En tiedä olenko taantunut takaisin lapsen asteelle, mutta olotila System of a Downia kuunnellessa on sama kuin reilut kymmenvuotiaana eli noin vuonna 1985 Iron Maidenia kuunnellessa. Suupielet on koko ajan korvissa eikä kuuntelua pysty lopettamaan sen paremmin kotona kuin työpaikallakaan.
Ainoa ikävä puoli on siinä, etten ole ostanut aikaisemmin koko tuotantoa vaikka Chop Suey! iskikin muutama vuosi sitten kuin tuhat volttia. Sillon pelkäsin, että tämäkin bändi on samanlainen kuin suurin osa nykypäivän bändeistä, eli että levylle saadaan pistettyä yksi hittibiisi ja loput on sellaista kuraa, ettei sitä voi kuunnella edes kahden promillen humalassa. Olin kerta kaikkisen väärässä. Nyt on hyllyssä Hypnotize, Mezmerize ja Toxicity - It's so hard to keep this smile from my face...
Ainoa ikävä puoli on siinä, etten ole ostanut aikaisemmin koko tuotantoa vaikka Chop Suey! iskikin muutama vuosi sitten kuin tuhat volttia. Sillon pelkäsin, että tämäkin bändi on samanlainen kuin suurin osa nykypäivän bändeistä, eli että levylle saadaan pistettyä yksi hittibiisi ja loput on sellaista kuraa, ettei sitä voi kuunnella edes kahden promillen humalassa. Olin kerta kaikkisen väärässä. Nyt on hyllyssä Hypnotize, Mezmerize ja Toxicity - It's so hard to keep this smile from my face...