravintola on hinnoitellut juoman Y niin, että jos sitä ravintolassa nauttivat asiakkaat kaikki ostavat juomansa tiskiltä, oma myynti kattaa kiinteät kulut. Hinnanhan pitäisi olla mahdollisimman alhainen, jotta kynnys tuoda omia juomia olisi korkeampi. Pitäisikö ravintolan siis hinnoitella juoma Y kalliimmaksi, ottaen huomioon että tietty prosentti asiakkaista juo aina omiaan, jotta pienempi myynti kattaisi kulut. Vai meinaatko että ravintolassa siis on ihan ok tissutella omiaan, kunhan tarpeeksi moni muu asiakas maksaa juomansa tiskillä ? Eli ravintola ei saisi tehdä voittoa myynnistään ?
Pähkinän punainen lanka katoa tarkentavassa kysymyksessäsi. Emme ole pähkinässä myöskään kiinnostuneet raittiista ihmisistä, sillä raittiit ihmiset eivät ole kiinnostuneet juomasta Y alunperinkään. Asiakas määriteltiin tehtävänannossa sellaiseksi henkilöksi, jonka tavoite oli juoda Y:tä, ei raitistella koko iltaa. Tarkastelemme nyt vain ravintolan tarjoamaa juomaa Y ja juuri tätä juomaa Y juovia asiakkaita, joilla on vaihtoehtoina joko omien tissuttelu tai ravintolan tarjoama juoma.
Vastauksena tarkentavaan kysymykseesi: ei varasta. Väitinkö missään vaiheessa että pähkinässä puhuttaisiin varastamisesta ?
Ahh...kierrät edelleen pähkinäni pointin ja kilpailutat nyt Operation Flashpointia muiden pelien kanssa. Oikea analogia olisi mitä OF:n laillinen kopio tarjosi pelaajalle verrattuna siihen mitä toimiva wareversio tarjoaisi.
Se on valitettavaa, mutta en näe täällä Sinuakaan esittämässä rakentavaan sävyyn miten laki pitäisi muodostaa, vaan enemmän tämmöistä 4-vuotiaan "miksi pitää mennä nukkumaan kun 12-vuotiaan isosiskonkaan ei ole pakko"-tekstiä.Öh, kenties vaikka siksi, että nykyinen lainsäädäntö on kaikkea muuta kuin demokraattinen (erinäisissä komiteoissa istuu vain ja ainoastaan tekijänoikeustahojen edustajia) ja kuten Karpelan toiminnasta on käynyt ilmi, perustunut totuuden vääristelyyn.
Jos DVD-levyjen tuottajat antavat oikeuden esittää levyjä yksityistilaisuuksissa, niin he ovat varmasti laskeneet ja hinnoitelleet homman niin että se on kannattavaa. Ei sinun tästä kannata huolestua. Jos minä ostan ison pussin pop corneja tai puolentoista litran kokista, niin minä voin tarjota niistä kavereille ja kylän miehille vaikka he eivät ole tuotteista maksaneetkaan. En koe tekemäni hirveän väärin, vaikka se saattaa aiheuttaa tulon menetyksiä coca cola companylle etten ostanut sitä saman hintaista pikkupulloa kun en enempää itse juonut kuitenkaan.Niin, mutta mitä tekemistä tällä on sen kanssa, että iso osa ihmisistä nauttii hyödykkeestä maksamatta siitä? Sehän tässä hommassa on pointtina. DVD-lisenssi on vain tekstiä paperilla, vain muuttumista odottamassa. Ne moraaliseettiset periaatteet taustalla sen sijaan ovat samoja riippumatta siitä mitä lisensseissä tai laissa lukee jollain valitulla hetkellä.
Alkaako pian Thaimaassa pedofilia olla laillista? Taisi juuri hetki sitten julkaistun tutkimuksen mukaan 95% Suomalaisista ajaa ylinopeutta, poistetaanko laki? Viinan ikärajat 12-vuoteen?Ja jos iso osa (siis oikeasti merkittävä osa populaatiosta) ihmisistä syyllistyy rikokseen, onko kyse enää varsinaisesti rikoksesta, vai pitäisikö lakia muokata vastaamaan ihmisten toimintaa aivan kuten esim. homoseksuaalisuus on laillistettu, koska ihmiset eivät enää nähneet sitä rikoksena ihmisyyttä kohtaan tms. (riittää siis että enemmistö myös hyväksyy jonkin asian).
Se on valitettavaa, mutta en näe täällä Sinuakaan esittämässä rakentavaan sävyyn miten laki pitäisi muodostaa, vaan enemmän tämmöistä 4-vuotiaan "miksi pitää mennä nukkumaan kun 12-vuotiaan isosiskonkaan ei ole pakko"-tekstiä.
Uskon että aika helvetin monella muullakin uudella alalla on alan teollisuus vaikuttamassa lainsäädäntöön.Jos DVD-levyjen tuottajat antavat oikeuden esittää levyjä yksityistilaisuuksissa, niin he ovat varmasti laskeneet ja hinnoitelleet homman niin että se on kannattavaa. Ei sinun tästä kannata huolestua. Jos minä ostan ison pussin pop corneja tai puolentoista litran kokista, niin minä voin tarjota niistä kavereille ja kylän miehille vaikka he eivät ole tuotteista maksaneetkaan. En koe tekemäni hirveän väärin, vaikka se saattaa aiheuttaa tulon menetyksiä coca cola companylle etten ostanut sitä saman hintaista pikkupulloa kun en enempää itse juonut kuitenkaan.Alkaako pian Thaimaassa pedofilia olla laillista? Taisi juuri hetki sitten julkaistun tutkimuksen mukaan 95% Suomalaisista ajaa ylinopeutta, poistetaanko laki? Viinan ikärajat 12-vuoteen?
Niin, lähinnä tarkoitinkin, että et juuri sen kyseisen pelin.Itseasiassa hommat ovat jatkuneet SI:llä, tosin kun ennen kyse oli paljon enemmän kuin työstä, niin nyt FM:n parissa kyse on enää vain päivätöistä.
Meillä on tässä nyt näkemys ero että onko analogiat huonoja vai eivät. Ei kukaan DVD-valmistaja ole ainakaan vielä esittänyt että DVD:tä ei saisi katsoa kuin yksinään. On pelkästään sinun kuvitelmaasi/tulkintaasi että lainsäädännön kannalta tuon rajan vetäminen olisi jotenkin vaikeaa. Ostamalla DVD-levyn ostan myös oikeuden esittää sitä yksityistilaisuuksissa and thats it, joten siinä ei mitään maksamatta jättämistä tapahdu. Mielenkiintoista olisi sinulta kuulla, että olisiko siinä jotain laitonta, että coca colan tarjoamisen sijasta varastaisin tarkan reseptin ja alkaisin tuottamaan myytäväksi täsmälleen samaa ainetta ilman lisenssiä.Huonojen analogioitten sarja jatkuu, yritäs nyt edes.
Coca-colan nautittava sisältö on se juoma, josta olet jo maksanut täyden hinnan jokaista millilitraa kohti. Tämä on eri asia kuin immateriaalituote, jonka nauttiminen ei ole sidottu johonkin fyysiseen määrään. Ja yhä, vaikka et suostunut hyväksymään ettet voikaan puhua varkaudesta, niin on outoa että yrität silti takertua kirjatekstiin "yksityistilaisuuden" osalta. Kysehän ei missään vaiheessa ole ollut siitä mikä on sallittua, laitonta tai jotain aivan muuta, vaan siitä että immateriaalisesta tuotteesta nautitaan maksamatta siitä tekijälle.
Minun mielestäni nämä taas ovat molemmat erittäin hyviä analogia. Näissä vain toisella puolella on koko immateriaalioikeuksista riippuvan teollisuuden elinkeino.Ylinopeus ja alkoholi ovat myös huonoja analogioita, koska näitten kohdalla on toisella puolella taas yhteiskunnan turvallisuus. Eli vaikka iso osa ajaakin ylinopeutta, suurin osa silti tahtoisi tieturvallisuuden olevan kunnossa, joten rajoituksista pidetään kiinni, koska kansa ei oikeastaan tiedä mitä haluaa (yksilötasolla kaahata vastuutta, mutta toisaalta se että joku kaahaisi vastuutta oman lapsen yli ei varmaankaan lohduttaisi, joten loppupeleissä kukaan ei aktiivisesti aja nopeusrajoitusten poistoa).
Juuri näin. Lisenssit sallivat sen. Miksi näet tässä nyt ongelman ? DVD-elokuvan kohdalla kaverisi nauttii hyödykkeestä maksutta täysin käyttöehtojen mukaisesti, waretettua peliä pelatessaan taas ei.Mutta tiukan tulkinnan mukaisesti yhtälailla taas kerran kaveri nauttii hyödykkeestä maksamatta siitä tekijälle. Juuri tämä on se lähtökohtainen ongelma, mikä tekee näistä keskusteluista etenkin lakimielessä hieman hankalaa. Lisenssit ovat tietenkin nykyisin sellaiset, että ne sallivat kavereille näyttämisen jne.
Niinpä, eli warettamisesta johtuen pelituotanto kannattaa keskittää moninpeleihin, koska niitä on siis vaikeampi warettaa ja hommassa pääsee omilleen. Mutta jos warettaminen kerran ei ole keneltäkään pois, eikä warettaminen vaikuta pelimyynnin vähenemiseen merkittävästi, mitä käy muille peleille kuin moninpeleille pitkässä juoksussa tämän mallin mukaisesti ?Se on keskeinen sisältö, mutta sehän johtuu vain siitä, että pelikehittäjät ovat nähneet että yksinpeliin panostamisen sijasta, on tuottoisampaa rakentaa koko homma moninpelipohjaiseksi.
En edelleenkään ole väittänyt että korreloisi yhden suhde yhteen. Varmasti pelejä pelattaisiin vähemmän, mutta kuten myönnät niin varmasti myös pelejä vastaavasti myytäisiin enemmän. Kun puhutaan kehityskulujen kattamisesta, niin ei niiden "pelaajistosta" poistuvien warettajien kohdalla menetetä yhtään maksavia asiakkaita. Mutta jokainen pelaamista jatkava onkin sitten ihan oikea maksava asiakas. Ja erityisesti pienien pelitalojen kohdalla jo pienillä myyntimäärien kasvu voi olla merkittävä asia.Vaikeaa, kyllä, mutta varmasti tulos on muuta kuin suora korrelaatio.
Sanoisin, että jos waretus tai kavereilta lainailu (jota siis olen tehnyt varmaan kokonaisuudessaan jopa enemmän kuin waretellut, shareware-pelien kulta-aikana se yksi maksettu lisenssi kyllä kiersi sitten aika ison kasan ihmisiä ja korppuja kului) olisi täydellisen mahdotonta, pelejä kokonaisuudessaan pelattaisiin vähemmän. Tällöin ostot suunnattaisiin niihin isompiin hitteihin jne.
En ole aivan varma, että tässäkään vaihtoehdossa yksittäinen pieni pelitalo pärjäisi olennaisesti paremmin.
Eli mielestäsi kyseisillä rajauksilla pähkinässä on mahdotonta päätyä tilanteeseen jossa kaikki voittavat ja kukaan ei fyysisesti tai taloudellisesti menetä mitään ?Näillä määritelmillä koko esimerkki on aika hedelmätön, koska kaikki tosimaailman vaihtoehdot rajautuvat pois.
Siis Y:hän kannattaisi hinnoitella juuri niin, että kate riittää voitolliseen toimintaan. Ylihinnan pyytäminen tilanteessa, jossa ostajilla on vaihtoehtoja, ei toimi ainakaan kovinkaan pitkään. Mutta koska olet rajannut kaikki todelliset vaihtoehdot pois (ravintolan siirtyminen tuotteeseen X, jota ei saa katukaupasta jne.) niin ei tästä oikein saa mitään irti.
Mutta raitis ihminen vie asiakaspaikan joltain asiakkaalta, joka voisi ostaa Y:tä. Taas kerran, määrittelysi tekevät esimerkistä täysin irrallisen todellisuuden kannalta.
Aivan varmasti hyvät pelit myyvät ihan omalla painollaan ja joidenkin ihmisten kohdalla jopa saavat ostamaan pelin vaikka olisi tottunut pelinsä ilmaiseksi warettamaan. Näin on aina ollut ja varmasti tulee aina olemaankin. Mutta yleistät nyt omakohtaisen nykyisen käytöksesi koskemaan reilusti isompaa joukkoa ihmisiä. Ja tuosta isosta joukosta suuri osa on varmasti samanlaisessa tilanteessa kuin itse olit aikaisemmin (Police Quest vertauksesi), heille vaan tuo "kaverilta" kopiointi on huomattavasti helpompaa, nopeampaa ja laajamittaisempaa nykyisin.Pointti on se, että jos peli on riittävän hyvä, se saa ihmisen ostamaan sen, huolimatta siitä että sen voisi saada ilmaiseksi. Ainakin omalla kohdallani juuri näin tapahtui, parin lisäosankin kohdalla. Puhumattakaan onnistuneesti levitetyistä huhuista FADE-järjestelmästä, joka saisi pelikokemuksen huonontumaan wareversiolla pelatessa.
Mielenkiintoista olisi sinulta kuulla, että olisiko siinä jotain laitonta, että coca colan tarjoamisen sijasta varastaisin tarkan reseptin ja alkaisin tuottamaan myytäväksi täsmälleen samaa ainetta ilman lisenssiä.
Meillä on tässä nyt näkemys ero että onko analogiat huonoja vai eivät. Ei kukaan DVD-valmistaja ole ainakaan vielä esittänyt että DVD:tä ei saisi katsoa kuin yksinään. On pelkästään sinun kuvitelmaasi/tulkintaasi että lainsäädännön kannalta tuon rajan vetäminen olisi jotenkin vaikeaa. Ostamalla DVD-levyn ostan myös oikeuden esittää sitä yksityistilaisuuksissa and thats it, joten siinä ei mitään maksamatta jättämistä tapahdu. Mielenkiintoista olisi sinulta kuulla, että olisiko siinä jotain laitonta, että coca colan tarjoamisen sijasta varastaisin tarkan reseptin ja alkaisin tuottamaan myytäväksi täsmälleen samaa ainetta ilman lisenssiä.
Jossain vaiheessa meidän kummankin elinaikana ei ollut lain kirjaimen vastaista murtautua pankin koneille ja rukata omia saldojaan kuntoon mikäli siihen kyvyt vain riittivät (ensimmäiset 80-luvun hakkerit taisivat selvitä tämän takia ilman rangaistuksia). Kyllä minä silloinkin olisin puhunut varkaudesta, vaikka lain säädännössä olisi aukko ollutkin. Toisten omaisuutta kohtaan tapahtui rike.
Juuri näin. Lisenssit sallivat sen. Miksi näet tässä nyt ongelman ? DVD-elokuvan kohdalla kaverisi nauttii hyödykkeestä maksutta täysin käyttöehtojen mukaisesti, waretettua peliä pelatessaan taas ei.
Mutta jos warettaminen kerran ei ole keneltäkään pois, eikä warettaminen vaikuta pelimyynnin vähenemiseen merkittävästi, mitä käy muille peleille kuin moninpeleille pitkässä juoksussa tämän mallin mukaisesti ?
Eli mielestäsi kyseisillä rajauksilla pähkinässä on mahdotonta päätyä tilanteeseen jossa kaikki voittavat ja kukaan ei fyysisesti tai taloudellisesti menetä mitään ?
Jos nyt kytketään pähkinästä analogiaa sitten pelimaailman puolelle niin ymmärrät miksi pähkinässä rajattiin tiettyjä reaalisen ravintola-alan vaihtoehtoja pois. Vaihda ravintolan kohdalle "pelitalo", juoman Y kohdalle tuotteeksi "peli" ja omien tissuttelun kohdalle "warettaminen". Raitis ihminen ei vie asiakaspaikkaa koska asiakaspaikolla ei ole pähkinän analogiassa mitään merkitystä, vaan niitä on loputtomasti aivan kuten digitaalisia kopioitakin on mahdollista tehdä loputtomasti ilman että se on fyysisesti pois alkuperäisen haltijalta.
Entä jos siirtyminen muuhun toimintaan ei ole enää mahdollista, koska ravintolalla ei ole siihen enää varaa, kiitos asiakkaiden jotka tissuttelivat omiaan ja ravintolan juomat jäivät myymättä, jättäen ravintola velkaiseksi ?
Oma pointtini on se, että vaikka kuinka kiertelisit ja kaartelisit, niin kyllä se warettaminen on aina joltain pois. Vaikkei se niin helppoa olisi aina asiaa ymmärtää. Ja tämän vuoksi ymmärrän hyvin jos joku haluaa verrata warettamista varastamiseen, enkä ryhdy heti heittelemään tietosanakirjojatermejä ja heristelemään sormeani. Ja loppuun hymiö.
Ennenkuin alan tuohon tarkemmin puuttumaan, niin onko tämä immateriaalioikeuksien moraalinen rikkominen ihan ok myös muiden medioiden kohdalla? Onko ok skannata kirjat nettiin, onko ok ottaa valokuvia museoissa ja levittää niitä webin kautta tai videokuvata leffat elokuvateatterissa?
Lainsäädäntö useissa tapauksissa toimii toisin kuin mitä yleinen oikeuskäsitys (=moraali) ja perustellusti. Talousrikolliset saavat kovemmat tuomiot kuin raiskaajat ja Jatkoajan oikeuslaitos näytti munia -ketju täyttyy kärkkäistä kommenteista. Samalla tavalla kuin lainsäätäjä on nähnyt tarpeelliseksi suojella talouden toimintaa, niin mikseivät he näkisi myös tarpeeksi suojella teollisuutta joka on riippuvainen immatteriaalioikeuksista? Joku turkistarhaus olisi ehkä raflaavampi ja mielenkiintoisempi verrokki tuon yleisen moraalikäsityksen kannalta ajateltuna.Merkityksellisempää on se, millaista toiminta on moraalisesti, koska se kuitenkin jossain määrin määrää sen miten lainsäädäntö, ilman piilotettua lobbausta&koplausta, mitä TO-tahot järjestäen harrastavat, reagoi tilanteeseen. Lainsäädäntö sen sijaan juuri nyt onkin täysin hakoteilla, kuten esimerkiksi tämä "vahva suojaus"-huopaaminen osoittaa.
Voimistelu ei voi olla vaikeaa, koska usein olympiakultaa voittaa joku 15-vuotias tyttö? Tuo turskanpurija oli useita vuosia itseopiskellut taitojaan. Jos se tehtävä olisi ollut ihan triviaali, niin varmaan joku toinen olisi tehnyt sen jo paljon aikaisemmin?Vai kerrotko minulle miten tarkka määritelmä "vahva suojaus" on, jos toisaalta yhden tällaisen, DVD-suojauksen, purkaminen vaati 15-vuotiaan koulupojan parin viikon työn 10 vuotta sitten.
Ei tämä termi ole millään tavalla virheellinen, vaikka British Encyclopedia toinen painos vuodelta 1864 mitä sanoisi varastamisen määritelmäksi.Kun ensin yrität virheellisesti lanseerata toimintaa varastamisena, yrität samalla tietoisesti vääristää toiminnan pohjaa negatiiviseksi, vaikkei analogia ole pitävä
En ole ensinnäkään lähtenyt leikkimään moraalipeliä ja toisekseen immateriaali-oikeuksien haltija nimenomaan päättää käyttäjäehdoillaan, että mikä on hänen tuotteensa varastamista ja mikä ei. Ei kaverilta lainaaminen ole varastamista yhtään enempää kuin kaverilta jalkapallon lainaaminenkaan.Jos siis lähdet ensin itse leikkimään moraalipeliä, pitää silloin kyetä pysymään leikissä loppuun asti, eli yhtälailla, jostain immateriaalihyödykkeestä maksutta hyötyminen esim. kaverilta lainaten on "varastamista" samalla lailla kuin jos warettaja sitten nauttii siitä ladatusta asiasta maksutta.
Edelleen, kun on korostettu maksamatta jättämistä ollaan kyllä mielestäni täälläkin puhuttu aina ihan kopioinnista, koski keskustelu sitten pelejä tai elokuvia. Tietääksei ole ainoa joka yrittää rinnastaa tämän kopiointipohjaisen toiminnan moraalisesti yhtä arveluttavaksi kuin leffan katsominen kaverin kotiteatterissa. Ja edelleen ihmettelen miten voit määritellä tuon kaverilla leffan katsomisen moraalisesti kyseenalaiseksi kun se kerran on täysin leffan ostaneelle henkilölle sallittujen käyttöehtojen mukaista toimintaa.Kyse on puhtaasti moraalisesta kysymyksenasettelusta, kun tuota maksamatta jättämistä niin usein korostetaan.
Kuten nyt itsekin huomaat, on vaikeaa tehdä analogioita immateriaalituotteiden ja fyysisten tuotteiden välillä. Vaikka pelitalo alkaisi tekemään haluamaasi Y+:aa, ei sillä olisi pähkinän kannalta mitään merkitystä sillä samalla tavalla tuotetta saisi edelleen ilmaiseksi waretettuna. Tätä kummallista kilpailutilannetta tuotteen ja sen ilmaisen kopion välillä se ei muuta.Mutta pelitalo joka jatkaa itsepäisesti Y:n tekemistä, vaikka tekemällä Y+:aa voisi pärjätä paremmin, ei varsinaisesti osoita suurtakaan kykyä muuntautua kilpailutilanteeseen. Samalla tavalla pelaajien aliarvioiminen on johtanut monen isonkin brändin "kuolemaan".
Tosimaailmassa on aina enemmän vaihtoehtoja liiketoiminnan parantamiseen, juuri sen takia tiukasti rajattu esimerkki ei toimi. Yhtä hyvin vastaavassa esimerkissä ongelmana on baarin B mukaantulo kilpailuun.
Itseasiassa esimerkki oli ihan toimiva jos sitä piraatti-Cokista jaetaan ilmaiseksi kuten tuolla aikaisemmin ehdotin. Miksi asiakkaan tai sinun pitäisi yleensä murehtia piraatti-Cokiksen valmistuskuluista tässä analogiassa ? Waretuksessa kopiotuotteen valmistus vain nyt sattuu olemaan erittäin paljon halvempaa kuin kopio-Cokiksen valmistaminen. Joten paikallaan olisi moraalinen kysymyksenasettelu: Onko maultaan ja koostumukseltaan täysin aitoa vastaavan piraatti-Cokiksen jakaminen ilmaiseksi moraalisesti oikein vaikka siitä aiheutuu tappiota Coca-Cola Companylle ?Coca-Cola-esimerkissä merkityksellisempää noin moraalimielessä on se otetaanko piraattimyynnistä maksua vai ei. Maksullinen levitys on niin laillisesti, että moraalisesti no-no....Koska kuitenkin piraatti-Cokiksen valmistuksessa on konkreettisia kuluja, ei esimerkki sellaisenaan taas toimi analogiana waretukseen.
Lainsäädäntö useissa tapauksissa toimii toisin kuin mitä yleinen oikeuskäsitys (=moraali) ja perustellusti. Talousrikolliset saavat kovemmat tuomiot kuin raiskaajat ja Jatkoajan oikeuslaitos näytti munia -ketju täyttyy kärkkäistä kommenteista. Samalla tavalla kuin lainsäätäjä on nähnyt tarpeelliseksi suojella talouden toimintaa, niin mikseivät he näkisi myös tarpeeksi suojella teollisuutta joka on riippuvainen immatteriaalioikeuksista? Joku turkistarhaus olisi ehkä raflaavampi ja mielenkiintoisempi verrokki tuon yleisen moraalikäsityksen kannalta ajateltuna.Voimistelu ei voi olla vaikeaa, koska usein olympiakultaa voittaa joku 15-vuotias tyttö? Tuo turskanpurija oli useita vuosia itseopiskellut taitojaan. Jos se tehtävä olisi ollut ihan triviaali, niin varmaan joku toinen olisi tehnyt sen jo paljon aikaisemmin?
Oli miten oli, niin sen verran vahva tuo suojaus on että esim meiltä kummaltakaan sen purkaminen ei onnistuisi vaikka aikaa olisi reilustikin.
Ei tämä termi ole millään tavalla virheellinen, vaikka British Encyclopedia toinen painos vuodelta 1864 mitä sanoisi varastamisen määritelmäksi.
Minun mielestäni se olet sinä joka tätä "moraalipeliä" pelaa, enkä vieläkään tiedä miksi. Tai miksi et vastaavasti ihmettele nopeusrajoitusten tarvetta öiseen aikaan kun tiet ovat tyhjiä eikä kellekään muulle aiheudu vaaraa tai jos keli on hyvä ja alla on niin hyvä auto että riski on pienempi kuin vanhalla mummolla pikku-fiatillaan.
Edelleen, kun on korostettu maksamatta jättämistä ollaan kyllä mielestäni täälläkin puhuttu aina ihan kopioinnista, koski keskustelu sitten pelejä tai elokuvia. Tietääksei ole ainoa joka yrittää rinnastaa tämän kopiointipohjaisen toiminnan moraalisesti yhtä arveluttavaksi kuin leffan katsominen kaverin kotiteatterissa. Ja edelleen ihmettelen miten voit määritellä tuon kaverilla leffan katsomisen moraalisesti kyseenalaiseksi kun se kerran on täysin leffan ostaneelle henkilölle sallittujen käyttöehtojen mukaista toimintaa.
Itseasiassa esimerkki oli ihan toimiva jos sitä piraatti-Cokista jaetaan ilmaiseksi kuten tuolla aikaisemmin ehdotin. Miksi asiakkaan tai sinun pitäisi yleensä murehtia piraatti-Cokiksen valmistuskuluista tässä analogiassa ? Waretuksessa kopiotuotteen valmistus vain nyt sattuu olemaan erittäin paljon halvempaa kuin kopio-Cokiksen valmistaminen. Joten paikallaan olisi moraalinen kysymyksenasettelu: Onko maultaan ja koostumukseltaan täysin aitoa vastaavan piraatti-Cokiksen jakaminen ilmaiseksi moraalisesti oikein vaikka siitä aiheutuu tappiota Coca-Cola Companylle ?
Pelien, ohjelmien, elokuvien ja musiikin tekijänoikeudet tuskin haitannevat tekniikan kehitystä.Ongelma on yhä se, että suojaamalla immateriaalioikeuksia liian tiukasti, estetään yhteiskunnan toimintaa (patenttikiistat, jotka jo nyt haittaavat tekniikan kehitystä) ja toisaalta alkavat mennä yksilönvapauden tielle, sekä pahimmassa tapauksessa ovat jo miltei johtaneet uuden "oikeuslaitoksen" syntyyn, ainakin TO-edustajat kovasti tahtoisivat itselleen poliisioikeuksia warettajien metsästämiseen.
No hyvä, kerro Sinä sitten vuorostasi että miten lainsäätäjän pitäisi suojella tekijänoikeuksien haltijoiden oikeuksia pelien, musiikin tai ohjelmien parissa. Älä kuitenkaan viitsi mitään naurattavia "kehittää lisäarvoa tuottavia lisäpalveluita joilla innostetaan kuluttajat maksamaan tuotteesta" -virityksiä tarjota (vaikka suihinotto CD:n ostajalle ajatuksena ihan kiva olisikin).En minä ole vapauttamassa kaikkea viihdettä/immateriaalituotteita vapaaseen levitykseen, tuskin kukaan sitä varsinaisesti tahtookaan pl. äärianarkistit.
Siis siltä Norjalaiselta teinipojalta kesti kaksi viikkoa ladata netistä tuollainen softa, asentaa se ja murtaa DVD:n suojaus? Minä jotenkin luulin, että sinäkin olisit ymmärtänyt, että se suojauksen murtaminen on jotain ihan muuta. Edelleen tällä ei ole väliä koko keskustelun kannalta, sillä tunnetusti joidenkin muiden valmistajien lukkojen murtaminen on helpompaa kuin Abloyn, mutta yhtä laitonta, moraalitonta ja väärin kumpikin on.Pitää nyt muistaa, että netistä saa täysin varsin helposti kymmeniä ohjelmia jotka tämän homman tekevät, ilman että käyttäjän tarvitsee tietää mitään suojauksen vaikeudesta. Enkä nyt puhu mistään skriptkiddie-übersoftista, vaan vaikkapa VLC playeristä tai mistä tahansa Open Source-mediasoittimesta. Ei suojauksen vahvuus, määrittelymielessä, voi perustua siihen miten vaikeaa murtaminen on maallikolta, vaan miten helppoa suojauksen purkaminen on normaaleita apuvälineitä käyttäen.
Mikä ihme on "virheellinen asenneilmasto"? asenneilmasto joka ei vastaa sinun asenteitasi? Warettaminen on laitonta ja moraalitonta, joten sikäli en näe että "asenneilmasto olisi virheellinen". Termin "varastaminen" tarkkuudesta voi toki filosofisia pohdiskeluja käydä jos siitä kiksejä saa.Varastaminen on lainsäädännön lisäksi moraalikysymys ja virheellisen asenneilmaston luomisen välttämiseksi vaatii perusteluita.
En minä ole vapauttamassa kaikkea viihdettä/immateriaalituotteita vapaaseen levitykseen, tuskin kukaan sitä varsinaisesti tahtookaan pl. äärianarkistit.
