Mutta korostan nyt, että en itse usko tähän vaihtoehtoon pätkääkään. Politiikassa kaikki on lopulta kaupan, kunhan hinta on kaikkia osapuolia tyydyttävä. Ja siitä tässä on lopulta kysymys.
Nimenomaan näin. Ainakin omasta mielestäni Turkin huolet ovat ihan perusteltuja, vaikkakin toki myös itseaiheutettuja. Tai siis, kaikkineen Turkki on vaikeassa paikassa ja uskon, että paikka tulee vain pahenemaan kun aika kuluu.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ihan varmasti vapauttaa Naton resursseja muualla käytettäväksi: mitä nopeammin Pohjoismaat saavat yhdistettyä voimansa, sitä nopeammin Natolta vapautuu resursseja. Aivan akuutti kriisi on Ukrainan sota kaikkine lieveilmiöineen. Paitsi että se sitoo lännen resursseja, se myös heikentää länttä ja vähentää liikkumavaraa. Heti seuraava akuutti kriisi on todennäköisesti paheneva tilanne Lähi-idässä.
Näen tässä asiassa, että optimaalinen ratkaisu olisi sellainen, jossa vastavuoroisesti Turkki tulee vastaan länsiliittolaisia - ei pelkästään sillä, että hidastaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä, vaan sillä tavalla, että se ymmärtää, että sillä on myös vastuu siitä, että liittolaisilla on voimavaroja käytettävissä.
Uskon, että Suomen linja on se, että asiassa ei tehdä hätäisiä ratkaisuja: se on kuin pissaisi pakkasella housuun. Kaikilta osapuolilta tarvitaan paljon pidempi sitoutuminen kriisin hoitamiseen ja paljon pidemmällä ajanjaksolla. Pitkän päälle tosiaan uskon, että Suomi koettaa ajaa Natossa läpi sellaisia asioita, jotka se näkee tärkeäksi, esimerkiksi vaikka se, että puolustus on hyvin kokonaisvaltainen juttu.
demokraatti.fi