Nato-jäsenyytemme saa edelleen kritiikkiä osakseen:
Yhdysvaltain entinen eversti Suomelle: "Te teitte virheen"
Tätä juttua voisi epäillä sylttytehtaan tuotteeksi, jolloin se kuuluisi toiseen osioon. Mutta ilmeisesti kyse on aidosta haastattelusta, jossa toimittaja on tehnyt taustatyönsä. Ko. henkilö on todella olemassa meriitteineen.
Kyseinen haastateltava henkilö on hyödyllinen idiootti ja tällaisia tulemme näkemään lisää, mikäli Trump voittaa vaalit. On siis syytä varautua siihen, että Nato-jäsenyyttämme kritisoidaan ja painetta sitä vastaan lisätään julkisuudessa.
Riippumatta kritiikistä itse Natoa kohtaan, itse asia on mitä tärkein, Naton rooli ihan lähitulevaisuudessa. Tämä henkilö voi saada mielipiteilleen kantavuutta Trumpin uudella kaudella. Itse argumentti on heikko, sillä riippumatta siitä, mitä Nato on tehnyt, Eurooppa on kaksinapaistunut suurelta osin.
Suomen valinnanvara oli hyvin pieni, joko Nato tai Putin. Putin ei taas arvosta pohjoisen pieniä maita, vaan pitää niitä oman hallintapiiriinsä kuuluvina. Putinin ystäviin kuuluminen ei sopinut Suomen suunnitelmiin. Neutraalisuus oli käytännön mahdottomuus nykytilanteessa.
Kyseinen Wright siis antaisi Venäjälle suuren etupiirin ja siihen myös Suomi kuuluisi. Tällainen rauhantyö varmasti palkittaisiin Putinin kunniamerkein. Varmaan Xikin hymyilisi tavallista leveämmin. Joutuuko Suomi tulevaisuudessa maksamaan toisenlaista hintaa jäsenyydestään, on avoin kysymys. Hyvin todennäköisesti ei, mutta täysin varmaa se ei ole.
Rauhanaktivismi on mitä vaikein taitolaji. Näyttää usein käyvän niin, että tavoitteeksi tulee "rauha hinnalla millä hyvänsä". Tämäkään ajatus ei näissä oloissa toimi. Rauhanaktivismi joutuu myös hellittämään otteensa demokratian edistämisestä, koska Venäjä ei sitä suvaitse. Naton toiminnan sivutuotteena on kuitenkin sitoutuminen länsimaisiin arvoihin, joten sen olemassaolo takaa demokratian jatkuvuuden myös rajamaissa.
Rauhanaktivismi tähtää aseistariisumiseen, ymmärrettävästi tämä ei ole Naton tarkoitus, vaikka näin on päässyt käymäänkin vaikkapa Saksassa. Nato edustaa samanlaista realismia kuin Suomen puolustuspolitiikka sodan jälkeen. Diktatuurit pyrkivät myös alueelliseen laajenemiseen eivätkä nämä erityisesti kunnioita aseellista heikkoutta. Näin myös Kiinan tapauksessa. Pitäisikö Kiinalle antaa, mitä se haluaa vai pitääkö sille osoittaa omat rajansa?
Rauhanaktivisti vastaa ensimmäiseen kysymykseen "kyllä". Rauhan realisti vastaa "ei".