Töitä, mutta mistä?

[Vanha Len]

Ei sitten tärpännyt edes haastatteluun asti viimeisimmät hakemukset. Eikun uutta kehiin. Mihinkähn seuraavaksi hakisi? Erikoislääkäriksikään ei ole pätevyyttä niin turha hakea.

Jokaisella ihmisellä on jokin vahvuus. Taito tai kyky, jota itse ei välttämättä osaa arvostaa koska sitä on aina pitänyt itsestäänselvyytenä. Monet ihmiset tästä kuitenkin mainitsevat elämän varrella. Sulla on myös tällainen luontainen vahvuus. Koitappa miettiä, miten saisit valjastettua sen. Tai jalostaa vahvemmaksi. Unohda paperit ja tutkinnot. Tuu ulos boxista ja valjasta luova hulluus. Uskalla tehdä ja toimia.

En tiedä elämästäsi mitään mutta kirjoitin tämän kuitenkin, koska tuli vahva tunne, että tää pitää tehdä.

 

[Jannacci]

Olen pitkään pohtinut lähtemistä töihin ulkomaille laivapurkaamolle. Esim. Pakistaniin, Intiaan tai Bangladeshiin. Lähetin jopa ulkoministeriölle sähköpostilla muutaman kysymyksen, josko he voisivat auttaa. Tällein kirjoitin:

Hei.

Jos henkilö haluaa lähteä Pakistaniin, Intiaan tai Bangladeshiin töihin laivapurkaamolle, niin tarvitseeko silloin hankkia viisumi kyseiseen maahan? Entä tarvitseeko henkilö myös työluvan, työturvallisuuskortin, tulityökortin sekä hygieniapassin? Käsittääkseni laivanpurkaminen on hyvin haasteellista ja jopa vaarallista työtä, joten hankkiiko työnantaja vakuutukset ja työterveyshuollon, vai pitääkö ne hankkia täällä Suomessa ja viedä mukananaan määränpäähän? Kiitoksia vastauksistanne.

Sieltä vastattiin näin:

Hei,

kiitos viestistäsi.

Valitettavasti emme voi ottaa kantaa muiden maiden maahantulosäännöksiin tai työoloihin. Suosittelemme olemaan yhteydessä kyseisenkin maan viranomaisiin kysymystesi osalta.

Ystävällisin terveisin,

Maahantuloasioiden yksikkö
Ulkoministeriö
Helsinki

Emmä sitte taida kuitenkaan lähteä, kun eivät osanneet suoraan auttaa. Hienoa olisi, jos laivapurkaminen saataisiin tänne Suomeen. Se työllistäisi paljon suomalaisia ja täällä se voitaisiin tehdä turvallisesti, ekologisesti ja hiilineutraalisti.

 

[douppi]

Tämä "uusi-normaali" (onpa ärsyttävä termi) voi tehdä sen, että tulevina vuosina työnhaussa ja haastatteluissa katsotaan armeliaammin hakijan mahdollisia työttömyysjaksoja. Tiedän että niitä aukkoja CV:ssä on katsottu aina vähän arvostellen sekä syystä että joskus syyttä, mutta nyt voi tulla pitkiäkin työttömyysjaksoja ihmisille, vaikka olisivat kuinka osaavia tai ahkeria tahansa.

Pidempi lomautus tai irtisanominen jos napsahtaa, niin ei sitä uutta paikkaa välttämättä ihan noin vaan saa. Ja sitten kun on aina vittuiltu joillekin aloille/työtehtäville, ja nyt sellasia otettaisiinkin ilolla vastaan vaikeassa tilanteessa, niin sinne nyt noin vaan marssita että tulin nyt puvuntakki päällä tähän paskaduuniin kun ei muuta ole. Jepjep. Siihen kyseiseen työpaikkaan voi olla satoja halukkaita varsinkin pk-seudulla, ja tiedän että moneen onkin. Eivätkä välttämättä halua siihen henkilöä joka saattaa helpommin nostaa siitä kytkintä ennen kun on edes kunnolla perehdytetty.

Eli jatkossa ei ehkä olekaan niin paha iästä riippumatta, jos on aukko CV:ssä alk.koronavuosi. Hyviä ja heikompia työntekijöitä ovat joutuneet monessa paikassa lähtemään ja onkin uusi tilanne edessä sitten.

 

[Centre Bell]

Työskentelen yhdessä suomalaisessa melko suuressa pörssiyrityksessä joka toimittaa laitoksia ympäri maailmaa. Meillä on tällä hetkellä aivan käsittämättömän suuri pula laitosten mekaanisista asennusvalvojista ja käyttöönottajista. Työ on melko hyvä palkkaista varsinkin kun työt tapahtuvat ulkomailla niin verottomat päivärahat napsahtavat kuukausipalkan lisäksi tilille joka päivästä. Varjopuolena on se että työmailla pitää olla kerrallaan 4-10 kk ja varsinkin perheellisille tämä työrytmi ei oikein tahdo sopia. Enkä usko että "meidän" firma on mitenkään poikkeus tässä asiassa. Uskon että kaikki suomalaiset yritykset jotka toimittavat ulkomaan projekteja on työmaille lähtevistä valvojista ja starttareista jatkuva pula johtuen juuri työn luonteesta että se ei oikein sovi perheellisille. Eli jos taustalla on AMK tai joku muu sopiva tekninen koulutus, kielitaitoa, kykyä selvitä mailmalla kuukausi tolkulla yksinään, ratkaista teknisiä ongelmia mitä asennuksissa ja startissa aina tulee eteen, niin kehoitan ottamaan yhteyttä firmoihin jotka toimittavat laitoksia tai isoja koneita maailmalle. Luulen että töitä kyllä löytyy.

 

[TAM]

Tässä on nyt jonkun aikaa jo mietityttänyt itseä tuo TE-palveluiden toiminta. Omalla kohdalla ei toki mitään valittamista. Koronalomautuksen ajalta menivät tiedot kassaan hyvin ja homma toimi.

Mutta eräs tuttu on tuolla töissä jonkinlaisena esimiehenä tai tiiminvetäjänä. Tietenkään hän ei mistään asiakkaisiin liittyvistä asioista saa puhua mutta kun hän kertoo miten menee töissä, niin tuntuu siltä että se on jatkuvaa organisaatiomuutosta ja uusien paikkojen hakemista. Koko ajan on joku jäämässä tai tulossa virkavapaalta. Virkavapaan ajaksi valitaan sijaisiksi henkilöitä muualta samasta organisaatiosta ja sitten heille etsitään seuraavaksi korvaajaa ja sama piiri pyörii koko ajan. Ja sitten puuhataan uutta organisaatiota koko ajan. Organisaatioon tulee uusia tiimijakoja ja siinä isoin ongelma tuntuu olevan se, että ihmiset eivät halua uusiin tiimeihin tai haluavat sinne tutut henkilöt vanhoista tiimeistä ja sitten keskustellaan ja neuvotellaan ja suostutellaan siitä että kuka voisi olla kenenkin kanssa.

No nythän tässä voi olla niin että hänen puheissaan vähän liikaakin painottuvat nuo asiat, mutta jotenkin kuulostaa koko ajan siltä että se on nyt sitten ihan se ja sama että miten niitä asiakkaita saadaan työllistettyä ja palveltua. Olen vähän yrittänyt kysellä että kun yksityisellä sektorilla (siis ihan tietenkin eri alalla) vähän yleensä seuraillaan sitä että miten sitä tulosta tulee ja on jotain tavoitteita, niin miten heillä TE:ssä. Mutta se on kuulemma vaikea sellaista vaikuttavuutta arvioida. Että lähinnä sitten kai se menee silleen että kunhan työttömille soitellaan tarpeeksi usein, niin se riittää.

Voin olla ihan täysin väärässä. Ja ehkä vain tulkinnut väärin. Mutta jotenkin on alkanut itselle tulla sellainen olo että tuo koko TE-palvelu on sellainen paisuva pullataikina mihin koko ajan palkataan lisää työntekijöitä, mutta kukaan ei seuraa tai tiedä että onko sillä jotain vaikutusta. Ainakaan positiiviseen suuntaan. Jotenkin tullut sellainen todella byrokraattinen mielikuva koko laitoksesta.
Nyt joku voisi vähän korjata näkemystäni, niin ei aina ärsyttäisi niin paljoa kun puhutaan miten paljon satsataan TE-palveluihin ja palkataan sinne lisää työntekijöitä. Eli onhan näistä satsauksista toivottavasti ollut jotain hyötyäkin muuten kuin siinä mielessä että TE-palveluihin on syntynyt lisää työpaikkoja. Onhan?

 

[Glove]

Tuli vastaan semmoinen duuni, joka olisi kuin tehty meikäläiselle. Wish me luck.

 

[Eino_Mies]

Onko palstaveljillä- tai siskoilla kenelläkään kokemusta ns. kevytyrittäjyydestä? Mulla on avautumassa lähiaikoina yksi duunikuvio, jonka toteutustapa on vielä hieman hakusesssa. Työkeikkaa on osa-aikaisesti, mutta kuitenkin sen verran säännöllisesti, että ainakin vuodeksi eteenpäin on hommia tiedossa.

Työnantaja ehdotti yhtenä vaihtoehtona kevytyrittäjyyttä, jolloin laskuttaisin heitä tehdyistä tunneista, sen sijaan että olisin heillä suoraan palkollisena. Käsittääkseni kevytyrittäjäksi ryhtyminen ei vaadi suurta byrokratiaa, paperisotaa, omaa y-tunnusta jne.

Oma lukunsa on sitten se, miten TE-toimisto ja Kela suhtautuvat asiaan, jos/kun ei ole muuta hommaa samaan aikaan. Eli onnistuuko soviteltu päiväraha, mikäli on työnhakijana, eikä ole muita (palkka)tuloja?

 

[Glove]

Onko palstaveljillä- tai siskoilla kenelläkään kokemusta ns. kevytyrittäjyydestä? Mulla on avautumassa lähiaikoina yksi duunikuvio, jonka toteutustapa on vielä hieman hakusesssa. Työkeikkaa on osa-aikaisesti, mutta kuitenkin sen verran säännöllisesti, että ainakin vuoden verran eteenpäin on hommia tiedossa.

Työnantaja ehdotti yhtenä vaihtoehtona kevytyrittäjyyttä, jolloin laskuttaisin heitä tehdyistä tunneista, sen sijaan että olisin heillä suoraan palkollisena. Käsittääkseni kevytyrittäjäksi ryhtyminen ei vaadi suurta byrokratiaa, paperisotaa, omaa y-tunnusta.

Oma lukunsa on sitten se, miten TE-toimisto ja Kela suhtautuvat asiaan, jos/kun ei ole muuta hommaa samaan aikaan. Eli onnistuuko soviteltu päiväraha, mikäli on samaan aikaan työnhakijana, eikä ole muita (palkka)tuloja?

Työnantajasi haluaa päästä velvollisuuksistaan irti ottamalla sinut yrittäjänä töihin. Lomarahat, sairaslomat, työterveyshuolto jne. Yrittäjänä vastaat niistä kaikista itse. Toisekseen verottaja katsoo homman työsuhteeksi jos et tee töitä muillekin. Sovitellusta päivärahasta en osaa sanoa, mutta jos sen saisit niin käsittely ei ole kovin nopeaa.

 

[Naurava Kulkuri]

Onko palstaveljillä- tai siskoilla kenelläkään kokemusta ns. kevytyrittäjyydestä? Mulla on avautumassa lähiaikoina yksi duunikuvio, jonka toteutustapa on vielä hieman hakusesssa. Työkeikkaa on osa-aikaisesti, mutta kuitenkin sen verran säännöllisesti, että ainakin vuodeksi eteenpäin on hommia tiedossa.

Työnantaja ehdotti yhtenä vaihtoehtona kevytyrittäjyyttä, jolloin laskuttaisin heitä tehdyistä tunneista, sen sijaan että olisin heillä suoraan palkollisena. Käsittääkseni kevytyrittäjäksi ryhtyminen ei vaadi suurta byrokratiaa, paperisotaa, omaa y-tunnusta jne.

Oma lukunsa on sitten se, miten TE-toimisto ja Kela suhtautuvat asiaan, jos/kun ei ole muuta hommaa samaan aikaan. Eli onnistuuko soviteltu päiväraha, mikäli on työnhakijana, eikä ole muita (palkka)tuloja?

Joo ihan helppo diili just noin kevytyrittäjänä. Itelle jää kivasti käteen ja kela huomioi palkan mitä saat palkkana. Se vähentää sun tukea jos tienaat liikaa, mutta muistaakseni tämån vuoden loppuun asti suojaosuutta on kasvatettu. Eli saat tienata rnemmän, ennen kuin Tulot vaikuttavat tukeesi.

 

[Tuamas]

@Eino_Mies

Kevytyrittäjyydessä on syytä olla tarkkana muutaman jutun kanssa.

1.
Laskutushinta ≠ palkka.

Eli koska vastaat omista eläkemaksuistasi, et saa lomapalkkaa, sinulle ei makseta sairaslomista ym. sinun täytyy pyytää selvästi bruttotuntipalkkaasi korkeampaa laskutustuntihintaa.

Itse olen ohjeistanut kertoimeksi siihen 2 pintaan, vähän yli tai alle riippuen tyypistä ja alasta, eli esimerkkinä jos saisit 10€ tuntipalkkaa, laskutushinnan tulisi olla minimissään 20 €.

2)
Kun vuosilaskutus alkaa olla palkan tasolla, (eli kun työtulosi on vuositasolla yli 8063€), sinulle syntyy velvollisuus vakuuttaa itsesi YELin piirissä. Eli ottaa YEL-vakuutus ja maksaa ~25% työtulosta (jonka saat määrittää itse, mutta joka vaikuttaa myös sosiaaliturvaasi) YEL-yhtiöön.

3)
Kannattaa pyrkiä kysymään työkkäristä etukäteen suhtautuminen laskutusyrittäjyyteen, perinteisesti työkkäri ja yrittäjyys on ollut aika kammottava yhdistelmä.

 

[Naurava Kulkuri]

@Eino_Mies

Kevytyrittäjyydessä on syytä olla tarkkana muutaman jutun kanssa.

1.
Laskutushinta ≠ palkka.

Eli koska vastaat omista eläkemaksuistasi, et saa lomapalkkaa, sinulle ei makseta sairaslomista ym. sinun täytyy pyytää selvästi bruttotuntipalkkaasi korkeampaa laskutustuntihintaa.

Itse olen ohjeistanut kertoimeksi siihen 2 pintaan, vähän yli tai alle riippuen tyypistä ja alasta, eli esimerkkinä jos saisit 10€ tuntipalkkaa, laskutushinnan tulisi olla minimissään 20 €.

2)
Kun vuosilaskutus alkaa olla palkan tasolla, (eli kun työtulosi on vuositasolla yli 8063€), sinulle syntyy velvollisuus vakuuttaa itsesi YELin piirissä. Eli ottaa YEL-vakuutus ja maksaa ~25% työtulosta (jonka saat määrittää itse, mutta joka vaikuttaa myös sosiaaliturvaasi) YEL-yhtiöön.

3)
Kannattaa pyrkiä kysymään työkkäristä etukäteen suhtautuminen laskutusyrittäjyyteen, perinteisesti työkkäri ja yrittäjyys on ollut aika kammottava yhdistelmä.

Toisaalta, jos tuo 8063€ laskutus menee yli, niin siinä vaiheessa todennäköisesti ei kyllä saa mitään työttömyyskorvausta. 1.7.2021 asti saa tienata 500€/kk ennen kuin tulot alkavat vaikuttamaan tukeen. 1.7.2021 jälkeen saa tienata 300€/kk.

 

[MacRef]

@Eino_Mies Huomioi myös, että kevytyrittäjänä sinua ei ole vakuutettu työtapaturmavakuutuksella. Joudut huolehtimaan vakuutuksista itse. Jos teet keikkaa laskutuspalveluyrityksen kautta, saattaa ko. yritys olla ottanut vakuutuksen, mutta sekään ei ole työtapaturmavakuutus ja korvaukset pahimmassa tapauksessa jäävät huomattavasti heikommaksi kuin lakisääteisessä vakuutuksessa.

 

[hege]

@Eino_Mies , kannattaa myös sopia selvästi asiakkaan kanssa että voi tehdä samaa/samankaltaista työtä muuallakin. Yleisemmin näkisin että jos alat tekemään yrittäjäpohjalta niin kannattaisi miettiä onko muita kuin yksi asiakas tarjolla tai onko sinulla jotain muuta juttua mitä teet muille asiakkaille (eli vaikka olet eräopas firmalle A ja rakennussiivoaja firmalle B).
Monesti näissä tulee se tilanne eteen, että firmalla on tarjota tekemista mutta ei kokopäiväiseksi ja heille helpointa olisi teettää asiaa ulkopuolisella (kevyt tai muu yrittäjä). Täältä on aina helppo huutaa, että ei kannata alkaa mutta jos vaihtoehdot on tehdä kevyt yrittäjänä tai ei ollenkaan niin tilanne on tietenkin hieman eri. Kevyt yrittäjänä voit toisiaan myös katsella muitakin asiakkaita tai aloja samalla minkä avulla voi työllistää itseään lisää.

 

[penkinlämmittäjä]

Mä olen tehnyt kevyt-yrittäjänä osa-aikaisesti kesäkuun alusta saakka. Minulle ei mitään ongelmia sen suhteen tullut kesälläkään kun olin työkkärin kanssa tekemisissä. Teen siis osa-aikaisesti päivätöitä elokuu-toukokuu ja sivussa valmennus- ja selostushommia.

 

[Vaughan]

...Oma lukunsa on sitten se, miten TE-toimisto ja Kela suhtautuvat asiaan, jos/kun ei ole muuta hommaa samaan aikaan. Eli onnistuuko soviteltu päiväraha, mikäli on työnhakijana, eikä ole muita (palkka)tuloja?

Pääsääntöisesti soviteltu päiväraha onnistuu jonkun laskutuspalvelun kautta, jos ei ole y-tunnusta eikä yel-vakuutusta. Ei se y-tunnuskaan (kuten ymmärtääkseni OP-kevytyrittäjä -palvelun kautta) automaattisesti estä, mutta kannattaa varautua selvittelemään asiaa TE-toimiston kanssa enemmän.

Varsinaisen sivutoimisen yrityksen perustaminen olisikin siten vaikeampi polku. On haastavaa osoittaa, että yritys on aidosti sivutoiminen, eikä vain huonosti kannattava päätoiminen...

 

[JYP#44]

2)
Kun vuosilaskutus alkaa olla palkan tasolla, (eli kun työtulosi on vuositasolla yli 8063€), sinulle syntyy velvollisuus vakuuttaa itsesi YELin piirissä. Eli ottaa YEL-vakuutus ja maksaa ~25% työtulosta (jonka saat määrittää itse, mutta joka vaikuttaa myös sosiaaliturvaasi) YEL-yhtiöön.

Onko tuo 25 % joku pakollinen juttu vai pelkästään suositus? Aika isolle osuudelle kuulostaisi. Jonkun legendan mukaan kannattaa maksaa minimi YELiä ja sijoittaa itse kaikki "säästetty". Vai onko tuo minimi nyt sen noin 25%?

 

[Tuamas]

Onko tuo 25 % joku pakollinen juttu vai pelkästään suositus? Aika isolle osuudelle kuulostaisi. Jonkun legendan mukaan kannattaa maksaa minimi YELiä ja sijoittaa itse kaikki "säästetty". Vai onko tuo minimi nyt sen noin 25%?

Siinä tulee erottaa nyt kaksi asiaa, YEL-työtulo ja varsinainen yrittäjän ansio.

Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa joilla ei ainakaan nykylainsäädännöllä ole kuin hyvin ohut yhteys.

Eli, kuten mainittua, yrittäjä saa aivan itse määrittää työtulonsa, jonka perusteella YEL maksetaan. Minimi on 8k,€/vuosi, jos haluaa mitään Kelan rahoja tason tulee olla reilu 13k€/vuosi.

Tästä yrittäjän itse määrittämästä työtulosta maksetaan pyöreästi 25% YEL-maksua (josta toki saa ekat vuodet alennusta, jottei olisi liian helppoa laskettavaa).

YEL on järjestelmänä ongelmissa isolta osin koska yrittäjät ovat määrittäneet työtulonsa niin alas ja järjestelmään ei ole kertynyt eikä kerry ollenkaan rahastoitavia varoja.

 

[Tuamas]

Ainakin toisissa palveluissa nuo maksut veloitetaan ilman omaa huolehtimista. Eli vakuutuksista tms. vastaa tuo palveluntuottaja.

Juu, toki, mutta se olennainen pointti oli se, että nämä pitää huomioida laskutushinnassa.

Eli tuntipalkka tulee kertoa minimissään kahdella, jotta käteen jäävä osuus vastaa palkkatyötä.

Ja mitä enemmän homma muuttuu yrittäjämäiseksi (omat työvälineet, työnjohto jne.), sitä isommaksi kertoimen pitää nousta.

Ei ole yksi eikä kymmenen ”yrittäjää” jotka ovat siirtyneet tekemään toiminimen tai kevytyrittäjyyden kautta hommia, ”kun sillä tienaa paremmin”, kuitenkin laskuttaen liian pienellä kertoimella vs. tuntipalkka.

Näistä suuri osa sitten lopulta ajautuu verojen, eläkemaksujen tai muun mukavan kanssa ongelmiin ja lopulta velkaantumaan työnteon ansiosta.

 

[Eino_Mies]

Mä olen tehnyt kevyt-yrittäjänä osa-aikaisesti kesäkuun alusta saakka. Minulle ei mitään ongelmia sen suhteen tullut kesälläkään kun olin työkkärin kanssa tekemisissä. Teen siis osa-aikaisesti päivätöitä elokuu-toukokuu ja sivussa valmennus- ja selostushommia.

Onko se hinnoittelussa niin, jos haluan esim. 300 euroa bruttotuloa tekemästäni työkeikasta, niin minun pitää silloin laskuttaa asiakkaalta myös alv? Eli 24% mikä tekisi tällä summalla asiakkaalle yhteensä 372 euroa? Alv-huojennusta ei kevytyrittäjä ilmeisesti voi saada, vaikka vuositulot jäisi alle tietyn rajan, joka lienee 15 000 euroa.

 

[Glove]

Onko se hinnoittelussa niin, jos haluan esim. 300 euroa bruttotuloa tekemästäni työkeikasta, niin minun pitää silloin laskuttaa asiakkaalta myös alv? Eli 24% mikä tekisi tällä summalla asiakkaalle yhteensä 372 euroa? Alv-huojennusta ei kevytyrittäjä ilmeisesti voi saada, vaikka vuositulot jäisi alle tietyn rajan, joka lienee 15 000 euroa.

Kyllä se alv pitää maksaa.

edit: 10000 € näyttää olevan raja ja 10000-30000 € liikevaihdolla saa osan takaisin.

 

[Tuamas]

Onko se hinnoittelussa niin, jos haluan esim. 300 euroa bruttotuloa tekemästäni työkeikasta, niin minun pitää silloin laskuttaa asiakkaalta myös alv? Eli 24% mikä tekisi tällä summalla asiakkaalle yhteensä 372 euroa? Alv-huojennusta ei kevytyrittäjä ilmeisesti voi saada, vaikka vuositulot jäisi alle tietyn rajan, joka lienee 15 000 euroa.

Asiakkaallehan se on se ja sama onko hinnassa alv vai ei, jos tekee arvonlisäverollista liiketoimintaa.

ALV:n alarajahuojennus ja/tai toiminnan arvonlisäverottomuus vähäisen toiminnan vuoksi ei pääsäntönä onnistu kevytyrittäjyyspalveluissa.

Jos jo nyt olisi tiedossa, että kalenterivuodessa tulee myyntiä yli 10k€, niin kannattaa vakavasti harkita esim. OP:n toiminimipalvelua, koska alarajahuojennuksen myötä saa tätä kautta jo kolmatta tonnia suoraa hyötyä.

Kaikki neuvot tämän suhteen ovat kovin riippuvaisia siitä mitä tehdään, miten, kuinka paljon ja kuinka paljon asiakas/työnantaja on valmis maksamaan.

 

[peksa]

Meidän lafkassa olis parille kokemusta omaavalle ainakin kesätöitä. Jos kokemusta löytyy jalostusosastolta(leikkuri) tai valmistusosastolta (ekstruusio) ja on valmis tekeen kolmivuoroo niin voipi laittaa mulle viestin niin välitän pomolle jos ei ole rekrynnyt vielä muita. Tampereen seutu

 

[Erkka Lapanen]

Eli tuntipalkka tulee kertoa minimissään kahdella, jotta käteen jäävä osuus vastaa palkkatyötä.

Tuolla ohjeella voi olla vaikeaa saada töitä. Palkkana työntekijän hinta yritykselle on noin 1,5 kertainen. Jos tuplat tai yli laskuttaa niin se ei välttämättä onnistu varsinkin jos työnantaja on itse ehdottanut laskutusta.

 

[ernestipotsi]

Tuolla ohjeella voi olla vaikeaa saada töitä. Palkkana työntekijän hinta yritykselle on noin 1,5 kertainen. Jos tuplat tai yli laskuttaa niin se ei välttämättä onnistu varsinkin jos työnantaja on itse ehdottanut laskutusta.

Palkkatyössä työntekijä on turvassa. Yrittäjästatuksella mukaan tulee aina laskea riskiä. Yrittäjän tulisi korkeamman riskin ja suuremman työmäärän vuoksi saada odotusarvoisesti työntekijää enemmän rahaa työstään, mutta valitettavasti tilanne Suomessa on usein juuri päinvastainen. Iso osa yrittäjistä Suomessa on ns pienituloisia ilman pienituloisten oikeuksia. Tämä on tilanne jota tulisi välttää ja siksi lähteä yrittäjäksi vain jos pystyy laskuttamaan riittävästi.

Toisekseen 1,5 -kertainen hinta työntekijälle voi sekin mielestäni olla hieman alakanttiin laskettu. Tuo 1.5 kattaa toki pakolliset sivukulut jne, mutta tässäkin tulee huomioida sairaslomariskiä, epäonnistuneen rekryn riskiä, perehdyttämiseen kuluvaa aikaa (=rahaa) ja mahdollsia muita kuluja. Työntekijän hinta yritykselle on myös hyvin alakohtaista


Laskutan toki itsekin alle tuon 2x, mutta toisaalta laskutan myös erikseen komissiot. En nyt lähde tässä julkisesti sen enempää avaamaan duunejani, mutta jos tulot olisivat pelkästään tuntiperusteisen työn varassa niin alle kahden kertoimella en edes harkitsisi yrittäjyyttä.

 

[Erkka Lapanen]

Palkkatyössä työntekijä on turvassa. Yrittäjästatuksella mukaan tulee aina laskea riskiä.

Tässähän on kyseessä tilanne, jossa yrittäjä laskuttaa yrittäjää. Ei se niin voi olla että kevyt-yrittäjä ulkoistaa kaiken riskin toiselle yrittäjälle. Työn tekevälle kevyt-yrittäjälle jää enemmän käteen kuin olemalla sopimustyöntekijä. Riskit kasvaa mutta ei välttämättä konkretisoidu.