NHL-kiekossa on tapahtunut paljon muutoksia menneiden vuosien ja vuosikymmenten aikana, mutta nyt palatkaamme niihin sykähdyttävimpiin hetkiin niin tarinoiden kuin myös videoklippien muodossa. Tietenkin toivoisin, että itsekukin teistä kertoisi pienen tarinan muisteloonne liittyen, olipa kyse sitten videoklipistä tai hetkestä jolloin koitte voimakkaita tuntemuksia liittyen NHL-kiekkoon. Ja jotta tämä ei menisi pelkäksi listaukseksi muisteloista tai viedeoleikkeistä, olisihan se hienoa jos joku rohkaisisi mielensä ja kommentoisi kaltaistemme viestejä, sanalla tai parilla tai heittäisi jopa räikeän oman vastakommentinsa, mikä juolahtuu juuri sinä hetkenä mieleen.
Minun olisi tietty helpointa kertoa kokemuksistani Detroitissa Naganon Olympialaisten jälkeen jolloin istuin Joe Louis Arenan penkeillä katsomassa Red Wings vs Kings -matsia mutta en poimi sitä esille vaan menen ajassa hiukan taaksepäin edellisen kauden puolelle.
Kuinka mahtavaa olikaan nähdä ties kuinka monen vuosikymmenen jälkeen Red Wingsien voittavan himoitus ja kauan kaivatun Stanley Cup'in. Vuosia oli todellakin kertynyt monta ja finaalisarjassa vastaan astui Philadelphia Flyers ja Legion of Doom mutta heilläkään ei ollut mahdollisuuksia heittää kapuloita rattaisiin kun Red Wingsit voittivat sarjan puhtaasti 4-0. Näin kaksi viimeisintä ottelua suorana "kotikatsomostani", kaksi ensimmäistä jälkilähetyksinä kotoa työvuoron jälkeen mutta kuinka mahtavalta tuntuikaan nähdä voitto, ja sarjan voitto puhtaasti 4-0.
Mutta juhlaa kesti vain noin viikon verran ja sitten maailma romahti minun ja varmasti hyvin monen muun Red Wings ja kenties jopa hyvin monen kiekkofanin jalkojen alla. Minusta tuntuu siltä, että moni kiekkofani joukkueeseen katsomatta tunsi kyseisenä päivänä pahalta, tuska kiersi vatsassa ja varmasti moni olisi toivonut, että tämän ainoan kerran rouva fortuna olisi pyöräyttänyt toiset lukemat, mutta ei, niin ei käynyt. Heräsin aamulla ja luin alkuun teksti-tv:n ja kuinka ollakaan silmiini osui otsikko, jossa kerrottiin Red Wings -pelaajien joutuneen onnettomuuteen ja lukiessani uutista paha olo takertui kurkkuuni ja ensimmäistä kertää vuosiin tuntin todellakin tuskan sisikunnassani ja tuntui siltä, että elämä kohtelee jotain väärin. Yhdella kertaa koko Red Wings -joukkueen juhlinta päättyi ja joukkue joutui ottamaan uuden suunnan. Joukkue menetti kerralla aikansa fyysisimpiin ja parhaimpiin kuuluvan puolustajan, mikään ei ollut enää kuin ennen Konstantinovin jouduttua kohtalokkaaseen onnttomuuteen.Konstantinov vs Flyers.
Ja viimeisenä eräs suosikkejani 90-luvulta, ajalta jolloin kannattamani joukkue ei vastustajaa kumarrellut missään mielessä. Kahden totaalisen raskassarjalaisen ottelu, varmasti tunteita herättävä vielä tänäkin päivänä ja tässä matsissa likipitäen parhaista parhaimmat ottavat yhteen ja tunnustavat lopussa "suuruutensa": Bob "Probie" Probert vs MartyMcSorley. Kuka voi tämän katsottuaan olla tappeluita vastaan, kuka? Jos olette niin tulkaa minua vastaan pimeällä kujalla...
vlad.
Minun olisi tietty helpointa kertoa kokemuksistani Detroitissa Naganon Olympialaisten jälkeen jolloin istuin Joe Louis Arenan penkeillä katsomassa Red Wings vs Kings -matsia mutta en poimi sitä esille vaan menen ajassa hiukan taaksepäin edellisen kauden puolelle.
Kuinka mahtavaa olikaan nähdä ties kuinka monen vuosikymmenen jälkeen Red Wingsien voittavan himoitus ja kauan kaivatun Stanley Cup'in. Vuosia oli todellakin kertynyt monta ja finaalisarjassa vastaan astui Philadelphia Flyers ja Legion of Doom mutta heilläkään ei ollut mahdollisuuksia heittää kapuloita rattaisiin kun Red Wingsit voittivat sarjan puhtaasti 4-0. Näin kaksi viimeisintä ottelua suorana "kotikatsomostani", kaksi ensimmäistä jälkilähetyksinä kotoa työvuoron jälkeen mutta kuinka mahtavalta tuntuikaan nähdä voitto, ja sarjan voitto puhtaasti 4-0.
Mutta juhlaa kesti vain noin viikon verran ja sitten maailma romahti minun ja varmasti hyvin monen muun Red Wings ja kenties jopa hyvin monen kiekkofanin jalkojen alla. Minusta tuntuu siltä, että moni kiekkofani joukkueeseen katsomatta tunsi kyseisenä päivänä pahalta, tuska kiersi vatsassa ja varmasti moni olisi toivonut, että tämän ainoan kerran rouva fortuna olisi pyöräyttänyt toiset lukemat, mutta ei, niin ei käynyt. Heräsin aamulla ja luin alkuun teksti-tv:n ja kuinka ollakaan silmiini osui otsikko, jossa kerrottiin Red Wings -pelaajien joutuneen onnettomuuteen ja lukiessani uutista paha olo takertui kurkkuuni ja ensimmäistä kertää vuosiin tuntin todellakin tuskan sisikunnassani ja tuntui siltä, että elämä kohtelee jotain väärin. Yhdella kertaa koko Red Wings -joukkueen juhlinta päättyi ja joukkue joutui ottamaan uuden suunnan. Joukkue menetti kerralla aikansa fyysisimpiin ja parhaimpiin kuuluvan puolustajan, mikään ei ollut enää kuin ennen Konstantinovin jouduttua kohtalokkaaseen onnttomuuteen.Konstantinov vs Flyers.
Ja viimeisenä eräs suosikkejani 90-luvulta, ajalta jolloin kannattamani joukkue ei vastustajaa kumarrellut missään mielessä. Kahden totaalisen raskassarjalaisen ottelu, varmasti tunteita herättävä vielä tänäkin päivänä ja tässä matsissa likipitäen parhaista parhaimmat ottavat yhteen ja tunnustavat lopussa "suuruutensa": Bob "Probie" Probert vs MartyMcSorley. Kuka voi tämän katsottuaan olla tappeluita vastaan, kuka? Jos olette niin tulkaa minua vastaan pimeällä kujalla...
vlad.