Tarinoita vuosien varrelta

[L4E]

Tämän päiväisessä UR:n netissä oli juttu viitaten tuohon Lukon historikkiin(siis tuohon paljon puhuttuun museoon). Ajattelin, että kyllähän meidän pitää näitä juttuja ja legendoja myöskin ruveta tallentamaan.

Siispä heittäkäämme jutut etteriin! Niin nämä legendat säilyvät seuraavikkillekin sukupolville.

Siis Lukon historiaa koskevat. Ei siis mitään kinasteluja, vaan sellaisia, kun katsojat/fanit on ne kokenut.

Aloitain tällä tällä kertomuksella:

60 - luvulla Lukon pelaajilla oli tapana käydä treenien jälkeen ja muutenkin käydä "uimalaitoksella" pelailemassa.
(Uimalaitos = se seuraava rapakko Äijänsuolta kohti etelää).

No, siellähän oli tietysti paikallisia poikia pelaamassa.
Lukon pelajaat tietysti heivasivat pojat aina pois kotiinsa.

Mutta eräänä kauniina talvi iltana, pimeän jo tultua.
Pojat kyllästyivät kohteluunsa, ja päättivät antaa opetuksen.
Sinä iltana kipinät leiskuivat, kun kenttä oli hiekoitettu.
Kentällä oli Mölli, Upi.. ja muutama muu.

Tuon Käkisalmen pojan tiedot täytyy tarkistaa ja noidenkin muidenkin, kenen terät savustuivat (Raumalle tuli kyllä paljon karjalaisia?, tuliko Upi ja Lukon junnuihin?).


Tämä kaikki tietenkin yhdeltä hiekottajalta kuultuna.

 

[rellu]

Rellu tunnustautuu yhdeksi 60-luvulla "uimalaitoksella" käyneeksi Martinmäen klopiksi. Tuollaista hiekotusjuttua en muista. Toinen paikka höntsyille (tää taitaa olla tamperelainen sana?) oli Paskalampi, jota en oikein nyt osaa paikallistaa.

Seuraava muistelus on paremminkin henkilökohtainen kuin varsinaisesti ketjun avauksen tarkoitus, mutta haluatteko kuulla... ei se mitään kirjoitan kuitenkin.

6-vuotiaan pikku-rellun jääkiekkokiinnostus heräsi isän kanssa vuonna 1957 ns. Lukon kentällä Lukon pelejä katsoessa. Tuohon aikaan me pikkupojat katsottiin paljon pelejä puun oksalla istuen, kun ei aikuisten takaa muuten oikein nähnyt. Siellä Martinmäessä (aluehan on jo vuosikaudet ollut tehtaan aitojen sisäpuolella - mutta tunnettehan te raumalaiset nuoremmat vielä Martinmäen/-rannan alueet?) pikku-rellun naapurissa asui muuan Keinosen perhe, jonka pojat olivat naapurin akkojen kauhuksi aina lämmimässä kiekkoa naapurin seinään ja me vähän nuoremmat klopit kateellisina seurasimme. Enpä muuten enää muista Matin (iso)veljen nimeä. Vanha äitini vieläkin joskus kauhistelee sitä iaäikuista kiako hakkamist vaja seinähä - jota sitten tätien kauhuksi itsekin tuli tehtyä. Ja mailana oli tietysti isän tehtaalta halvalla saama Repo junior. Ja satikutia tuli jos sen heti sai rikki menemään. Sitä rataa mentiin, tuli Äijäsuon tekojäärata, jonne jo kouluaikana päästiin liikkatunneilla pelaamaan. Ja sitten tuli hallikin, mutta aika pian sen jälkeen Rellun tie kulkikin tänne Tammerkosken partaalle. Kiekko ei jäänyt, mutta yritystä oli päästä Lukosta ja pikkukaupungista eroon. Kolmisen kautta oli 70-luvun lopulla Tapparan kausikorttikin, mutta ihmisellä on juuret....

Isäni, jonka syytä tämä kaikki on, jätti maalliset areenat 1993. Viimeisenä iltana Rauman aluesairaalassa hänet elossa nähdessäni (oli syyskuun loppu) hän kysyi heikosti mutta selvästi "kui Luko poikkatte peli ova menny". Muistaakseni oli juuri tullut takkiin, mutta pakkohan oli sanoa, että iha hyvi, iha hyvi....

Sorry, että poikkesin topicista, mutta se toi näitä muistoja...

 

[L4E]

Viestin lähetti rellu
Paskalampi

Tuo "paskalampi" kuullostaa uskottavalta peliareenalta.
Oman käsityksen mukaan kyseinen paikka on maanpäässä (tovottavasti ei mennyt maat ja mudat sekaisin), siis tuolla Repolan nykyisin aidatulla alueella(ei nykyisin repola tuo firma).
Ottikohan paperitehtaat vedet sieltä? Vieressä oli nuo päästöaltaat.

Lukon alkuajan ukkelithan oli aika sidoksissa kyseiseen yhtiöön ja siltä olisi "sisäkautta" ollut lyhyt matka kyseiselle lammelle. Olisikohan samppusia kuitenkin?

Off-topic: lammen nimestä voi päätellä käyttäytymisemme siitä, että siellä kalassa käydessämme saalis heitettiin joko roskiin tai jonkun tutun kissalle. Käytiin muuten aidankin jälkeen :).

Tuo mainitsemasi Lukon kenttä on Äijänsuon jälkeen Rauman toiseksi legendaarisin kenttä.

Mainitsin tuon Repo mailan. Käsittääkseni pojat teki niitä myös itse tehtaalla? Vai tuliko tuo nimi juuri siitä, että olivat kyseisen mailapajan tuotteita?

 

[rellu]

Ei se Paskalampi tainnut kuule kuitenkaan tuonne suuntaan mennä, taidan tietää mitä tarkoitat, mutta ei ole se mun tarkoittama. Musta tuntuu, että se mun tarkoittama oli joku pirun pieni brunni ja lähempänä Martinmäen aluetta. Pitää oiken pistää mietintään.

Jeps. Repo oli siis Repolan (Rauma-Repola Oy/Rauma-Raahe Oy:n tuote) ja tehtiin siellä. Taisi olla markkinoilla enemmänkin 1950-luvun lopulla ja ihan 1960-luvun alussa. Hieman se oli sellainen meidän duunarien kakaroiden maila. Torontohan oli sitten paremman väen poikien maila. Itse taisin sellaisen saada aika myöhään Repo- ja Tope-kauden jälkeen. Siis Tope oli sellainen siirtymävaihe Reposta Torontoon :). Repo siis niikun Lada, Tope Toyota ja Toronto Mersu!

Rellu muistaa Lukon kentän myös jalkapallosta. Johonki ikään (noin 10v?) harkitsin myös jalkapalloharrastusta. kaveri vei Lukon kentälle joukkueensa (Lukko se kai oli?) otteluun. Pääsin ihan kokoonpanoon ja tein kaksi maalia ja voitimme 3-0. Mutta ei napannut potkupallo ja se oli eka ja viimeinen ottelu ja seuran mukana tehty harjoitus.

P--kele mä olen vanha kun mä muistelen... Ei vaan tää ketju on ihan kiva ja varmaan tulee minullekin ihan topicin mukaista muistelusta vielä.

 

[Roku]

En ole kyllä koskaan keneltäkään hokannut kysyä, että missä se Paskalampi sijaitsee/sijaitsi. Saattaahan olla että kyseistä lätäkköä ei enää ole olemassakaan.

Senilix voisi hyvinkin muistaa, hänhän tästä porukasta on rellun kanssa kauimmin Lukon pelejä katsellut.

Paskalampi ei kuulopuheiden mukaan ollut tosiaankaan mikään järvi tai lampi, vaan pienenpieni lätäkkö, jossa kumminkin mahtui luistelemaan. Ja tämän takiahan Mölliä aikoinaan kutsuttiinkin "Paskalammen Väkkäräksi".

 

[senilix]

Paskalampi ja Lampi

Epäilenpä niin, että Paskalammella tarkoitettiin sitä lätäkköä, joka sijaitsi Rauma-Repolan entisen Hankkarin portin paikkeilla. Ei tämäkään taida sanoa nuorimmille mitään. Siis suunnilleen siinä, mistä nykyään paperiautot jatkavat suoraan tehdasalueelle ja telakalle menevät kääntyvät oikealle... Täytetty ilmeisesti jo 50-luvulla.

L4E:n tarkoittama lampi Maanpään tien varressa, lapsuudessani myös Vähäjärveksi nimitetty, oli alkuaan luonnonlampi, joka oli padottu meren puolelta, pintaa oli nostettu metri - puolitoista. Lampi toimi vanhan sellutehtaan vesivarastona siihen asti kunnes kanava Lapijoesta valmistui 1950-luvun alussa. Uusi ja isompi vesivarasto oli sitten Pitkäjärvi ja on edelleenkin.

 

[Roku]

Sitä sun tätä

Isä ja äiti ovat parhaillaan lapsenlapsiaan katsomassa, ja juuri oli vanhan äijän kanssa juttua tästä Paskalammesta.

Hänen mukaansa Repolan jätevedet laskettiin aikoinaan Paskalahteen, mistä sen nimikin juontaa. Paskalampi oli hänen mukaansa puolestaan tämän lahden ohi menevän tien toisella puolella, eli jossain nykyisen Puukeskuksen paikkeilla Lounaisväylän vieressä.

rellu: Kun mainitsit tuossa aiemmin Möllin veljen, niin isoveljen nimestä en tiedä mutta mainio kirja "Kultainen hetki - kantavat siivet" tietää kertoa, että Matilla on kaksoisveli nimeltään Unto.

Mahtaisikohan kirjastosta vielä löytää kirjan nimeltä "Möllin piruetit"? Olen sen aikoinani 70-luvun puolivälin jälkeen semmoisena suvisaappaan kokoisena lukenut, kun jääkiekkoon hurahdin, mutta nyt siihen osaisi sen vaatimalla tavalla suhtautuakin.

EDIT: Korjasin tuon Möllin kirjan nimen...

 

[rellu]

No niin siinä ne tuli molemmat. Senilix muisti. Se se Paskalampi oli ja juuri tuota padottua lampea ajattelin L4E:n tarkoittaneen. Tuosta Paskalammen täytöstä jo 50-luvulla en olisi ihan varma. Muistoni kun alvat tällä kohtaa noin vuodesta 1957 (=muutto Martinmäkeen) ja jatkuvat aina vuoteen 1961 (=muutto Turuntielle) enkä muista täyttöä. Mutta ehkä heti 60-luvun alussa.

 

[rellu]

Re: Sitä sun tätä

Viestin lähetti Roku
rellu: Kun mainitsit tuossa aiemmin Möllin veljen, niin isoveljen nimestä en tiedä mutta mainio kirja "Kultainen hetki - kantavat siivet" tietää kertoa, että Matilla on kaksoisveli nimeltään Unto.

"Untsihan" se todella oli! Äitimuorikaan (76 v) ei eilen muistanut, vaikka yleensä kaiken vanhan muistaa! Tuota kaksoisveljeyttä en muistanut/tiennyt.

 

[rellu]

Re: Sitä sun tätä

Viestin lähetti Roku
Hänen mukaansa Repolan jätevedet laskettiin aikoinaan Paskalahteen, mistä sen nimikin juontaa. Paskalampi oli hänen mukaansa puolestaan tämän lahden ohi menevän tien toisella puolella, eli jossain nykyisen Puukeskuksen paikkeilla Lounaisväylän vieressä.

Nyt olen ollut sieltä Raumalta pois jo 33 vuotta enkä tiedä Puukeskusta. Sopiiko tuo Senilixin (ja minun) Paskalampeni isäsi muisteluksien kanssa yhteen? Pasklahden toki muistan ja sen jätevesihistorian.

Tämä Paskalampi on nyt hyvin tärkeä asia :))) - palanen Rauman kiekkohistoriaa :))). Pitäiskö Äijänsuokin nimetä uudelleen :)))

 

[senilix]

Paskalahti ei olkein kelpaa tähän. Muinainen Sampaanalanlahti ulottui silloin nykyiselle Nortamonkadulle asti (Kesoil, Ascot, mikä lienee). Repola täytti tätä lahtea puolimatkasta kuorijätteellä ja myöhemmin sitten kokonaan. Nykyisen Puukeskuksen eli entisen Sampaanalan kartanon kohdalta pääsi minun lapsuudessani lahden yli, mutta ei siellä mitään lammikkoa ollut.

Paskalahden nimeä silloiset samppuslaiset käyttivät edellä kuvatun lahden lyhyemmästä sivuhaarasta kartanonmäen (siis Puukeskus) eteläpuolella.

60-luvulla sellutehtaan jätevedet laskettiin Maanpäähän, jonnekin sinne, missä nyt on Metsä-Botnian tukinkäsittely, ei siis suoraan tehtaan rantaan vaan lähimmän niemennokan taakse.

 

[Roku]

Pitäisi varmaan Keinoseen ottaa yhteyttä että saadaan kuuluisa lätäkkö paikannettua...

Mulla itsellä ei tosiaan ole mitään hajua (sopii hyvin lammen nimeen) missä tämä prunni on mahtanut sijaita. Mutta mä kuulunkin jo siihen jäähallisukupolveen...

 

[rellu]

Viestin lähetti senilix
Nykyisen Puukeskuksen eli entisen Sampaanalan kartanon kohdalta pääsi minun lapsuudessani lahden yli, mutta ei siellä mitään lammikkoa ollut.

Juu ei, jos Puukeskus Samppusten kartanon kohdalla on.

Varmaan pitää tosiaan Rokun ehdottamalla tavalla kysyä Mölliltä tai viikon sankari Eetulta 70-v. Teppo "Eetu" Rastiohan se oli Rauman jäähallinkin "isä". Tietääkseni rakennusmestarina valvoi työn.

 

[rellu]

Vilkuilin netistä Rauman karttaa. Vaikea hahmottaa kun ei noita katuja silloin ollut, mutta sijoittaisin Pasklammen jonnekin Tikkalankadun pohjoispuolella ja lähelle pohj-eteläsuuntaista rautatietä (joka oli jo silloin). Ja itse asiassa kiusaa hieman oliko se brunni jopa tuon rautatien länsipuolella eli Martinmäen/-rannan puolella.

Mutta nyt muori avasi punkkupullon ja se tyhjä sen jos en mene osingoille ;-) Hauskaa iltaa teille ja meille! Huomenna Ipa saa kokea Pakslammen poikkatten tyly meiningi!

 

[L4E]

Paskalamelle kyselin sijaintia, eipä löytynyt. Mutta
kompinlahti nousi otsikkoihin. Sehän on täytetty alue niin kuin Senilixin mainitsema "kiillon kesoillin takainen alue" .

Kyseiselle kompin alueelle annettiin nimi paskalahti!
Tuon pidesluodon alueen oikea nimi oli tyransuunlahti.

Muuttui paikka laakonkanduksi joskus, kun täytön jälken ei ollut enää lahti.

No, nyt mainittiin tuo Puukeskus. Sinne palautin nuo viimeiset Lukon vehkeet! Oli jokaiselle edustuksen pelaajale omat kehikot, sai sitten katsella poikien mailoja ja muita vermeitä!

Kyseisestä paikasta 500 - 1000m merelleppäin oli Lukon varustevarasto aikaisemmin. Siellä tunsi kyllä tuon hienhajun!
Nykyään ei kyseisellä paikalla ole kuin villiomenapuita, jos on niitäkään! Tämäkin repolan aidan sisäpuolella.

 

[senilix]

Niin siinä kävi, että jouduin poistumaan kesken keskustelun, hallitus ei ymmärtänyt asioiden tärkeysjärjestystä.

Samppusissa 50-luvulla asuneena voin todellakin vakuuttaa, että siellä tämä lampi ei ollut. Kun käytte Puukeskuksessa niin katselkaa rakennusten seiniä. Yhdessä on paksut kiviseinät. Ne seinät ovat kaikki mitä kartanosta on jäljellä. Oli ihan komea kivinavetta.

Möllihän asui Martinmäessä. Paikka on nykyään telakan aidan sisäpuolella nykymaamerkein määriteltynä keskusvaraston lähtevän tavaran puolelta vähän joka suuntaan. Ei ole kovin todennäköistä, että juuri kouluikään tulleet vekarat olisivat lähteneet hakemaan jäätä monen kilometrin päästä Samppusista tai Kompista. Aivan varmasti luistelivat lähimmällä jääpläntillä. Kun vielä muistatte, että siihen aikaan vanhemmat eivät kuskanneet jälkeläisiä harrastuksiin. Itse piti mennä.

Eli lampi oli siinä notkelmassa nykyisen Tikkalantien, tyhjän parkkipaikan ja rautatien nurkilla.

Kun seuraavan kerran kohtaan yhden yli yhdeksänkymppisen siinä lammen rannalla Notkolan toimihenkilötaloissa 40-luvun lopulla asuneen ja telakalla työskennelleen papan, yritän muistaa kysyä lammen nimeä. Ja myös, oliko lähempänä Martinmäkeä toinen pienempi lätäkkö.

 

[senilix]

Ei muistanut pappa Paskalampea, eikä lammen/lampien nimiä yleensäkään. Niin paljon kuitenkin selvisi, että yksi lampi oli nykyisen tyhjän parkkipaikan kohdalla, ilmeisesti sellutehtaalle johtaneen rautatien penkereen ja asuntoalueelle kohoavan rinteen välissä.

Katselin myös Repolan laivanrakennuksen historiasta kertovaa kirjaa ja mietiskelin alueen pinnanmuodostusta.

Siihen aikaan telakan portti oli suunnilleen nykyisten Lahikarin verstaiden kohdalla. Telakalle tuli sekä tie että rautatie rinnakkain. Tie siellä on edelleenkin, rautatie on purettu muutama vuosi sitten. Silloin aikanaan se kiersi Martinkarin kautta ja oli osittain mereen penkereelle rakennettu ja sen ja Martinmäen asuntoalueen väliin jäi epämääräistä entistä merenlahtea. Kirjassa on allastelakan nosturista 50-luvun alussa otettu kuva, josta näkyy, että portin takana olleen pienen parkkipaikan ja asuntoalueen välissä olisi lammikko. Samanlaisia lampia on voinut olla useampiakin nykyisen keskusvaraston itäpuoleisen kentän seutuvilla. Sehän on lähes kokonaan täyttömaata.

Epäilen siis - en väitä tietäväni - että kaivattu ja kadotettu lampi olisi ollut siellä lähempänä Martinmäkeä rautatie-/tiepenkereen ja asuntoalueen välisellä alueella.

 

[rellu]

Viestin lähetti senilix
Epäilen siis - en väitä tietäväni - että kaivattu ja kadotettu lampi olisi ollut siellä lähempänä Martinmäkeä rautatie-/tiepenkereen ja asuntoalueen välisellä alueella.

Muistikuvani tukee jollain tavalla tätä., koska ko. asuntoalueelta lammelle mentäessä en mielestäni joutunut ylittämään rataa.

 

[rellu]

Rauma Lukku

No moron nääs!

Tää ei ny varsinkaan juur tähän ketjuun taira kuulua, mutta noin nääs o alkanu hippasen verran ketuttaa noin toi Rauman giälen vääntely täällä jatkoajassa. Enkä mää nyt noi oikein tiärä olkokaan mää ihan oikee persoona noita oikoon kummää olen jo kolkytä vuatta asunnu tääl Tampereell nääs...

Niin eli tuo Jatkoajan ketjuissa käytetty sanonta Raum Luku ja Luku. Ei kai se noin mene? Eikös se olle Lukku? Siis lukko rauman kielellä on lukku. Sen genetiivimuoto on Lukun, josta vielä jätämme sen n:n pois. Eli Luku boja voittiva pelis = Lukon pojat voittivat pelinsä.

Rauman Lukko pelaa = Rauma Lukku pela
Rauman Lukon pelaaja = Rauma Luku pelaja

Laitoin tänne vanhoihin tarinoihin, koska oletan, että täältä voi löytyä myös joku murteen taitaja. Ken vahvistaa tai kumoaa edelle kirjoittamani.

Sommoro!

EDIT: Kukapa muuten muistaa 60-luvun yhden uskollisimman (kirjaimellisesti) Lukon kannattajan kirkkoherra Oiva "Oippa" Tuomisen (menikö tu nimi oikein?). Hän oli meidän koululaisten painajainen kun kävi muutaman kerran kuukaudessa pitämässä koulun juhlasalissa aamuhartauden. Siinä seistiin lähes puoli tuntia rivissä tuskaisina. Mutta Äijänsuon silloisen pääkatsomon keskellä alimmilla riveillä istui (tai itse asiassa tuolloin kaikki seisoivat) jokaikisessa pelissä tämä oma lätkäpappimme.

 

[Skoda]

Näin kirjoittaa Heinon Hannu:
"Rauma Luko luanikas ja lungi sorttine oma poik, hyäkkäjä Sami Torkki kuulu Rauman gusteill ja kaduill niingon gärväsek kliisterpaperihi. Näi ainakki ajattleva nek ko Lukom bualest flakuttava."

Eli tästä vetelemme pöydälle genetiivimuodoksi:
Rauma Luko sekä Rauma Lukom, joista jälkimmäistä käytetään ilmeisesti ennen b:tä, m:ää, g:tä ja mitä lienee kirjaimia

Perusmuoto lienee ihan Rauma Lukko. Mielestäni tätä Hannukin käyttää. Mutta täytyy tutkia asiaa vielä tarkemmin.

Minun täytyy tunnustaa että en ole koskaan tuota Lukku, Lukk tai Lugu nimitystä kuullut raumalaisen suusta. Saattaa tietenkin johtua siitä että minulla on niin vähän ystäviä. Mutta olisiko se kumminkin suippokorvien keksintöä?

 

[rellu]

Juu varmaan noin on. Kyllähän se Hannu tietää murteemme.

Kuitenkin äitini kysyy vieläkin: Onkost ovi lukus? Eli lukko (ovessa) on lukku.

Toisaalta isäni viimeinen kysymys minulle vuonna 1993 aluesairaassa oli "Kuingast Lukom boikkattem peli ova menny?"

Mutta se EI siis ainakaan ole Raum Luku. Ja sen laitamme suippokorvien piikkiin ;)

Taidanpa kaivaa hyllystämme esiin pari Taunmo Koskelan murrekirjaa. Niin taitaapa olla meillä jopa ko. murteen sanakirja. Näin välipäivänä sen parissa saa ajan kulumaan ;)

 

[rellu]

Tauno Koskela: Sillail oikke. Rauman kielen sanoja ja sanomisia. Oy Länsi-Suomi. Rauma 1992.

Sivu 184:

luk, -u = lukko. Nes sana o mone lukun dakan. Mnuu olivak korvan valla lukus.
********
Eli tämän mukaan Rauma Luk ja gen. Rauma Lukun. Ja tuon viimeinen n sitten "liudentuu" esim. m:ksi.


Sama lähde s. 85:

kiako = kiekko

Ei sillo mittä jääkiakot pelat.

Siis jääkiako, ei jääkiakko :). Rauma Lukum boja pelava jääkiakot.

 

[Irtolapa]

Paskbrunni

Paskalampi on UPM-Kymmenen ja Botnian välissä,sen verran mitä siitä nyt on jäljellä. Jäljel o piru piän lätäkkö enä....itse tuli myös piirrettyä kuviota kyseisen lammen jäälle ja silloinen Repola kun päästi pikku pölähdyksiä piipusta nii jos vaan sattui kaatumaan niin vaatteet oli melko paskaiset.

 

[L4E]

Re: Paskbrunni

Viestin lähetti hakkii
Paskalampi on UPM-Kymmenen ja Botnian välissä,sen verran mitä siitä nyt on jäljellä. Jäljel o piru piän lätäkkö enä....itse tuli myös piirrettyä kuviota kyseisen lammen jäälle ja silloinen Repola kun päästi pikku pölähdyksiä piipusta nii jos vaan sattui kaatumaan niin vaatteet oli melko paskaiset.

Täytyy nyt vielä kysyä, että oliko lammella muinoin maton pesupaikat?

 

[rellu]

Ja toinen lähde:

Hannu Heino: Turhambäeväst äkseeramist - ja muutakkim braakkasklemist Raumam bualest. Oy Länsi-Suomi. Rauma 1994.

Sivulta 91 (Raumangiälissi uutissi) juttu "8.12.1993 Korinekki träffämäs"

" Lukom bitktukkast tsekki Petr Korinekki on haukutt ja kloosutett sillon dällöm bisi syksy. Jne.....

Sivulta 95: "16.3.1994 Frouakki freistava jääkiakot"

"Rauma Lukum boikkattem morsseme ja frouaf fresitavak kans, ett...." jne....

***

Eli HH:llakin sekä Lukom bitktukkane että Lukum boik.

Edelleen sama kirja s. 112:

Otsikko: "7.9.1994 Pallo-Iiroills sikses hyvä suvi"

Itse jutussa: " vaikk ei Raumam Ballo-Iiro ny viäl...."

Muuttaako genetiivi siis myös P:n B:ksi ? Poik ja Lukum boik ?

****

Taitaneeko olla niin, että Koskelan raumangiäl on sitä "vanhaa ja oikeaa" ja Heino lähempänä sitä mitä minäkin 1950-60 opin. Ja nykyinen sitten taas ihan jotain muuta.

Kun sentään saatiin viitteet Jääkiakom belamisse niin moderattorit hyväksynevät tämän tänne kejuun ;)