Suomen puolustuspoliittiset ratkaisut

  • 3 016
  • 18

LuKi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, LuKi-82
Venäjä, Venäjä, Venäjä.
Näillä Häkämiehen sanoilla on viimeisten viikkojen kehityksen valossa aivan uusi paino. Eri ketjuissa keskustellaan paljon Suomen Nato- jäsenyydestä, asevelvollisuudesta, Venäjän uhasta, ym. Ajattelin, että yhtenäisä pohdiskelua erilaisista turvallispoliittisista vaihtoehdoista voitaisiin koota tähän ketjuun. Asia on ajankohtainen Ukrainan tilanteen takia, mutta tulevaisuuden puolustusksen suuntaviivoja ja rahoitusta pohdittiin jo ennen nykyistä kriisiä. Laitan nyt lusikkani soppaan.

Suomella on nähdäkseni viisi puolustuspoliittista vaihtoehtoa.

1) Nykyinen malli. Jatketaan armeijan kehittämistä kahdella kärjellä. Toinen on pieni moderni, kansainvälisiin toimintoihin sopiva hyvin varusteltu osa ja toinen vähän näivettyvä aluepuolustukseen kohdistettu, vältävästi varustettu joukko. Nykyisille määrärahoille sopiva malli.

2) Vahvaan omaan puolustukseen panostaminen. Tämä vaatii puolustusbudjetin kohtuullista korotamista. Reservin koulutusta tulee lisätä merkittävästi. Kansainvälisen toiminnan kustannuksella panostetaan koko maan puolustamiseen. Maamiinakiellosta luovutaan ja armeijan miesvahvuuden supistaminen pysäytetään.

3) Nato jäsenyys. Tästä on paljon mielipiteitä ainakin kahdessa ketjussa. Henkilökohtaisesti en usko tämän olevan enää ajankohtainen vaihtoehto. Jäsenyyden hakeminen aiheuttaisi Venäjän suunnalta vahvan vastareaktion ja kaikkien jäsenmaiden hyväksyntä Venäjän kiristellessä hampaitaan olisi kohtuuttoman vaikeaa. Lisäksi yli 60- vuoden Nato-peikko vaikeuttaa asian nopeaa käsittelemistä myös Suomessa.

4) Puolustusliitto Ruotsin kanssa. Eli paluu vuoden 1940 suunnitelmiin. Venäjä voisi vielä sallia tämän. Ruotsilla tässä suurempi riski, toisaalta maa on ajanut omat maavoimansa täysin alas ja tietää jo nyt tarvitsevansa Suomen armeijan panosta. Ruotsi voisi keskittyä ilma- ja merivoimien kehittämiseen kylmän sodan tasolle. Se pystyisi huolehtimaan tästä valitsemallaan ammattiarmeija-mallilla. Ruotsin oma lentokoneteollisuus hyötyisi merkittävistä lisäpanostuksista hävittäjätuotantoon. Ruotsin avulla sulkisimme Pohjanlahden ja sen kautta turvaisimme merenkulun. Suomen tehtäväksi jäisi iskukykyisen ja laajaan reserviin pohjaavien maavoimien luominen. Tässä jatkaisimme asevelvollisuuden linjalla. Jos nyt antaa ajatuksille vähän siimaa, niin ruotsalaiset perustaisivat lentotukikohtia Suomeen ja Suomen ruotsinkielinen prikaati voitaisiin sijoittaa esimerkiksi Skånen alueelle Kalingradin läheisyyden vuoksi. Gotlannista huolehtisi Ruotsin merivoimien rannikkojääkärien prikaati, joka samalla voisi olla kansainvälisiin toimintoihin kykenevä yksikkö.
Tämä ratkaisu vakauttaisi merkittävästi tilannetta Pohjolassa. Se lisäisi Venäjän painostuksen kynnystä, toisaalta vähentäisi Venäjän omia pelkoja Naton vaikutuksen kasvusta tällä alueella.

5) Uusi YYA- sopimus, ehkä salaisena. Suomen asema harmaana vyöhykkeenä päättyisi. Venäjä saisi Suomenlahdelle kaipaamansa turvatakuut. Kannattaa muistaa, että myös Mannerheim ehdotteli yhteisiä puolustuksellisia ratkaisuja jo ennen YYA-sopimuksen esille tuloa. Mannerheim oli ennen kaikkea ulko- ja puolustuspoliittinen realisti. Suomessa ehkä alkaisi uusi diplomaattisen kiertelyn kausi, mutta toisaalta taloudellisesti voisi avautua uus-vanhalle ystävälle edulliset markkinat ja investoinnit.

Näistä valitsemaan ja kommentoimaan.
 
Viimeksi muokattu:

Kampeaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Mielestäni vaihtoehto 2 on se, johon pitäisi pistää lyhyellä tähtäimellä pelimerkit kiinni (siis kaikki huomio oman maan puolustukseen, kansainvalisiin hommiin voidaan osallistua vain jos joku muu maksaa kulut). Sitten yritettäisiin tuota Ruotsin kanssa kimppaan lyöttäytymistä (4), olisin valmis menemään ihan vaikka kokonaan yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan jos vain Tukholmassa olisi pienintäkään halua lyödä hynttyitä yhteen.

Mikäli Ruotsia ei millän saada houkuteltua, niin sitten ei auta kuin vaihtoehto 5, uusi YYA. Pienelläkin taidolla siitä voisi saada irti vaikka kuinka paljon, uskon että Venäjä olisi valmis "maksamaan" paljonkin.

Edit: Kaikkinaisia Lännen etuvartioasemaksi ja miinanpolkijaksi ryhtymisiä vastaan olen ehdottomasti.
 
Suosikkijoukkue
Hihasta vedetyt Ässät, Dallasin Tähdet & Sport
Minäkin olen nopealla aikataululla vaihtoehdon 2. kannalla. Omaan puolustukseen tulee lisätä määrärahoja ja muutamia varuskuntien lakkautuksia on peruutettava. Pidemmällä aikavälillä sitten riskipaikat ja puutteet kartoittaen yhteinen puolustus Ruotsin kanssa. Eli kohdat 2. ja 4. yhdessä.

Puolustusvoimistahan ovat lakkautuksen alaisina seuraavat joukko-osastot ja varuskunnat:

- Pohjois-Karjalan prikaati (Tulee säilyttää. Varuskunta-alue sijaitsee strategisesti tärkeällä paikalla Venäjän uhkaan nähden. Itse vahvistaisin tätä varuskuntaa ja sijoittaisin sinne vahvennetun panssariprikaatin.

- Kotkan Rannikkopataljoona (joukkoyksikkö) (Tämän sijasta voidaan lakkauttaa Dragsvikin ruotsinkielinen prikaati. Suomenruotsalaiset voisivat suorittaa asepalveluksensa jossain Ruotsissa sijaitsevassa varuskunnassa, jonka kuluja Suomi toki jakaisi.

- Ilmavoimien Teknillinen koulu (Tästäkin voitaisiin jakaa kulut ruotsalaisten kanssa, sijoituspaikka? jokatapauksessa tärkeä puolustuksen haara yhteiseen lentotoimintavarmuuteen liittyen.

- Pioneerirykmentti, Keuruu (Tulee säilyttää keskeisenä pioneerien koulutusyksikkönä, jossa annetaan kattava koulutus kyseiseen aselajiin. Myös jalkaväki- ja maamiinojen kiellosta ja hävityksestä on luovuttava ja varastoitava niitä sodan-ajan kannalta strategisten kphteiden lähelle. Kaikissa uusissa maantiesilloissa on myös oltava ns. panostuskotelot valmiina tukipilareissa, että kulku saadaan tarvittaessa nopeaan etenemiseen estettyä räjäyttämällä sillat.)

- Hämeen rykmentti (Voidaan lakkauttaa.)

- Kauhavan Lentosotakoulu (Kentälle voitaisiin perustaa Suomen ja Ruotsin yhteisesti kustantamana lentokoulutuskeskus ja toinen ruotsalaisten JAS Gripen laivueesta, jossa myös suomenruotsalaiset lentosotilaat palvelisivat. Ruotsi voisi yhteispuolustuksessa siirtää ensisijaisesti n.60 konettaan, joita sen on itse rahanpuutteen vuoksi vaikeuksia pitää lentotoiminnassa Suomen alueelle, joista muodostettaisiin 3kpl. 20 koneen laivuetta. Toisen 20 koneen laivueen paikka voisi sijaita pohjoisella puolustusalueella Ivalon kentällä, jossa on myös toinen, 1 720 metriä pitkä kiitotie. Tämä kiitotie kuitenkin ollut lakkautettuna vuodesta 2008, jonka voisi ottaa sotilaskäyttöön. Loput 20 konetta voisi sijoittaa vaikka puoliksi Kuopion Rissalaan ja Tampereelle Pirkkalaan.)

Edellisten lisäksi joukkoyksikkojen yhdistämiset voitaisiin tehdä suunnitellusti: Lapin ilmantorjuntarykmentti yhdistetään Jääkäriprikatiin, Reserviupseerikoulu yhdistetään Maasotakouluun, Viestirykmentti yhdistetään Panssariprikaatiin ja Tykistöprikaati yhdistetään Porin Prikaatiin.

Lisäksi Suomen ja Ruotsin alueita suojamaan stategisesti tärkeisiin paikkoihin sijoitettava uskottava ohjuspuolustusjärjetelmä, jolla pystytään vastaamaan korkealla ja etäällä ilmatilassa ballististen ohjusten iskuun.

Ruotsi voisi satsata yhteisen meripuolustuksen osalta laivastoon ja tukikohdan sijoituspaikkana voisi olla vaikka strategisesti elintärkeä Ahvenanmaa Pohjan- ja Suomenlahden suulla. Suomi taas pääsääntöisesti satsaisi maapuolustukseen ja tykistön, panssarivaunujen & muuhun maavoimien kalustoon, kuten esim. maasta-maahaan ohjus-järjestelmiin.
Lähtökohta on, että jokaista yhteistä aluettamme puolustettaisiin etelästä pohjoiseen.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Hihasta vedetyt Ässät, Dallasin Tähdet & Sport
Allekirjoitan yhä tuon ylläolevan kirjoitukseni. Omaan puolustukseen tulee lisätä määrärahoja ja lakkautettujen varuskuntien tilalle on muodostettava pari prikaatia. Pidemmällä aikavälillä sitten nuo akuutit riskipaikat ja puutteet kartoittaen yhteinen puolustus Ruotsin kanssa. Eli kohdat 2. ja 4. yhdessä. Toki puolustuksen määrärahoja ja joukkojen sijoituksia tulee tarkastella siitä näkökulmasta, että aiotaanko puolustaa koko maata kokonaisvaltaisesti vai luovutettaisiinko esim. Lappi lähes suosiolla ja yritettäisiin pitää rintamalinja esim. Pello-Rovaniemi-Kuusamo akselin tasalla. Minä lähden siitä, että koko Suomea tulee puolustaa.

Suomi ja Ruotsihan ovat viime ajat lähentäneet yhteistyötä. Meidän johtomme ratsastaa puolustuskysymyksessä selvästi kaksilla korteilla, ovea ja takaporttia ollaan pidetty raoillaan NATO:n kanssa, tuo ovi vaan taitaa jokseenkin olla sulkeutunut, siksi lähentyminen myöskin "puolueettoman" Ruotsin kanssa onkin looginen askel puolustusyhteistyön osalta. Ruotsissa toki puhutaan paljon maan yhteistyöstä Yhdysvaltojen kanssa, mutta Ruotsin ilmavoimien komentajan Mats Helgessonin mukaan Ruotsin sotilaallinen suhde Suomeen on paljon syvempi kuin suhde Yhdysvaltoihin. Ruotsin Gripenien komentaja haluaa avata tukikohdat suomalaisille – maat eivät halua istuvaksi ankaksi | Kotimaa | Kaleva.fi

Viimeksihän maat harjoittelivat lentotoimintaa yhdessä Ruska 2016 sotaharjoituksessa.
Ruotsin ilmavoimien kuusi JAS 39 Gripen -hävittäjää, yksi Hercules-ilmatankkauskone ja yksi Saab ASC 890 -ilmavalvontakone yrittävät tehdä parhaansa murtaakseen Suomen ilmapuolustuksen. Yhdessä kuuden Karjalan lennoston Hornetin kanssa ne toimivat hyökkäysosastona ilmavoimien Ruska 2016 -pääsotaharjoituksessa. Pärjääkö Ruotsin Gripen Suomen Hornetille? – Ruotsi mukana Suomen sotaharjoituksessa | Yle Uutiset | yle.fi

Tähän Ruotsin kanssa tehtävään puolustusyhteistyöhön voisi hyvin sisällyttää esim. Saabin väläyttämän hävittäjien kokoonpanon Suomessa jos päädytään valinnassa Gripeniin ja ohjelmistojen kehitystyö näihin koneisiin. Myös esim. kahden Saab Kockums -sukellusveneen rakentamista voisi väläyttää Rauman- ja Porin telakoilla.

Puolustusyhteistyön lisäksi vahvistaisin nuo edellisen viestin kohdat läpikäyden omaa puolustusta:
- Pohjois-Karjalan prikaati tulisi palauttaa Varuskunta-alue sijaitsee strategisesti tärkeällä paikalla Venäjän uhkaan nähden. Vahvistaisin tätä varuskuntaa vahvennetulla panssariprikaatilla. Tulisi perustaa myös Arktisen alueen prikaati. Joukot puoliksi sijoitettuna Nuorgamiin ja Ivaloon, jossa myös kiitorata tulee ottaa käyttöön. Täten Suomella olisi suhteellisen tasaisin välimatkoin joukko-osastoja tärkeimpien rajanylityspaikkojen tuntumassa, siirrettävissä rajan pintaan. Alkaen pohjoisesta: Nuorgam-Ivalo-Sodankylä-Kajaani-Kontiolahti-Mikkeli (maavoimien esikunta)-Lappeenranta (maasotakoulu)-Kouvola-Helsinki-Kirkkonummi-Raasepori-Turku. 4:ssä viimeksimainitussa myös merivoimien joukkoja. Taustalla heitettäviksi tärkeisiin kohteisiin myös panssariprikaati Hattulassa ja Porin Prikaatin joukko-osasto Säkylässä & Kankaanpäässä. Ilmavoimat käyn jäljempänä läpi.

- Kotkan Rannikkopataljoona lakkautettiin ja rannikkojoukot sijaitsevat Dragsvikin ruotsinkielisessä prikaatissa. Muutos tehtiin RKP:läisen ministerin päätöksellä. Olkoon joukot Dragsvikissa, vaikka Kotka sijaitsisi Pietarin saartamisen kannalta paremmalla paikalla, toki olisi myös lähempänä ohjusiskujen vaaran alla.

- Ilmavoimien Teknillinen koulu siirtyi Tikkakoskelle. Tästä voitaisiin jakaa kuluja, tietoa ym. ruotsalaisten kanssa samanlaisella hävittäjäkalustolla, tärkeä osa lentotoimintavarmuuteen liittyen.

- Pioneerirykmentti Keuruulta lakkautettiin, koulutusta antavat nykyään ainakin Vekarajärvi ja Maasotakoulu kyseiseen aselajiin. Jalkaväki- ja maamiinojen kiellosta ja hävityksestä on luovuttava ja varastoitava niitä sodan-ajan kannalta strategisten kohteiden lähelle. Kaikissa uusissa maantiesilloissa on myös oltava panostuskotelot valmiina tukipilareissa, että vihollisen kulku saadaan tarvittaessa nopeaan etenemiseen estettyä räjäyttämällä sillat.

- Hämeen rykmentin lakkautuksen hyväksyn, samoin pitkin hampain Kauhavan ilmasotakoulun lakkautuksen ja siirron Tikkakoskelle. Suomen alueelle voitaisiin muodstaa 3kpl. 20 koneen JAS Gripen laivuetta. Yhden 20 koneen laivueen paikka sijaitsee pohjoisella puolustusalueella, hajautettuna 10 konetta Rovaniemelle ja 10 konetta Ivalon kentälle, jossa on myös toinen, 1 720 metriä pitkä kiitotie. Tämä kiitotie kuitenkin ollut lakkautettuna vuodesta 2008, se pitäisi ottaa sotilaskäyttöön. Seuraavat 20 konetta pitää hajauttaa myös puoliksi 15 kpl. Kuopion Rissalaan ja 5kpl. Jyväskylään Tikkakoskelle Ilmavoimien esikunnan & ilmasotakoulun yhteyteen. Loput 20 konetta hajautettaisiin 10kpl Tampereelle Pirkkalaan ja 10kpl. joko Hki-Vantaalle tai Hkin ja Turun välimaastoon Kiikalaan.

Ruotsi voisi satsata yhteissä puolustuksessa enemmän meripuolustuksen osalta laivastoon ja tukikohdan sijoituspaikkana voisi olla vaikka strategisesti elintärkeä, nykyisellään demilitarisoitu Ahvenanmaa Pohjan- ja Suomenlahden suulla. Suomi taas sitten pääsääntöisesti satsaisi maapuolustukseen ja tykistön, panssarivaunujen & muuhun maavoimien kalustoon, kuten esim. maasta-maahaan ohjus-järjestelmiin. Yhteistä hävittäjien lentotoimintaa tulikin jo käsiteltyä ylempänä. Johtoajatuksena kuitenkin, että jokaista yhteisen alueemme osaa puolustettaisiin tarvittaessa etelästä pohjoiseen. Myös eräs todella tärkeä puolustuksellinen seikka on, että mitä ilmeisimmin Venäjä rajoittaa Suomen 4g-verkon toimintaa rajan pinnassa sotilaallisin perustein..meidän valtiojohtomme on ilmeisesti sinisilmäisinä hölmöinä mennyt tälläisenkin sopimuksen Venäjän kanssa allekirjoittamaan. Suomen tietoliikenneverkot eivät kuulu millään muotoa Venäjän käskyvaltaan. Linkki Uusi Suomi verkkolehteen.
Venäjä rajoittaa Suomen 4G-verkon toimintaa sotilaallisin perustein — AriPesonen1
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Hihasta vedetyt Ässät, Dallasin Tähdet & Sport
Tulevien Suomen hävittäjien hankinta on toki myös puolustuspoliittinen kysymys, suorituskyvyn ohella. Yksi ratkaiseva tekijä joka veronmaksajia kiinnostaa, on tietenkin koneiden hinta.

Ruotsalaisille JAS Gripen on maksanut 39 miljoonaa dollaria koneelta. Vastaavasti Suomen hankkimat Hornetit maksoivat noin 57 miljoonaa dollaria kappaleelta. Tänä päivänä uuden länsimaisen hävittäjäkoneen hinta on palttiarallaa vähintään 100 miljoonaa dollaria. Erään lähteen mukaan vastaava JAS Gripen kustantaisi noin 70 miljoonaa dollaria. JAS Gripen on ylipäätään yllättävän halpa lentää. Yksi lentotunti kustantaa vain 4 700 dollaria. Muiden nykyisten länsimaisten hävittäjien lentotunti kustannukset pyörivät 7 000-21 000 dollaria tunnilta.

Esimerkiksi Norjan puolustusministeriön tammikuussa julkaisemien laskelmien mukaan Norja maksaa 52:n F-35-koneen hankinnasta 69,7 miljardia kruunua eli 7,5 miljardia euroa. Jos hankintahinta ase- ja huoltojärjestelmineen jaetaan konekohtaisesti, on hinta noin 144 miljoonaa euroa lentokonetta kohti.
Vertailun vuoksi: kun Suomi hankki Hornet-hävittäjiä vuonna 1992, oli hankintahinta aseineen ja järjestelmineen noin 77 miljoonaa euroa koneelta nykyrahaksi muunnettuna.

Eli Saab JAS Gripeneitä saa 2kpl. yhden Lockheed Martin F-35 Lightning II -hävittäjän hinnalla.
 
Suosikkijoukkue
Hihasta vedetyt Ässät, Dallasin Tähdet & Sport
Laitetaan näiden seitsemän ehdolla olevan hävittäjäkoneen tekniset tiedot. Nuo luvut kertovat sen raa`an totuuden, että F-35 on ollakseen ns. "5 sukupolven kone", ihan liian painava ja hidas. Kaiken tämän lisäksi myös liian kallis. Puolustusministeriö Pentagonin virkailijat pitävät USA:n suunniteltua F35-hanketta nimenomaan käyttö- ja huoltokulujen osalta niin kalliina, ettei siihen ole varaa. Käyttö- ja ylläpitokulut ovat se suurempi asia, totesi Yhdysvaltain ilmavoimien hankintapäällikkö William LaPlante Reutersin haastattelussa viime vuonna. Se ratkaisee sen, onko USA:lla ylipäätään varaa F35:n pitkällä aikavälillä.

Yhdysvalloissa on laskettu, että maan F35-ohjelman käyttö- ja huoltokulut tulisivat maksamaan koko elinkaaren aikana noin tuhat miljardia dollaria. Kun USA on hankkimassa 2457 tällaista konetta, voidaan laskea, että yhden koneen koko elinkaaren aikaisiksi käyttö- ja huoltokuluiksi tulee noin 407 miljoonaa dollaria eli 365 miljoonaa euroa, siis per yksi kone. Jos Suomi siis hankkisi vaikkapa 65 kappaletta F35-hävittäjiä, tällä tavoin laskettuna niiden elinkaaren aikaiseksi käyttö- ja huoltokuluiksi tulisi yli 23 miljardia euroa. Kun Suomen koko puolustusmenot tänä vuonna ovat 2,6 miljardia euroa, voi perustellusti kysyä onko Suomen ilmavoimilla varaa lennellä tällaisella koneella?

Norjalaiset ovat arvioineet oman F35-laivueensa elinkaarikustannukset vielä suuremmiksi. Ministeriön mukaan hankinta tulee maksamaan noin 67,9 miljardia kruunua eli 7,6 miljardia euroa. Mutta elinkaarikustannus – mukaan lukien hankinta – on 254 miljardia kruunua eli 28,6 miljardia euroa. Laskelmassa oletetaan, että koneilla lennetään 30 vuotta. Luvut on muutettu vuoden 2015 kruunuiksi. Norskit arvioivat siis hankintahinnan päälle tulevan 186 miljardia kruunua, mikä on 73 prosenttia kokonaishinnasta. Se tekee yli 20 miljardia euroa eli lähes 400 miljoonaa euroa per kone.

Sanoisin, että F-35:n saa huoletta unohtaa näillä tiedoilla. Mitään päätä eikä häntää ei ole ostaa halleihin hävittäjäkoneita, ja sitten todeta, että niillä ei ole varaa lentää. Tälläisessä voi unohtaa perustelut "pitää ostaa vain koska USA". Nyt sentään jotain valoja päälle päättäjillekin! Suomella pitää riittää resursseja muihinkin puolustus-ostoihin, kuin vain hävittäjiin.

Tekniset tiedot

F-15, -Pit.(m) 19,45 -Kärkiv. (m) 13,05 -Tyhjäp.(kg) 20411 -N.(mach) 2,5
F-16 -Pit.(m) 15,03 -Kärkiv. (m) 9,45 -Tyhjäp.(kg) 9207 -N.(mach) 2+
JAS 39 -Pit.(m) 15,2 -Kärkiv. (m) 8,6 -Tyhjäp.(kg) 8000 -N.(mach) 2
F-35 -Pit.(m) 15,6 -Kärkiv. (m) 10,67 -Tyhjäp.(kg) 13290 -N.(mach) 1,6
Rafale -Pit.(m) 15,27 -Kärkiv. (m) 10,90 -Tyhjäp.(kg) 9850 -N.(mach) 1,6

F/A-18E/F -Pit.(m) 18,38 -Kärkiv. (m) 13,68 -Tyhjäp.(kg)14552 -N.(mach)1,8
Eurofighter -Pit. m) 15,96 -Kärkiv. (m)10,95 -Tyhjäp.(kg)11150 -N.(mach) 2



 

Sako

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
On olemassa keino! Lakkautetaan kaikki muut puolustushaarat ja ollaan ylpeitä F35 hävittäjästä. hymiö
 

Zalmonella

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman lukko
– Mielestäni suomalaiset ovat hulluja, jos yrittävät liittyä Natoon, toteaa rintamaveteraani Martti Järvinen.

– Sellainen on suurta ajattelemattomuutta. Naapurin kanssa on syytä pysytellä hyvissä väleissä, eikä sitä ainakaan tahallaan kannata ärsyttää.

96 vuotta maailman menoa katsellut Järvinen tietää kokemuksesta, mitä sellaisesta pahimmillaan seuraa, kun välit naapuriin eivät ole kunnossa. Sotaväessä neljä vuotta ja kahdeksan kuukautta parhaasta nuoruudestaan viettänyt veteraani muistaa sota-ajan ja sitä seuranneen puutteen kaikesta.

– Joka ei sitä ole itse kokenut, ei tietenkään voi käsittää, että riitaa kannattaa vältellä viimeiseen saakka.

Kaksi kertaa haavoittunut rintamaveteraani Martti Järvinen, 96, varoittaa päättäjiä – "Olisi suurta ajattelemattomuutta" | Helsingin Uutiset

Veteraanin iltahuuto.
 

C.Orr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menneisyyden kahleista vapaa Jokerit
– Mielestäni suomalaiset ovat hulluja, jos yrittävät liittyä Natoon, toteaa rintamaveteraani Martti Järvinen.

Veteraanin iltahuuto.

- Suomen ei kannata enää koskaan jäädä yksin.

Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin iltahuuto.
 

Zalmonella

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman lukko
- Suomen ei kannata enää koskaan jäädä yksin.

Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin iltahuuto.

On ihan oikeassa. Joka tapauksessa Suomi ei ole koskaan joutunut jäämään yksin. Myöskin sama mies markkinoi EU:ta sotilaallisena liittona 90-luvun alussa. Hän kertoi hyvät, pahat ja rumat- ohjelmassa miten Suomen kannattaa liittyä EU:hun koska sieltä saadaan sotilaskalustoa jota Suomen poika käyttää. Ei ihan nappiin mennyt...
 

Sako

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Kun kerran tajutaan, että yksin ei ole hyvä ja EU ei ole turvallisuusmielessä mitään, mikä on johtopäätös? Natoon, natoon kiireen vilkkaan.
 
Suosikkijoukkue
Hihasta vedetyt Ässät, Dallasin Tähdet & Sport
Puolustusyhteistyö ja -liitto Ruotsin kanssa on johtopäätös. Nato-kumppaneita maat jo ovat.
Toki tuo kumppanus ei sisällä viidennen artiklan mukaisia turvatakuita ja velvoitteita. Suomi päättää omista lähtökohdistaan millaiseen kumppanuusyhteistyöhön Naton kanssa osallistuu.

Kansainvälinen tilanne Itämerellä on ollut jännittynyt ja kirstymään päin jo jonkin aikaa. Nato ja USA näkevät tämän Venäjän aktiivisena toimena suurvaltastatuksensa palauttamiseksi. Venäjä taas näkee Naton aktiivisen levittäytymisen sen rajoille uhkaavan omaa turvallisuuttaan ja ymmärrettävästi reagoi tähän haasteeseen. Samoin Venäjä on ilmaissut vastustuksensa Yhdysvaltain uudelle ohjuspuolustusjärjestelmälle, jonka se katsoo uhkaavan sotilaallisesti itseään ja vallitsevaa ydinasetasapainoa. Yhdysvallathan taas on lähtenyt puheissaan siitä, että rakenteilla oleva ohjuspuolustusjärjestelmä on tarkoitettu omaksi ja liittolaisten suojaksi Iranin mahdollisen ydinaseen varalta.

Suomen on tässä poliittisessa asetelmassa löydettävä oma paikkansa. Eiköhän kaikki suomalaiset ensisijaisesti halua itselleen sellaisia puolustuksellisia järjestelyjä, joilla he katsovat turvallisuutemme lisääntyvän. Vaikeutena on vain se, että näkökannat eroavat sen suhteen missä määrin erilaiset ratkaisut tuottavat turvallisuutta tai sitä vähentävät. Ennemmistö Suomen kansasta kuitenkin vastustaa mm. puolustusliitto Natoon liittymistä. Puolustusliitto Ruotsin kanssa olisi riittävä, kunhan asioista laitetaan tarkasti mustaa valkoselle, mihin sitoudutaan. Nato-option avoinna pitämisen ja puolustusvoimien muuntamisen yhteensopivaksi sen kanssa näen poliitikoiltamme takaporttina pyytää apua tosi paikassa. 90-luvulla poliitikkomme olisivat voineet ja kenties uskaltaneet hakea jäsenyyttä. Nykyisessä poliittisessa tilanteessa he eivät sitä tule tekemään, koska pelkäävät Venäjän reaktiota.

Presidentti Niinistö lausui jossain puheessaan: "Suomi on osa länttä ja Venäjä tietää sen."
 

Sako

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Puolustusyhteistyö ja -liitto Ruotsin kanssa on johtopäätös.
Ruotsi on aseeton maa ja puolustusliitto sen kanssa järjen köyhyyttä. Onneksi Ruotsillakin on sanansa tässä ja he eivät halua riskikseen Venäjän rajanaapuria. Ovat sen selväsanaisesti todenneet.
Ruotsin pääministeri Löfven: Ei puolustusliittoa Suomen kanssa - Kotimaa - Ilta-Sanomat linkki iltapulu

Toki tämä on suomaisille poliitikoille täydellinen malli pakoilla vastuuta että vyöryttää populismia.
 

Kanerva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights
On ihan oikeassa. Joka tapauksessa Suomi ei ole koskaan joutunut jäämään yksin. Myöskin sama mies markkinoi EU:ta sotilaallisena liittona 90-luvun alussa. Hän kertoi hyvät, pahat ja rumat- ohjelmassa miten Suomen kannattaa liittyä EU:hun koska sieltä saadaan sotilaskalustoa jota Suomen poika käyttää. Ei ihan nappiin mennyt...

Jännä kuinka sinä kirjoitat välillä kuin apukoululainen ja välillä tulee ihan laadukasta tekstiä.
 

Morgoth

Jäsen
Puolustusliitto Ruotsin kanssa olisi riittävä, kunhan asioista laitetaan tarkasti mustaa valkoselle, mihin sitoudutaan.

Kaksi pientä valtiota on yhdessäkin vain pieni tekijä naapurin karhuun verrattuna. Venäjän kenraaleja tuskin huolettaa hirveästi tuo yhdistelmä ja muuttaa heidän suunnitelmiaan. Lähinnä itselleen valehtelua uskoa tuollaiseen ja pään pitämistä pensaassa. Minua kiinnostaisi ihan oikeasti tietää mitä konkreettisesti merkittävää apua muka Ruotsi pystyisi meille tarjoamaan? Olettavasti karhu olisi heidänkin kimpussaan samaan aikaan kuin meidänkin.

Stubbia lainatakseni: "Vittu mitä paskaa..."
 

Zalmonella

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman lukko
Kaksi pientä valtiota on yhdessäkin vain pieni tekijä naapurin karhuun verrattuna. Venäjän kenraaleja tuskin huolettaa hirveästi tuo yhdistelmä ja muuttaa heidän suunnitelmiaan. Lähinnä itselleen valehtelua uskoa tuollaiseen ja pään pitämistä pensaassa. Minua kiinnostaisi ihan oikeasti tietää mitä konkreettisesti merkittävää apua muka Ruotsi pystyisi meille tarjoamaan? Olettavasti karhu olisi heidänkin kimpussaan samaan aikaan kuin meidänkin.

Stubbia lainatakseni: "Vittu mitä paskaa..."

He pystyisivat vahvistamaan toimintaa merellä. Heillä nimittäin on sukellusveneitä joita ääliömäisesti Suomella ei ole. Myös ilmassa saataisiin täydennystä vaikka Grippen ei varsinaisesti mikään loistava kone olekkaan. Ja ei mikään pysty Venäjälle luomaan mitään "pelon efektiä" muuta kuin Yhdysvallat mutta kolikon kääntöpuolena onkin sitten se, että miten Venäjä reagoi tähän.

Suomelle on paras juuri Ruotsin kanssa tehdä puolustusliitto mutta Suomen kuin Ruotsin on panostettava enemmän omaan puolustukseensa. Nyt mennään ihan liian vähällä.
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Kaksi pientä valtiota on yhdessäkin vain pieni tekijä naapurin karhuun verrattuna. Venäjän kenraaleja tuskin huolettaa hirveästi tuo yhdistelmä ja muuttaa heidän suunnitelmiaan. Lähinnä itselleen valehtelua uskoa tuollaiseen ja pään pitämistä pensaassa. Minua kiinnostaisi ihan oikeasti tietää mitä konkreettisesti merkittävää apua muka Ruotsi pystyisi meille tarjoamaan? Olettavasti karhu olisi heidänkin kimpussaan samaan aikaan kuin meidänkin.

Stubbia lainatakseni: "Vittu mitä paskaa..."

Kyllä me yhdessä pystyisimme nostamaan sodan kustannuksia, niin taloudellisia kuin inhimillisiä (jälkimmäinen ei tietysti ryssää ole koskaan kiinnostanut) todella merkittävästi korkeammalle. Se vaan on toinen kysymys, kuinka luotettava liittolainen Ruotsi lopulta tiukan paikan tullen olisi...
 

Sako

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Kyllä me yhdessä pystyisimme nostamaan sodan kustannuksia, niin taloudellisia kuin inhimillisiä (jälkimmäinen ei tietysti ryssää ole koskaan kiinnostanut) todella merkittävästi korkeammalle.
Ai miten? Ruotsalaisten lähettämillä lentosuukoilla? Jos venakkojen sotilaallinen voima olisi 10, niin Suomi (yliarvioituna) on 1 ja Ruotsi arvossa 0,2. Ruotsin ja Suomen valtioliitto (sitä yhteinen puolustus tarkoittaa) toisi lisää vastuita ilman merkittäviä hyötyjä.
Ruotsi on käytännössä aseeton valtio ja rämän faktan tuuleenrakentajat kätevästi unohtaa. Valinta NATOn ja Ruotsin välillä on kuin valitsisi tukalassa tilanteessa vesillä, että pukeutuuko pelastusliiveihin vai kiedonko ankkurikettingin kaulan ympärille. Aikamoisia älyllisiä kuperkeikkoja jengi tekee, jotta ei vain tarvitsisi liittyä demokraattisten valtioiden puolustusliittoon ja kietomassa ketjua kaulaan. Niinistö kuuluu tähän älyllisesti epärehelliseen jengiin.
Se vaan on toinen kysymys, kuinka luotettava liittolainen Ruotsi lopulta tiukan paikan tullen olisi...
Ruotsin PM on todennut, että eivät aijo olla mukana tässä liitossa, se toisi Ruotsille lisää riskejä. Noin siis sosdemit. Kapitalistipuolueet on jo aikaa sitten liputtaneet NATOn puolesta, joten tälle Ruotsi-älyttömyydelle ei ole löytymässä vastakaikua Ruotsista.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös