Kausi on kieltämättä vasta hyvin alullaan ja paljon ehtii tapahtua vielä pelaajasiirtorintamalla. Silti on nähtävissä yksi pelin osa-alue, joka ei joukkueiden muusta tasaisuudesta huolimatta näytä olevan kaikissa joukkueissa kohdallaan. Yksi suurimpia huolenaiheita suuressa osassa joukkueista on maalivahtipeli. Ja yksikään joukkue ei voi olla ristimättä käsiään siltä varalta, että ykkösmaalivahti loukkaantuu ratkaisuhetkillä.
Hifkin maalivahtitilanne tiedettin jo ennen kauden alkua hieman riskaabeliksi. Näköhavaintojen ja raporttien mukaan se on kuitenkin alittanut kaikki odotukset. Missä sitten tähän on syy? On väläytelty joitakin henkilökohtaisia ongelmia Draperilla. Tällä osa-alueella on siis ehkä odotettavissa jotain parannusta ja mikäli homma ei lähde toimimaan, niin Pentti on varmasti hereillä ja roudaa tänne jonkun uuden ukon. Yhteydenottoja on tehty jo useisiin eri vaihtoehtoihin - myös suomalaisiin. Hifkin osalta suunta voi olla vain ylöspäin, vaikka mitään takuuvarmaa ratkaisua ei näytä kiikarissa olevan.
Tapparalla on lahjakkaat, mutta välillä hapuilleet maalivahdit, jotka mielestäni joutuvat kantamaan liian suuret paineet niskassaan. Kausi on toki pitkä ja J. Siren on koulinut ennenkin hyvän veskarin lyhyessä ajassa. Missään tapauksessa Tapparan maalivahtitilanne ei kuitenkaan näytä haavoittumattomalta. Ehdoton etu siinä on kuitenkin se, että sillä on kaksi hyvää veskaria. Erotuksena Hifkiin, jolla ei ole yhtään ja uudenkin hankinnan jälkeen korkeintaan yksi. Loukkaantuminenkaan ei siis kaada vielä maailmaa Tappara-leirissä.
Kärppien veskarit ovat molemmat olleet hivenen epävarmoja. Bäckstömin loukkaannuttua Korhonen on kuitenkin esittänyt parempia otteita ja on lähellä, ettei hän lunasta ainakin toistaiseksi ykkösbyyrarin paikan pidemmäksikin aikaa. Korhosella on kuitenkin niin selkeitä puutteita pelissään, että missään tapauksessa Kärppien maalivahtipeliä ei voida pitää joukkueen vahvuutena, jos Bäckström ei vammoista toivuttuaan pysty nostamaan tasoaan.
TPS luottaa pitkästä aikaa ulkomaanapuun. Pelityyliin ja leveään kaukaloon sopeutuminen näyttää tuottavan jonkinasteisia ongelmia. Sijoittumiset ovat välillä pielessä ja kiekot hyppivät välillä vaarallisesti eteen, vaikka ne olisi mahdollisuus liimata tai ohjata kulmiin. Tämä on minun havaintoni kahden nähdyn pelin perusteella. Raportit tukevat tätä näkemystä ja paljon pitää tapahtua, että maalivahdit voittavat pelejä joukkueelle. Lisäksi takuuvarmaa kakkosmaalivahtia ei löydy, jos ykkönen loukkaantuu.
Jokereilla ongelmaa ei pitäisi olla. Nimenomaan ei pitäisi. Lehtonen on pelannut armeijasta huolimatta korkealla tasolla harjoituspeleistä lähtien. Huononakin päivänä Lehtonen pelaa ällistyttävällä tasolla uskomattoman sijoittumisensa vuoksi. Hermot miehellä ovat rautaa ja tämän hetken liigamolareita vertailtaessa voi todeta miehen olevan täysin väärässä sarjassa. Pelkona puserossa on kuitenkin Lehtosen mahdollinen loukkaantuminen. Helasen liiga-debyytti on yhä tekemättä ja harjoituspelit eivät raporttien mukaan täysin vakuuttaneet. Helasen olisi syytä päästä pian pelaamaan muutamia pelejä, jotta hänellä olisi tarvittavaa kokemusta mahdollisten pitempien tuurausten varalle. Olisi myös pian nähtävä tosipeleissa, onko Helasesta tuuraajaksi, vai tarvitaanko kenties sittenkin joku toinen jäbä aukomaan Karille luukkua ja paikkaamaan tarvittaessa.
Blues on joukkue, jonka ei minun mielestäni suurta huolta tarvitse kantaa. Joukkueelta löytyy kaksi maalivahtia, jotka pystyvät pelaamaan tarpeeksi hyvin. Myllys on ehkä hivenen hyytymään päin ja Oksa taas ehkä vielä pienen matkan päässä ideaalitasosta, mutta ehdottomasti vakuuttavin kokonaisuus. Nämä jätkät ovat mielestäni juuri soveltuvia tyyppejä playoff-vääntöihin. Oksa on viileän rauhallinen ja Myllys taisteleva tsemppari. Vaihtoehtoja löytyy.
Kerholla löytyy kaksi hyvää nuorta maalivahtia. Puurula osoitti viime pleiareissa olevansa kelpo veskari, vaikka hävisikin oman kaksinkamppailunsa ylivoimaiselle Lehtoselle. Pojat ovat yhä kovin nuoria ja kokemattomia. Puurula vaikuttaa kuitenkin tyypiltä, joka kokemattomuudestaan huolimatta saa keskityttyä vain siihen olennaiseen. Kakkosveskari on, jos mahdollista, vielä lahjakkaampi, mutta myös vielä kokemattomampi. Mahdollinen Puurulan loukkaantuminen aiheuttaa epävarmuustekijän.
Siinä lyhyesti kaikkien minun näkemykseni mukaan mestaruusmahdollisuudet omaavien joukkueiden maalivahtitilanne lyhykäisyydessään. Pitempiin analyseihin en tässä lähde, enkä vasta muutamien näkemieni otteluiden jälkeen pystykään. Mielestäni harvoissa joukkueissa voidaan olla täysin levollisia maalivahtipelin suhteen ja mikäli otteet/miehet eivät vaihdu, niin luvassa on vielä paljon arpapeliä siitä, kuka voitot korjaa kotiin.
Jos laittaisin oman rankingin noiden joukkueiden maalivahdeista, niin se voisi olla seuraavanlainen:
1. Jokerit
2. Blues
3. HPK
4. Tappara
5. TPS
6. Kärpät
7. Hifk
Hifkin maalivahtitilanne tiedettin jo ennen kauden alkua hieman riskaabeliksi. Näköhavaintojen ja raporttien mukaan se on kuitenkin alittanut kaikki odotukset. Missä sitten tähän on syy? On väläytelty joitakin henkilökohtaisia ongelmia Draperilla. Tällä osa-alueella on siis ehkä odotettavissa jotain parannusta ja mikäli homma ei lähde toimimaan, niin Pentti on varmasti hereillä ja roudaa tänne jonkun uuden ukon. Yhteydenottoja on tehty jo useisiin eri vaihtoehtoihin - myös suomalaisiin. Hifkin osalta suunta voi olla vain ylöspäin, vaikka mitään takuuvarmaa ratkaisua ei näytä kiikarissa olevan.
Tapparalla on lahjakkaat, mutta välillä hapuilleet maalivahdit, jotka mielestäni joutuvat kantamaan liian suuret paineet niskassaan. Kausi on toki pitkä ja J. Siren on koulinut ennenkin hyvän veskarin lyhyessä ajassa. Missään tapauksessa Tapparan maalivahtitilanne ei kuitenkaan näytä haavoittumattomalta. Ehdoton etu siinä on kuitenkin se, että sillä on kaksi hyvää veskaria. Erotuksena Hifkiin, jolla ei ole yhtään ja uudenkin hankinnan jälkeen korkeintaan yksi. Loukkaantuminenkaan ei siis kaada vielä maailmaa Tappara-leirissä.
Kärppien veskarit ovat molemmat olleet hivenen epävarmoja. Bäckstömin loukkaannuttua Korhonen on kuitenkin esittänyt parempia otteita ja on lähellä, ettei hän lunasta ainakin toistaiseksi ykkösbyyrarin paikan pidemmäksikin aikaa. Korhosella on kuitenkin niin selkeitä puutteita pelissään, että missään tapauksessa Kärppien maalivahtipeliä ei voida pitää joukkueen vahvuutena, jos Bäckström ei vammoista toivuttuaan pysty nostamaan tasoaan.
TPS luottaa pitkästä aikaa ulkomaanapuun. Pelityyliin ja leveään kaukaloon sopeutuminen näyttää tuottavan jonkinasteisia ongelmia. Sijoittumiset ovat välillä pielessä ja kiekot hyppivät välillä vaarallisesti eteen, vaikka ne olisi mahdollisuus liimata tai ohjata kulmiin. Tämä on minun havaintoni kahden nähdyn pelin perusteella. Raportit tukevat tätä näkemystä ja paljon pitää tapahtua, että maalivahdit voittavat pelejä joukkueelle. Lisäksi takuuvarmaa kakkosmaalivahtia ei löydy, jos ykkönen loukkaantuu.
Jokereilla ongelmaa ei pitäisi olla. Nimenomaan ei pitäisi. Lehtonen on pelannut armeijasta huolimatta korkealla tasolla harjoituspeleistä lähtien. Huononakin päivänä Lehtonen pelaa ällistyttävällä tasolla uskomattoman sijoittumisensa vuoksi. Hermot miehellä ovat rautaa ja tämän hetken liigamolareita vertailtaessa voi todeta miehen olevan täysin väärässä sarjassa. Pelkona puserossa on kuitenkin Lehtosen mahdollinen loukkaantuminen. Helasen liiga-debyytti on yhä tekemättä ja harjoituspelit eivät raporttien mukaan täysin vakuuttaneet. Helasen olisi syytä päästä pian pelaamaan muutamia pelejä, jotta hänellä olisi tarvittavaa kokemusta mahdollisten pitempien tuurausten varalle. Olisi myös pian nähtävä tosipeleissa, onko Helasesta tuuraajaksi, vai tarvitaanko kenties sittenkin joku toinen jäbä aukomaan Karille luukkua ja paikkaamaan tarvittaessa.
Blues on joukkue, jonka ei minun mielestäni suurta huolta tarvitse kantaa. Joukkueelta löytyy kaksi maalivahtia, jotka pystyvät pelaamaan tarpeeksi hyvin. Myllys on ehkä hivenen hyytymään päin ja Oksa taas ehkä vielä pienen matkan päässä ideaalitasosta, mutta ehdottomasti vakuuttavin kokonaisuus. Nämä jätkät ovat mielestäni juuri soveltuvia tyyppejä playoff-vääntöihin. Oksa on viileän rauhallinen ja Myllys taisteleva tsemppari. Vaihtoehtoja löytyy.
Kerholla löytyy kaksi hyvää nuorta maalivahtia. Puurula osoitti viime pleiareissa olevansa kelpo veskari, vaikka hävisikin oman kaksinkamppailunsa ylivoimaiselle Lehtoselle. Pojat ovat yhä kovin nuoria ja kokemattomia. Puurula vaikuttaa kuitenkin tyypiltä, joka kokemattomuudestaan huolimatta saa keskityttyä vain siihen olennaiseen. Kakkosveskari on, jos mahdollista, vielä lahjakkaampi, mutta myös vielä kokemattomampi. Mahdollinen Puurulan loukkaantuminen aiheuttaa epävarmuustekijän.
Siinä lyhyesti kaikkien minun näkemykseni mukaan mestaruusmahdollisuudet omaavien joukkueiden maalivahtitilanne lyhykäisyydessään. Pitempiin analyseihin en tässä lähde, enkä vasta muutamien näkemieni otteluiden jälkeen pystykään. Mielestäni harvoissa joukkueissa voidaan olla täysin levollisia maalivahtipelin suhteen ja mikäli otteet/miehet eivät vaihdu, niin luvassa on vielä paljon arpapeliä siitä, kuka voitot korjaa kotiin.
Jos laittaisin oman rankingin noiden joukkueiden maalivahdeista, niin se voisi olla seuraavanlainen:
1. Jokerit
2. Blues
3. HPK
4. Tappara
5. TPS
6. Kärpät
7. Hifk
Viimeksi muokattu: