Suuntasin tieni tänään Tapparan play-off avaukseen, kun Ilvestä ei vielä kaukaloon päästetty. Tässä raportin tynkää pelitapahtumista.
Ottelun alussa näkyi selkeästi kuinka kovat paineet Tapparalla oli viime kausien pettymysten jälkeen.
Kotijoukkueen pelaajilla maila tärisi kädessä ja Lukko hallitsi peliä lähes ylivoimaisesti. Jo puolen minuutin
kohdalla oli Jussi Markkanen lahjoittaa maalin Lukolle, mutta ehti juuri ja juuri paikkaamaan oman syöttöhassinsa.
Minuuttia myöhemmin Janne Seva oli avopaikassa, mutta laukaus meni ohi. Tapparan peli oli alussa seisovaa ja kiekko poltti pahasti pelaajien lavoissa. Lukko sai vielä pari maukasta paikkaa ennen Alain Coten tempausta.
Ihan tarkkaan en tilannetta nähnyt, mutta potkuliikkeen Cote kohti jäässä ollutta lukkolaista teki. Teon tahallisuudesta on vaikea sanoa mitään, pitäisi nähdä tilanne uudestaan.
Lukko sai pelata kuusi minuuttia ylivoimalla ja ensimmäiset minuutit yv. sujuikin mallikkaasti. Parissa ekassa tilanteessa kiekko ei vielä pomppinut raumalaisille, mutta sitten Janne Seva ohjasi nätisti Mika Laaksosen laukauksen alanurkkaan. Välittömästi maalin jälkeen Lukolle tuli vielä paikkoja, mutta viimeiset pari minuuttia oli tosi surkeaa ylivoimaa. Vähän turhaan Tihonov samoja miehiä ylivoimalla kuormitti eivätkä he enää jaksaneet lopussa luistella.
Alivoimasta selvittyään Tappara lähti hakemaan innolla tasoitusmaalia, mutta siinä kävikin kylmät. Janne Ojasen harhasyötöstä käynnistyi Lukon 2-1 ylivoimahyökkäys, jonka päätteeksi Sami Torkki tarjoili todella loistavasti Lätille varman maalipaikan.
Ekan erän loppupuolella Tappara sai jo painetta Lukon päätyyn, mutta tuuria ei tilanteissa ollut mukana.
Selvät maalipaikat menivät avauserässä Lukolle ehkä 6-2.
Lukolla oli heti toisen erän alussa yksi hyvä paikka siirtyä 3-0 johtoon, mutta tämän jälkeen kentällä olikin sitten pitkään vain yksi joukkue. Tappara luisteli ja karvasi Lukolta jalat alta eikä raumalaiset voineet muuta kuin heitellä hätäreitä keskialueelle. Tappara myllytti jatkuvasti kiekkoa maalin eteen, mutta maalinteko oli tuskaista. Ylivoimaisesti parhaan paikan tuhlasi Jussi Tarvainen, joka laukoi kahdella nollaa vastaan tilanteessa kiekon suoraan Bruce Racinen räpylään.
Tulihan se ansaittu tasoitusmaali sitten vihdoin Tapparalle. Pekka Saravo tykitti hyökkäyspään aloitusvoiton
jälkeen viivalta ja kiekko kimpoili tolpan ja Racinen kautta maaliviivalle, josta Niki Sirenillä oli helppo työ tehdä kavennusmaali. Osuma oli tosi tärkeä, sillä Tappara olisi saattanut tuskastua mikäli ylivoimainen hallinta ei olisi vapauttavaa maalia millään tilille tuonut.
Koko toinen erä oli lähestulkoon yhteen maaliin pelaamista. Tasoitusmaalinsa Tappara värkkäsi ylivoimalla. Aleksandr Barkov hiihteli tuttuun, rauhalliseen tyyliinsä maalin takaa B-pisteen kaarelle ja lähetti kiekon takanurkalle sopivasti Jussi Tarvaisen lapaan. Suora jatkolaukaus osui Racinen mailaan, mutta kimposi silti verkkoon.
Kolmannessa erässä Lukko jatkoi ihmeellistä passiivisuuttaan, joka oli tuhoon tuomittua. Tapparan hyökkäysmateriaalia vastaan ei pelkkä keskialueelle roiskiminen ja kilpikonnapuolustus ole kannattavaa.
Heti erän alussa Tappara sai pitkän myllytyksen Lukon alueelle. Mika Laaksosella oli jo vapaa paikka purkaa kiekko keskialueelle, mutta aivan turhan aikailun jälkeen Tappara sai karvattua kiekon pois. Barkov jakeli jälleen kerrassaan mahtavan poikittaissyötön ja Tarvaisella oli taas helpohko työ jatkaa kiekko verkkoon.
Lukko ei saanut vieläkään pitkään aikaan mitään tilanteita luotua, vaikka Tappara vähän johtomaalin jälkeen peliään passivoittikin.Tapparalla oli muutamia paikkoja lyödä lopullinen niitti Lukon arkkuun mm. M.Ojasen läpiajo, mutta maalinteko ei enää natsannut. Erän loppupuolella Lukko sai ylivoiman ja oli erittäin lähellä tasoitusmaalia. Kaksi kertaa kiekko pyöri maaliviivan tuntumassa, mutta ei lirunut kuitenkaan maaliin saakka. Viimeiselläkin minuutilla Lukolla oli vielä pari vaarallisen oloista tilannetta, mutta jatkoajalle ei peli edennyt, vaan Tappara piti maalin johtonsa loppuun asti.
Tapparan voitto oli täysin ansaittu. Lukko pelasi mielestäni tyhmästi johtoasemassa, sillä tuolla taktiikalla ei ottelun kääntymisestä ollut juuri epäselvyyttä. Tiedä sitten kuinka paljon taktiikassa oli Lukon passiivisuutta ja kuinka paljon Tapparan hyvyyttä.
Lukosta erottuivat edukseen vain Sami Torkki ja Erik Hämäläinen. Eepi oli ainoa pakki, jolla ei kädet jäätyneet omassa päässä kiekon kanssa. Hämäläinen osasi pelata maltillisesti kiekot keskialueelle toisin kuin muut lukkolaiset. Kyllä kokemuksesta on apua.
Janne Ojanen on tämän ottelun perusteella tosi kaukana huippuvireestä. Tänään Ojanen ei saanut mitään aikaiseksi. Tosi kankeita liikkeet tuntuvat juuri nyt olevan eikä syötötkään kyllä tänään napsahtaneet ollenkaan kohdalleen.
Kentän hahmo oli Aleksandr Barkov, jonka peliä oli kyllä jälleen pakko ihailla. Uskomattoman hyvät kädet miehellä on isosta koosta huolimatta. Ja malttia löytyy myös lähes yhtä paljon kuin Raipella. Barkov on yhdessä Markkasen kanssa Tapparan tärkein pelaaja nyt kun JOjanen tuntuu vaeltavan vaisuuden laaksoissa.
Erittäin värikäs ottelu Hakametsässä tänään nähtiin. Lukkolaiset kuumenivat ehkä vähän turhaankin tuomareille.
Katsomosta käsin katsottuna kymppiminuuttiset tulivat silti aika helposti, mutta vaikeahan sitä on tietää mitä pelaajat tuomareille laukoivat.
Kaksi todella tyhmää väärää vaihtoa raumalaiset kymppien lisäksi itselleen hölmöilivät
.
Suurimmat paineet lähtivät kyllä aivan varmasti Tapparan harteilta tämän voiton myötä ja uskonkin, että Tappara hoitaa jatkossa kohtuullisen helposti tiensä välieriin. Veikkaisin jopa että suoraan kolmessa pelissä. Materiaaliero on kuitenkin aika selvä Lukkoon verrattuna.