Suomen perustuslaki ja sen tulkinta

[dana77]

Ajattelin lähteä mopolla moottoritielle ja perustaa ketjun aiheesta, josta tiedän about yhtä paljon kuin keksivertokansalainen eli en paskaakaan.

Kuitenkin minulle kaksi asiaa näyttäytyy päivänselvinä:

1) Perustuslakivalionkunnan rooli on viimeisen kahden hallituskauden aikana korostunut. Kumpikin hallituksista on törmännyt valiokunnan kantaan toistuvasti ja joutunut vetämään esityksiään takaisin.
Sipilä Soten kanssa ja Marin sekä Soten, EU:n tukipakettien että erityisesti koronan poikkeuslakien kanssa. Näin omasta kuplastani tilanne on helposti näyttäytynyt sellaisena, että Sipilän kohdalla oli helppo kokea valiokunta turhasta nipottavana kepin pinnoihin työntelijänä, mutta jälkimmäisen kohdalla kansalaisten oikeuksia hallituksen mielivaltaisilta päätöksiltä suojelevana tahona. Tästä looginen johtopäätös tietenkin, että valiokunta on ehdottoman hyödyllinen ja tarpeellinen.

Tiedän että muodikasta on vaatia riippumatonta perustuslakituomioistuinta, mutta valiokuntakin on todistanut riippumattomuutensa ja paikkansa eli voisi asiat olla huonomminkin.

2) Toinen asia on, että perustuslaki on juuri niinkuin sitä tulkitaan. Kyseessä on keksenään ristiriitaisia vaatimuksia sisältä teos, jossa nimenomaan eri painoarvojen tulkinnalle jätetään erittäin iso painoarvo. Tähän tulenkin tässä keskittymään ja lainaan asiasta tietävän nimimerkin kirjoitusta ja kommentoin sitä maalikkopohjalta.

Musta MS on näissä asioissa ollut varsin linjakas. Ei pidä dumata oikeusoppineita siitä, että he kertovat lain rajat - ja tässä tapauksessa kertovat myös, miten lakia tulisi muuttaa, jos halutaan toteuttaa niitä asioita, joita on ilmeisesti STM:stä haluttu toteuttaa.

Harva (ei ainakaan Rautiainen / Scheinin -kaksikko, vaikka moni haluaa niin nähdä) asiantuntija sinänsä on ottanut mitään kantaa siihen, millaisia poliittisia ratkaisuja tulisi tehdä, sen sijaan siihen on tärkeäkin tuoda asiantuntemusta, mitä voimassaolevan lainsäädännön pohjalta voidaan tehdä. Hallinto kun ei oikein voi tietoisesti toimia laittomasti, mutta lakia voidaan kyllä muuttaa.

Olen hieman tästä loppuosasta eri mieltä. Minä näen että oikeusoppineet ja vasemmistopoliitikot ovat kyllä hyvin tunnollsia tulkitessaan pykälää kuusi, mutta pykälä 18 sitä vastoin jää ottopojan asemaan (alla olevat lainaukset ovat reippaasti lyhennettyjä). Meillä kovinkin hanakasti vaaditaan, että lainsäädännössä teetetään arvioita eri lakimuutoksien vaikutuksesta eriarvostumiseen, mutta kukaan ei vaadi vaikutusarvioita työllisyyden kehittymiseen. Usein nämä ovat ristiriittaisia. Joka kerta kun meillä nostetaan veroastetta heikennetään työllisyyttä ja ihmisten mahdollisuuksia hankkia toimeentuloaan. En ole yhdenkään Martin Scheinin nähneen tässä kuitenkaan ongelmaa, mutta anna armias, jos supistetaan julkista sektoria, niin siitähän aiheutuu aivan kestämättömiä tasa-arvo-ongelmia. Jos olen oikein ymmärtänyt niin pykälät eivät ole miten soveltamisjärjestyksessä, vaan niiden pitäisi olla AIVAN tasavertaisia. Näin ei kuitenkaan ole. En voi välttyä ajatukselta, että niitä pykälä tulkitaan jotka tukevat omaa maailmankäsitystä. Tulee apuun Martin!

6 §
Yhdenvertaisuus

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

18 §
Oikeus työhön ja elinkeinovapaus

Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.

Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön.

 

[dana77]

Ketjun vastaanotto oli ehkä odotettuakin riehakkaampi, vaikka kyseessä onkin tällainen seksikästä kuumempi aihe.
Tuu nyt edes @DAF itse ottamaan tuohon lainattuun kohtaan ottamaan kantaa.

 

[dana77]

Suomessa on varsin yleinen tällainen omien pierujen haistelu-kulttuuri jossa todetaan ettei ne niin pahalle haise. Onhan se tietyllä tavalla hienoa, että ollaan ylpeitä omasta tekemisestä, mutta samalla se tarkoittaa ettei omia virheitä nähdä ja myönnetä.

Mitäs jos mietittäisiin sitä, että Suomen ongelmat johtuvat päätöksentekojärjestelmästä eli loppuviimein perustuslaista? Nostan nyt tässä esiin varsin erilaisia asioita kuin avausviestissä, mutta en nyt katso kaappaavani ketjua offtopiciin.

On varsin yleisesti tunnistettu tosiasia, että uudistusten läpivienti on mahdotonta hallituksissa jotka ovat laajapohjaisia ja heikkoja. Populismin nousun myötä taas aikalailla kaikki hallitukset ovat sellaisia. Kuitenkin yhtälailla selvää pitäisi olla, että uudistuksia tarvitaan. Vaikkei joku esim ideologiasta johtuen näkisi ongelmaa talouden katastrofaalisessa kehityksessä, niin luulisi että se miten Sotea on yritetty saada maaliin jo lähes vuosituhannen vaihteesta useammankin hallituksen toimesta eikä välttämättä onnistu nytkään paljastaisi ongelman. Entä jos hetki mietittäisiin, että mitä jos meidän järjestelmämme ei olekaan paras mahdollinen?

Länsimaissa on lukuisia demokratioita, jotka ovat järjestetty hieman toisin, mutta ne ovat silti varsin toimivia. Yhdysvaltojen vaalitapa onkin ollut pinnalla viime aikoina ja vaikka siinä on ilmeisiä ongelmia, niin Winner takes it all aikaansaa myös sen ettei vaalien voittaja ole samalla tavalla rampa ankka, kuin täällä, vaan voittajan ääni todellakin kuuluu päätöksenteossa. Ehkä näiden ääripäiden (Suomi todellakin on se toinen ääripää konsensuskaipuussaan) välillä on toimivia kompromisseja.

Joissakin Euroopan maissa on vaalikynnystä nostettu niin korkeaksi, että poliittinen kenttä ei pirstaloidu. En ole tämän mallin hyötyjä aiemmin ehkä täysimääräisesti ymmärtänyt vaan olen nähnyt sen vain epäreiluna esteenä uusille ajatuksille ja puolueille, mutta sekin kiistatta edistää päätöksentekoa. Sitten on blokki-ajattelua ja malleja, joissa puolueet avoimesti ennen vaaleja kertovat minkälaisella kokoonpanolla ja minkälaista politiikkaa he tulevat harjoittamaan voittaessaan vaalit ja äänestäjät voivat sitten vaihtoehtojen välillä valita. Tässä on jotain hyvää ja jotain huonoa.

Viimeisenä muttei vähäisimpänä on malli jossa vaalien voittajapuolue saa ylimääräisiä paikkoja valtiopäiville ja mahdollisesti toiseksi tullut myös samoin. Eli jos esim vaalivoittaja saa 40 paikkaa vaaleissa, niin järjestelmä voisi palkita voiton esim 25 lisäpaikalla eli heillä oli 65 paikkaa yhteensä ja näin paljon vanhempi mandaatti toteuttaa politiikkaansa. Toiseksi tullut voisi saada 10 paikkaa lisää. Olen joskus tätä mallia pitänyt jopa epädemokraattisena, eikä Suomessa vuosituhannen vaihteeseen asti sille ollut tarvetta, mutta nyt tämä umpisolmu pitäisi avata ja voisin itse olla tuohon valmis. Ei tarvittaisi niin paljoa takiasia ja huonoja kompromisseja, joilla vesitetään koko maata koskevia uudistuksia, vai mitä Vaasan keskussairaala?

 

[paki77]

On varsin yleisesti tunnistettu tosiasia, että uudistusten läpivienti on mahdotonta hallituksissa jotka ovat laajapohjaisia ja heikkoja. Populismin nousun myötä taas aikalailla kaikki hallitukset ovat sellaisia. Kuitenkin yhtälailla selvää pitäisi olla, että uudistuksia tarvitaan. Vaikkei joku esim ideologiasta johtuen näkisi ongelmaa talouden katastrofaalisessa kehityksessä, niin luulisi että se miten Sotea on yritetty saada maaliin jo lähes vuosituhannen vaihteesta useammankin hallituksen toimesta eikä välttämättä onnistu nytkään paljastaisi ongelman. Entä jos hetki mietittäisiin, että mitä jos meidän järjestelmämme ei olekaan paras mahdollinen?

Olen huomannut laista sen, että sitä voidaan aina tulkita käytännössä siihen suuntaan mihin halutaan. Tämän vuoksihan myös Yhdysvaltojen korkeinta oikeuttakin pidetään poliittisena, vaikka ihan lakia ne ovat siellä tulkitsemassa. Mutta pointti on siis se, että aina löytyy perustuslaista tai kansainvälisistä sopimuksista joku kohta "kaikki ovat tasa-arvoisia", ja siitä Martin Scheinin vetää pykälät ja tulee kertomaan että Suomi ei voi katkaista Kelatukea Isisiin matkustaville. Ja sen vuoksi kaikki isommat uudistukset aina kaatuvat "perustuslakiin", vaikka riittää että on yksi lainoppinut / oppositiopoliitikko eri mieltä niin jostain löytyy kyllä joku pykälä millä uudistus saadaan väännettyä lainvastaiseksi.

 

[dana77]

Mutta pointti on siis se, että aina löytyy perustuslaista tai kansainvälisistä sopimuksista joku kohta "kaikki ovat tasa-arvoisia", ja siitä Martin Scheinin vetää pykälät ja tulee kertomaan että Suomi ei voi katkaista Kelatukea Isisiin matkustaville. Ja sen vuoksi kaikki isommat uudistukset aina kaatuvat "perustuslakiin"

Tästä asiasta ketjun avausviestissä puhuin kanssa. Sen takia onkin varsin hämmentää, että meillä on selvästi perustuslain vastainen yleissitovuus laissa. Jotkut perustuslait ovat vain tärkeämpiä kuin toiset.

Olisi virkistävää jos omaisuuden suojaan tai ammatin harjoittamisen vapauteen jotka molemmat perustuslaki takaa suhtauduttaisiin samalla intohimolla kun tasa-arvoon. Perustuslakivaliokunta ampuisi alas esim veronkorotukset perustuslain vastaisina. Se olisi aivan täysin yhtä mahdollinen tulkinta kuin nyt nähdytkin. Tai oikeus toteaisi, että yksilön oikeus sopia omista työehdoistaan on hänen perustuslaillinen elinkeinon harjoittamisen vapautensa kannalta painavampi oikeus kuin joku saatanan työehtosopimus, jonka noudattaminen perustuu tavalliseen lakiin. Minä niin haluaisin lähteä tätä testaamaan oikeuslaitokseen ja murtamaan tämän perustuslain vastaisen toiminnan.

 

[Wiljami]

Tästä asiasta ketjun avausviestissä puhuin kanssa. Sen takia onkin varsin hämmentää, että meillä on selvästi perustuslain vastainen yleissitovuus laissa. Jotkut perustuslait ovat vain tärkeämpiä kuin toiset.

Olisi virkistävää jos omaisuuden suojaan tai ammatin harjoittamisen vapauteen jotka molemmat perustuslaki takaa suhtauduttaisiin samalla intohimolla kun tasa-arvoon. Perustuslakivaliokunta ampuisi alas esim veronkorotukset perustuslain vastaisina. Se olisi aivan täysin yhtä mahdollinen tulkinta kuin nyt nähdytkin. Tai oikeus toteaisi, että yksilön oikeus sopia omista työehdoistaan on hänen perustuslaillinen elinkeinon harjoittamisen vapautensa kannalta painavampi oikeus kuin joku saatanan työehtosopimus, jonka noudattaminen perustuu tavalliseen lakiin. Minä niin haluaisin lähteä tätä testaamaan oikeuslaitokseen ja murtamaan tämän perustuslain vastaisen toiminnan.

Mitä ehmettiä? En kykene näkemään tuota ristiriitaa sen enempää kuin pitäisin ristiriitaisena pystyisin pitämään ristiriidassa tuota perustuslain 18 pykälää ja sitä etten siltikään saa perustaa saimaanlohitroolaamoa, norppapyydystämöä tai yleistä ympäristönpaskomis- ja tappamisyritystä vaikka varmaan joku sellaistenkin palveluksista maksaisi. Ja miksi pelkätä veronkorotukset tulisi torpata, tuohon tyyliin (joku voisi sanoa "kuin piru raamattua") tulkiten koko verotus on ylipäätään perustuslain vastaista, siinä missä kaikki työ-, ympäristö-, asuin- tai kuluttajaturvallisuuteen liittyvä lainsäädäntö.

edit. samaan viestiin vähän tuohon aiempaankin pohdintaan, niin kyllä Yhdysvaltain järjestelmässäkin melko sisäänvalettua rampaa ankkaa löytyy, kun syvä jako kahteen vihollisleiriin pakottaa opposition kampittamaan aina ja joka tilanteessa edellä olevaa ja näin ollen muutosten läpivienti vaatii värisuoraa, eli enemmistöä senaatissa ja edustajainhuoneessa sekä pressankansliaa. Ei juuri tehokkaampaa tai vähemmän tempoilevaa kuin koalitiokonsensuksen etsiminen.

 

[dana77]

Mitä ehmettiä? En kykene näkemään tuota ristiriitaa sen enempää kuin pitäisin ristiriitaisena pystyisin pitämään ristiriidassa tuota perustuslain 18 pykälää ja sitä etten siltikään saa perustaa saimaanlohitroolaamoa, norppapyydystämöä tai yleistä ympäristönpaskomis- ja tappamisyritystä vaikka varmaan joku sellaistenkin palveluksista maksaisi. Ja miksi pelkätä veronkorotukset tulisi torpata, tuohon tyyliin (joku voisi sanoa "kuin piru raamattua") tulkiten koko verotus on ylipäätään perustuslain vastaista, siinä missä kaikki työ-, ympäristö-, asuin- tai kuluttajaturvallisuuteen liittyvä lainsäädäntö.

No jos lähdetään tuolta lopusta niin nimenomaan. Sehän pointti oli että perustuslaki on erittäin tulkinnallinen ja tuollainen tulkinta olisi mahdollinen. Nyt sitä ei tulkita noin, mutta tasa-arvoa koskevia kysymyksiä sitä vastoin tulkitaan hyvinkin kirjaimellisesti. Tai oikeampi muotoilu olisi, että mistä tahansa kysymyksestä voidaan tehdä tarvittaessa tasa-arvokysymys jos sitä halutaan vastustaa. Esim Sipilän hallituksen aikana julkisen sektorin sopeuttamistoimia tulkittiin joiden asiantuntijoiden toimesta perustuslain vastaisiksi, koska julkisella sektorilla työskentelee enemmän naisia. Vähintään joku saatanan selvitys olisi pitänyt tehdä vaikutuksista.

Mitä taas tulee ympäristönsuojeluun, niin toki tuollaiset seikkoja joilla voidaan työntekemistä rajoittaa voi olla, mutta pitää niidenkin olla asianmukaisesti kirjattu, että ne voivat mennä perustuslain edelle. Se että joku tekee työsopimuksen josta saa 15€ tunti yötyöstä ei ole minkään perustuslain vastainen, mutta silti yleissitovuus estää sen.

 

[Wiljami]

No jos lähdetään tuolta lopusta niin nimenomaan. Sehän pointti oli että perustuslaki on erittäin tulkinnallinen ja tuollainen tulkinta olisi mahdollinen. Nyt sitä ei tulkita noin, mutta tasa-arvoa koskevia kysymyksiä sitä vastoin tulkitaan hyvinkin kirjaimellisesti. Tai oikeampi muotoilu olisi, että mistä tahansa kysymyksestä tehdäön tarvittaessa tasa-arvokysymys jos sitä halutaan vastustaa. Esim Sipilän hallituksen aikana julkisen sektorin sopeuttamistoimia tulkittiin joiden asiantuntijoiden toimesta perustuslain vastaisiksi, koska julkisella sektorilla työskentelee enemmän naisia. Vähintään joku saatanan selvitys olisi pitänyt tehdä vaikutuksista.

Mitä taas tulee ympäristönsuojeluun, niin toki tuollaiset seikkoja oilla voidaan työntekemistä rajoittaa voi olla, mutta pitää niidenkin olla asianmukaisesti kirjattu, että ne voivat mennä perustuslain edelle. Se että joku tekee työsopimuksen josta saa 15€ tunti yötyöstä ei ole minkään perustuslain vastainen, mutta silti yleissitovuus estää sen.

Niin juu aivan, eli tulkinnanvara yhdistettynä tendenssiin tulkita eri osia eri painotuksilla oli pointtisi. Ymmärrän ja allekirjoitan. Perustuslaki taitaa olla sisäsyntyisesti vähän sellaista kymmenen käskyn tyylistä "olisi aika hienoa jos kaikki eläisivät ihmisiksi" -epistolaa, missä piirretään lavealla pensselillä niitä yleisiä toivetiloja hyvän elämän edellytyksiksi, missä tapauksessa tulkinnanvara tosiaan on yleensä suurta ja halutessaan on mahdollisuus tulkita laki myös ristiriitaiseksi.

 

[huhheijaa]

Olen huomannut laista sen, että sitä voidaan aina tulkita käytännössä siihen suuntaan mihin halutaan. Tämän vuoksihan myös Yhdysvaltojen korkeinta oikeuttakin pidetään poliittisena, vaikka ihan lakia ne ovat siellä tulkitsemassa.

Olen vähän tai aika paljon eri mieltä. Ongelmia aiheuttavat oikeasti lähinnä rajanvetotapaukset, joita on osuutena aika vähän, mutta joihin luonnollisesti keskitytään. Suurin osa rikoksista ainakaan ei taida oikeasti olla rajanvetokeissejä, ja selvissä tapauksissa meillä kyllä aika suoraan mennään lain mukaan. Rajanvetotapaukset ovat vaiketa, koska laki ei tietenkään voi soveltua täysin jokaiseen tapaukseen.

Jenkit ovat kirjaimellisesti tapaoikeudellinen maa, kun Suomi on säädösoikeudellinen. Eli meillä perustetaan asiat lakiin ja jenkeissä tapaan (käytännössä aikaisempiin oikeustapauksiin). Tapaoikeuksissa korkeimmat oikeudet siis käytännössä tekevät lakia, joten poliittiseksi mieltäminen on perusteltua. Säädösoikeuksissakin toki ratkaisuilla on väliä, mutta ero on aika merkittävä. Jenkkien tapa, missä supreme court järjestelmällisesti myös unohtaa, että ei saisi vaihtaa linjaa olisi myös Suomessa kohtuullisen lähellä laillisuusperiaatteen rikkomista(periaate on toki jenkeissäkin olemassa, mutta siksi ei kannattaisi antaa korkeimmalle oikeudellä käytännössä laintekovaltaa).

Schein on ideologisesti värittynyt professori. Hänen mielipiteensä painoarvo on aika olematon. Oikeuslähteenä oikeuskirjallisuus on sallittu oikeuslähde, joiden varaan on perusteltu käytännössä asioita, joita ei ole laissa säädetty. Ja tällöinkin kollektiivina eli yhden ihmisen mielipide on harvoin riittävä. Ei liene vaikea löytää ihmisiä, joiden näkemykset ovat Scheiniin nähden päinvastaisia. Vuorenpää nyt varmaan ainakin ihan periaattesta ei suostu olemaan Scheinin kanssa samaa mieltä.

Itse ketjuun, niin en oikein edes ymmärrä, mistä täällä on tarkoitus puhua. Sanotaan nyt sitten, että tuo perustuslain 18 § on ollut joskus perinkin ongelmallinen, kun parhaimpana päivänä sen katsottiin luovan työllistämisvelvoitteen valtiolle, mikä oli myös laissa (työllisyyslaki). Taisi muodostua 90-lamassa mahdottomaksi. Tuossa 18 § on myös nykyään iloiset kohdat "lain mukaan", "edistettävä" ja "pyrittävä". Tämä käytännössä tekee koko pykälästä aika rajatun vaikutuksiltaan ja mahdollistaa oikeilla laeilla asiasta säätämisen tarkemmin.

Perustuslaki on oikeasti huono laki käytettäväksi tuomioistuimissa, minkä takia siihen on huono vedota, minkä takia näihin vedotaan (onnistuneesti) lähinnä tapauksissa, joissa laki on puutteellinen. Perustuslain lähes kaikista pykälistä on muodostunut useita lakeja, jotka ovat paljon tarkempia ja lähes kaikissa perusoikeuksissa on kohta, että asiasta säädetään tarkemmin lailla. Suomessa on jossain määrin kuitenkin rajoitettu ihan tarpeesta lähes kaikkia perusoikeuksia ja yleisiä oikeusperiaatteita.

Mitä taas tulee perustuslakivaliokuntaan, niin aika paljon siellä kaatuu joka suuntaan meneviä alotteita.

Se että joku tekee työsopimuksen josta saa 15€ tunti yötyöstä ei ole minkään perustuslain vastainen, mutta silti yleissitovuus estää sen.

Sopimusten noudattamisesta yleisellä tasolla ei ole säädetty perustuslaissa, joten sopimuksia ei tuolla logiikalla muutenkaan tarvitse noudattaa, koska et riko perustuslakia?

 

[Swearengen]

Niin, Suomesta (kuten myös yleisesti Pohjois-Euroopasta) tosiaan puuttuu perustuslakituomioistuin. Ongelmana kuitenkin nimenomaan Suomen tapauksessa on se, että perustuslakia tulkitaan poliittisten suhdanteiden mukaan perustuslakivaliokunnassa, mitä taas käy neuvomaassa ties mitkä kommunistiprofessorit.

Lähinnä retorinen kysymys kuuluukin: Vaikka Suomessa olisi perustuslakituomioistuin, niin mikä takaisi senkään integriteetin tai ideologisen/poliittisen puolueettomuuden? Ketkä sinne valittaisiin ja miten?

 

[dana77]

Otetaan vielä kolmaskin erillinen kysymyksensä tähän keskusteluun, Suomessa vanhan perustuslain aikana hallituksen ei tarvinnut nauttia eduskunnan enemmistön luottamista, vaan ainoastaan presidentin luottamusta. Tällöin hallituksen kyky viedä läpi epäsuosittuja uudistuksia ja muutoksia oli luonnollisesti merkittävästi korkeampi kuin nyt. En voi sanoa, että olisin Kekkosen jälkeen nähnyt muutosta huonona (enkä edes Niinistön sooloiun korona-asioissa aikana) vaan pidin tätä jopa Koiviston aikana alkanutta kehitystä hänen suurimpina saavutuksinaan. Kuitenkin nyt populismin ja päätöksenteon kyvykkyyden rappeutumisen aikana muutos ei enää näyttäydy samalla tavalla hyvänä. Mitäs @mjr siihen sanoo?

 

[mjr]

Kuitenkin nyt populismin ja päätöksenteon kyvykkyyden rappeutumisen aikana muutos ei enää näyttäydy samalla tavalla hyvänä. Mitäs @mjr siihen sanoo?

No siis olihan Kekkosenkin aikaan parlamentarismi kohtuullisen selvästi kirjattu perustuslakiin, mutta Kekkosella vain oli de facto suhteeton valta-asema sisäpolitiikassa. Silloin valttikorttina oli eduskunnan hajottamisen ja uusien vaalien järjestämisen mahdollisuus sekä avainasema ulkopolitiikassa, kun piti hoitaa suhteita "itäiseen vaalipiiriin". Minusta juuri Koiviston maltilliset muutokset kitkivät pois mahdollisuuden uuteen Kekkoseen ja vasta uusi v. 2000 perustuslaki on aika sekasikiö, kun presidentiltä vietiin rutosti pois vaikutusmahdollisuuksia, mutta ei kuitenkaan siltikään kokonaan tehty virasta seremoniallista. Varmasti vahvempi presidentin asema, juuri Koiviston tekemillä rajoituksilla, helpottaisi hallitusten työtä, kun saisivat vahvaa sivustatukea presidentiltä. Nyt sitä ei ole saatavissa eikä v. 2000 perustuslaki näytä täysin onnistuneelta.

 

[ftr]

Suomessa on varsin yleinen tällainen omien pierujen haistelu-kulttuuri jossa todetaan ettei ne niin pahalle haise. Onhan se tietyllä tavalla hienoa, että ollaan ylpeitä omasta tekemisestä, mutta samalla se tarkoittaa ettei omia virheitä nähdä ja myönnetä.

Mitäs jos mietittäisiin sitä, että Suomen ongelmat johtuvat päätöksentekojärjestelmästä eli loppuviimein perustuslaista? Nostan nyt tässä esiin varsin erilaisia asioita kuin avausviestissä, mutta en nyt katso kaappaavani ketjua offtopiciin.

On varsin yleisesti tunnistettu tosiasia, että uudistusten läpivienti on mahdotonta hallituksissa jotka ovat laajapohjaisia ja heikkoja. Populismin nousun myötä taas aikalailla kaikki hallitukset ovat sellaisia. Kuitenkin yhtälailla selvää pitäisi olla, että uudistuksia tarvitaan. Vaikkei joku esim ideologiasta johtuen näkisi ongelmaa talouden katastrofaalisessa kehityksessä, niin luulisi että se miten Sotea on yritetty saada maaliin jo lähes vuosituhannen vaihteesta useammankin hallituksen toimesta eikä välttämättä onnistu nytkään paljastaisi ongelman. Entä jos hetki mietittäisiin, että mitä jos meidän järjestelmämme ei olekaan paras mahdollinen?

Länsimaissa on lukuisia demokratioita, jotka ovat järjestetty hieman toisin, mutta ne ovat silti varsin toimivia. Yhdysvaltojen vaalitapa onkin ollut pinnalla viime aikoina ja vaikka siinä on ilmeisiä ongelmia, niin Winner takes it all aikaansaa myös sen ettei vaalien voittaja ole samalla tavalla rampa ankka, kuin täällä, vaan voittajan ääni todellakin kuuluu päätöksenteossa. Ehkä näiden ääripäiden (Suomi todellakin on se toinen ääripää konsensuskaipuussaan) välillä on toimivia kompromisseja.

Joissakin Euroopan maissa on vaalikynnystä nostettu niin korkeaksi, että poliittinen kenttä ei pirstaloidu. En ole tämän mallin hyötyjä aiemmin ehkä täysimääräisesti ymmärtänyt vaan olen nähnyt sen vain epäreiluna esteenä uusille ajatuksille ja puolueille, mutta sekin kiistatta edistää päätöksentekoa. Sitten on blokki-ajattelua ja malleja, joissa puolueet avoimesti ennen vaaleja kertovat minkälaisella kokoonpanolla ja minkälaista politiikkaa he tulevat harjoittamaan voittaessaan vaalit ja äänestäjät voivat sitten vaihtoehtojen välillä valita. Tässä on jotain hyvää ja jotain huonoa.

Viimeisenä muttei vähäisimpänä on malli jossa vaalien voittajapuolue saa ylimääräisiä paikkoja valtiopäiville ja mahdollisesti toiseksi tullut myös samoin. Eli jos esim vaalivoittaja saa 40 paikkaa vaaleissa, niin järjestelmä voisi palkita voiton esim 25 lisäpaikalla eli heillä oli 65 paikkaa yhteensä ja näin paljon vanhempi mandaatti toteuttaa politiikkaansa. Toiseksi tullut voisi saada 10 paikkaa lisää. Olen joskus tätä mallia pitänyt jopa epädemokraattisena, eikä Suomessa vuosituhannen vaihteeseen asti sille ollut tarvetta, mutta nyt tämä umpisolmu pitäisi avata ja voisin itse olla tuohon valmis. Ei tarvittaisi niin paljoa takiasia ja huonoja kompromisseja, joilla vesitetään koko maata koskevia uudistuksia, vai mitä Vaasan keskussairaala?

Kannattaa muistaa, että kovin pienellä marginaalilla tehtyjen isojen päätösten läpivieminen voi johtaa tempoilevaan politiikkaan. Seuraavalla hallituksella on sitten vastaavasti valta tehdä täyskäännös ja toimia muutetaan neljän vuoden välein. En tätäkään näe kovin hyvänä tulevaisuuden visiona. Monissa asioissa (kuten veropolitiikasssa tai tuossa paljon vatkattu sotessa) nimenomaan pitkäjänteisyys on avainasia ja sen takia en pidä näitä kompromissihallituksia niin huonoina, vaikka päätöksenteko onkin välillä erittäin hidasta tai jopa olematonta.

 

[dana77]

Kannattaa muistaa, että kovin pienellä marginaalilla tehtyjen isojen päätösten läpivieminen voi johtaa tempoilevaan politiikkaan. Seuraavalla hallituksella on sitten vastaavasti valta tehdä täyskäännös ja toimia muutetaan neljän vuoden välein. En tätäkään näe kovin hyvänä tulevaisuuden visiona. Monissa asioissa (kuten veropolitiikasssa tai tuossa paljon vatkattu sotessa) nimenomaan pitkäjänteisyys on avainasia ja sen takia en pidä näitä kompromissihallituksia niin huonoina, vaikka päätöksenteko onkin välillä erittäin hidasta tai jopa olematonta.

Jos minä katson vaikka yhdysvaltoja ja sitä että siellä vallanvaihdos saattaa vaikuttaa veroprosenttiin suhteellisen selvästi, niin vaikea sitä on niin isona ongelmana nähdä sen rinnalla, että demokraattisesti valittu ei saa tehtyä päätöksiä joko ulkoparlamentaaristen syiden tai sitten lainsäädännön jäykkyyden takia.

 

[ftr]

Jos minä katson vaikka yhdysvaltoja ja sitä että siellä vallanvaihdos saattaa vaikuttaa veroprosenttiin suhteellisen selvästi, niin vaikea sitä on niin isona ongelmana nähdä sen rinnalla, että demokraattisesti valittu ei saa tehtyä päätöksiä joko ulkoparlamentaaristen syiden tai sitten lainsäädännön jäykkyyden takia.

Mutta ei sekään hyvältä vaikuta, jos esimerkiksi Pariisin ilmastosopimukseen sitoudutaan ja siitä erotaan neljän vuoden välein. Yritykset käsittääkseni nimenomaan toivovat verotukseen pitkäjänteisyyttä ja vakaata toimintaympäristöä toimintaansa ja tämä on nähty yhtenä Suomen eduista.

 

[dana77]

Mutta ei sekään hyvältä vaikuta, jos esimerkiksi Pariisin ilmastosopimukseen sitoudutaan ja siitä erotaan neljän vuoden välein. Yritykset käsittääkseni nimenomaan toivovat verotukseen pitkäjänteisyyttä ja vakaata toimintaympäristöä toimintaansa ja tämä on nähty yhtenä Suomen eduista.

Miksi se olisi jotenkin väärin, että pariisin ilmastosopimukseen kuulumisesta päätettäisiin demokraattisesti? Pitäisikö sen olla perustuslain tasoinen kysymys, eli liittymiseen olisi vaadittu 2/3 enemmistö?

Varmasti yritykset toivovat pitkäjänteisyyttä, mutta jos rinnalla on se että verotusta ei saada alunperinkään muotoitua järkeväksi, niin pienempi paha se poukkoilevuus on kuin se että se että systeemi on aina paska.

 

[ftr]

Miksi se olisi jotenkin väärin, että pariisin ilmastosopimukseen kuulumisesta päätettäisiin demokraattisesti? Pitäisikö sen olla perustuslain tasoinen kysymys, eli liittymiseen olisi vaadittu 2/3 enemmistö?

Varmasti yritykset toivovat pitkäjänteisyyttä, mutta jos rinnalla on se että verotusta ei saada alunperinkään muotoitua järkeväksi, niin pienempi paha se poukkoilevuus on kuin se että se että systeemi on aina paska.

Osassa noista sinun ehdottamistasihan demokratia ei varsinaisesti toteudu, kun isoin puolue saa lisäpaikkojen avulla enemmistön, vaikka suurin osa ihmisistä ei uudistuksia kannattaisikaan. Epäsuosituista uudistuksista oppositio sitten saa bensaa liekkeihin ja repii ne seuraavassa hallituksessa riekaleiksi valtaan päästessään. En kirjoittanut Pariisin ilmastosopimuksesta eroamisen ja liittymisen tai verojen jatkuvan noston ja laskun olevan väärin, vaan ettei se vaikuta mielestäni hyvältä. On tietysti makuasia, onko parempi, että systeemi on tasaisen paska vai niin poukkoileva, että toimintaympäristöön on mahdotonta sopeutua.