Suomen kilpailukyky

[erku]

Viime aikoina on paljon puhuttu Suomen kansainvälisestä kilpailukyvystä. Oikeastaan kaikissa kansainvälisissä tutkimuksissa Suomen kilpailukyky on aina ihan maailman eliittiä, eli sinällään kaiken pitäisi olla kohdallaan. Kuitenkin Suomeen kohdistuu tällä hetkellä hämmentävän investointeja ja entisetkin työpaikat siirtyvät Aasiaan. Tällä hetkellä Suomessa taitaa olla noin 100 000 teollista työpaikkaa vähemmän kuin mitä oli ennen syksyllä 2008 alkanutta lamaa.

Suomen vahvuuksia ovat eittämättä korkea koulutustaso ja luotettava maine. Yhteiskuntamme on myös erittäin vakaa. Heikkouksina voidaan pitää syrjäistä sijaintia ja kylmää ilmastoa. Nämä ovat asioita, joita ei voi muuttaa ja niiden kanssa on vain opittava elämään. Muina ongelmina on pidetty korkeaa verotusta ja kallista työvoimaa. Kuitenkin muihin EU-maihin verrattuna Suomen keskimääräinen palkkataso on uusimpien tutkimusten varsin kohtuullinen. Saksassa ja etenkin Ruotsissa työvoiman hinta on selkeästi Suomea korkeampi. Myös palkkojen sivukulut ovat Suomessa matalammat kuin EU-alueella keskimäärin. Tässä Ylen uutinen liittyen palkkatasoihin EU-alueella: Suomalaisen työ vasta kahdeksanneksi kalleinta EU:ssa | Yle Uutiset | yle.fi

Verotuksen suhteen on selvää, että Suomi ei ole mikään veroparatiisi. Toisaalta Suomen osinko- ja yhteisöverot ovat varsin kilpailukykyisiä lähimpiin verrokkimaihin verrattuna. Itse asiassa esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa taitaa olla lähes tulkoon kaikki mahdolliset verot korkeampia kuin Suomessa.

Nyt kysyisinkin arvon palstatovereilta mielipiteitä siihen, miksi Suomeen ei investoida. Mikä mättää meidän kilpailukykymme suhteen? Mikä on syynä siihen, että Ruotsin taloudella pyyhkii varsin hyvin, mutta Suomi konttaa? Vaikka Ruotsissa kuitenkin on korkeampi verotus ja kalliimpi työvoima. Ja siellä on vieläpä oma valuutta toisin kuin Suomessa.

 

[julle-jr]

Mites palkat Suomessa suhteutuvat muihin EU-maihin, jos verrataan esim insinöörejä keskenään? Minulla on sellainen kuvitelma, että esim. meidän firmassa saksalaiset insinöörit ansaitsevat jonkin verran paremmin kuin suomalaiset. En tiedä onko tämä totta, mutta vähän on välillä tullut sellainen fiilis, että Suomessa perusduunariporras ansaitsee melko hyvin. Ja kun esimerkiksi teollisuuden työpaikoista ja investoinneista puhutaan, niihinhän liittyvät läheisesti juuri työntekijäportaan palkkakustannukset.

 

[Kimmo_Ahteri]

Mulla joskus alitajunta miettii samaa että miksi Suomeen ei investoida jos täällä on paras kilpailukyky ja kuitenkin lähialueiden vertailussa kohtuulliset työvoimakustannukset sekä työnantajan kustannuksia on pyritty laskemaan viime vuosina. Mutta voisiko johtua siitä että Suomen kilpailukyky on kovaa valttia ns. perusteollisuuden parissa esim puu- ja paperiteollisuudessa? Valitettavasti näille tuotteille ei tällä hetkellä ole kasvavaa kysyntää lähimarkkinoilla ja tuotteiden rahtaaminen tulee kalliimmaksi kuin valmistaminen paikan päällä kehittyvillä markkinoilla. Tulevaisuuskaan ei näytä hyvältä ym. aloille ja sieltä tuskin on luvassa merkittävää tuotannonlisäystä lähivuosina.

Ydinvoimalahankkeet (1-2kpl) ovat maan mittakaavassa isoja investointeja, kunhan ne jossain vaiheessa pääsevät kunnolla alkamaan. Tosin työvoimaalla yli puolet taitaa olla muita kuin suomalaisia mutta ovat hankkeet toteutuessaan pienoinen potku maan taloudelle.

 

[Stonewall]

En pysty edes kuvittelemaan miten kilpailukykyämme voitaisiin parantaa. Tietenkin purkamalla pahimmat viimeaikaiset piiperryspäätökset, mutta tämä tuskin tapahtuu. Kun maailmalla tuotetaan energiaa 10USD/MWh, niin meillä energian hintaa on nostettu monin tavoin mm. panostamalla tuulipöljyyteen ja ajammalla alas turvetuotanto. Perseestähän tämä on, mutta minkäs tees kun pöliät luulevat edistävänsä luonnonsuojelua. Tosiasiassa energiantuotannossa on siirrytty takaisin kivihiileen, jonka hinnan esim kuntien kaukolämmpöä tuottavat yhtiöt pystyvät vielä jotenkin kestämään. Eli päästöt vain kasvavat tämän tuulipöljyyden suosimisen takia.
Samaan aikaan polttoaineiden verotusta on kasvatettu, niin ettei mikään maantiekuljetus kestä vertailua muuhun maailmaan. Sitten vielä Itämeren rikkidirektiivi päälle, ja merikuljetusten hintakin karkaa käsistä globaaliin kilpailuun verrattuna. Äänestäkää lisää piipertäjiä, niin muutaman vuoden päästä ei ole koko maassa jäljellä kuin se viimeinen joka samuttaa valot.

Euroopan mitassa yhteisöveron pienentäminen saattaa auttaa jotain. Mutta käytännössä ei millään tarpeeksi. Huonolta näyttää. Pitäisi saada tulovirrat kasvamaan esim. nopeuttamalla halvan energian (=ydinvoiman) investointeja. Kotimaisen kaivosyhtiön perustaminen ja kaivosinvestointien nopeuttaminen voisivat tuoda rahaa, niin että yrittämisen verotusta voitaisiin lisää höllentää. Mutta todellisuudessa aika vaikeaa on seuraavat pari vuosikymmentä.

 

[Tadu]

Mites palkat Suomessa suhteutuvat muihin EU-maihin, jos verrataan esim insinöörejä keskenään? Minulla on sellainen kuvitelma, että esim. meidän firmassa saksalaiset insinöörit ansaitsevat jonkin verran paremmin kuin suomalaiset. En tiedä onko tämä totta, mutta vähän on välillä tullut sellainen fiilis, että Suomessa perusduunariporras ansaitsee melko hyvin. Ja kun esimerkiksi teollisuuden työpaikoista ja investoinneista puhutaan, niihinhän liittyvät läheisesti juuri työntekijäportaan palkkakustannukset.

Teollisuudessa työskentelevien ostovoima on EU-maiden tasolla melko korkeaa, sillä Suomessa on paljon vientipitoista perusteollisuutta, jossa palkkataso on korkea. Keskimääräisesti kuitenkin suomalaisten koulutettujen toimihenkilöiden ostovoima on EU-maiden tasolla todella matala.

 

[msg]

Nyt kysyisinkin arvon palstatovereilta mielipiteitä siihen, miksi Suomeen ei investoida. Mikä mättää meidän kilpailukykymme suhteen? Mikä on syynä siihen, että Ruotsin taloudella pyyhkii varsin hyvin, mutta Suomi konttaa? Vaikka Ruotsissa kuitenkin on korkeampi verotus ja kalliimpi työvoima. Ja siellä on vieläpä oma valuutta toisin kuin Suomessa.

Kukapa sitä nyt viitsisi tänne yrittäjävihamielisten änkyröiden maahan sijoittaa? Eihän täällä saa haluta sijoitetulle pääomalle tuottoa ja jos sitä kuitenkin vähääkään saa, niin se pitäisi antaa veroina pohjattomaan taskuun kakun jakajille jaettavaksi.
Ja eikös tällainen toiseen maahan investoiminen on sitä globalisaatiota, joka tässä maassa tuntuu olevan paiseruttoon verrattava vitsaus?

 

[Alfred E Neuman]

Tiedän yhden suuren tietotekniikka-alan yrityksen, joka hiljattain etsiskeli sijoituspaikkaa eräälle yksikölleen. Vaihtoehdot olivat Euroopassa Britannia, Belgia, Pohjoismaista joku, ja Bulgaria.

Pohjoismaat ja Belgia jäivät kilpailusta jo heti alkumetreillä, syynä ammattiliittojen liiallinen vaikuttaminen (ts. työntekijästä ei pääse eroon sitten millään), joten jäljelle jäi Britannia ja Bulgaria.

Britanniaa puoltaa Lontoon globaali asema, ja Bulgariaa taas alhaiset työvoimakustannukset.

En tiedä tapauksen lopputulosta. Ehkä tuossa on jotain pointtiakin. Yrityksethän haluaa kaikkea mahdollisimman halvalla, joten on ihan ymmärrettävää, että etsivät sellaisen paikan jossa voivat vapaasti mellastaa. Kenen etu tämä sitten on, on sitten toisen aiheen keskustelu.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Suomeen investointeja harkisevat toimivat näkevät yleensä maan vahvuustekijöinä mm. seuraavia seikkoja:

- kohtalaisen laadukas infrastruktuuri
- edullinen maan ja toimitilojen hintataso
- rauhallinen geopoliittinen tilanne / näkymät (Venäjä toki jonkinlaisena epävarmuustekijänä joskin usein plussana suurten potentiaalisten markkinoidensa vuoksi)
- joissakin tapauksissa vakaa maaperä ja jopa ilmasto
- korkeasti koulutetun työvoiman hyvä saatavuus ja erityisesti sen edullinen kustannustaso verrattuna moniin kilpaileviin maihin.
- valtio tukee kohtalaisen hyvin tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä edesauttaa ulkomaisten investointien tekemistä (toki moni muu maa tekee samaa ja jotkut vielä selvästi Suomea tarmokkaammin)

Suomen varjopuolia taas ovat tyypillisesti mm. seuraavat:

- matalasti koulutetun / kouluttamattoman työvoiman ylisuuret palkat ja tästä johtuva kustannustaso
- huonojen ja tarpeettomien työntekijöiden irtisanominen on vaikeaa
- ay-liikkeellä suurenpuoleinen vaikutusvalta asioihin sekä rettelöintitaipumus
- etäinen sijainti ja maan sisäiset pitkät etäisyydet
- kieli pienin varauksin (joskin suomalaiset puhuvat yleisesti englantia)
- muutamia aloja lukuun ottamatta ei synergiaa tuovia bisnesklustereita/hubeja
- isotuloisten ammattilaisten tuloverotus ei ole kovin kilpailukykyisellä tasolla, vaikea houkutella osaajia ulkomailta
- suuri osa vuodesta eletään kylmässä ja pimeässä, vaikea houkutella osaajia ulkomailta
- ruoka ja muutamat muut hyödykkeet kovin kalliita, ei ainakaan helpota osaajien saamista ulkomailta

 

[paki77]

- isotuloisten ammattilaisten tuloverotus ei ole kovin kilpailukykyisellä tasolla, vaikea houkutella osaajia ulkomailta

Kokonaisuudessaan hyvä tiivistys aiheesta, mutta eikös Suomessa ole jokin erillinen käytäntö, jolla noiden huippuosaajien verotusta lasketaan? Muistaakseni esim. Elop maksaa veroja huomattavasti suomalaista kollegaansa vähemmän, joten olen ollut siinä käsityksessä että tämän suhteen Suomella ei ole kilpailukykyongelmaa. Lisäksi yleensäkin Suomen ansiotuloveron tasoa on tapana liioitella. Kun vertaa jonkun Ranskan ryöstöverotukseen, niin täällä on oikein kilpailykykyinen verotus. Toki Suomessa ei ole mahdollistaa pitää mitään Venäjän tai Viron tasolla olevaa ansiotuloveroa, mutta kilpailyky Pohjoismaiseen tasoon verrattuna on hyvä.

 

[erku]

Suomen varjopuolia taas ovat tyypillisesti mm. seuraavat:

- huonojen ja tarpeettomien työntekijöiden irtisanominen on vaikeaa

Onko oikeasti näin? Itse olen ainakin käsittänyt niin, että Suomessa on kohtuullisen helppoa irtisanoa ihmisiä tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin vedoten. Monessa muussa Euroopan maassa yrityksillä on selkeästi enemmän velvollisuuksia työntekijän irtisanomisen yhteydessä. Vaikkapa Saksassa ja Ranskassa yt-neuvottelut ovat huomattavasti monimutkaisemmat ja pidemmät kuin Suomessa.

Sen lisäksi työvoiman irtisanominen on kansainvälisille yrityksille Suomessa aika paljon halvempaa kuin Keski- tai Etelä-Euroopassa. Hyvä esimerkki tähän lienee Nokian irtisanomiset Bochum vs. Salo. Bochumissa eropaketin suuruus taisi olla noin kaksinkertainen Saloon verrattuna ja sen lisäksi muut edut olivat Saksassa vielä paremmat irtisanottavalle työntekijälle. Irtisanomisen edullisuuden lisäksi Suomessa on työnantajan näkövinkkelistä hyvä se tilanne, että täällä työntekijän lomauttaminen on tarvittaessa helpompaa kuin muissa EU-maissa

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Kokonaisuudessaan hyvä tiivistys aiheesta, mutta eikös Suomessa ole jokin erillinen käytäntö, jolla noiden huippuosaajien verotusta lasketaan? Muistaakseni esim. Elop maksaa veroja huomattavasti suomalaista kollegaansa vähemmän, joten olen ollut siinä käsityksessä että tämän suhteen Suomella ei ole kilpailukykyongelmaa. Lisäksi yleensäkin Suomen ansiotuloveron tasoa on tapana liioitella. Kun vertaa jonkun Ranskan ryöstöverotukseen, niin täällä on oikein kilpailykykyinen verotus. Toki Suomessa ei ole mahdollistaa pitää mitään Venäjän tai Viron tasolla olevaa ansiotuloveroa, mutta kilpailyky Pohjoismaiseen tasoon verrattuna on hyvä.

Käsittääkseni isopalkkaisimmilla ulkkarijohtajilla on mahdollisuus maksaa tuloistaan jotakin kiinteää (sinänsä ymmärtääkseni korkeahkoa) lähdeveroa, mikäli bruttopalkka on riittävän suuri. En tiedä missä nuo rajat menevät enkä käy niitä nyt selvittämään, mutta palkan pitää oletettavasti olla suht iso jotta nuo pykälät tulevat voimaan. Käytäntö ei ymmärtääkseni koske ns. tavallista diplomi-insinööriä tai muita johtoryhmiin kuulumattomia huippuosaajia.

Ei Virossakaan pitäisi olla "mahdollista" soveltaa suht alhaista kiinteää tuloveroprosenttia, mutta niinpä vain homma pelaa siellä. Venäjä on tietysti eri asia, mutta toki 13% kiinteä tuloverotus kuulostaa monesta suomalaisesta vallan mukavalta, jos bruttotulot ovat vaikka 5000 e/kk tai tätä isommat.

 

[Tadu]

Käsittääkseni isopalkkaisimmilla ulkkarijohtajilla on mahdollisuus maksaa tuloistaan jotakin kiinteää (sinänsä ymmärtääkseni korkeahkoa) lähdeveroa, mikäli bruttopalkka on riittävän suuri. En tiedä missä nuo rajat menevät enkä käy niitä nyt selvittämään, mutta palkan pitää oletettavasti olla suht iso jotta nuo pykälät tulevat voimaan. Käytäntö ei ymmärtääkseni koske ns. tavallista diplomi-insinööriä tai muita johtoryhmiin kuulumattomia huippuosaajia.

Ei tämä nyt käsittääkseni näin mene. Lähdevero-% on 35 % ja sitä voidaan käyttää jos ulkomaalainen on Suomessa töissä alle 6 kuukautta. Esimerkiksi ulkomaalaisia rakennusmiehiä verotetaan yleensä lähdeverollisesti.

mol.fi

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Onko oikeasti näin? Itse olen ainakin käsittänyt niin, että Suomessa on kohtuullisen helppoa irtisanoa ihmisiä tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin vedoten. Monessa muussa Euroopan maassa yrityksillä on selkeästi enemmän velvollisuuksia työntekijän irtisanomisen yhteydessä. Vaikkapa Saksassa ja Ranskassa yt-neuvottelut ovat huomattavasti monimutkaisemmat ja pidemmät kuin Suomessa.

Tuota voi jokainen investoiva yritys miettiä omalla kohdallaan koskien niitä maita jotka ovat vaihtoehtoina. Tietysti investoiminen on monimuuttujapeliä, jossa eri osatekijöiden painoarvot vaihtelevat tapauskohtaisesti todella paljon. Jos kyse on kovin työvoimavaltaisesta toiminnasta, niin tietysti työvoiman saatavuus ja hinta ovat erityisen tärkeitä asioita. Tällöin merkitystä on myös sillä kuinka helppoa tai vaikeaa työntekijöiden irtisanominen tarvittaessa on, sekä sillä kuinka herkästi ammattiyhdistysväki ja viranomaiset ym. ovat heittämässä eri tilanteissa kapuloita rattaisiin.

Aina löytyy verrokkimaita joissa yksi osatekijä on vieläkin hankalampi kuin Suomessa. Tällä ei tarvitse olla merkitystä. Investoijan kannalta olennaista ymmärtää, mihin maahan investoiminen on oman casen kohdalla kulloinkin suotuisinta. Ja jos Suomea verrataan vaikkapa Venäjään tai etenkin melkein mihin tahansa Aasian maahan, niin työntekijän irtisanominen näyttääkin yhtäkkiä perin hankalalta. Onko tämä sitten objektiivisesti ottaen "hyvä" vai "huono" asia, se on jo toinen tarina. Tarkastelen tässä asiaa vain investoinnin tekemisen näkökulmasta.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Ei tämä nyt käsittääkseni näin mene. Lähdevero-% on 35 % ja sitä voidaan käyttää jos ulkomaalainen on Suomessa töissä alle 6 kuukautta. Esimerkiksi ulkomaalaisia rakennusmiehiä verotetaan yleensä lähdeverollisesti.

mol.fi

Verohallinnon sivuilta löytyy lisätietoa avainhenkilöiden verotuksesta. Tämä koskee myös yli 6 kk Suomessa työskenteleviä henkilöitä. Näköjään 35 pinnan lähdevero on edellytysten täyttyessä mahdollinen.

 

[Tadu]

Verohallinnon sivuilta löytyy lisätietoa avainhenkilöiden verotuksesta. Tämä koskee myös yli 6 kk Suomessa työskenteleviä henkilöitä. Näköjään 35 pinnan lähdevero on edellytysten täyttyessä mahdollinen.

Kappas vaan. Hienoa oppia uutta. Kiitos.

 

[erku]

Aina löytyy verrokkimaita joissa yksi osatekijä on vieläkin hankalampi kuin Suomessa. Tällä ei tarvitse olla merkitystä. Investoijan kannalta olennaista ymmärtää, mihin maahan investoiminen on oman casen kohdalla kulloinkin suotuisinta. Ja jos Suomea verrataan vaikkapa Venäjään tai etenkin melkein mihin tahansa Aasian maahan, niin työntekijän irtisanominen näyttääkin yhtäkkiä perin hankalalta. Onko tämä sitten objektiivisesti ottaen "hyvä" vai "huono" asia, se on jo toinen tarina. Tarkastelen tässä asiaa vain investoinnin tekemisen näkökulmasta.

Omasta mielestäni on järkevintä Suomen kilpailukykyä arvioidessa käyttää verrokkina niitä maita, joissa yhteiskunta on kutakuinkin samanlainen kuin Suomessa. Tällaisia maita ovat lähinnä vaikkapa Ruotsi, Tanska, Saksa, Ranska, Itävalta, Hollanti ja Britannia. Nämä ovat niitä maita, joiden kanssa me nähdäkseni kilpaillaan investoinneista. On päivänselvää, että suomalaisen työvoiman hinta on paljon kalliimpaa kuin Kiinassa, Intiassa, Bulgariassa tai Romaniassa. Samoin verotus on varmasti raskaampaa kuin näissä edellämainituissa valtioissa. Mutta ei Suomi nähdäkseni varsinaisesti kilpaile näiden maiden kanssa. Tai en ainakaan itse haluaisikaan edes sitä, että Suomen kilpailukyky palkkatasossa olisi Romanian tai Bulgarian tasolla.

 

[Gentleman]

Minusta isoin ongelma Suomen kilpailukyvylle on tämä etäisyys asiakkaista. Olisi melkoinen valtti jos logistiset yhteydet esimerkiksi jäämerelle olisivat kunnossa ja tavara kulkisi Venäjän rajan yli sujuvasti.

Onhan täällä osaamista niin duunari kuin insinööritasolla ja energia vielä kohtuullisen hintaista. Maa on melko vakaa ja turvallinen ja korruptiokin vähäistä. Ne eivät ole ongelma, eikä palkkataso.

Mutta onko Suomella mahdollisuuksia kilpailla massatuotannossa tai perustuotteissa? Ei ole.

Onko erityisosaamista isoilla aloilla? Energia? Metsä? Metalli? Kemia? Noh, jotain on. Mutta Suomessa esimerkiksi energia alalla on keskinäistä kinastelua turhan paljon. Toiset tekevät kaikkensa kampittaakseen ydinvoimaa, toiset taas tuulivoimaa, aurinko/aaltovoimien testaaminen ja kehittäminen Suomessa on erittäin haastavaa jne.

Suomi kaipaa yhtenäisyyttä, ei kuoppien kaivamista.

 

[Vaughan]

Suomeen investointeja harkisevat toimivat näkevät yleensä maan vahvuustekijöinä mm. seuraavia seikkoja:

Olen pääpiirteiltää samaa mieltä yhteenvedosta. Mutta tilanne lienee kaikkien kohtien osalta saman suuntainen myös Ruotsissa, joka ymmärtääkseni houkuttelee Suomea enemmän kansainvälisiä sijoituksia?

Osaselittäjänä taitaa olla ihan puhdas maantiede: jos Lontoon Citystä tiiraillaan Pohjois-Eurooppaa, niin katse osuu ihan kirjaimellisesti ensin Hollantiin, sitten Tanskaan, sen jälkeen Ruotsiin ja vasta viimeiseksi Suomeen. Lisäksi Hollanti ja Tanska ovat jo tehneet omat peliliikkeensä yritystoiminnan houkuttelemiseksi.

Ensimmäisen viestin linkitetyssä uutisessa verrataan ensin yleistä yksityisen sektorin palkkatasoa ja toiseksi teollisuuden. Työpaikkojen näkökulmasta tärkeämpää olisi verrata palveluammattien kustannustasoa. Ei tarvita kovin kummoista päättelykykyä, kun ymmärtää, että jos Saksassa yleinen henkilöstökustannusten taso on sama kuin Suomessa, ja teollisuudessa korkeampi, niin silloin jossain muualla sen on oltava alhaisempi. Veikkaan että Suomessa on muita korkeampi työn hinta työllisyyden kannalta tärkeällä palvelusektorilla.

Kansantalouden kannalta tärkeän viennin näkökulmasta teollisuustyö ei ehkä ole enää tärkein vertailukohta. Tuskin Suomeen kovin paljon uusia ulkomaalaisia teollisuusinvestointeja saadaan tulevaisuudessakaan, vaikka seistäisiin päällämme ja väännettäisiin yhteiskuntaa kuinka yritysmyönteiseksi tahansa.

Vaikka Nokia-klusteri vähän yskiikin, niin viennin tulevaisuus lienee silti tietointensiivisillä aloilla. Tällöin puhutaan ennenkaikkea erittäin korkean jalostusarvon tuotteista tai sitten vientikelpoisista palveluista (en edes tiedä onko Angry Birds "tuote" vai "palvelu"?)

Tulevaisuuden Suomen työelämä jakautunee entistä selkeämmin kahtia: meillä tulee olemaan erittäin vaativan osaamisen ja korkean koulutuksen työpaikkoja, ja sitten kaupan ja palveluiden työpaikkoja (joista toki osa on vaativiakin). Jos työ on niin yksinkertaista että siitä selviää kouluttamaton kiinalainen, niin silloin sen myös tekee kouluttamaton kiinalainen. Sen tyyppiset suorittavan työn duunit eivät täällä säily oli palkkataso sitten mitä tahansa. Ongelma siis on, että meiltä häviävät joka tapauksessa yksinkertaiset työt, joista on ennen tienannut suhteellisen hyvin koska, työnantaja on ollut pääomavaltainen vientiyritys... Mutta tämä lipeää jo aiheesta!

Kilpailukyvyn kannalta olennaista on, että niitä yrityksiä ja toimialoja, jotka vielä pystyvät toimimaan kannattavasti Suomen "kokonaisvaltaisissa olosuhteissa" ei ajeta pois väärillä poliittisilla valinnoin. Ja ehkä jopa onnistuttaisiin lisäämään yritysten määrää - mutta se olisi jo kovin optimistista...

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Omasta mielestäni on järkevintä Suomen kilpailukykyä arvioidessa käyttää verrokkina niitä maita, joissa yhteiskunta on kutakuinkin samanlainen kuin Suomessa. Tällaisia maita ovat lähinnä vaikkapa Ruotsi, Tanska, Saksa, Ranska, Itävalta, Hollanti ja Britannia. Nämä ovat niitä maita, joiden kanssa me nähdäkseni kilpaillaan investoinneista. On päivänselvää, että suomalaisen työvoiman hinta on paljon kalliimpaa kuin Kiinassa, Intiassa, Bulgariassa tai Romaniassa. Samoin verotus on varmasti raskaampaa kuin näissä edellämainituissa valtioissa. Mutta ei Suomi nähdäkseni varsinaisesti kilpaile näiden maiden kanssa. Tai en ainakaan itse haluaisikaan edes sitä, että Suomen kilpailukyky palkkatasossa olisi Romanian tai Bulgarian tasolla.

Tuo kaikki riippuu täysin casesta. Suomea voi olla jossakin tapauksessa täysin relevanttia verrata Ruotsiin, toisessa tilanteessa Liettuaan ja Puolaan ja kolmannessa vaikkapa Romaniaan. Ja niin edelleen. Jollakin tapaa samanlaisiin yhteiskuntiin vertaaminen ei välttämättä ole investoinnin (ja varsinkaan tuotannontekijöiden uudelleenlokalisointien) näkökulmasta relevanttia.

Tietysti esimeriksi palkansaajina tai etujärjestöjen edustajina ihmisten on erittäin luontevaa hakea benchmarkia maista, joihin rinnastuksen tekeminen koetaan mielekkääksi. Tämä asetelma on kuitenkin hyvin erilainen kuin tilanne, jossa investointia harkitseva punnitsee eri maiden olosuhteita.

Romanian ja Bulgarian kilpailukyky perustuu aivan toisenlaisiin olosuhteisiin ja vahvuuksiin kuin Suomen kilpailukyky. Suomi on käyttänyt todella paljon panostuksia koko väestön kouluttamiseen, ja tämän seurauksena me emme voi mitenkään positioida itseämme romanialaisten ja bulgaarien kanssa samaan palkkakategoriaan. Meidän ei kannata. Näin joutuisimme tekemään, jos haluaisimme Suomeen suuret määrät kouluttamattomille tai vähän koulutetuille soveltuvia työpaikkoja esimerkiksi kokoonpanevassa teollisuudessa. Tällaiset työpaikat meiltä ovat etunenässä hävinneetkin, ja kehityksen suunta ei näytä olevan muuttumassa. On joko niin että Suomen pitää entistä voimakkaammin erikoistua huippuosaamiseen ja panostaa koulutukseen sekä tutkimukseen & kehitykseen, tai sitten lasketaan lattiatason työntekijöiden palkkoja ihan helvetisti. Jälkimmäisessä emme pysty kuitenkaa kilpailemaan millään järkevällä aikavälillä halpamaiden kanssa, joten tuo tie olisi aika äkkiä loppuun kuljettu.

 

[julle-jr]

Kokonaisuudessaan hyvä tiivistys aiheesta, mutta eikös Suomessa ole jokin erillinen käytäntö, jolla noiden huippuosaajien verotusta lasketaan? Muistaakseni esim. Elop maksaa veroja huomattavasti suomalaista kollegaansa vähemmän, joten olen ollut siinä käsityksessä että tämän suhteen Suomella ei ole kilpailukykyongelmaa.

Huippuosaajalla tarkoitettaneen ihan muuta kuin jotain toimitusjohtajaa. Kuten tuli esille, asiantuntijaportaan palkat eivät ole kilpailukykyisiä. Kärjistettynä voidaan sanoa, että Suomessa kaikki tienaavat saman verran. Tällaisessa maassa ei kannata panostaa teolliseen tuotantoon, eikä siihen liittyviä investointeja näin ollen tule. Täällä kannattaa em. syistä tuottaa esim. asiantuntiojatyötä, mutta eihän sellainen massoja työllistä.