Suomen olympiakomitean puheenjohtaja Roger Talermo on nostanut jälleen esiin ajatuksen talviolympialaisten saamiseksi Suomeen, ja hän näkee seuraavaksi haettavissa olevat vuoden 2018 kisat paikkana hakea kisaisännyyttä Suomeen. Kansainvälisen olympiakomitean suomalaisjäsen Peter Tallberg pitää kisojen saamisen suurimpana pullonkaulana alppihiihdon suorituspaikkojen puuttumista, joskin Tahkovuoren korotushankkeiden arvioidaan joidenkin puheiden mukaan poistavan tämän ongelman lähitulevaisuudessa.
Viimeksi Suomi haki Helsingin ja Lahden johdolla talvikisoja yhdessä alppilajien järjestämisestä vastanneen Lillehammerin kanssa, mutta tuolloin kisaisännyys myönnettiin Torinolle. Helsingin yksi pääsloganeista oli olla ensimmäinen kaupunki maailmassa, joka on ollut järjestämässä sekä talvi- että kesäolympialaisia. Suomi on ollut isäntäehdokkaana talviolympialaisissa monesti: Lahti on ollut hakuprosessissa mukana kolmesti (1964, 1968, 1972), ja Tampere on ollut mukana hakukinkereissä kerran, vuonna 1976. Joten hakukokemusta meillä on ainakin rutkasti.
Talouspuoli on nykyisin aina tapetilla urheilun yhteydessä, ja etenkin viime vuoden yleisurheilun maailmanmestaruuskisojen jälkeen nähtiin, että tappiotakuut eivät ole turha keksintö. Löytyykö Suomesta maksajia tälle lystille? Viime hakukerralla Suomessa järjestettävien talvikisojen kisabudjetiksi arvioitiin 3,2 miljardia markkaa ja itse hakuprosessiin käytettiin 15 miljoonaa markkaa. Tietenkin kerrannaisvaikutuksineen summasta saa myös jotain takaisin, mutta onko se tarpeeksi? Mikä olisi yhteistyökuvio - Suomi Norjan, Ruotsin vai jopa Venäjän kanssa? Vai kuten talvisodassa - ypöyksin.
Ja viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä - kansan mielipide asiasta ratkaisee paljon. Yleinen fraasi "suomalaiset ovat urheiluhullua kansaa" on siis testattavana, eli onko vastaus hakuprosessin aloittamiseen kyllä vai ei?
Viimeksi Suomi haki Helsingin ja Lahden johdolla talvikisoja yhdessä alppilajien järjestämisestä vastanneen Lillehammerin kanssa, mutta tuolloin kisaisännyys myönnettiin Torinolle. Helsingin yksi pääsloganeista oli olla ensimmäinen kaupunki maailmassa, joka on ollut järjestämässä sekä talvi- että kesäolympialaisia. Suomi on ollut isäntäehdokkaana talviolympialaisissa monesti: Lahti on ollut hakuprosessissa mukana kolmesti (1964, 1968, 1972), ja Tampere on ollut mukana hakukinkereissä kerran, vuonna 1976. Joten hakukokemusta meillä on ainakin rutkasti.
Talouspuoli on nykyisin aina tapetilla urheilun yhteydessä, ja etenkin viime vuoden yleisurheilun maailmanmestaruuskisojen jälkeen nähtiin, että tappiotakuut eivät ole turha keksintö. Löytyykö Suomesta maksajia tälle lystille? Viime hakukerralla Suomessa järjestettävien talvikisojen kisabudjetiksi arvioitiin 3,2 miljardia markkaa ja itse hakuprosessiin käytettiin 15 miljoonaa markkaa. Tietenkin kerrannaisvaikutuksineen summasta saa myös jotain takaisin, mutta onko se tarpeeksi? Mikä olisi yhteistyökuvio - Suomi Norjan, Ruotsin vai jopa Venäjän kanssa? Vai kuten talvisodassa - ypöyksin.
Ja viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä - kansan mielipide asiasta ratkaisee paljon. Yleinen fraasi "suomalaiset ovat urheiluhullua kansaa" on siis testattavana, eli onko vastaus hakuprosessin aloittamiseen kyllä vai ei?