Tapparan varjokalenteri

[axe]

krobbe hoitaa Tapparan joulukalenteria tuossa toisessa ketjussa varsin mallikkaasti. Ajattelin aloittaa rinnalle varjokalenterin, jossa esiintyy toiset samalla pelinumerolla pelanneet pelaajat. Tässä ei kyseessä ole välttämättä "toiseksi parhaat" tai mitenkään sellaiset, vaan jollain lailla erikoiset heebot, jotka numeroa ovat kantaneet. Tai sitten ihan vaan sellaiset, joista oon ite tykännyt!

 

[axe]

1. Seppo Sakari Mäkinen

Samassa joukkueessa pelanneen puolustaja Pekka Mäkisen velipoika toimi Tapparan varamaalivahtina kuudella eri kaudella vuosina 1970-1976, niistä päätoimisena sellaisena 1972-73, 1973-74 ja 1975-76. Suurimman osan aikaa toisena maalivahtina oli Antti Leppänen. Mäkinen oli tosiaankin varamaalivahti eikä kakkosvahti, sillä pääsarjauransa aikana oli Tapparan kokoonpanossa yhteensä 124 ottelussa + viimeisenä vuonnaan neljässä playoff-ottelussa eikä päässyt kertaakaan tositoimiin torjumaan edes minuutiksi. Kultamitali, kaksi hopeista ja yksi pronssinen silti kaappiin hyvästä sparrauksesta.

 

[axe]

2. Tim Thomas

Ei se sama kaveri, joka torjui jossain Jokereissa ja Kärpissä maalivahtina ja sitten kieltäytyi tapaamasta Amerikan pressaa, vaan täyskaima, joka pelasi pakkia. Oli Tapparan SM-liiga-historian ensimmäinen ulkomaalaispelaaja kaudella 1986-87. Sitä ennenkin SM-sarjan puolella oli nähty eläviä henkilöitä American mantereelta, mutta edelliset oli olleet lähes parikymmentä vuotta aiemmin. Thomas ei ollut mikään tähtipakki, mutta toi 23-vuotiaana Tapparan senvuotiseen pakistoon kokemusta (!), kun muut olivat vielä junnumpia. Mestaruus tuli silti, ja Thomasista ensimmäinen Tapparassa mestaruuden voittanut ulkomaalainen. Yksi kausi Suomessa, runkosarjassa 4+3 44 ottelussa ja playoffeissa 1+2 päälle.

 

[axe]

3. Teppo Numminen

Tapparan myyttisistä "kuuskaseista" ensimmäinen liigaryhmään noussut. Debytoi 16-vuotiaana ja otti heti pelipaikan muutenkin kuin toimitusjohtajan poikana. Ei ehtinyt pelata Tapparassa kuin kolme kautta ennen kuin siirtyi NHL:ään ja teki ihan kohtuullisen uran silläkin puolella. Noilla kolmella Tappara-kaudellaan oli voittamassa mestaruutta nin 1986, 1987 kuin 1988:kin. Tuli NHL:ssä tunnetuksi puolustavana spesialistina, mutta esitti SM-liigassa enemmän kuin kohtuullista hyökkäysosaamistakin, mistä kertovat viimeisen liigavuoden statsit 10+10=20 runkosarjan 44 pelissä ja siihen päälle 6+6 pinnaa 10 playoff-pelissä, kun ikää oli vasta 19. Pikkuriikkisenä tahrana pelaaminen TuTossa eikä Tapparassa 1994 vuoden NHL-työsulun aikana.

 

[axe]

4. Jukka Marttila

Toinen "kuuskasi", josta olisi voinut tulla todella kova kotimainen tekijä, ellei nilkkavammat olisi pakottaneet lopettamaan jo alle kaksivitosena parin kauden vammakierrerämpimisen jälkeen. Pamautti kolmen kauden aikana 1988-1991 tauluun sellaisia tehopisteitä pakkina kuin 11+20=31, 12+14=26 ja 10+21=31, nämä siis 44 ottelun runkosarjojen aikana. Yhteensä pelejä SM-liigassa kertyi 250 ja niissä 115 tehopistettä ja playoffeissa 14 pistettä 37 ottelussa päälle. Mestaruuksia tuli kaksi ja päälle yksi pronssi.

 

[axe]

5. Mikko Luoma

Tuli Tapparaan pitkänä honkkelina JYPistä vuonna 2000. Pari kautta aiemmin Jyväskylässä oltiin nähty nuoressa kaverissa hirmuinen potentiaali, mutta siirtoa edeltävä kausi oli mennyt niin heikosti, että oli tervemenoa-osaston kaveri. Tappara-fanitkaan eivät ihan avosylin ottaneet vastaan, mutta voitti ensimmäisen kauden mittaan muidenkin kuin valmennusjohdon luottamuksen. 10 maalia ekaan Tappara-kauteen, 11 maalia ja yhteensä 29 pinnaa toiseen ja kolmannellakin vielä 17 pistettä. Kaksi ensimmäistä Tappara-kautta päättyi hopeamitaliin, mutta kolmas kultaiseen sellaiseen, vaikkakin oli sen tullessa ilmeisesti jo sairaalan puolella naama hurjasti turvoksissa saatuaan ratkaisuottelussa lämärin kasvoihinsa. Sai Tapparasta NHL-sopimuksen, mutta ura siellä jäi lyhyeksi. Sitten Ruotsin kautta takaisin JYPiin.

 

[axe]

6. Jukka Ollila

Saravon Peksillehän tämä oli tarjolla, mutta Ollilan siirtospesiaalisuus vie ohi. On meinaan yksi niitä harvoja kaappauksia suoraan Ilveksestä Tapparaan tai päinvastoin. Siirtyi Ilveksestä Tapparaan vieläpä toisen pakin Sami Lehtosen kanssa kaudeksi 1994-95, mutta ei kaksikosta ihan hirmuista iloa Tapparalle lopulta ollut. Ollila pelasi Tapparassa kaksi kautta ja teki kummallakin kaudella yhden maalin eikä ollut peruspakkien aateliakaan SM-liigassa. Teki kuitenkin yhden ihan muistettavan maalin Tappassa 1994, kun Winnipeg Jets murskasi kirvesrinnat Helsingissä, niin Ollila pamautti Tapparan toisen maalin alivoimalla kierteisellä kumuralla siniviivalta Tim Cheveldaen taakse.

 

[axe]

7. Steven Peters

Ansaitsee paikkansa pelkästään tappelulla Juha Jyrkkiön kanssa. Ei yksi tappelu normaalisti mitään olisi, mutta kun se otettiin kesken alkulämmittelyn ilman tuomareiden väliintuloa, niin onhan se kotimaisessa kiekossa aika erikoista. Kiersi Suomessa ennen Tapparaa SaiPan, HIFK:n ja KooKoon, ja Tapparan jälkeenkin vielä uudelleen SaiPan ja divari-Ketterän. Tappara-kausi ei tilastojen valossa ole ollenkaan huono - 38 ottelua 5+14=19 ja plusmiinuskin +19 - mutta ei silti välttämättä lueta historiassa onnistuneiden ulkomaalaispelaajien listaan. Ainakin Tapparassa muuten oli käytössä etunimen kirjoitusasu Steven, mutta mm. Eliteprospectsissa on vain Steve.

 

[axe]

8. Mika Välilä

Miksi? Koska on syy siihen, miksi Janne Ojanen ei pelannut koko Tappara-uraansa numerolla 8. Ojanen oli lähtenyt NHL-kultaa vuolemaan 1980-luvun lopussa eikä ollut tulossa takaisin, näin uskottiin, joten seuraavalle Tapparan junnuhyökkääjätähdelle heitettiin 8-paita. Kolmatta kauttaan sillä vetäessään 1990-91 Ojanen kuitenkin tuli kesken syyskauden takaisin Tapparaan ja veti sitten päälleen numeron 33, kun 8 oli varattu. Välilän Tappara-ajan ensimmäinen kokonainen kausi 1989-90 oli oikein lupaava, 8+16=24, ja seuraavallakin kaudella syntyi 10 maalia, mutta kolmen kauden jälkeen tiet erosivat. Jokereissa teki seuraavalla kaudella neljä maalia (mukana hattutemppu) ja pelasi Lukossakin vuoden ennen kuin siirtyi sarjaporrasta alemmas ensin Ruotsissa, sitten Suomessa ja uudelleen Ruotsissa.

 

[axe]

9. Tommi Pohja

Vahva runkopelaaja Tapparan kultaisella 1980-luvulla. Nousi SM-liigaan varsinaisesti 1983-84 ja veti yhtäjaksoisesti kirvesrinnoissa kauteen 1988-89 saakka voittaen siinä ajassa neljä mestaruutta. Teki Tapparassa kahdella eri kaudella 23 maalia ja uransa huippupisteet 47 kaudella 1988-89. Siirtyi Tapparasta KooKooseen ja sieltä kahdeksi kaudeksi KalPaan ennen kuin palasi vielä Tapparaan kausiksi 1992-93 ja 1993-94. Noina viimeisinä kausina ei oikein vanha taika enää pitänyt - ehkä sen takia, kun ei enää pelannut numerolla 9.

 

[axe]

10. Pertti Ansakorpi

Jonkinlainen Tapparan ruumiillistuma 1960- ja 1970-luvuilla. Ei ollut taitavimpia kiekkoilija, mutta hirmuinen taistelija, pelasi kovaa ja välillä vähän rumastikin. Pelasi kaikkiaan 14 kautta Tapparassa pääsarjaa ja välissä vielä seuran ainoan kauden 1965-66 alemmalla tasolla. Tuli miesten joukkueeseen mestariksi kaudella 1963-64 ja lopetti hopeamitaliin 1977-78. Ne mukaan lukien Tappara-uralle kertyi yhteensä kolme kultamitalia, kolme hopeaa ja yksi pronssi. Pelasi 376 runkosarjaottelua (156+114=270) ja 14 playoff-ottelua (5+1=6). On edelleen Tapparan kaikkien aikojen pistepörssin 12. tehokkain pelaaja.

 

[Nännimäinen]

En tiedä, onko näihin soveliasta huudella väliin, mutta hienoja hakuja olet axekin tehnyt.

Jukka Marttila on jäänyt mieleen taitavana kaverina. Mieleen muistuu tilanne, jossa ottelun kuuluttajakin kehotti antamaan oikein kunnon aplodit hienosta maalista, jossa #4 lähti oman maalin takaa, laittoi vastustajat (TPS?) nippuun ja kiekon verkkoon.

Välilän kanssa tuli väännettyä samoilla uj:llä.

 

[forrest]

Ainakin Tapparassa muuten oli käytössä etunimen kirjoitusasu Steven, mutta mm. Eliteprospectsissa on vain Steve.

Lyhyen tutkimuksen perusteella Tapparassa on pelannut kolme Steve-kutsumanimeä käyttänyttä: Stephen "Steve" Peters, Stephen "Steve" Saviano ja Stephen "Steve" Guolla. Eli tämän mukaan kirjoitusasu Steven on väärä.

 

[peksa]

10. Pertti Ansakorpi

Jonkinlainen Tapparan ruumiillistuma 1960- ja 1970-luvuilla. Ei ollut taitavimpia kiekkoilija, mutta hirmuinen taistelija, pelasi kovaa ja välillä vähän rumastikin. Pelasi kaikkiaan 14 kautta Tapparassa pääsarjaa ja välissä vielä seuran ainoan kauden 1965-66 alemmalla tasolla. Tuli miesten joukkueeseen mestariksi kaudella 1963-64 ja lopetti hopeamitaliin 1977-78. Ne mukaan lukien Tappara-uralle kertyi yhteensä kolme kultamitalia, kolme hopeaa ja yksi pronssi. Pelasi 376 runkosarjaottelua (156+114=270) ja 14 playoff-ottelua (5+1=6). On edelleen Tapparan kaikkien aikojen pistepörssin 12. tehokkain pelaaja.

Ihan pakko kommentoida että numerolla 10 olisi monta hyvää ehdokasta tälle listalle. Reksa Ruotsalainen pelasi ne muutamat sillä numerolla ja Esa Pirnes pääsee varteenotettavaksi ehdokkaaksi kauden 2003 toimillaan vaikka tietty nämä listalle päässeet ovat paikkansa ansainneet.

 

[Nännimäinen]

No niin, Kari Heikkistä kehiin!

 

[axe]

Kapri olisi itsestäänselvyys mutta koska mikään ei saa olla itsestään selvää, niin...

11. Niki Siren

Pelasi Tapparassa vain yhden kauden 2000-01 siirryttyään Tampereelle jenkkiyliopistosarjasta. Veti nelosketjussa käytännössä täyden kauden tehden vain kaksi maalia 55 ottelussa eikä syöttöpisteitä. Siren löysi tiensä tähän, koska sitten playoffeissa teki Tapparan kauden tärkeimmän maalin. Hyvän runkosarjan jälkeen Tappara tuli puolivälieriin Lukkoa vastaan täysin syväjäässä. Eka erä 0-2, oli vitosen jäähyä ja pelikieltoa ja ties mitä. Edelliskeväänä sama alkukatastrofi oli tapahtunut IFK:ta vastaan ja Tappara pudonnut suosikkina heti avauskierroksella. Tiedä miten nyt olisi lopulta historia kirjoittunut, jos Lukko olisi avauspelin vieraissa voittanut. Siren sai kuitenkin jonkun aloitusvoiton jälkeen sudittua toisessa erässä kavennuksen, Tapparan kipsi mureni, se nousi pelissä 3-2 -voittoon ja porskutti 3-0 -otteluvoittoihinkin ja aina finaaleihin saakka. Siren pelasi vielä kauden Pelicansissa ja lähti sitten Sveitsiin, jossa sai kiekkokansalaisuudenkin.

 

[axe]

12. Timo Nurmberg

12 on numerona aika hassu sikäli, että Ekku Lehtosen ja nyt Markus Kankaanperän lisäksi numerolla on pelannut aika vähän staraluokituksen pelaajia. Sellainen ei ollut Nurmbergkään. Tuli vähän kuin Timo Suden polkua Kouvolasta Tapparaan, mutta samanlaista Tappara-uraa ei syntynyt eikä kyennyt edes kunnollista läpimurtoa liigaan tekemään. Taitoa oli, mutta kevytrakenteisuus haittasi korkeimmalla tasolla. Pelasi Tapparassa kolme kautta 1994-97 yhteensä 135 ottelua, joissa teki vain 11 maalia. Mestiksessä paukutteli sitten paremminkin pitkä tukka hulmuten.

 

[peksa]

Veikkaan että numeron 13 saa oikeutetusti Roman Meluzin. Mikäli valinta on joku muu niin vaadin perustelut. Marko Ek menee myös ilman perusteluja. Riippuu siitä mitä joulukalenterissa näkyy.

 

[axe]

13. Mika Ritoniemi

No eiiiiiii vaan....

13. Roman Meluzin

Meluzinin kausi 1999-2000 oli yksi huikeimpia Tapparassa 1999-2000, kun teki 25 maalia ja syötti saman verran. Tuli Tapparaan Tšekin MM-kisapelaajana, joten odotuksiakin oli, mutta ainahan kovat odotukset eivät täyty. Teki kyllä jatkosopimuksenkin Tapparaan jo kyseisen kauden marraskuussa, mutta enpä muista mistä syystä (mutta säästöjä voisi epäillä) pelasikin seuraavalla kaudella Saksassa. Palasi Tapparaan kuitenkin yllättäen kesken kauden lähes pari vuotta myöhemmin talvella 2002 tehden vielä 5+5 16 ottelussa ja pari maalia hopea-playoffeissa. Meluzinin huikeimpia suorituksia ekalta Tappara-kaudelta: Tappara-HIFK 6-2 leikaten (toivottavasti) suoraan viidenteen maaliin. [Edit: Mutta kun ei vaan timestamp toimi, niin alkaa kohdasta 4:35.]

 

[Luke72]

Muistatteko kun Tappara pelasi jotain mitälie sarjaa jossa oli mm Norjan mestari Stjernen tms. No Tommi Pohja jokatapauksessa lämmäsi sen niitten veskarin mailan hammastikuiksi. Hieno peluri jonka olin melkein unohtanut.

 

[axe]

En pysty vaan millään tekemään valintaa kahden väliltä, joten on mentävä tuplavarjona.

14. Jiri Kucera

Tapparan 1990-luvun alun synkkien vuosien valopilkku. Tshekkoslovakiasta päästettiin vuosikymmenen taitteessa länteen pelaamaan ensin vain 30 vuotta täyttäneitä ja sellainen Tapparaankin oli tulossa, mutta agenttikiemuroiden jälkeen hän päätyikin toisaalle, joten Tappara jäi odottamaan uutta miestä. Vielä samana kesänä ovet aukenivat nuoremmillekin tshekeille, ja Tappara sai 24-vuotiaan Kuceran, joka halusi ymmärrettävästi mieluummin Tampereelle pelaamaan Ekku Lehtosen kanssa kuin Pittsburghiin Mario Lemieux'n kanssa. Pelasi Tapparassa neljä kautta 1990-94 tehden 183 ottelussa 83+112=195 pinnaa, playoffeissa 17 peliin 11+11=22 lisää. Olisi jatkanut Tapparassa pidempäänkin, mutta seuralla ei ollut varaa pitää, joten sopimus myytiin Luulajaan.


14. Valeri Krykov

Heti Kuceran myynnin jälkeiselle kaudelle nro 14 täytettiin niin ikään ulkomaalaisen nimisellä pelaajalla vaikka suomalainen olikin. Krykov oli vetänyt SM-liigaa HIFK:ssa tehokkaasti jo vuosia, joten siirtyminen Tapparaan oli vähän yllätyksellinen. Ensimmäinen kausi Tampereella oli aika tehoton, mutta sittemmin huiteli päälle 40 pinnan kaudenkin. Oli kaikenlaisen luotettavuuden perikuva ja sai Tapparassa kantaakseen myös kapteenin C-kirjaimen. Pelasi kuusi kautta 1994-2000 yli 300 ottelua tehden 187 pinnaa. Spesiaaliteettina se, ettei ollut kertaakaan sivussa kokoonpanosta liigaotteluissa koko Tappara-aikanaan. Teräsmies-peliputki oli alkanut IFK:ssa jo 1991 ja jatkui Tapparan jälkeen vielä Bluesiinkin katketen vasta 488 ottelun kohdalla.

 

[peksa]

En pysty vaan millään tekemään valintaa kahden väliltä, joten on mentävä tuplavarjona.

Samanlainen valinta minkä itse olisin tehny. Krykov oli parhaimmillaan Ojasen ketjussa

 

[krobbe]

Jep, lähes joka numeron kohdalla on juurikin tuo valinnan vaikeus. Valitsin Mikko Leinosen itselleni selkeänä valintana koska oli tärkeä palanen mielestäni kaikkien aikojen parhaassa Tappara-ketjussa. Krykov ja Kucera olivat molemmat mahtavia pelimiehiä ja myös ehdottomia suosikkejani kautta aikain kirvesrinnoista.

Omat valintani sen mukaan tehnyt sen mukaan mitkä pelaajat ovat eniten saaneet Tappara-sydämmeni sykkimään. Esimerkiksi nro 16 aiheutti melkoista jaakobin painia, Koivulahti, Ansakorpi, Barkovit, valitse niistä sitten!

 

[krobbe]

Ps. Muistaako kukaan (varmaan muistaa) kuka oli se maalivahti joka istuskeli maalinsa katolla kun peli pyöri pitkään vastustajan päädyssä? Persoonallinen kaveri, oliko Tuokkola?

 

[Oijennus]

Ps. Muistaako kukaan (varmaan muistaa) kuka oli se maalivahti joka istuskeli maalinsa katolla kun peli pyöri pitkään vastustajan päädyssä? Persoonallinen kaveri, oliko Tuokkola?

Varma en ole, mutta muistaakseni Tommi Nikkilä? Sa vapaasti korjata, en suutu.