Peter Gabriel
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- HPK
Tuossa eräässä ketjussa muisteltiin jo -94 rankkariskabaa ja Curren ratkaisua valita Nieminen ratkaisevaksi laukojaksi. Itse ajattelin aloittaa jo ajatusleikin viiden ratkaisevan rankkarin ampujaksi, jos mikäli Play Offeissa homma menee siihen.
Hämmästykseni huomasin että jatkoaika (20min) pelataan 4-4 vastaan. Halu saada ratkaisu ennen rankkareita on varmaan ajanut tähän uudistukseen.
Omasta mielestäni hyvältä rankkariampujalta vaaditaan taidon lisäksi ennenkaikkea äärimmäisen hyvää hermokontrollia. Etenkin kotikisoissa onnistumisen pakko on suuri ja ratkaisevien rankkarien ampuminen on haastavaa puuhaa. Lisäksi katsoisin että rankkarin ampujalta vaaditaan lisäksi sellaista tietyntyyppistä ilkikurisuutta. Sellaista velmua luonnetta... halua nöyryyttää vastustajan veskaria ihan vaan kiusallaan...
Nämä siis täysin omia henk. koht. mielipiteitä.
Suomen rankkariampujat
varmat:
Saku & Teemu. Ammattimiehiä + joukkueen henkisiä johtajia. Temppuarsenaalia ja kylmäpäisyyttä riittää ihan ketä tahansa maalivahtia vastaan
Rintasen Kimmo. Huipputaitava. Kokenut. Taiteilijaluonne, on omimmillaan kun on aikaa ja tilaa.
Sitten tuleekin hankalampaa...
Ville Peltonen ei mielestäni kuitenkaan ole sellainen virnuilija, joka luonteeltaan nauttisi rankkareista ja onnistuisi.
Miettisellä on hankaluuksia maalinteossa sitten kuitenkin (muistissa on eräskin puhdas läpiajo kuluneelta kaudelta Jokereita vastaan. Laukaus unohtui kokonaan)
Santalalla on hyvä laukaus, mutta ei välttämättä mikään maalintekijäluonne
Jostain syystä tunnen että pakkien ampumat rankkarit tuovat huonoa onnea...
Jokinen on vähän kohlo, Hagmanilla taitoa ja sopivaa ylimielisyyttä, mutta kestäisikö nuorimies paineet? Kallio, Eloranta, Pirjetä, Ylönen duunareita...
Esa Pirnes voisi olla neljäs ampuja. kaveri on MM -tasolla vihreä, mutta toisaalta, uusi ympäristö voisi olla ihan positiivinenkin, virittävä tekijä. Ts. puuttuu tieto pelätä epäonnistumista = ennakkoluulottomuus. Lisäksi mies on hirmu-iskussa ja kaikkea tekemistä leimaa onnistuminen ns. tappamisen meininki.
Viidennelle paikalle jäisi sitten Hagman tai yllätysvetona Timonen. Kimmolla on taitoa ja itseluottamusta, mutta jostain syystä on vain antipatioita pakkien ampumia rankkareita vastaan. Jotenkin tuntuu että harvoin menevät sisään.
Toisaalta Olli tai Santala voisi onnistua tulisilla ranteillaan.
Tosin jos NHL:stä vapautuu Lehtinen/Kapanen, tämäkin ongelma poistuisi päiväjärjestyksestä.
Vapaita kommentteja
Hämmästykseni huomasin että jatkoaika (20min) pelataan 4-4 vastaan. Halu saada ratkaisu ennen rankkareita on varmaan ajanut tähän uudistukseen.
Omasta mielestäni hyvältä rankkariampujalta vaaditaan taidon lisäksi ennenkaikkea äärimmäisen hyvää hermokontrollia. Etenkin kotikisoissa onnistumisen pakko on suuri ja ratkaisevien rankkarien ampuminen on haastavaa puuhaa. Lisäksi katsoisin että rankkarin ampujalta vaaditaan lisäksi sellaista tietyntyyppistä ilkikurisuutta. Sellaista velmua luonnetta... halua nöyryyttää vastustajan veskaria ihan vaan kiusallaan...
Nämä siis täysin omia henk. koht. mielipiteitä.
Suomen rankkariampujat
varmat:
Saku & Teemu. Ammattimiehiä + joukkueen henkisiä johtajia. Temppuarsenaalia ja kylmäpäisyyttä riittää ihan ketä tahansa maalivahtia vastaan
Rintasen Kimmo. Huipputaitava. Kokenut. Taiteilijaluonne, on omimmillaan kun on aikaa ja tilaa.
Sitten tuleekin hankalampaa...
Ville Peltonen ei mielestäni kuitenkaan ole sellainen virnuilija, joka luonteeltaan nauttisi rankkareista ja onnistuisi.
Miettisellä on hankaluuksia maalinteossa sitten kuitenkin (muistissa on eräskin puhdas läpiajo kuluneelta kaudelta Jokereita vastaan. Laukaus unohtui kokonaan)
Santalalla on hyvä laukaus, mutta ei välttämättä mikään maalintekijäluonne
Jostain syystä tunnen että pakkien ampumat rankkarit tuovat huonoa onnea...
Jokinen on vähän kohlo, Hagmanilla taitoa ja sopivaa ylimielisyyttä, mutta kestäisikö nuorimies paineet? Kallio, Eloranta, Pirjetä, Ylönen duunareita...
Esa Pirnes voisi olla neljäs ampuja. kaveri on MM -tasolla vihreä, mutta toisaalta, uusi ympäristö voisi olla ihan positiivinenkin, virittävä tekijä. Ts. puuttuu tieto pelätä epäonnistumista = ennakkoluulottomuus. Lisäksi mies on hirmu-iskussa ja kaikkea tekemistä leimaa onnistuminen ns. tappamisen meininki.
Viidennelle paikalle jäisi sitten Hagman tai yllätysvetona Timonen. Kimmolla on taitoa ja itseluottamusta, mutta jostain syystä on vain antipatioita pakkien ampumia rankkareita vastaan. Jotenkin tuntuu että harvoin menevät sisään.
Toisaalta Olli tai Santala voisi onnistua tulisilla ranteillaan.
Tosin jos NHL:stä vapautuu Lehtinen/Kapanen, tämäkin ongelma poistuisi päiväjärjestyksestä.
Vapaita kommentteja