Tasa-arvo ja poliittinen korrektius

  • 917 575
  • 8 026

SlamDunk71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Keskusteluista tekee hankalan se että keskimääräisesti ihmiset kauttalinjan ovat itsekkäitä, ja reaktio on puolustus kun joku hyökkää itseään vastaan.

Ja sama koskee kumpaakin puolta. On monta asiaa joita en näissä keskusteluissa ymmärrä ja on asioita joissa olen eri mieltä. Eikä nämä tunnu etenevän kun vastapuolelta ei tule muuta kuin syytöksiä.

Olen valkoihoinen heteromies ja pidän lihasta. Olen myös kahden pienen tytön isä sekä asun yhdessä rakastamani naisen kanssa. Tytöiltäni en ole vielä voinut kysyä, mutta avovaimoltani aktiivisesti kysyn onko hän kokenut/kokeeko tai näkeekö epätasa-arvon kohtia. Kotona, opiskelussa työelämässä tai muuten. Ja kun olemme keskustelleet niinkuin aikuiset keskustelevat niin yhteinen sävel on löytynyt.
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
(Ehkä) hyviä uutisia Iranista: Iran | Iranin ”huivikapina” on saanut maan johdonkin arvostelemaan siveyspoliisin mielivaltaa – ”Ihmisillä on selvästi mennyt kuppi nurin”, tutkija sanoo

Nyt presidentti ja parlamenttikin alkavat vittuuntua siveyspoliisin toimintaan, ja korkein uskonnollinen johtajakin on reagoinut asiaan. Huivipakko on saanut lisää kuolonuhreja, siitä tuskin luovutaan, mutta...

PARLAMENTIN puhemies Mohammad Bagher Ghalibaf vaati tiistaina tutkintaa siveyspoliisin toiminnasta.

”Vastaavien tapauksien estämiseksi siveyspoliisin prosessit, metodit ja niiden täytäntöönpano [– – ] on tutkittava”, hän sanoi valtiollisen uutistoimisto Irnan mukaan, uutistoimisto France 24 kertoi.

Parikin kansanedustajaa vaati siveyspoliisin lakkauttamista. Vaikutusvaltainen Hyveen edistäminen ja synnin vastustamisen virasto arvosteli siveyspoliisia ”tavallisten ihmisten” pidätyksistä.

”Sosiaaliset jännitteet vain kasvavat, kun huivisääntöjä noudattamatta jättäviä pidätetään ja asetetaan syytteeseen”, virasto ilmoitti lausunnossaan.
 

Lystikäs

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Keskusteluista tekee hankalan se että keskimääräisesti ihmiset kauttalinjan ovat itsekkäitä, ja reaktio on puolustus kun joku hyökkää itseään vastaan.
Aika lailla samoilla linjoilla kanssasi, ja tässä näkisin intersektionaalisuuden isona ongelmana. Mitä enemmän lokeroimme toisiamme vain muutamiin laatikoihin, sitä enemmän tulee vastakkainasettelua ja ”me vastaan viholliset”-ajatusmaailmaa. Tämä puolestaan muuttaa keskustelua voitto-hakuiseksi sen sijaan, että yrittäisimme aidosti ymmärtää toisiamme. Toinen iso ongelma on mielestäni luontainen egosentrisyytemme. Peilaamme maailmaa ensisijaisesti omien kokemustemme kautta, joka tekee hankalaksi nähdä kokonaisuutta muista näkökulmista - varsinkin jos se on vihollisen näkökulma. Mutta taisi olla juuri tämä ketju, joka aikanaan sai minut käsittämään, etten voi mitenkään samaistua esimerkiksi naisen elämään miesten keskuudessa, joka puolestaan sai minut yrittämään entistä isommin ymmärtämään minkälaisia haasteita naiset kohtaavat elämässään. Tämä rikasti omasta mielestäni ajatusmaailmaani, vaikka se voisi olla vieläkin avarampi. Vastaavasti eivät naisetkaan pysty samaistumaan miehen elämään tai ajattelumaailmaan. Meillä on ihan toisenlaiset haasteet. Tosin, väitän silti ulkonäön ja älykkyyden olevan se isoin haasteita tarjoava mittari yksilölle - ellei ulkoisia uhkia oteta mukaan. Mutta tämä onkin jo toinen keskustelu.

Tämä edellä käyty keskustelu miesten oletetusta etuoikeudesta Suomessa on mielestäni ihan aiheellinen, sillä sitä ”etuoikeus-narratiivia” pidetään yllä ahkeraan, ja se tulee vaikuttamaan tulevien sukupolvien elämään. Kun katsoo miten korkeakoulu- ja yliopistopaikat jakautuu sukupuolien kesken, voimme jo nyt ennustaa, että eurot tulevat tulevaisuudessa jakautumaan naisille aika kivasti. Ja samaa voimme ennustaa myös poliittisen vallan suhteen, sillä viime vuosina hallintotieteet ovat kiinnostaneet nuoria naisia paljon nuoria miehiä enemmän - ja Marin-ilmiö tulee näkymään tässä erityisen suurena piikkinä. On siis aika turvallista ennustaa, että tulevaisuus tulee näiltä osin olemaan naisille suotuisa. Tästä huolimatta hallitus syytää parhaillaan miljoonia naisjärjestöille, jotta nämä kykenevät entuudestaan nujertamaan ”patriarkaalisiksi” kokemiaan rakenteita ja tekemään tulevaisuutta naisille. Onko tämä todellakin tarpeen? Itse pohdin lähinnä sitä, että kun tulevaisuus näyttää vääjäämättä melko hyvältä naisille, täytyykö heille antaa vieläkin enemmän vauhtia, jolloin sukupuolierot tullee tulevaisuudessa olemaan isompia? Jos tulevaisuutta rakennetaan tasa-arvon nimissä, eikö meidän kannattaisi ennustaa ensin miltä se tulevien sukupolvien luoma tulevaisuus ja tasapaino tulee näyttämään, ja sen jälkeen miettiä miten se tulisi näyttämään tasa-arvoiselta? Jos siis tasa-arvo on se mitä tässä todellisuudessa haetaan? Ja itselläni ei ole mitään sitä vastaan, että esimerkiksi poliittinen valta tulee siirtymään miehiltä naisille, mutta se vähän häiritsee, jos näiden yhteisiä asioitamme hoitavien naisten tasa-arvonäkemykset ovat hyvin epätasa-arvoiset.

Edellä oleva pohdintani perustuu siis sille oletukselle, että sukupuolet ovat parhaillaan yhtä etuoikeutettuja, ja perustelen tätä edellä olevissa keskusteluissa. Molemmilla sukupuolilla on tasa-arvo-ongelmansa, joista jokaisella on oma yksilöllinen näkemys niiden tasapainosta riippuen esimerkiksi siitä kumpaa arvostaa maailmassa enemmän; perhettä vai työuraa. Jos oikeasti haluaisimme luoda tasa-arvoelimen, joka pyrkisi luomaan yhteiskuntaan tasa-arvoa, se sisältäisi tasapuolisen poikkileikkauksen väestöstä, jotta kyseisen instanssin näkökulma asioihin olisi mahdollisimman avara ja tasapainoinen. Nyt se ei sitä ole. Viittaan tällä tuohon aluksi mainitsemaani luontaiseen näkökulman egosentrisuuteen, joka vaivannee myös feministejä siinä missä meitä kaikkia muitakin.
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Mihin perustat tämän? Tarkoitan, olen itse koettanut kaivaa esille sitä, miten tavallinen kansa eli pienviljelijät elivät about 700-1300, ja tähän asti vastaus on se, että ei oikein voi tietää. Se, mitä tavallisen kansan elämästä nyt kerrotaan, nojaa pitkälti tulkintoihin ja spekulaatioihin.

En väitä, ettäkö pienviljelijöiden parissa naisten asema olisi ollut miestä parempi, vaan väitän, ettei tiedetä juuri mitään.
Suomesta ei tuolta ajalta kirjallisia lähteitä tavallisen kansan elämästä ole. Käsittääkseni tutkijoiden konsensus keskiajalta on kuitenkin muualla Euroopassa sellainen, että naisen asema oli miehelle alisteinen myös maanviljelijöiden parissa. Vaikka pienviljelijöillä tuo että työtä piti tehdä yhdessä olikin jossain määrin tasavertaisuutta edistävä asia.

Tämän vuoksi tuntuisi luontevammalta olettaa yleiseurooppalainen patriarkaattinen systeemi siihenkin jaksoon, josta merkinnät puuttuvat, jos nyt jotain pitää olettaa. Keskusteluhan lähti siitä kun oletettiin entisten aikojen viljelijäyhteisössä vallinneen hyvin tasa-arvoinen systeemi, mikä minusta kuulostaa aika revisionistiselta historiankirjoitukselta.

Kirjoitettujen lähteiden puuttuessa voisi tietysti yrittää selvittää naisen asemaa ikivanhan kansanrunouden perusteella. Joitakin itsenäisesti käyttäytyviä naisiahan sieltä löytyy kuten Pohjolan emäntä Louhi, ja Piispa Henrikin surmalaulussa mainittu Lallin vaimo Kerttu tuntuu myös (ainakin Lallin poissaollessa) tekevän päätökset talossa, mutta nämä naiset on kuvattu myyttisinä pahiksina, joten vaikea sanoa heijastaako se joidenkin tosielämän naisten itsenäistä käytöstä, vai onko nämä enempi varoittavia esimerkkejä käytöksestä jota ei haluttu naiselta nähdä.

Joukahainen lahjoo itsensä pulasta tarjoamalla siskonsa vaimoksi, joten tämä tuntuisi heijastavan kulttuuria jossa miehet voivat tehdä tärkeät naisten elämää koskevat päätökset näiden puolesta. Sisko päätyy tarinassa riistämään oman henkensä. Sama tulkintaongelma varmaan tässäkin, että mikä lienee ollut tarinan suhde reaalimaailmaan, ja mihin aikakauteen viittaa. Mutta patriarkaattiseltahan ne runot sankarien puolelta vaikuttavat.
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Suomesta ei tuolta ajalta kirjallisia lähteitä tavallisen kansan elämästä ole.
Eikä käsittääkseni mistään muualtakaan maailmasta.

Käsittääkseni tutkijoiden konsensus keskiajalta on kuitenkin muualla Euroopassa sellainen, että naisen asema oli miehelle alisteinen myös maanviljelijöiden parissa.
Mun on vaikea kommentoida tuohon mitään tarkkaa, jollet pysty spesifioimaan tarkemmin aikaa, paikkaa ja muita seikkoja (siis esim. tarkemmin spesifioimaan sen alisteisuuden ja kontekstin). Sillä on oikeasti nimittäin väliä, on eri asia, puhutaanko esimerkiksi asemasta virkakoneiston suhteen, puhutaanko maanviljelijöiden keskinäisestä dynamiikasta vai jostain muusta.

Yleisesti kuitenkin, tutkijoiden tulkinnassa on eräs ongelma. Historia on omalla tavallaan kautta aikain ollut iso tyhjä pöytä, jossa on muutama palapelin palanen. Se loppu on suht avointa maastoa spekuloinnille. Tutkijoiden tulkintaan on kautta aikain Kreikan historioitsijoista lähtien vaikuttanut tutkijan oma ympäröivä yhteiskunta - aukot on paikattu sen mukaan, mitä tutkijoiden ympärillä on ollut. Lisäksi kulloisenkin ajankohdan suhde menneisyyteensä on vaikuttanut eli onko ollut enemmän intoa maalata kirkkaammilla vai tummemmilla sävyillä. Joskus historian on haluttu näyttäytyvän parempana (esim. varhaiskeskiajan aatelin käsitys antiikin ajoista suunnilleen kadotettuna paratiisina), joskus huonompana (esim. 1800-luvulla käsitys keskiajasta).

Aikalaiskuvauksissakin on syytä hetki miettiä, että kuka on kirjoittanut kenestä ja kenelle. Skandinaavit eivät kirjoittaneet itsestään juuri mitään, ja siksi monia heihin liittyviä asioita tulkitaan esimerkiksi Ahmad ibn Fadlanin kirjoitusten pohjalta. Mutta kuinka luotettava kertoja ibn Fadlan oikeastaan on, kenelle hän kirjoitti, miten hän tulkitsi tapoja ja lisäksi: kenestä hän oikeastaan kirjoittikaan? ibn Fadlan ei nimittäin käynyt Skandinaviassa, vaan kirjoitti kokemuksiaan Volgan viikingeistä.

Ei siis ole yllätys, että käsitys ja tulkinta artefakteista (esim. kirjoitettu teksti ja hautalöydöt) muuttuvat ajan saatossa. Linkkasin tuohon jo sen YLE:n uutisen, jossa uudet tutkijat tulkitsevat hautalöydön toisin kuin aiemmat eli siis että mestästäjä-keräilijöillä naisetkin metsästivät.

Tällä on väliä. Jotta meillä on kirjoitettua tekstiä jostain ajassa, täytyy ensin olla kirjoitustaitoinen ihminen. Hänen täytyy kirjoittaa jotain, joka halutaan säilyttää. Kaikkien sukupolvien meidän ja tuon kirjoittajan välissä täytyy pitää tuota kirjoitusta säilyttämisen arvoisena. Ei tarvita kuin yksi sukupolvi, joka ei näe kirjoitukselle arvoa ja se on kadonnut meidän saatavilta. Ei tarvita kuin yksi sukupolvi, jonka mielestä kirjoitus ei istu sen hetkiseen pirtaan ja kirjoitus on kadonnut meiltä. Sen lisäksi, että kirjoituksia voidaan unohtaa, kopioimalla säilytettyjä teoksia on voitu prosessin aikana myös muokata, jos sen sisältö ei ole kaikilta osin tuntunut soveliaalta.

Tästä syystä, kun katsoo kauemmas historiaan, niin minusta pitää lisäksi ottaa huomioon myös se, että mitä siinä välissä on tapahtunut. Ketkä tekstejä ovat säilyttäneet? Voidaanko me pitää saatavilla olevaa aineistoa kattavana, vai onko siinä välissä olleiden sukupolvien asenteista syntynyttä biasta?

Vaikka pienviljelijöillä tuo että työtä piti tehdä yhdessä olikin jossain määrin tasavertaisuutta edistävä asia.
Kyllä.

Kun mietin, kuinka paljon Rooman ylimystön ja pienviljelijän tavat muistuttaisivat toisiaan, niin mietin, että kuinka suuri ero kulttuureissa ja niitä muokkaavissa realiteeteissa on ollut maaseudun, kaupungin ja kaupungissa elävän ylimystön välillä. Listaan tähän jotain asioita, jotka näen eroina pienviljelijän ja ylimystön välillä, ja spekuloin niiden vaikutusta.

Pienviljelijät asuivat toistensa kanssa lapsuudesta asti, toisin kuin ylimystö. Pienviljelijät siis tunsivat toisensa hyvin ja uskon, että jokaisella pienviljelijällä oli hyvä käsitys, mitä naapuritalojen seinien sisällä tapahtuu.

Pienviljelijöiden välillä valtaerot olivat huomattavasti pienemmät kuin ylimystön ja muun kansan välillä. Ylimystön välisillä naimakaupoilla on kautta aikain ollut poliittista ulottuvuutta, mutta pienviljelijöillä ei keskenään oikein ollut poliittista valtaa sen enempää annettavaksi kuin saatavaksi, ei edes sitä vertaa mitä heimoyhteisöissä voi olla (vaikka niissäkin suurempi poliittinen tekijä oli eri heimoyhteisöjen päälliköiden välinen politiikka kuin yhteisön sisäinen).

Pienviljelijän lähin tuki ja turva oli tilan muut asukkaat (perhe) ja heti seuraavaksi kyläyhteisö. Pienviljelijät pyrkivät lujittamaan keskinäisiä suhteitaan eri tavoin ja siksi uskon heidän koettaneen erityisesti välttää riitautumista.

Olen melko varma siitä, että pienviljelijä näki yksilöt perheen ja kylän "omaisuutena", myös itsensä. Ylimystö puolestaan näki koko kansan omana omaisuutenaan eikä heitä omistanut kukaan, paitsi ehkä jumalat.

Olen melko varma, että pienviljelijän taloon ei tullut uutta asukasta - puolisoa, lasta, yms - ilman että sen pystyi hyväksymään talon koko muu väki, koska tila elätti vain kiinteän määrän ihmisiä, joten myös niinä hyvinä vuosina ihmisten lisääntyessä jonkun aiemman asukkaan oli aina lähdettävä uuden tieltä, joko hyvällä tai pahalla. Ylimystöllähän ei tätä ongelmaa ollut.

En siis usko, että pienviljelijän jälkikasvu sai valita puolisonsa vapaasti. Tai sai valita, mutta sitä ei välttämättä saanut tuoda taloon asumaan. Mutta toisin kuin ylimystön keskuudessa, minun on vaikea nähdä, että pienviljelijä olisi ehdoin tahdoin halunnut taloonsa vastentahtoisen puolison. Olen miettinyt sitäkin, että lapsille puolisoksi pääseminen johonkin taloon on saattanut olla hyvin toivottu asia, se kun on ainakin vähän paremmin taannut sen, ettei tarvitse lähteä mieron tielle.

Siinä, missä ylimystöön kuuluneen miehen "päänsärky" oli saada asemalleen ja omaisuudelleen "soveltuva" perijä, niin en usko, että pienviljelijä vaivasi tuollaisella asialla päätään. Lapsia pienviljelijä kyllä sai varmasti yli kaikkien tarpeidensa ja päänsärky oli enemmänkin pitää heidät hengissä.

Vaikka uskon, että voima oli silloin yksi tapa ratkaista riitoja, niin uskon myös, että pienviljelijät pyrkivät välttämään sellaista tilannetta niin pitkälle kuin mahdollista kyläyhteisön solidaarisuuden säilyttämiseksi. En siis itse näe järkeä siinä, että pienviljelijä olisi ehdoin tahdoin halunnut taloonsa tai kyläänsä epäsopua, joten siksi uskon, että asioista koetettiin ensisijaisesti neuvotella.

Jos homma menee rujoksi, niin miehellä on fysiologinen etu puolellaan. Mutta kuka pienviljelijä ehdoin tahdoin haluaisi taloonsa sellaista asukasta, jonka kanssa pitää tapella? Sellaista asukasta, jonka isä, veljet, sedät asuvat naapurissa?

Minusta on siis ihan perusteltuja syitä olettaa, ettei pienviljelijämiehillä ollut samanlaisia mahdollisuuksia "ohittaa" naisia kuin mitä oli ylimystöön kuuluneilla miehillä. Minusta on ihan perusteltuja syitä spekuloida, että pienviljelijöiden kyläyhteisöissä elämä oli tasaveroisempaa kaikin puolin, siis niin talojen välillä että talojen asukkaiden välillä.

Kun ajatellaan, että armeijat koottiin miehistä, jolloin heidän päällystönsä oli miehiä, ja päällystö oli samalla valtakunnan ylin johto ja ylimmällä johdolla oli valta koko kansaan eikä tarvitse kuunnella ketään, niin onko ihme, jos heillä on ollut hyvinkin patriarkaattinen maailmankuva? Voidaanko tämä maailmankuva siirtää suoraan tavallisen kansan keskuuteen? Ennemmin väittäisin, että rahvaan miehen voimafantastelulle on lähinnä naureskeltu, valtasuhteissa kun yhteiskuntaluokka oli niin paljon merkittävämpi kuin sukupuoli.

Tämän vuoksi tuntuisi luontevammalta olettaa yleiseurooppalainen patriarkaattinen systeemi siihenkin jaksoon, josta merkinnät puuttuvat, jos nyt jotain pitää olettaa. Keskusteluhan lähti siitä kun oletettiin entisten aikojen viljelijäyhteisössä vallinneen hyvin tasa-arvoinen systeemi, mikä minusta kuulostaa aika revisionistiselta historiankirjoitukselta.
Niin tuntuisi, mutta koettaessani selvittää miten tavallinen kansa eli, olen alkanut epäillä sitä. Kaikki riippuu siitä, kuinka sopivaksi menetelmäksi katsoo ylimystön elämäntapojen ekstrapoloinnin koko yhteisöön.

En minä faktana väitä, että pienviljelijöillä olisi ollut tasa-arvoinen systeemi. Väitän enemmän sitä, että pienviljelijöiden elämästä ei oikeasti tiedetä juuri mitään, vaan siitä voidaan vain tehdä enemmän tai vähemmän valistuneita arvailuja.

Kirjoitettujen lähteiden puuttuessa voisi tietysti yrittää selvittää naisen asemaa ikivanhan kansanrunouden perusteella. Joitakin itsenäisesti käyttäytyviä naisiahan sieltä löytyy kuten Pohjolan emäntä Louhi, ja Piispa Henrikin surmalaulussa mainittu Lallin vaimo Kerttu tuntuu myös (ainakin Lallin poissaollessa) tekevän päätökset talossa, mutta nämä naiset on kuvattu myyttisinä pahiksina, joten vaikea sanoa heijastaako se joidenkin tosielämän naisten itsenäistä käytöstä, vai onko nämä enempi varoittavia esimerkkejä käytöksestä jota ei haluttu naiselta nähdä.

Joukahainen lahjoo itsensä pulasta tarjoamalla siskonsa vaimoksi, joten tämä tuntuisi heijastavan kulttuuria jossa miehet voivat tehdä tärkeät naisten elämää koskevat päätökset näiden puolesta. Sisko päätyy tarinassa riistämään oman henkensä. Sama tulkintaongelma varmaan tässäkin, että mikä lienee ollut tarinan suhde reaalimaailmaan, ja mihin aikakauteen viittaa. Mutta patriarkaattiseltahan ne runot sankarien puolelta vaikuttavat.
Tämä on hyvä pointti. Kalevalaa vaivaa vähän sama asia kuin saagoja eli molemmat on koottu hyvin kauan sen jälkeen, kun ne on laadittu. Siksi ne ovat voineet elää matkalla. Niistä kummastakaan on tosi vaikea sanoa, että missä kontekstissa ne pitäisi käsittää, ovatko ne alun perin olleet tarinoita sen ajan kansasta vai sen kansan hallitsijoista, ovatko ne olleet varoittavia esimerkkejä vai realiteetteja yms.

Mutta kyllä, kansantarinat ovat yksi keino saada tietoa historiasta.
 
Viimeksi muokattu:

Lystikäs

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Keskusteluhan lähti siitä kun oletettiin entisten aikojen viljelijäyhteisössä vallinneen hyvin tasa-arvoinen systeemi, mikä minusta kuulostaa aika revisionistiselta historiankirjoitukselta.
Ensinnäkin kiitokset hyvin rakentavasta tavasta keskustella. Tässä tuot mielestäni esille hyvin tärkeän seikan. Historiankirjoitus on aina sidoksissa aikaan jolloin se luodaan, koska pyrimme samalla selittämään sitä aikalaisillemme verraten sitä nykypäivän standardeihin, näin ollen narratiivi on aina erilaista aikakaudesta riippuen. Koska tänä päivänä tasa-arvokäsite on länsimaissa vallitseva normi, oletamme menneisyyden ihmistenkin halunneen mielellään samaa. Tasa-arvo on kuitenkin historiallisesti melko uusi käsite, eivätkä kaikki kulttuurit tänäpäivänäkään pidä sitä samassa arvossa kuin esimerkiksi me.

Lähdimme keskustelemaan miesten oletetuista etuoikeuksista ja naisen uhriasemasta historiassa. Jos haluamme tarkastella tätä tarkemmin, meidän pitäisi ensiksi miettiä mitä on pidetty kyseisinä aikoina etuoikeuksina ja mitä esimerkiksi velvollisuuksina. Ja onko maanviljelijän tyttärellä olleet samat haaveet kuin esimerkiksi aatelisnaisella? Ovatko naiset ajatelleet sen olleen heille etuoikeus, kun omistajuudet ja vastuut ovat olleet aviomiehen niskassa?

En lähde tätä sen enempää spekuloimaan, koska maailmankuva on ollut tuolloin niin erilainen. Vallitsevan kristillisen ideologian mukaan esimerkiksi harhaoppi ja siveettömyys ovat herättäneet sitä isointa paheksuntaa (ainakin rangaistusten perusteella), ja näiden uskomusten mukaan on hormoneistaan huolimatta yritetty ja haluttu elää. Tähän ajattelumaailmaan on nykypäivänä vaikea samaistua. Mutta siitä olen vahvasti eri mieltä, että nainen olisi ollut jotain omaisuutta, jota mies voisi mielivaltaisesti aina halutessaan ojentaa. Samalla naisella oli yhteisössä yleensä isä ja veljiä, joiden suojeluvaistot tuskin mihinkään katosivat, eikä väkivallankynnys miesten keskuudessa ollut kovin iso. Suvut olivat muutenkin kietoutuneet tiiviisti yhteen, eikä turhaa kitkaa haluttu kevyin perustein luoda. Kristinusko kielsi muutenkin turhat julmuudet, joten perusteet oli oltava kohdillaan sen aikaisten standardien mukaan. Veikkaan myös, että tuon ajan työläisnaiset olivat fyysisesti kovempia vastuksia ja osasivat itsekin heiluttaa sitä nyrkkiä.
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Jos totta puhutaan, niin voisin keskustella pienviljelijän elämäntavasta keskiajalla ja sitä ennen about ikuisuuksiin, mutta koetan hillitä itseäni ja pitää keskustelun vain ja ainoastaan ketjun aiheessa sekä myös jollain tavalla relevanttina.

Tässä about se mistä tämä haara keskustelussa on lähtenyt ja johon vielä tuli mieleen jotain lisättävää. Muistutan edelleen, että puhun pienviljelijöistä (eli en esim. suurista tiloista) siksi, että he ovat muodostaneet menneiden maatalouteen pohjanneiden yhteiskuntien väestöstä valtaosan.

Homot eivät hyödy siitä, että heteroutta on pidetty ainoana hyväksyttynä normina ja seksuaalista poikkeavuutta rikoksena tai sairautena. Naiset eivät hyödy siitä, että miehet ovat olleet pääasiallisia vallanpitäjiä ja elannon ansaitsijoita lähes koko maailmanhistorian ajan.
Sanoin tuossa aiemmin jotain tämän kaltaista:
Siinä, missä ylimystöön kuuluneen miehen "päänsärky" oli saada asemalleen ja omaisuudelleen "soveltuva" perijä, niin en usko, että pienviljelijä vaivasi tuollaisella asialla päätään. Lapsia pienviljelijä kyllä sai varmasti yli kaikkien tarpeidensa ja päänsärky oli enemmänkin pitää heidät hengissä.
Kun kerran pienviljelijöiden elämästä on vaikea tai mahdoton saada suoraa tietoa, niin olen koettanut luodata sitä selvittämällä realiteetteja. Oma näkemykseni on, että pienviljelijän pahin vihollinen oli nälkä ja sen uhka, ja siinä taistelussa naisten ja miesten panos on tasavertainen.

Entä seksuaalivähemmistöt? Varmaksi en tietenkään voi mennä sanomaan, mutta tuntuisi, että pienviljelijästä on tuntunut ihan huojentavalta, jos joku hänen lapsistaan, sisaruksistaan tai sedistään ja tädeistään ei ole juuri osoittanut kiinnostusta vastakkaiseen sukupuoleen (joka on johtanut perheellistymiseen). Sellainen ihminen on kuitenkin aikuisena tarjonnut saman työpanoksen tuohon isoon taisteluun nälkää vastaan, mutta ei ole aiheuttanut "väestöpainetta" (joka pakottaa priorisoimaan, että kenet ruokitaan ja kuinka hyvin).

Joskus aikanaan muistan lukeneeni (artikkelista tai mahdollisesti jollain keskustelufoorumilla), että esimerkiksi homoudelle ja aseksuaalisuudelle pitäisi olla olemassa jokin evolutiivinen syy, koska muuten se olisi karsiutunut aikojen saatossa. Heteroita on kyllä ihan varmasti tarvittu, mutta jokaisen ei ole tarvinnut "pakonomaisesti" lisääntyä, sopiva määrä vapaaehtoista rajoitusta ruokittavien suiden määrässä on vähentänyt kilpailua ravinnosta ja varmaan parantanut jälkeläisten eloonjääntitodennäköisyyksiä.
 
Viimeksi muokattu:

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Ei tästä aiheesta nyt pysty pysymään erossa...

Kirjoitettujen lähteiden puuttuessa voisi tietysti yrittää selvittää naisen asemaa ikivanhan kansanrunouden perusteella. Joitakin itsenäisesti käyttäytyviä naisiahan sieltä löytyy kuten Pohjolan emäntä Louhi, ja Piispa Henrikin surmalaulussa mainittu Lallin vaimo Kerttu tuntuu myös (ainakin Lallin poissaollessa) tekevän päätökset talossa, mutta nämä naiset on kuvattu myyttisinä pahiksina, joten vaikea sanoa heijastaako se joidenkin tosielämän naisten itsenäistä käytöstä, vai onko nämä enempi varoittavia esimerkkejä käytöksestä jota ei haluttu naiselta nähdä.
Sekä skandinaavisessa että kreikkalaisessa mytologiassa hierarkiassa kaikkein korkeimmalla on kolme naista, Kohtalottaret (Nornat, Kohtalottaret). He - yllätys, yllätys - kutovat elämän kangasta. Kun aikanaan tutustuin tuohon kankaiden tekoon niin jossain vaiheessa tuo Kohtalottarien homma alkoi valaistua: ennen teollistumista kankaan tekeminen oli tuhansia ja taas tuhansia työtunteja, ja hiljalleen päivien ja kuukausien kuluessa villa muuttui langaksi ja lanka kankaaksi.

Kreikkalaisessa mytologiassa sodan jumalat ovat Ares ja Athene. Ares on mielipuoli höyrypää, Athene on kylmänviileä strategi. Roomalaisessa mytologiassa nämä tuntuvat yhdistyneen Mars-jumalaan, jossa myös sota yhdistyi maatalouteen. Miksi maaliskuun nimi englannissa on March? Koska keväällä lähdettiin sotaretkille. Muistinvaraisesti roomalaisilla ei ole Marsille sodanjumalana vastinparia, mutta heillä on Diana, metsästyksen jumalatar.

Joukahainen lahjoo itsensä pulasta tarjoamalla siskonsa vaimoksi, joten tämä tuntuisi heijastavan kulttuuria jossa miehet voivat tehdä tärkeät naisten elämää koskevat päätökset näiden puolesta.
Joukahaisen tarinassa on tiettyjä samoja elementtejä kuin skandinaavisessa mytologiassa. Muistinvaraisesti siinä on ainakin kaksi tarinaa, jossa miehet lupaavat "random-naisen" (s.o. joku haluaa palkkioksi naisen, johon diilin toisella osapuolella ei ole valtaa) jollekin palkkioksi ja sitten pitää lähteä korjaamaan tämä vääryys.

Paremmin muistan sen, jossa Loki joutuu jättiläiskotkan kaappaamaksi ja lupaa kotkalle (joka on jättiläinen Tjazi) Idunnin, ei nyt puolisoksi, mutta ainakin hänen taikaomenansa. Loki houkuttelee diilistä autuaasti tietämättömän Idunnin paikkaan, jossa Tjazi kaappaa Idunnin. Jumalat alkavat vanheta ja punovat juonen jonka seurauksena Tjazi tapetaan. Jonkun ajan kuluttua sitten Tjazin tytär Skadi tulee raivoissaan vaatimaan jumalilta hyvitystä lupaustensa pettämisestä ja isänsä tappamisesta, "nyt v***u oikeesti!" Neuvotellaan ja Asgardin jumalat taas vähän pettävät. Se menee suunnilleen niin, että hyvityksenä Skadi tahtoo puolisokseen kauniin ja komean Baldrin, mutta hänet saadaan taivuteltua sellaiseen diiliin, että hän saa valita puolisonsa jumalten joukosta jalkojen perusteella; valinta on valitettavasti Njord (meren jumala) eivätkä Skadi ja Njord koskaan saavuta yhteisymmärrystä, vaikka yrittävät (Skadi haluaa vuorille, Njord meren rannalle). Pitkä tarina lyhyesti, Skadista tulee metsästyksen jumalatar.

Toinen tarina on se, jossa Asgardin jumalat - en nyt muista ketä siinä on, olisiko "usual suspects" Odin, Thor ja jotain muita - lupaavat random-kaverille Freyjan - tämän tietämättä - palkkioksi muurin rakentamisesta Asgardin ympärille jättiläisiä vastaan. He eivät usko, että kaveri onnistuu. Kaveri onnistuu, Freyja on ihan raivona, että mitä nyt on menty lupaamaan ja kyseinen tarina päättyy taas Odinin, Thorin ja muiden tekemään epäreiluuteen. Tässä tarinassa siis nuo lupauksen tehneet jumalat eivät usko kaverin onnistuvan, ja kun se alkaa näyttää vääjäämättömältä, niin he koettavat kaikin keinoin lyödä rakentajalle kapuloita rattaisiin. Kyseisen tarinan aikana Loki muuttaa itsensä (kiimaiseksi) tammaksi koettaessaan häiritä muurin rakentajan hevosia, tulee astutuksi ja siitä syntyy sitten Sleipnir (se Odinin kahdeksanjalkainen hevonen).

Jos näitä kolmea tarinaa vertaa keskenään, niin niissä on sanomana se, että miehet lupaavat jotain, joka ei ole heidän päätettävissään. Kahdessa tarinassa päästäkseen hädästä, yhdessä tarinassa saadakseen jotain. Kaikkia näitä tarinoita voi tulkita monella tavalla, mutta itse tulkitsen ne niin, että tarinat varoittavat miehiä lupailemasta liikoja ja toisaalta varoittavat naisia tästä miesten piirteestä (luvata liikoja).

Suomalaiskansallisesti Joukahaisen tarina päättyy tragediaan, skandinaavisessa mytologiassa nuo perusteettomia lupauksia tehneet miehet yrittävät korjata katteettomia lupauksiaan aika selkärangattomasi huijaamalla ja pettämällä.
 
Viimeksi muokattu:

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Joitakin itsenäisesti käyttäytyviä naisiahan sieltä löytyy kuten Pohjolan emäntä Louhi ... on kuvattu myyttisinä pahiksina, joten vaikea sanoa heijastaako se joidenkin tosielämän naisten itsenäistä käytöstä, vai onko nämä enempi varoittavia esimerkkejä käytöksestä jota ei haluttu naiselta nähdä.
Tähän vielä, että eihän ainakaan mun tulkinnan mukaan Louhea ole suoranaisesti pahikseksi kuvattu edes kirjatussa Kalevalassa. Louhi on Pohjan emäntä ja hänellä on tyttäriä, joita Kalevan pojat tavoittelee. Taistelu sammosta on ehkä se kohta, jossa pitäsi päättää, kumpi on hyvis ja kumpi pahis, mutta ehkä mun mielipide siinä asiassa kaikkineen on se, että koko tarinan sanoma on se, että olisi ollut parempi jakaa sampo kansojen kesken kuin alkaa taistelemaan sen omistuksesta.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Tää on tosi jännä asia ja kun nyt ihan äskettäin YLE:llä oli juttu jossa tätä toistettiin, niin linkataan se tähän ja laitetaan pari kommenttia:

Mitä tarkoittaa samanarvoinen työ? Eihän se nyt niin voi mennä, että kaikille työntekijöille kuuluisi työvuosista ja ennen kaikkea kehittyneestä ammattiosaamisesta ja omasta aktiivisuudesta riippumatta maksaa täysin samaa palkkaa. Vaikka olisivatkin samassa työpaikassa, ja tekevät samaa työtä.

Ennen kaikkea osaamisen kehittäminen ja se osaamisen käyttäminen tulee näkyä palkassa. Tämä jotenkin monesti "samasta työstä sama palkka" vaatijoilta tuppaa unohtumaan.

Muutenkin tuo, että vaaditaan kaikille aivan prikuulleen samaa palkkaa on ajatuksena aivan älytön.
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Tähän vielä, että eihän ainakaan mun tulkinnan mukaan Louhea ole suoranaisesti pahikseksi kuvattu edes kirjatussa Kalevalassa. Louhi on Pohjan emäntä ja hänellä on tyttäriä, joita Kalevan pojat tavoittelee. Taistelu sammosta on ehkä se kohta, jossa pitäsi päättää, kumpi on hyvis ja kumpi pahis, mutta ehkä mun mielipide siinä asiassa kaikkineen on se, että koko tarinan sanoma on se, että olisi ollut parempi jakaa sampo kansojen kesken kuin alkaa taistelemaan sen omistuksesta.
Nämähän ovat myyttisiä selityksiä sille, miksi maailma on sellainen kuin on. Jos sampo olisi saatu kokonaisena Kalevalaan, niin meillä (runonlaulajat identifioitui Kalevan kansaan itse) elettäisiin kai paratiisissa jossa viljakin saataisiin viljelemättä. Kun sampo hajosi mereen, niin mm. meri tuli suolaiseksi, ja rannalle ajautuneet murut antoivat maille kasvua, mutta täytyi kuitenkin tehdä paljon työtä sen eteen.

Pahin vaihtoehto olisi ollut sammon jääminen Pohjolaan, silloin vihollisella Pohjolassa olisi ollut rikkaudet, mutta runonlaulajien kansa Kalevalassa olisi kärsinyt äärimmäistä puutetta.

Tautien ja muiden elämän vastoinkäymisten olemassaolo taas selitetään sillä, että tappiostaan suivaantunut Pohjolan emäntä lähettää sairauksia Kalevalaan kostoksi sammon viemisestä (viidesviidettä runo).

Selkeästi runoissa siis Väinämöinen ja muut sankarit ovat protagonisteja (puolustavat Kalevan kansaa eli ovat "meidän" puolellamme), Pohjola emäntineen taas antagonisteja, aiheuttavat meille kaikenlaista hankaluutta ja taistelevat sankareita vastaan. Louhea kutsutaan rumilla nimillä, kun taas sankareita hellittelynimillä.

Toki voi pohtia sitä eroaako sankarit ja Louhi moraalisesti mitenkään omaa ja heimonsa etua tavoitellessaan, mutta tuo ei tunnu olevan runojen näkökulma, vaan ne on kerrottu selkeästi puolueellisesta näkökannasta, jossa Pohjola on myyttinen vihollisuuden ja vastuksien tyyssija. Sen asema pahan valtakuntansa ei tosin estä sankareita tavoittelemassa sieltä rikkauksia ja yliluonnollisen kauniita tyttäriä.

Pohjolassa on myös isäntä, mutta runoissa Pohjolan emäntä nousee esiin vaarallisempana vastuksena ja mahtavana noitana. Ehkä tämä liittyy siihen kun naisilla ajateltiin muutenkin olevan luonnostaan paljon maagista voimaa sukupuolielimissään. Emäntä kun nosti hameet korviin ja pyllisti metsään päin, niin edes karhu ei sen jälkeen voinut vähään aikaan tulla karjaan.
 

Lystikäs

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Selkeästi runoissa siis Väinämöinen ja muut sankarit ovat protagonisteja (puolustavat Kalevan kansaa eli ovat "meidän" puolellamme), Pohjola emäntineen taas antagonisteja, aiheuttavat meille kaikenlaista hankaluutta ja taistelevat sankareita vastaan. Louhea kutsutaan rumilla nimillä, kun taas sankareita hellittelynimillä.
Hyvää pohdintaa kautta linjan. Kalevala varmasti kuvastaa sen aikaisia yhteiskunnallisia tuntemuksia. Mutta minulle niistä välittyvä mieskuva kuvastaa seikkailuhengen ja sankarillisuuden ohella myös tietynlaista ulkopuolisuutta ja epätoivoa löytää paikkaa yhteisössä, joka voisi reflektoida tiettyä yhteiskunnallista matriarkaalisuutta - kuten tutkijoiden toimesta on spekuloitu kylän miesten ollessa niin pitkään yhteisillä metsästysretkillä. Tätä tukisi myös se, että Kalevalassa se voimakkain pääpahis on nainen. Tarinathan yleisesti ottaen pyrkivät luomaan uskottavan antagonistin tarinoihin, ja esimerkiksi patriarkaalisissa yhteiskunnissa se valtaapitävä pääpahis on lähes poikkeuksetta mies. Kalevalahan on koottu ja muokattu monien eri lähteiden kautta, joten se myös kielisi siitä, että monissa runoissa on esiintynyt tuota matriarkaalisuutta.

Louhen nimittely taas on luonnollista. Tarina on vain niin vahva kuin sen antagonisti (eikä antagonistin tarvitse aina edes henkilöityä kehenkään), joten antagonistin on syytäkin aiheuttaa uhkaa.
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
Perjantain kunniaksi ajankohtaisen piirtäjän aihe kestopuheenaiheeseen. Hyvää viikonloppua!
 

Liitteet

  • a977053b5e6e8d8a2b7726224c3ed3c826cdf5e0de56aebf9ce873a5a84c682a.jpg
    a977053b5e6e8d8a2b7726224c3ed3c826cdf5e0de56aebf9ce873a5a84c682a.jpg
    448,9 KB · kertaa luettu: 332

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Tässä on paljon asiaa, ja sellaista juttua, jossa on monille meistä paljon sisäistettävää.

Argumentit kuten "se oli vain vitsi", "en mä tosissani ollut", "ihan läpällä heitin", "mut oikeesti hei" jne. ovat historiaa ja pitäisi kieltää.
Satiiri ja parodia eivät niinkään enää voi olla taidetta vaan ne ovat provokaatiota tai propagandaa.
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Joitain sivuja sitten keskusteltiin miehistä, naisista, fysiologiasta ja transurheilijoista, jotakuinkin suunnilleen tämän viestin ympärillä. Siihen liittyen YLE:llä oli nyt juttua translaista ja siinä perässä sitten juttua juuri näistä eri lajien sarjoista:


Kuten juttua lukiessa huomaa, niin loppuviimeksi sääntöjen ja sarjojen laatiminen on lajiliittojen harteilla. Tämä ei jaksanut yllättää lainkaan: "Kansainvälinen rugbyliitto on kieltänyt transnaisten osallistumisen naisten sarjoihin. Samalle kannalle asettui elokuussa WBC-nyrkkeilyliitto, joka linjasi elokuussa, että transurheilijoiden osallistuminen vaarantaa terveyden ja turvallisuuden."
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Jos transnainen on henkilö, joka syntyessään on luokiteltu mieheksi, mutta tuntee itsensä naiseksi, niin onko transmies vastaavasti arvioitu syntyessään naiseksi, mutta tuntee itsensä mieheksi?
Kilpaurheilun kannalta jälkimmäiset tapaukset eivät taida olla minkäänlainen ongelma.
 

paki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Joitain sivuja sitten keskusteltiin miehistä, naisista, fysiologiasta ja transurheilijoista, jotakuinkin suunnilleen tämän viestin ympärillä. Siihen liittyen YLE:llä oli nyt juttua translaista ja siinä perässä sitten juttua juuri näistä eri lajien sarjoista:


Kuten juttua lukiessa huomaa, niin loppuviimeksi sääntöjen ja sarjojen laatiminen on lajiliittojen harteilla. Tämä ei jaksanut yllättää lainkaan: "Kansainvälinen rugbyliitto on kieltänyt transnaisten osallistumisen naisten sarjoihin. Samalle kannalle asettui elokuussa WBC-nyrkkeilyliitto, joka linjasi elokuussa, että transurheilijoiden osallistuminen vaarantaa terveyden ja turvallisuuden."

Saadaan naisten lätkässäkin USA ja Kanada kiinni, kun kärkipään suomisarjajoukkue ilmoittaa sukupuolensa naiseksi, ja nappaa olympia-avustukset ja matkaa olympiakisoihin. Hyvä Suomen lainsäädäntö!
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Jos transnainen on henkilö, joka syntyessään on luokiteltu mieheksi, mutta tuntee itsensä naiseksi, niin onko transmies vastaavasti arvioitu syntyessään naiseksi, mutta tuntee itsensä mieheksi? Kilpaurheilun kannalta jälkimmäiset tapaukset eivät taida olla minkäänlainen ongelma.
Periaatteessa näin, mutta käytännössä ei, jos hoidot on aloitettu, koska hoitona ovat steroidit, kts. mun postaus aiheesta: "Transmiesten tilanne on paljon hankalampi. Fysiologisesti ei olisi mitään estettä sille, etteivätkö he voisi kilpailla miesten sarjoissa, mutta ongelmaksi tulee sukupuolenkorjauksessa käytettävät steroidit.

Se menee vakavasti ristiin kilpaurheilun perusperiaatteiden kanssa, ellei myös miehille sallita steroidien käyttöä. Toisekseen, on täysin mahdotonta koettaa valvoa sitä, kuinka paljon kilpaileva (trans)mies steroideja käyttää. Houkutus ottaa hurjasti yli lääkinnällisen tarpeen kasvaa taatusti suureksi, kun siitä ei helpolla jää kiinni. Houkutus kasvaa suureksi myös siksi, että transmies antaa miehille hirveän tasoituksen ellei ole alkanut käyttää steroideja ennen murrosikää.

Tästä syystä voi käydä niin, että transmiehet eivät voi edustaa miesten sarjoissa eikä heille oikein voi luoda omaakaan sarjaa. Steroidien käyttömäärien valvominen voi vaan muodostua ylitsepääsemättömäksi ongelmaksi."
 

Kulkija

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Siellä ollaan somessa kohuttu viime päivät kun aktivisti Mona Bling on kehdannut poseerata Roope Salmisen kanssa. Ongelmana siis on, että Mona sanoo olevansa feministi, mutta tämä poseeraus kuulemma sotii tätä vastaan, koska Salminen on seksuaalirikollinen. Siellä on puhuttu miten pitäisi Mona cancellata ja vastaavaa. Näyttää nuo SJW tuhoavansa itse itsensä.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Siellä ollaan somessa kohuttu viime päivät kun aktivisti Mona Bling on kehdannut poseerata Roope Salmisen kanssa. Ongelmana siis on, että Mona sanoo olevansa feministi, mutta tämä poseeraus kuulemma sotii tätä vastaan, koska Salminen on seksuaalirikollinen. Siellä on puhuttu miten pitäisi Mona cancellata ja vastaavaa. Näyttää nuo SJW tuhoavansa itse itsensä.
Ottamatta tähän cancelointiin kantaa, niin onhan se vähän jännä, että Roope Salminen ja Aku Hirviniemi jatkavat uriaan seksuaalirikostuomioista huolimatta kuin mitään ei olisi tapahtunut.
 

Jani82

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, Detroit Red Wings, Arsenal FC
Joitain sivuja sitten keskusteltiin miehistä, naisista, fysiologiasta ja transurheilijoista, jotakuinkin suunnilleen tämän viestin ympärillä. Siihen liittyen YLE:llä oli nyt juttua translaista ja siinä perässä sitten juttua juuri näistä eri lajien sarjoista:


Kuten juttua lukiessa huomaa, niin loppuviimeksi sääntöjen ja sarjojen laatiminen on lajiliittojen harteilla. Tämä ei jaksanut yllättää lainkaan: "Kansainvälinen rugbyliitto on kieltänyt transnaisten osallistumisen naisten sarjoihin. Samalle kannalle asettui elokuussa WBC-nyrkkeilyliitto, joka linjasi elokuussa, että transurheilijoiden osallistuminen vaarantaa terveyden ja turvallisuuden."
Niin liitot ovat osaltaan vastuussa myös urheilijoiden turvallisuudesta ja tällöin heidän on omaa riskitasoaan madaltaakseen on syytä estää, näihin osallistuminen ei syntyperäisiltä naisilta.
Muille on tarjolla miesten sarja avoimena sarjana, mutta ilmeisesti se ei ole riittävästi kun siellä ei voi sitten menestyä.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Mojo

ijuka

Jäsen
Joitain sivuja sitten keskusteltiin miehistä, naisista, fysiologiasta ja transurheilijoista, jotakuinkin suunnilleen tämän viestin ympärillä. Siihen liittyen YLE:llä oli nyt juttua translaista ja siinä perässä sitten juttua juuri näistä eri lajien sarjoista:


Kuten juttua lukiessa huomaa, niin loppuviimeksi sääntöjen ja sarjojen laatiminen on lajiliittojen harteilla. Tämä ei jaksanut yllättää lainkaan: "Kansainvälinen rugbyliitto on kieltänyt transnaisten osallistumisen naisten sarjoihin. Samalle kannalle asettui elokuussa WBC-nyrkkeilyliitto, joka linjasi elokuussa, että transurheilijoiden osallistuminen vaarantaa terveyden ja turvallisuuden."
Se pääsyy miksi naisilla ylipäänsä on omat sarjat on se, että miehet saisivat suunnattomasti etua naisiin nähden, ihan biologian pohjalta. Sehän ei millään tavoin ole toisinpäin ongelma - naiset voisivat puolestani urheilla miesten sarjoissa, ja sallisin kaikenmoisten transsukupuolisen urheilun miesten sarjoissa myös. Kompastuskivi siinä olisi lähinnä se, että nämä eivät miehiä vastaan pärjäisi.

Mielestäni se suuri ongelma tai "väärinkäsitys" on että nämä ovat eri sarjat eri sukupuolelle ihan muuten vaan. Olisi tarkempaa ajatella, että miesten sarjat olisivat ns. "avoimet sarjat" ja naisten sarjat taas vain naisille, jotta naisetkin saisivat tasavertaista kilpaseuraa. Tähän sarjaan eivät soveltuisi transnaiset tai transmiehetkään, jotka molemmat saavat etua naisiin. Miesten "avoimeen sarjaan" he tosin voisivat osallistua, ja voisivat perustaa oman sarjansa, jos tarpeeksi osallistujia löytyisi(En ole niin asiantuntija että osaisin tarkasti sanoa, miten paljon etua nainen->mies trans ja mies->nainen trans saisivat ja voisivatko nämä kilpailla keskenään samassa sarjassa tasavertaisesti).

Kun tästä ei yleistä linjausta tehdä niin vähän tässä tuntuu siltä, että ihan naisten oikeudet pääsevät unohtumaan. Naisia on kuitenkin lähes puolet maapallon asukkaista, ja heilläkin pitäisi olla mahdollisuus tasavertaiseen urheiluun. Se on toki sääli, ettei transsukupuolisia todennäköisesti ole tarpeeksi paljon, jotta heille voisi perustaa oman sarjansa. Tästä huolimatta on mielestäni epäreilua naisia kohtaan, jos heidän antaa kilpailla naisia vastaan.

Ja niin, tasavertaisen urheilun näkökulmasta ei tosiaan ole mitään väliä sillä, minkä sukupuolinen tuntee olevansa. Vain biologialla on merkitystä tämän kannalta, ja transsukupuolisella viittaan lähinnä leikkauksen käyneisiin / hormonihoitoa saaneisiin. Miesten lajeissa he pystyisivät kilpailemaan, mutta eivät todennäköisesti pärjäisi. Tämä on mielestäni kuitenkin parempi vaihtoehto kuin se, että kilpailisivat naisia vastaan.
 

Metukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ottamatta tähän cancelointiin kantaa, niin onhan se vähän jännä, että Roope Salminen ja Aku Hirviniemi jatkavat uriaan seksuaalirikostuomioista huolimatta kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Mitä niiden olisi pitänyt sitten tehdä, mennä raksalle töihin tai kortistoon? Vai otsaan tatuointi ja leima loppuiäksi?
Ja kyllähän Roope Salmisen ura viihdealalla otti aika lailla osumaa.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Mitä niiden olisi pitänyt sitten tehdä, mennä raksalle töihin tai kortistoon? Vai otsaan tatuointi ja leima loppuiäksi?
Ja kyllähän Roope Salmisen ura viihdealalla otti aika lailla osumaa.
No menisivät jonnekin töihin mihin pääsevät. Itse sen seksuaalirikollisia ottaisi töihin televisioon tai muualle, mutta ilmeisesti Roope Salminenkin on semmoinen hyvä tyyppi että hänet voi ottaa töihin vähän ajan kuluttua julkisiin hommiin.

Jossain maissa muuten on semmoinen järjestelmä että jos on tehnyt seksuaalirikoksia niin nimi päätyy listalle jossa se on koko loppuelämän. Tai pahimmillaan pitää ilmoittaa siitä jopa naapureille kun muuttaa johonkin.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös