Suomen maajoukkueen paras saavutus arvokisoissa?

  • 6 091
  • 19

Suomen paras saavutus miesten jääkiekossa?


  • Äänestäjiä
    126
Suosikkijoukkue
Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
Palstan kestoaiheisiin kuuluu väittely Suomen miesten A-maajoukkueen parhaasta arvokisasaavutuksesta. Keskustelua ilman äänestystä voi käydä mm. tässä ketjussa.

Mikä on mielestäsi Suomen miesten maajoukkueen paras saavutus arvokisoissa kautta aikain?
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Suhteellisesti kovin on Kanada Cupin välieräpaikka 1991, sillä Suomi oli tuolloin vasta nouseva kiekkomaa. Tasuri Kanadaa vastaan kuulosti varmaanvarma utopistiselta kuin aikanaan Neuvostoliitto vastaan. Tietysti Neuvostoliitto oli 1991 sekaisin jne., mutta pyöritelläänhän Calgaryn NL-peliä jatkuvasti telkkarissa, vaikka CAN ja USA eivät parhailla miehillään pelanneet.

Torino on paras suoritus Suomen maajoukkueelta mutta ajattelinpa tuoda esiin Suomen hieman unohdetun urotyön.
 
Äänestyksen suhteen olin kahden vaiheilla. Torinon Olympialaisten ja Wold Cupin 2004 väliltä kallistun kuitenkin WC:n puolelle, koska pelit pelattiin pienessä kaukalossa, jossa suomalaisilla ei niin paljon menestystä ollut/ole edelleenkään.
 

Barcelona

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Tällä palstalla on kai ennekin ollut vastaava äänestys ja silloin tuli äänestettyä Torionon olympiahopeaa 2006. Mutta nyt meni ääni MM-95. Sen lisäksi että tuli mestaruus niin samalla kaadettiin "me ei ikinä voiteta mitään mestaruuttaa" menttaliteetti/peikko suomalaisesta jääkiekkosta.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Kysymyksenasettelussa on kompa, sillä World Cupeissa ei jaeta eikä voiteta mitään "hopeaa". Cup-turnausformaatissa palkitaan vain voittaja, joten Suomi ei voittanut mitään hopeamitaleita. Suomi vain sattui pääsemään turnauksen finaaliin häviämään sen. Kaikki jatkoon alkulohkosta -turnausformaatin takia finaalipaikkaan vaadittiin nihkeä puolivälierävoitto Saksasta ja yksi hyvä ottelu eli välierä Yhdysvaltoja vastaan. Eipä ollut kummoinenkaan saavutus, varsinkin kun siinä ei mitään oikeasti voitettu.

Torinossa sen sijaan jaettiin mitaleita, eli ne hopeamitalit. Muutenkin turnaus oli pidempi ja Suomi pelasi useita huippuotteluita kunnes sitten hävisi sen viimeisen ottelun. Tämän takia Torino 2006 ei ole suurin saavutus kuten eivät muutkaan olympiahopea/pronssimitalit, suurin on edelleen se ensimmäinen maailmanmestaruus 1995.

Torino 2006 on sen sijaan ykkössijalla "suurin yksittäinen vitutus suomalaisessa maajoukkuejääkiekkoilussa". Hyvänä kakkosena tulevat MM-kisat 1994 ja saman vuoden olympialaiset.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Vanha keskustelu ja äänestys samasta aiheesta, vuodelta 2010.
Leijonien suurin saavutus
Olen samaa mieltä kuin silloinkin, suurin saavutus ei todellakaan ole se että Suomi häviää olympiafinaalin Ruotsille pelaamalla alle oman tasonsa. Tuo on ehkäpä Leijonien paskin saavutus.
MM-95.
 
Suosikkijoukkue
Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
Kysymyksenasettelussa on kompa, sillä World Cupeissa ei jaeta eikä voiteta mitään "hopeaa".
Totta, hyvä pointti - kiitos korjauksesta! Olkoon nyt hopea kuitenkin tuossa äänestyksessä kakkossijan synonyyminä, kun vaihtoehtoja ei pysty jälkikäteen muuttamaan.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Harmi että äänestys koskee pelkästään miesten jääkiekkoa. Muuten sanoisin varmaankin 2016 U20-kisat.

-95 olin niin nuori vielä että en muista paljoakaan, mutta noissa junnukisoissa vielä kotikentillä pikkuleijonat tarjosi kyllä sellaista peliä, mitä oli mahtavaa katsoa.

Siitä samaa mieltä että nuo hopeamitalit ei oikein enää ole kummoisia saavutuksia. Tai olihan ne aikanaan, mutta nyt on tämän tähtiaallon myötä jo totuttautunut sen verran parempaan että ainoastaan kultamitalit on saavutuksia.
 

Haidekkeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kalpa, Jokipojat, Corey Perry
2011 maailmanmestaruus. Kisat olivat vuoden 95-kisoja kovatasoisemmat pelaajamateriaalin suhteen. Noita hopeita en oikein haluais laskea, varsinkin tuossa Torinon hopeasa on edelleen se ikävä sivumaku että Suomi suli JÄLLEEN loppuottelussa.
 

Notsip86

Jäsen
Torino 2006. Korkein sijoitus kovalaatuisimman olympiakiekon aikakaudella. Haastavan turnauskaavion kesyttäminen kertoo kaiken. Myös pelilaadullisesti silmiähivelevää katsottavaa. Pelin taso ei notkahtanut missään vaiheessa, eikä Suomi pelannut turnauksessa yhtään huonoa peliä.
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Torino 2006. Korkein sijoitus kovalaatuisimman olympiakiekon aikakaudella. Haastavan turnauskaavion kesyttäminen kertoo kaiken. Myös pelilaadullisesti silmiähivelevää katsottavaa. Pelin taso ei notkahtanut missään vaiheessa, eikä Suomi pelannut turnauksessa yhtään huonoa peliä.

Myös katkerin pettymys.
 

Jokeriarska

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Pelin taso ei notkahtanut missään vaiheessa, eikä Suomi pelannut turnauksessa yhtään huonoa peliä.

Paitsi sen loppuottelun. Numerollisesti toki niukka tappio, mutta muistini mukaan se ennen turhankin tuttu "käsijarru" päällä pelaaminen ja jännitys oli hallitseva.

Tämä viimeisin maailmanmestaruus oli kyllä taas yllätyksenä sellainen, josta vastaavaa joutunee hakemaan niinkin kaukaa kuin Lake Placidista 1980? Slovakia 2002? No jaa, en nyt sanoisi. Siellä kuitenkin oli mukana Satanit, Palffyt ja Bondrat jne. Saksa ja Sveitsi tietysti lähivuosien olympia- ja MM-hopeilla kovia suorittajia, mutta voitto on aina voitto.
 
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Kyllä minä pidän Torinon olympiahopeaa aivan ylivertaisena saavutuksena Suomalaisessa jääkiekkohistoriassa, kisassa mukana maailman silloiset parhaat kiekkoilijat. Matkalla kaatui Venäjää ja Kanadaa... Vaikka viimeinen peli tiukasti nyt hävittiinkin, on tuo silmissäni se paras saavutus.
 

Kipinä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalaiset
Mutta nyt meni ääni MM-95. Sen lisäksi että tuli mestaruus niin samalla kaadettiin "me ei ikinä voiteta mitään mestaruuttaa" menttaliteetti/peikko suomalaisesta jääkiekkosta.

Vähän vanha viesti, mutta itse olen aika eri mieltä. Seuraavaan mestaruuteen 16 vuotta ja väliin mahtui vain paljon katkeria tappioita ja yksi U20 mestaruus.

Nyt muutaman vuoden aikana, varmaan lähinnä tämän uuden sukupolven ansiosta ollaan kaadettu kyseinen peikko.
 
Vähän vanha viesti, mutta itse olen aika eri mieltä. Seuraavaan mestaruuteen 16 vuotta ja väliin mahtui vain paljon katkeria tappioita ja yksi U20 mestaruus.

Nyt muutaman vuoden aikana, varmaan lähinnä tämän uuden sukupolven ansiosta ollaan kaadettu kyseinen peikko.
Tästä samaa mieltä. Melkoinen tappiokierre alkoi ensimmäisen mestaruuden jälkeen ja aina hyydyttiin, kun olisi pitänyt esittää parastaan. Tähän lukeutuu muun muassa Torinon hävitty finaali. Esitys oli finaalissa kehno ja Suomelle tyypillinen finaalikyykky muuten hienon turnauksen päätteeksi.

Hienoin leijonahetki itselleni on nuorten maailmanmestaruus vuodelta 2016. Melkoista ilotulitusta Suomelta kotikentällä ja aina noustiin rinnalle ja ohi. Jopa maalintekokarkelot voitettiin. Tunnelma hallissa oli uskomaton ja paras, mitä olen livenä kokenut.
 

Barcelona

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Vähän vanha viesti, mutta itse olen aika eri mieltä.
Senkus olet ihan rauhassa, mä taas olen edelleen samaa mieltä. Kattelin tossa hiljattain sen 95-leffan ja siitä muistu mieleen ne ajat. Siinä oli ne pari hahmoa jotka just hoki sitä "me ei ikinä voiteta ikinä mitään" johon pystyin samastumaan. Olin itseasiassa unohtanut sen miten syvä ja katkera fiilis toi oli. Vaikka seuravaan mestaruuteen meni se 16 vuotta niin ihan samaa epäuskoa ei enää ollut koska aina siellä takaraivossa kuitenkin kummitteli kuitenkin se 95 nevör forget. Sitten kun vielä miettii minkälaisen buustin 95 antoi suomalaiselle jääkiekolle niin ei ole kahta sanaa mikä on tässä suhteessa merkittävin Leijonien suoritus.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös