Tamperelaisten yleisömäärät

[Mane]

Huomasin, että ilves.comissa ihmetellään sitä miksi Tapparan otteluita käy keskimäärin katsomassa vajaa kolme sataa katsojaa enemmän kuin meidän vihreättömien matseja.

Sopii vilkaista sarjataulukkoa, Ilves on ankkuroitunut keskikastiin, Tappara kirkkaimpaan kärkeen. Näin yksinkertaista se ei aina kuitenkaan ole, historia osoittaa, että joukkueiden sijoitukset eivät välttämättä ole kovin suoraan korreloineet yleisömäärissä. Lyhytaikainen menestys ei aina ole riittänyt. Koska joukkueiden yleisömääriä ei ole samaan tilastoon missään koottu, niin minäpä kokosin.

suluissa runkosarjan loppusijoitus

1942-43 Ilves ? (3.),TBK ? (6.)
1943-44 Ilves 367 (3.),TBK ? (8.)
1944-45 Ilves 800 (1.),TBK ? (8.)
1945-46 Ilves 1525 (1.),TBK ? (3.)
1946-47 Ilves 500 (1.),TBK ? (3.)
1947-48 Ilves 1733 (2.),TBK ? (3.)
1948-49 Ilves 1075 (2.),TBK ? (4.)
1949-50 Ilves ? (1.),TBK ? (3.)
1950-51 Ilves ? (1.),TBK ? (2.)
1951-52 Ilves 1500 (1.),TBK ? (3.)
1952-53 Ilves 780 (3.),TBK ? (1.)
1953-54 Ilves 875 (5.),TBK ? (1.)
1954-55 Ilves 361 (div.),TBK ? (1.)
1955-56 Ilves 1354 (2.),Tappara ? (2.)
1956-57 Ilves 1968 (1.),Tappara ? (2.)
1957-58 Ilves 1830 (1.),Tappara ? (1.)
1958-59 Ilves 1907 (6.),Tappara ? (1.)
1959-60 Ilves 1695 (1.),Tappara ? (2.)
1960-61 Ilves 2035 (7.),Tappara 2516 (1.)
1961-62 Ilves 2488 (1.),Tappara 2306 (3.)
1962-63 Ilves 2241 (3.),Tappara 1717 (2.)
1963-64 Ilves 2447 (3.),Tappara 2733 (1.)
Jäähalli valmistui kaudella 1964-65
1964-65 Ilves 4234 (2.),Tappara 2360 (10.)
1965-66 Ilves 7240 (1.),Tappara 1521 (div.)
1966-67 Ilves 5624 (3.),Tappara 4348 (4.)
1967-68 Ilves 6192 (2.),Tappara 3417 (9.)
1968-69 Ilves 5315 (2.),Tappara 2989 (8.)
1969-70 Ilves 5904 (2.),Tappara 3320 (7.)
1970-71 Ilves 5453 (6.),Tappara 5756 (4.)
1971-72 Ilves 6812 (1.),Tappara 5965 (5.)
1972-73 Ilves 6559 (4.),Tappara 5985 (3.)
1973-74 Ilves 5682 (3.),Tappara 4891 (2.)
1974-75 Ilves 5362 (3.),Tappara 6430 (1.)
1975-76 Ilves 4174 (7.),Tappara 5151 (2.)
1976-77 Ilves 4461 (6.),Tappara 5647 (1.)
1977-78 Ilves 4406 (4.),Tappara 5006 (1.)
1978-79 Ilves 4709 (7.),Tappara 4786 (2.)
1979-80 Ilves 3754 (8.),Tappara 3881 (5.)
1980-81 Ilves 4486 (6.),Tappara 5680 (1.)
1981-82 Ilves 3735 (8.),Tappara 4460 (3.)
1982-83 Ilves 5203 (3.),Tappara 4566 (5.)
1983-84 Ilves 4618 (6.),Tappara 3970 (1.)
1984-85 Ilves 4545 (3.),Tappara 3544 (6.)
1985-86 Ilves 4212 (6.),Tappara 4521 (1.)
1986-87 Ilves 5133 (4.),Tappara 5152 (2.)
1987-88 Ilves 5354 (1.),Tappara 5228 (3.)
1988-89 Ilves 5190 (2.),Tappara 5155 (4.)
1989-90 Ilves 5517 (2.),Tappara 5556 (5.)
1990-91 Ilves 5878 (10.),Tappara 6277 (6.)
1991-92 Ilves 5971 (9.),Tappara 5835 (11.)
1992-93 Ilves 4976 (8.),Tappara 5068 (9.)
1993-94 Ilves 4944 (6.),Tappara 5224 (7.)
1994-95 Ilves 4984 (12.),Tappara 5536 (10.)
1995-96 Ilves 4984 (8.),Tappara 6041 (4.)
1996-97 Ilves 5558 (4.),Tappara 5562 (8.)
1997-98 Ilves 6073 (3.),Tappara 6069 (5.)
1998-99 Ilves 5267 (5.),Tappara 4862 (9.)
1999-00 Ilves 5209 (8.),Tappara 5392 (3.)
2000-01 Ilves 5004 (5.),Tappara 5011 (3.)
2001-02 Ilves 5284 (7.),Tappara 5551 (2.)


Kuten huomataan, eri kausien välillä on uskomattoman suuria eroja, mutta useissa tapauksissa ne menevät molemmilla seuroilla samalla tavalla. Välttämättä ei paremmin menestynyt tamperelainen ole saanut enempää katsojia vedettyä, vaan selvästi heikommin pärjännyt on ollut lähes tasoissa ja joskus jopa edellä.


Sellainenhan teoria on vallalla, että hyvät esitykset vaikuttaisivat yleisömääriin kuukausien tai jopa vuoden viiveellä ja että heikkoa alkukautta ei yleisömäärissä pelasta loppukausi. Jostain näiden teorioiden välimaastosta löytynee syyt yleisömäärien suuriin heittelyihin.

 

[TM]

Hieno tilasto Manelta jälleen. Kaudella 95-96 Tapparassa oli paljon sellaisia pelaajia joista yleisö tykkäsi. Jutila, Mayer, Ojanen, Barkov, Krykov, Järvinen, Laksola, Kulmala jne.

 

[Vesku]

Miten se on näin, että

1) 1988-89 Ilves 5190 (2.),Tappara 5155 (4.) <-- Korkeat sijat, siihen nähden todella vähän yleisöä.

2) 1990-91 Ilves 5878 (10.),Tappara 6277 (6.)
1991-92 Ilves 5971 (9.),Tappara 5835 (11.)
<-- Nämä kaksi kautta laman alkaessa, surkeilla sarjasijoituksilla (ei tosin Tapparalla tässä ensimmäisessä) ja silti noin 6000 keskiarvona!

3) 1992-93 Ilves 4976 (8.),Tappara 5068 (9.) <-- Nyt taas tuhat vähemmän, vaikka sijoitukset nousevat.

 

[Tarinankertoja]

Viestin lähetti Mane


Jäähalli valmistui kaudella 1964-65

1965-66 Ilves 7240 (1.),Tappara 1521 (div.)

Kauhia keskiarvo Ipalla. Mikäs se Arenan valmistumisen jälkeen jokereilla olikaan?

1970-71 Ilves 5453 (6.),Tappara 5756 (4.)
1971-72 Ilves 6812 (1.),Tappara 5965 (5.)
1972-73 Ilves 6559 (4.),Tappara 5985 (3.)
1974-75 Ilves 5362 (3.),Tappara 6430 (1.)
Aikas hurjat vuodet molemmilla. Verrataan ihan vaan vaikka nykypäivään.

1979-80 Ilves 3754 (8.),Tappara 3881 (5.)
Molemmilla alle 4k


1989-90 Ilves 5517 (2.),Tappara 5556 (5.)
1990-91 Ilves 5878 (10.),Tappara 6277 (6.)
1991-92 Ilves 5971 (9.),Tappara 5835 (11.)
Taas hurjia lukuja


1997-98 Ilves 6073 (3.),Tappara 6069 (5.)

Tähän kait tarttis päästä takas

Turhaa tätä oli kommentoira muuta ku vaan ny huvitti

 

[Hakkuri]

Hieno ja mielenkiintoinen tilasto... Tuntuu kyllä siltä, että vois hyvinkin mennä päivä noita yleisömääriä selitellessä. Pitäis ottaa niin monta asiaa huomioon, ettei ainakaan mulla näin ykskaks ole siihen "arsenaalia"!! :rolleyes:

Tuo Tapparan 88-89 vois olla selitettävissä jonkinlaisella "menestyskrapulalla"?? Kolmella edellisellä kaudella mestaruus ja porukat ovat ehkä ottaneet runkosarjan hieman rauhallisemmin: Käydään vaan sitten katsomassa ne ratkaisupelit... Mutta kun mestaruus sitten menikin Turkuun, niin näyttipä sitten taas koko Tampere heräävän. Molemmilla joukkueilla yleisön kiinnostus nousi selvästi muutamiksi seuraaviksi kausiksi!! Kunnes sitten taas...??

 

[hanu]

Kuolleet sielut

olivat arkipäivää Hakametsässä vielä muutama vuosi sitten. Erityisesti niillä kausilla kun yleisömäärät olivat lähes tasan erilaisilla kikkailuilla kumpikin joukkue yritti väkisin hinata katsojakeskiasvornsa naapuria komemmaksi, ja yleensä se, jolla oli viimeinen kotiottelu siihen pystyikin. Jossain TV-matsissa muistelen aikanaan vapaalipuilla hinatun yleisömäärän jonnekin 6500:n korville vaikkei siihen lukuun olisi päässyt silmämäärääkään laskemalla, ehkä perssilmän kanssa juuri ja juuri. Eivät ne vedätykset ihan noin törkeitä olleet ihan aina, mutta loppukaudesta tuntui usein siltä, että 'myydyistä lipuista' käyttämättä oli jäänyt puolisentoista tuhatta.

Tällä kaudella olen taas parin vuoden tauon jälkeen ihmetellyt muutamassa Ilveksen ottelussa kuulutettua yleisömäärää, joku oli Ilveksenkin palstalla ollut näkevinään samaa. Silmämääräisesti arvioiden lauantain Ilves-Kerho -pelissä oli noin 4000 katsojaa, kun kuulutus oli jotain 5100, ihmettelin meinaan jo matsin alussa miten Kerho veti lauantaina niin vähän porukkaa. En tiedä johtuuko siitä, että perinteisessä Ilves-päädyssä (D-pääty) on puolet enemmän seisomapaikkoja, joiden katsojamäärää on vaikeampi arvioida, mutta tähän mennessä Tapparan pelien yleisömäärät ovat tuntuneet 'oikeammilta' kuin Ilveksen. Mites muut Hakametsän kävijät ovat yleisömäärät ilmoitettuun verrattuna kokeneet?

 

[ippe]

Todella paha on mennä selittelemään yleisömäärien kehitystä suuntaan tai toiseen.
Mutta heitän kuitenkin semmoisen selityksen kehiin, että jotain tekemistä on sillä rahamäärällä mitä ihmisillä on käytettävissä. Eli 90-luvun alku oli lamanaikaa, jolloin uusia harrastuksia ei aloitettu ja vanhojakin karsittiin, joten oli pakko palata siihen vanhaan turvalliseen jääkiekkoon.

70-luvulla taas vaihtoehtolajeja ei ollut niin kamalasti kuin nykyään.
Tuo Ilveksen 7240 on yllättävänkin pieni lukema, sillä eikös tuolloin kapasitetti ollut yli kymmenen tuhannen?

Kun keskiarvot saattavat heittelehtiä puolitoistatuhatta vuodesta toiseen, niin se pistää budjetin laadinnan kyllä koetukselle.

 

[Vaughan]

Oma kokemukseni viime vuosilta on pikemminki se, että katsojalukuja "viilataan" alaspäin! En sitten tiedä kierretäänkö tällä veroja, vai onko vihdoin luovuttu vapaalippulaisten laskemisesta maksaneiksi katsojiksi. Muistan pelejä, jotka ovat silmämääräisesti oleet liki loppuun myytyjä - muutama hajapaikka siellä täällä - mutta katsojaluvuksi on ilmoitettu joku 6000, joka on melkein 2000 katsojaa alle maksimin.

 

[Gagarin]

Kokeilenpa graafista esitystapaa, koska tuota listaa tuijottaessa ei paljon saa asiasta hajua. Toivottavasti tämä kuva tulee hyvin mukaan.

Mitä tuosta nyt minun mielestäni suunnilleen näkee, on että 70-luvun menestys vei Tapparan yleisökeskiarvoissa Ilveksen ohi. Ilveksen viimeisimmän mestaruuden tienoilla se kiilasi vähäksi aikaa ohi, mutta triplamestaruuden aikoina Tapparan keskiarvot nousivat. Sen jälkeen on menty joko tasatahtia tai Tapparan hienoisessa johdossa, sijoituksista huolimatta. Kyllä tuossa nyt tiettyä yhteyttä menestykseen kuitenkin näkee, eli Ilveksen hopeakausi näkyy piikkinä, samoin Tapparan katastrofikausi 98-99. Mutta toisaalta näkee selvästi senkin, että välillä yleisömäärät eivät ole riippuneet menestyksestä lainkaan.

Toisaalta asiaan vaikuttaa sekin, että karsintojen tai playoff-viivan rajalla horjuminen saattaa muihin kausiin verrattuna jopa nostaa runkosarjan yleisömääriä, sillä se lisää runkosarjapelien kiinnostavuutta. Jos porskutetaan selvästi playoffeihin niin satunnaiset katsojat saattavat ajatella että menevät sitten niitä ratkaisupelejä katsomaan.

No, kunhan nyt kokeilin tuota kuvahommaa.

 

[Tarinankertoja]

Koskas se oli kun kaljaa alettiin hallissa myymään? lisäsikö se katsojalukuja? ja jos ei niin oltiinko silloin syvimmässä lamssa, joten luvut olis kääntyny laskuun ilman? Mene ja tiedä. Muistaako kukaan sitä Jokereiden ekaa vuotta arenassa, eiks sillon katsojakeskiarvo ollu heillä pääle 10k?

 

[tsei_tsei]

Tämän vuoden Tappara-peleistä pitää sanoa, että muutamassa ottelussa, jossa kuulutettua yleisöä on ollut 6800-7200, niin vaikealta on tuntunut kuvitella noin tuhat ihmistä lisää halliin. Toisaalta sitten jossain Lukko-pelissä on halli ollut alle puolillaan täynnä ja yleisöä on kuulutettu silti 4500 (tjsp). Oma arvio oli tuolloin lähempänä 3500. Yleisökeskiarvo tuntuu kuitenkin tällä kaudella nähtyjen pelien perusteella melko oikealta. Osakeyhtiöiden myötä on päästy hieman eroon noista katsojalukujen vedätyksestä.

 

[jokerimies]

Viestin lähetti Tarinankertoja
Koskas se oli kun kaljaa alettiin hallissa myymään? lisäsikö se katsojalukuja? ja jos ei niin oltiinko silloin syvimmässä lamssa, joten luvut olis kääntyny laskuun ilman? Mene ja tiedä. Muistaako kukaan sitä Jokereiden ekaa vuotta arenassa, eiks sillon katsojakeskiarvo ollu heillä pääle 10k?

En kyl muista millo bissee alettiin myymään matseissa, mutta tohon jokereiden keskiarvoon voin vastata. Ekalla kaudella oli runsaat 10 000, aika lähellä 11 000. Pitäsi tarkistaa vielä, mutta kun en tiedä mistä! Osaisko joku viisas neuvoa? :confused:

 

[Hartza]

Tein regressioanalyysin molemmille joukkueille ja sain tuloksena, että sijoitus selittää yleisömääristä Tapparalla 44% ja Ilveksellä 41%.

Ensiksi tulee mieleen, että kausikortit ostetaan etukäteen ja korrelaation sijoituksen suhteen pitäisi olla nolla, joten pitäisi putsata tosta ne pois. Toiseksi noi luvut ovat kauden keskiarvoja, joten ne ei sinällään ole kovinkaan informatiivisia. Yhden kauden aikana voi olla melko paljon vaihtelua yleisömäärissä. Sijoituksen vaikutusta voisi koittaa analysoida yksittäisien otteluiden datasta. Tarkastelin pelkästään Hakametsässä pelattujen kausien aineistoa.

Ilveksen ja Tapparan yleisömäärät ei korreloineet keskenään, joten seurauskollista kansaa tamperelaiset on ;) Tämä oikeastaan sulkee pois myös yhteisen ulkopuolisen tekijän vaikutuksen yleisömääriin. Kokeilin myös bkt:n muutoksia selittäjänä, mutta se ei hirveästi apua tuonut.

 

[Gagarin]

Jos nyt tilastoista puhutaan niin

vaikuttavia tekijöitä on tietysti lukemattomia. Mutta ei kausikortteja voi noin vain pois putsata. Kausikortit hankitaan ennen kautta, joten yksittäisten ottelujen sillä kaudella menestys ei niihin vaikuta. Mutta toisaalta sekä kausikorttimyynti että jossain määrin (ainakin alkukaudesta) myös irtolippujen myynti varmasti korreloi _edellisen_ kauden menestykseen. Lisäksi se ei siihenkään korreloi suoraan, vaan pitäisi ottaa huomioon satsaukset kesän aikana, menestys harjoitusotteluissa j.n.e.

No, eihän tässä huvin vuoksi viitsi ruveta mitään työtä (hyi) tekemään, mutta jos sulla on se regressiomalli tallella, niin koitapa sellaista mallia, jossa selittävänä tekijänä on ko. kauden menestyksen lisäksi edellisen kauden menestys. (Ja ehkä vielä näiden yhteisvaikutus eli onko huono kausi - hyvä kausi tai hyvä kausi - huono kausi -yhdistelmillä erityinen vaikutus). Tai älä koita jos et viitsi, herran jestas, tämähän alkaa mennä ihan get a life -osastolle.

 

[Hartza]

Re: Jos nyt tilastoista puhutaan niin

Viestin lähetti Gagarin
vaikuttavia tekijöitä on tietysti lukemattomia. Mutta ei kausikortteja voi noin vain pois putsata. Kausikortit hankitaan ennen kautta, joten yksittäisten ottelujen sillä kaudella menestys ei niihin vaikuta. Mutta toisaalta sekä kausikorttimyynti että jossain määrin (ainakin alkukaudesta) myös irtolippujen myynti varmasti korreloi _edellisen_ kauden menestykseen. Lisäksi se ei siihenkään korreloi suoraan, vaan pitäisi ottaa huomioon satsaukset kesän aikana, menestys harjoitusotteluissa j.n.e.

No, eihän tässä huvin vuoksi viitsi ruveta mitään työtä (hyi) tekemään, mutta jos sulla on se regressiomalli tallella, niin koitapa sellaista mallia, jossa selittävänä tekijänä on ko. kauden menestyksen lisäksi edellisen kauden menestys. (Ja ehkä vielä näiden yhteisvaikutus eli onko huono kausi - hyvä kausi tai hyvä kausi - huono kausi -yhdistelmillä erityinen vaikutus). Tai älä koita jos et viitsi, herran jestas, tämähän alkaa mennä ihan get a life -osastolle.

Itse asiassa tuli sama mieleen jo tossa ekassa vaiheessa ja teinkin ton regression jo. Seuraavan kauden yleisömäärän selittäjänä edellisen kauden menestys, mutta selitysaste jäi hyvin alhaiseksi.

Ongelma mielestäni edelleen on, että kausarit ja irtoliput edustavat eri perusjoukkoa ja tästä syystä niitä pitäisi analysoida erikseen. Kausareiden myyntimäärää vois selittää edellisen kauden menestyksellä, joka ei välttämättä ole pelkästään runkosarjasijoitus (tämä aineisto), vaan myös lopullinen sijoitus pudotuspelien jälkeen.

Irtolippujen myyntimäärää kannattaisi ehkä selittää yksittäisten pelien osalta selittäjänä kulloisenkin hetken sijoitus sarjassa. Ehkä vieläkin parempi selittäjä olisi jonkinlainen kuntopuntari esim. viiden edellisen ottelun menestys (liukuva keskiarvo).

Uskon, että menestyksellä on huomattava merkitys irtolippujen myyntimäärään, mikäli analyysi on tarpeeksi hyvä. Tämän jätän kuitenkin uskomukseksi tällä erää :D

 

[Gagarin]

Ihan oikeassa olet. Jos näitä kahta lukua (kausari- ja pelien irtolippumyyntejä) selitettäisiin erikseen, niin varmasti huomattaisiin menestysmahdollisuuksien ko. kaudella kokonaisuutena vaikuttavan nimenomaan kausarimyyntiin. Sitten taas irtolippumyyntiin vaikuttaa enemmän päivänkohtaiset asiat, kuten edelliset ottelut, pelipäivä, mitä muuta kaupungissa tapahtuu, päivän sää, vastustajan kiinnostavuuskerroin - ja kausikorttien myynti. Kausikorttimyynnin vaikutus irtolippumyyntiinhän on sangen monimutkainen seikka, sillä ensinnäkin iso määrä myytyjä kausikortteja periaatteessa vähentää irtolippumyyntiä ainakin kahdella tavalla: a) entisiä irtolippuostajia on siirtynyt kausarilaisiksi ja b) jos kausareita myydään paljon, niin irtolippujen myynti vähenee sitäkin kautta että kausarilaiset, jotka eivät pääse / viitsi lähteä peliin, lainaavat kausariaan. Toisaalta taas iso määrä myytyjä kausikortteja saattaa myös lisätä irtolippujen myyntiä (kapasiteetin rajoissa) - kun satunnainen kävijä käy hallissa, ja siellä no paljon porukkaa = paljon tunnelmaa, hän tulee toisenkin kerran.

Kaiken kaikkiaan kyseessä on äärimmäisen monitahoinen ilmiö, minkä jokainen täällä kirjoitteleva varmasti omasta kokemuksesta tietää: monta kertaa "perstuntuma" ennen peliä sanoo, että nyt on varmaan vähän/paljon väkeä, ja arvaus meneekin metsään. Tekemäsi yhden tekijän (pelkkä runkosarjasijoitus, niinhän se meni) regressioanalyysin aikas hyvä selitysaste kertoo kuitenkin, että menestyksellä on selvä yhteys katsojamääriin.

Kun nyt tässä alettiin paskaa jauhaa, niin kerronpa vielä yhdestä jutusta, jonka ilmeisesti oli tehnyt kaltaisesi henkilö joka oli onnistunut saamaan jostakin miljoona markkaa aiheen käsittelyyn. En suoralta kädeltä muista miten törmäsin artikkeliin, joka oli jossakin jenkkilän tieteellisessä lehdessä. Otsikko oli about "The Stanley Cup of Hockey and Suicide in Quebec 1950-1990". Eli kaveri(t) olivat mallintaneet itsemurhien esiintymistä Quebecissä NHL:n playoffsien aikaan, ottaen tietysti huomioon kaiken eli itsemurhien yleisen vaihtelun

sään, viikonpäivän, kuukauden, vuodenajan, juhlapyhien sijainnin, alkoholin yleisen kulutuksen, taloudellisten suhdanteiden, väestörakenteen, henkilökohtaisten taustatekijöiden j.n.e. mukaan.

Nyt mielenkiintoista, sillä ottaen kaikki biljoonat taustatekijät huomioon tutkijat löysivät muutaman heikon, mutta tilastollisesti merkitsevän yhteyden. (tietysti ottaen huomioon laaja aineisto ym. niin olisihan se ihme ollut jos eivät mitään olisi löytäneet). Mutta it breaks down like this:

Nuorehkoilla, naimisissa olevilla miehillä itsemurhariski _vähenee_ playoffsien ajaksi.

Nuorehkoilla, naimattomilla miehillä sen sijaan itsemurhariski _kohoaa_ selvästi tietyssä vaiheessa playoffeja. Vuosina, jolloin Montreal Canadiens on pudonnut 1. tai 2. kierroksella, on kohoaminen tapahtunut muutamaa päivää _ennen_(!) ratkaisevaa ottelua, ja palannut normaalille tasolle päivän-pari matsin jälkeen. Kun Habs pääsi pidemmälle, kohosi itsemurhariski ottelupäivää _seuraavana_ päivänä muutamaksi päiväksi.

Maalaisjärjellä kaikki tämä voidaan tietysti selittää esimerkiksi sillä että useat ihmiset jännittävien jääkiekkotilanteiden yhteydessä nauttivat viinaa jolloin henk.koht. tunteet nousevat pintaan.

Tai sitten sillä että "ei, mä tiedän että me hävitään lauantaina, mä vaan tiedän, mä en kestä nähdä sitä".