En tiedä, kuinka paljon kirjastot nielevät rahaa, mutta kuvittelisi sen olevan aika iso summa.
Voi kuvitella, mutta sitten kuvittelee väärin. Yleensäkin kuntien rahoista kulttuuripuolelle menee melkoisen pieni summa, ja kirjastopuolelle minimaalisen pieni summa. Vaikkapa Turun kaupungin vuosittainen toimintakate on miljardiluokkaa, ja siitä osuudesta koko kaupunginkirjastoverkoston osuus on ehkä kymmenisen miljoonaa eli ei edes prosenttia kuluista.
Tällä rahalla palvellaan satoja tuhansia ihmisiä. Vastaavasti vaikkapa yhden pienen lähikirjaston vuosibudjetti on niin pieni, että sillä rahalla eivät kunnan johtajat järjestä edes yhtä kunnon ryyppyreissua tai lautakuntamatkaa. Yksittäisiä pienempiä yksiköitä pyöritetään Turussa yhden tai korkeintaan kahden hengen voimin, tämä ei kaupungin työntekijöiden määrässä missään tunnu.
Eivätkä kirjastojen sulkemiset muutenkaan missään tunnu, niistä koituu kuntalaisille suuria harmeja marginaalisäästöjen vuoksi. Ihan käytännön esimerkkinä Turussa suljettiin muutama vuosi sitten kaksi lähiasukkailleen tärkeää lähikirjastoa, Martti ja Mikaeli. Näiden kirjastojen sulkemisella saavutettiin ns. nekkurahatason säästö, muutamia kymmeniä tuhansia euroja.
Turussa tehtiin taannoin uusi Myllysilta vanhan romahtaneen tilalle, rahaa paloi vähintäänkin 10 miljoonaa. Tästä summasta laitettiin ns. prosenttitaiteeseen se prosentti eli ainakin sata tuhatta, ja saatiin tällä rahalla muutama vitun ruma irvikuvapatsas, jotka ovat ahdistavampia kuin keskiverrot keskitysleirien muistopatsaat. Tällä rahalla olisi pyörittänyt kahta tai jopa kolmeakin lähikirjastoa henkilökuluineen ainakin vuoden.
Työntekijöille maksetaan pienen pientä palkkaa, kiinteistömenot eivät ole kovin suuret ja aineistomäärärahoillakaan ei mässäillä. Valtiohan maksaa kunnille tietyn summan ns. kirjastomäärärahoja, mutta typerästi nämä rahat eivät ole nykyisin mitenkään korvamerkittyjä, joten kunnat vievät nämä rahat ja tekevät niillä mitä lystää.
Eli kirjastot eivät todellakaan niele rahaa, päin vastoin pikkusummilla saadaan paljon rahoille vastinetta, toisin kuin julkishallinnon lukuisilla muilla sektoreilla. Ei kunnan kuin kunnan tarvitsisi kuin kenkiä jokunen täysin turha välijohtaja, kunnansihteeri tai puoluekirjapätevyydellä varustettu turhake kilometritehtaalle, niin kirjastopalveluihinkin riittäisi oikein hyvin lisää rahaa.