Suositko suomalaista?

[tahtookirjoittaa]

Jos ruokaostoksilla Arlan edamjuusto on euron halvempi kuin Valion vastaava, kumpi ostoskärryysi päätyy? Entä oletko vankkumaton Nokian kännyköiden käyttäjä? Mitä Joutsenlippulogo salaattipakkauksen kyljessä sinulle merkitsee? Vai tunnustatko joskus syöneesi joulupöydässä tanskalaista kinkkua?

Itse seuraan kyllä ensisijaisesti hintoja. Ja kyllähän Maraboun suklaa on parempaa kuin Fazerin sininen. Sen sijaan kännykkänä on muutamia hairahduksia lukuun ottamatta ollut aina Nokia. Tässäkään ei kyllä merkin suomalaisuus juurikaan paina, vaan Nokioihin olen tottunut, ja ne ovat kestäviä ja luotettavia puhelimia.

Minkäslainen on jatkoaikalaisten ostokäyttäytyminen?

 

[morningstar]

Ja kyllähän Maraboun suklaa on parempaa kuin Fazerin sininen.

Mene vankilaan, mene suoraan vankilaan kulkematta lähtöruudun kautta!

Leikki sikseen. Kyllä suomalaisia tuotteita tulee jossain määrin suosittua. Toisinaan tämä johtuu siitä, että suomalaisiin tuotteisiin liittyy (välillä aiheesta, joskus aiheetta) mielikuva laadusta. Ja kyllä välillä tulee ajateltua ihan sitäkin, että raha jää Suomeen eikä vinkuintiaan.

Mitään mittavia hintaeroja en kyllä sulata silkkaa isänmaallisuuttani. Ja laadussa en tingi pätkääkään, säälistä en suomalaista osta. Marabou jää hyllyyn ja Fazer lähtee mukaan, koska Fazer on niin saatanan hyvää.

 

[ernestipotsi]

Ostan aina hinta-laatu-suhteeltaan mielestäni parhaan tuotteen. Suomalaisia tuotteita markkinoidaan yleensä sikahintaan eikä laatu ole välttämättä mitenkään parempi. Itse suomalaisuus ei mitään tuotetta paranna. Toki on olemassa laadukkaita suomessa tehtyjä tuotteita joita ostelen mutta imo joku suomenlippu on ihan täyttä bs:tiä.

edit piaf

 

[Grainger]

Maran suklaatehtaan tuotteita pidän itsekin parempina kuin Fazerin vastaavia.

Harvemmin tulee muuten katsottua tuotteen kotimaata, mutta mielelläänhän sitä suomalaisia ostaisi, kunhan hinta ei ole kohtuuttoman paljon suurempi kuin muissa.

 

[Uleåborgir]

Ja kyllähän Maraboun suklaa on parempaa kuin Fazerin sininen. Sen sijaan kännykkänä on muutamia hairahduksia lukuun ottamatta ollut aina Nokia. Tässäkään ei kyllä merkin suomalaisuus juurikaan paina, vaan Nokioihin olen tottunut, ja ne ovat kestäviä ja luotettavia puhelimia.

Minkäslainen on jatkoaikalaisten ostokäyttäytyminen?

Maran suklaatehtaan tuotteita pidän itsekin parempina kuin Fazerin vastaavia.

Vai on Marabou parempaa kuin Fazer. Huh huh. Sen verran tulen vastaan, että Maraboun minttukrokanttisuklaa on kuningasta. Mutta Fazerin hasselpähkinäsuklaa... OI!

Känä on aina ollut Nokia ja olen ihmetellyt, miksi väellä on Sony Ericssoneja tai Samsungeja jne jne. On pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että puhelinta arvostellaan rajusti, jos se ei ole nokialainen.

Kun on kyse possunlihasta, ostan aina kotimaista. Täkäläiset possufarmarit kun ovat tällä hetkellä suurin piirtein mahastaan kiinni porsaanlihasta. Ts. saavat juuri ja juuri elantonsa myymistään sianlihoista/sioista. Nautaa olen ostanut argentiinalaista ja taisipa vanhempien joulupöydässä ollut juutti-kinkkua, joka oli ihan hyvää. Ikävä kyllä tanskalaisesta kinkusta puuttuu se n. 3 cm paksu läskikerros.

Suosi suomalaista, potki pakolaista. Niinhän se menee.

 

[Evil]

Känä on aina ollut Nokia ja olen ihmetellyt, miksi väellä on Sony Ericssoneja tai Samsungeja jne jne. On pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että puhelinta arvostellaan rajusti, jos se ei ole nokialainen.

Minulla on Nokian kumisaappaat. Hyvin pelittää. Matkapuhelin on kaukoidästä. Käytän sellaista erittäin vähän, joten minulle kelpaa halvin mahdollinen josta löytyy seuraavat viisi tarvitsemaani toimintoa:
- Mahdollisuus soittaa puhelu.
- Mahdollisuus vastaanottaa puhelu.
- Mahdollisuus lähettää tekstiviesti.
- Mahdollisuus vastaanottaa tekstiviesti.
- Herätys.

Kaikki muu on minulle turhaa puhelin-nimisessä kapistuksessa. Kahvinkeittimet, kenttäsirkkelit ja linkkuveitset minulla on erikseen.

Tuotteesta riippuu ostanko suomalaista. Elintarvikkeissa ostan, ellei se rasita kukkaroa kohtuuttoman paljoa vastaavaan ulkomaiseen verrattuna. On tosin harhaa luulla, että suomalainen tuote olisi automaattisesti parempi kuin ulkomaalainen. Kyllä tässäkin maassa väsätään sekundapaskaa, ei Suomi valmistusmaana ole lähtökohtaisesti laadun tae.

 

[sampio]

Vastasin, etten kiinnitä asiaan huomiota, koska erityisesti peruselintarvikeista suurin osa on automaattisesti kotimaisia ja taas jotkut mozzarellat ja parmesanit on automaattisesti italialaisia, oliiviöljyt etelästä myös jne. Konkreettisin valintatilanne ehkä voisi olla joku emmentaljuuston valinta, jolloin valitsisin todennäköisesti Arlan halvemman vaihtoehdon. Sehän sitä paitsi valmistetaan Suomessa, jos oikein muistan. Samanhintaisesta ja -laatuisesta valitsisin suomalaisen. Ja känny on ollut Nokia yhtä hairahdusta lukuunottamatta.

 

[ms.qvist]

En suoranaisesti suosi suomalaista vaan pyrin valitsemaan ostoskoriini hinta-laatu-suhteeltaan parhaan mahdollisen tuotteen. Nykyisillä tuloillani se on käytännön sanelema juttu koska ei välttämättä ole varaa ostaa sitä kalleinta mahdollista (usein kotimaista) tuotetta vaan on ostettava juuri se missä hinta ja laatu kohtaavat.

vlad.

P.S. Fazerin Sininen voittaa Maraboun.

 

[Uleåborgir]

Minulla on Nokian kumisaappaat.

Nokian lantasaappaat eli lantsarit ovat kieltämättä laatutavaraa.

Kaikki muu on minulle turhaa puhelin-nimisessä kapistuksessa. Kahvinkeittimet, kenttäsirkkelit ja linkkuveitset minulla on erikseen.

Onpahan tuo minunkin N80 valmistettu varmaan viidessä maassa. Pieniä keltaisia käsiä, hinduja, oululaisia, salolaisia, neek... mustaihoisia. Kahvinkeitin on ehtaa hollantilaista Philips-laatua. Sirkkelistä mulla on lähinnä huonoja kokemuksia mutta isukilta sain Sveitsin armeijan linkkarin. Sitä ei minun pidä haukkumani laisin.

Tuotteesta riippuu ostanko suomalaista. Elintarvikkeissa ostan, ellei se rasita kukkaroa kohtuuttoman paljoa vastaavaan ulkomaiseen verrattuna. On tosin harhaa luulla, että suomalainen tuote olisi automaattisesti parempi kuin ulkomaalainen. Kyllä tässäkin maassa väsätään sekundapaskaa, ei Suomi valmistusmaana ole lähtökohtaisesti laadun tae.

Olet aivan oikeassa. Mm. suomalainen nauta on huomattavasti heikompaa kuin esim. argentiinalainen. Valtiossamme valmistettu elintarvike varmasti täyttää kaikki direktiivien pykälistöt, mutta ei se vaan aina riitä.

 

[tahtookirjoittaa]

...isukilta sain Sveitsin armeijan linkkarin. Sitä ei minun pidä haukkumani laisin.

Sveitsin armeijan linkkari on kyllä laatutuote isolla L-kirjaimella. Se todellakin kestää isältä pojalle. Ei ole mikä tahansa avaimenperälinkkari tuo. Oman sveitsiläiseni kanssa yhteiselo on alkanut tosin vasta vuonna 1995, mutta olemme olleet tuosta vuodesta asti erottamattomat. Tuon vempaimen avulla käy huonekalujen kokoaminen, johtojen kuoriminen, pajupillin valmistaminen, sitkeimmänkin näreen katkaisu, kynsien leikkaaminen, kalan perkaaminen, tulen sytyttäminen, viinipullon korkkaaminen, allekirjoitusten kirjoittaminen jne. jne. Ja tänä päivänäkin veitseni näyttää juuri kaupasta ulos kannetulta, vaikka kulki kanssani uskollisesti esim. vuoden mittaisen armeija-ajan läpi. Tuskin millään muulla yksittäisellä esineellä on sellaista paikkaa elämässäni, kuin tällä upealla linkkarilla. Mikseivät suomalaiset ryhdy valmistamaan omaa monitoimiveistään, olemme kuitenkin aika metsäläisheimo, joten tuollaisen mieltäisi äkkiä perikotimaiseksi brändiksi. Fiskars, haloo!

 

[Miksu00]

Kyllä yleensä tulee Suomalaisia tuotteita suosittua, vaikka maksaisikin vähän enemmän kuin vieressä oleva ulkomainen tuote.

 

[kamik]

Suosin kotimaista ruokaa eli olen valmis maksamaan siitä vähän ekstraa. Muissa tuotteissa en yleensä kiinnitä valmistusmaahan huomiota.

 

[Arnold]

Olen valmis maksamaan vähän enemmän, mikäli tuote on kotimainen. Erityisesti kotimaista, mutta vielä suoraan Satakunnasta, jos vain mahdollista on.

Ei pysty käsittämään Lidlin lasipurkkinakkeja ja muita erikoisuuksia.

 

[Murmeli]

Kotimaisia elintarvikkeita suositaan aina kun se vain on taloudellisesti mahdollista.

Joitakin sellaisia artikkeleita kuitenkin on, joiden laatu menee yli suomalaisuuden suosimisen, joten ei tämä mikään ehdoton elintapa meillä ole.

 

[Paul Kemp]

Ostan useimmiten sitä halvinta, mitä pystyy syömään tai juomaan, eli LIDLin kanta-asiakkaaksi voin tunnustautua. Ja kun makuun tottuun, niin enpä näitä "saksalaisia" oluita mihinkään perusolviin edes vaihtaisi.=D

Eipä opiskelijalla ole kauheasti varaa alkaa olla ronkeli sen suhteen, että minkä firman kalapuikkoja syö tai mistä putiikista niitä ostaa. Ei se Suomi-leima ainakaan omien kokemuksieni suhteen ole ruoan makuun vaikuttanut.

Eipä mulla Made In Finland -kamaa taida olla muuta, kuin Marimekon veska ja pari raitapaitaa.

 

[Peteliuz]

En yleensä elintarvikkeiden osalta seuraa, että mistä maasta ne on kotoisin. Ainut poikkeus on vihannekset jotka on aina kotimaasta ostettu, vaikka ovatkin euron parin kilolta kalliimpia. Huonekaluissa pyrin suosimaan kotimaista laatua; Asko, Isku, Suomisoffa jne. Muutama JYSKin tuote on tullut hankittua ja yhteenkään en ole ollut tyytyväinen, tuotteet ovat korkeintaan välttäviä. Elektroniikassa taasen tulee suosittua valtamerkkejä, eli Sony, Philips, Nokia.

Eli vähän sekäettä, tietyissä tuotteissa kotimaa on valttia, toisissa taas ulkomainen. Riippuu mistä roikkuu.

 

[Museoesine]

Jos ruokaostoksilla Arlan edamjuusto on euron halvempi kuin Valion vastaava, kumpi ostoskärryysi päätyy?

Sekä Arla Ingmanin että Valion edameissa on joutsenlippu, joten kotimaisia ovat kummatkin.

Elintarvikkeita ostaessani suosin suomalaista lähes aina. Eniten kiinnitän suomalaisuuten huomiota ruokaa ostaessani. Maidon, lihan ja kananmunat ostan kotimaisena, mutta niiden lisäksi olen tarkka vihannesten kuten kurkun, tomaattien ja perunoiden suhteen: jos kotimaista ei ole tarjolla, jää tuote ostamatta ellen tarvitse sitä aivan ehdottomasti. Tuontikurkut ja -tomaatit ovat lähes poikkeuksetta niin huonolaatuisia, ettei niihin halua tuhlata rahojaan. Tuontina ostan lähinnä vain hedelmiä sekä erikoisjuustoja ja joitakin muita harvoin ostamiani tuotteita.

Muitakin tuotteita ostan kotimaisena, jos vain rahat riittävät. Opiskelijana on tosin usein tingittävä hinnasta, joten en pysty valitsemaan ostoksiani valmistusmaan mukaan niin usein kuin haluaisin. Ulkomaalaisia verkkokauppoja en juurikaan käytä vaan ostan tuotteet ensisijaisesti Suomesta.

 

[sampio]

Tuontikurkut ja -tomaatit ovat lähes poikkeuksetta niin huonolaatuisia, ettei niihin halua tuhlata rahojaan.

Kurkut taitavat olla pääasiassa aika kumisia, mutta tomaattien osalta esitän painavan vastalauseeni. Nimittäin, (Pirkan) espanjalaiset miniluumutomaatit pesevät makunsa ja koostumuksensa puolesta suomalaiset vastineensa selkeästi. Suosittelen.

 

[SGD]

Aina pyritään suosimaan suomalaista. Oli se sitten sapuskaa tai muuta kuten viimeksi pukua ostaessa päädyin Turon rättiin.

Miksikö? No jos suomalaiset itse eivät suosi suomalaista, ei sitä kyllä tee kukaan muukaan.

 

[haunted shores]

Kyllä, ostan kotimaisia elintarvikkeita, mutten suosiakseni suomalaista, vaan yrittääkseni olla kuormittamatta luontoa, toiselta puolelta maapalloa kuljetettavia ostamalla.

 

[Bob Rambo]

Elintarvikkeiden kohdalla ostan sitä halvinta, jonka tiedän maistuvan minulle. Testimielessä monennäköistä paskaa tulee kannettua ulos kaupasta ihan vain sen takia, että kykenee muodostamaan käsityksen tuotteiden laadusta laajalla otannalla. Ei ole meikäläiselle mitään väliä, onko tuote suomalainen vai ulkolainen. Enemmänkin pohdin sitä, ovatko ostamani tuotteiden valmistus aiheuttanut kuinka paljon kärsimystä ihmisille. Eikä sekään vaikuta ihan hirveästi ostopäätökseeni.

Käyttötavaroiden ja kodinelektroniikan yms. kohdalla hankinnat teen yleensä testien, sekä arvostelujen perusteella. Aivan yksi hailee, mikä merkki siinä on, kunhan tuote on minulle sopiva, eikä leviä käsiin.