Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

  • 243 757
  • 3 364

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Joskus tekisi mieli kysyä näiltä "etnonationalisteilta", että mikäli sattuisin hankkimaan jälkikasvua vaikkapa korealaisen tai brasilialaisen naisen kanssa, ovatko lapseni heidän silmissään "riittävän suomalaisia", olettaen siis että ovat täällä kasvaneet? Missä menee "oikean suomalaisuuden" raja?
Joskus tekisi myös mieli kysyä "liberaalilta", miksi asiallinen keskustelu Suomen demografisen tilan parantamisesta johtaa edes hupimielessä ja känniheitoissa uhriutumiseen, josta yllä on kyse. Keskustelussa ei noussut esille minkäänlaisia kovia toimia, joista vasemmistohallitukset Tanskassa ja Ruotsissakin osin toteuttavat.

Sen sijaan esille nousi humanitaarisen maahanmuuton ongelmat, jotka ovat faktaa ja kasvaessaan vakavia. Siksi maahanmuuton tulee olla valikoivaa ja toimeentulotuen asteittain vastikkeellista. Asia, josta myös Marin ja muutkin demarit ovat jossain vaiheessa puhuneet.

Suomalaisuuden raja menee Suomen kansalaisuudessa. Mielestäni niin selvä asia kuin voi olla.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Mielenkiintoisesti samaan kuin minä, muuttosuunnan osittaiseen kääntämiseen osaratkaisuna demografiselle tilanteellemme, päätyy Mika Aaltola turvallisuuspolitiikan kautta.

"Itä- ja Pohjois-Suomen alueisiin täytyisi sijoittaa taloudellisesti aiempaa enemmän, jotta Suomi näyttäytyisi vahvana ja elinvoimaisena kokonaisuutena. Hänen mukaansa muissakin Nato-maissa on kehitetty tiettyjen alueiden sotilaallista infrastruktuuria. Emme voi päästää itäisiä raja-alueita näivettymään".

Tottahan tämä ja samalla tuemme korkeampaa syntyvyyttä.

 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Joskus tekisi myös mieli kysyä "liberaalilta", miksi asiallinen keskustelu Suomen demografisen tilan parantamisesta johtaa edes hupimielessä ja känniheitoissa uhriutumiseen, josta yllä on kyse. Keskustelussa ei noussut esille minkäänlaisia kovia toimia, joista vasemmistohallitukset Tanskassa ja Ruotsissakin osin toteuttavat.

Sen sijaan esille nousi humanitaarisen maahanmuuton ongelmat, jotka ovat faktaa ja kasvaessaan vakavia. Siksi maahanmuuton tulee olla valikoivaa ja toimeentulotuen asteittain vastikkeellista. Asia, josta myös Marin ja muutkin demarit ovat jossain vaiheessa puhuneet.

Suomalaisuuden raja menee Suomen kansalaisuudessa. Mielestäni niin selvä asia kuin voi olla.
Ymmärrän pointtisi, mutta olkiukkoiluun en ainakaan tietoisesti ryhtynyt tässä tapauksessa. Oletettavammin nämä "etnonationalistit" ovat kuitenkin pienehkö porukka ja jos satun joskus tulevaisuudessa kulkemaan Tikkuraittia pitkin "kansainvälisen perheeni" kanssa, ei toivottavasti 99% ohikulkijoista kiinnitä mitään negatiivista huomiota.

En sinänsä ole eri mieltä ollenkaan. Haasteet osan maahanmuuttajista integroimiseksi osaksi yhteiskuntaa ovat todellisia ja ongelmat eivät koskaan ratkea työntämällä päätä pensaaseen. Tämä ei toimi perheessä, ei lätkäjengissä, eikä luonnollisesti valtion tasollakaan. Ongelmat on syytä sanoa ääneen ja ryhtyä toimenpiteisiin niiden ratkaisemiseksi. Vastikkeellista toimeentulotukea kannatan samaten, oli kyseessä "kantis" tai "ulkkari".
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Ymmärrän pointtisi, mutta olkiukkoiluun en ainakaan tietoisesti ryhtynyt tässä tapauksessa. Oletettavammin nämä "etnonationalistit" ovat kuitenkin pienehkö porukka ja jos satun joskus tulevaisuudessa kulkemaan Tikkuraittia pitkin "kansainvälisen perheeni" kanssa, ei toivottavasti 99% ohikulkijoista kiinnitä mitään negatiivista huomiota.

En sinänsä ole eri mieltä ollenkaan. Haasteet osan maahanmuuttajista integroimiseksi osaksi yhteiskuntaa ovat todellisia ja ongelmat eivät koskaan ratkea työntämällä päätä pensaaseen. Tämä ei toimi perheessä, ei lätkäjengissä, eikä luonnollisesti valtion tasollakaan. Ongelmat on syytä sanoa ääneen ja ryhtyä toimenpiteisiin niiden ratkaisemiseksi. Vastikkeellista toimeentulotukea kannatan samaten, oli kyseessä "kantis" tai "ulkkari".
Haluan rajoittaa maahanmuuttoa kouluttautumiseen, kielen opiskeluun, työllistymiseen ja tukiin liittyvistä syistä. Minusta Geneven sopimus tulisi repiä ja pakolaisten ottaminen tulee tapahtua EU:n ulkorajalta yhdessä tai sen ulkopuolelta. Vihreissä on onneksi jo samanlaista ajattelua mm. Soininvaaran toimesta. Demareistakin muistan osan muuttaneen kantojaan.

Olen kaukana tanskalaisista demareista, jotka ovat alkaneet karkottamaan maassa pitkään asuneita ja kielen osaavia sekä työpaikan omaavia. Et ole tanskalainen. Myös Ruotsi on alkanut karkottamaan jopa kovan tason ammattilaisia aiempaa herkemmin työpaikasta ja perheestä huolimatta. Näissä asioissa olisin joustavampi ellei kyseessä ole rikostuomio.

Tanskasta voisi tosin kopioida YK:n kehitysyhteistyön 0.7 prosenttia + osallistuminen useiden kriisien rahoitukseen sen päälle. Tanska maailman ainoita maita, joka tähän pääsee.

Osaltani tämä puoli tuli käsiteltyä.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Harmillista on, että puheet "työperäisen maahanmuuton esteiden purkamisesta" tuntuvat aina jäävän juurikin puheiden asteelle. Poislukien hyvinkin rajallinen maahanmuuttoa kategorisesti vastustava porukka, en jaksa uskoa työperäistä maahanmuuttoa vastustavan käytännössä kenenkään puoluekannasta riippumatta.

Tästä huolimatta aika ajoin saa törmätä caseihin, missä työllistynyt ja joka tavalla nuhteettomasti elänyt henkilö on vaikeuksissa Suomen viranomaisten edessä. Suomesta ei toden totta mitä oletettavimmin ole kehkeytymässä globaalia "hot spotia" duunareille, mutta kai nyt tänne jo tulleista työntekijöistä soisi pidettävän kiinni? Byrokratian virtaviivaistamisen lisäksi toivoisin Suomen vastaisuudessa markkinoivan itseään työperäisen maahanmuuton kohteena. Kuinkakohan moni filippiiniläinen tai intialainen esimerkiksi on koskaan kuullutkaan Suomesta?
 
Viimeksi muokattu:

aquanqua

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ennen pitkää joku tulee kyseenalaistamaan maamme ruotsinkielisen väestön suomalaisuutta (Oma perhetaustani huomioden aina suuri loukkaus...) jne.

Pakko myöntää, että suomenruotsalaisen kanssa asuvana ja Etelä-Helsingissä suomenruotsalaisten keskellä kasvaneena tuli naurahdettua tämän lauseen (tahattomalle?) ironialle.
 

Sj991

Jäsen
Mitäs jos perustaisimme esim Filippiineille suomalaisen koulun? Jonkun yliopisto/AMK yhdistelmän. Siellä sitten tarjoaisimme Suomen kielen peruskurssit käyneille ja tutkinnon suorittaneille pysyvän oleskeluluvan suomeen. Tämä voisi olla joko maksullista, puolimaksullista tai kokonaan ilmaista koulutusta. Luulisi nyt että yli 100 miljoonan asukkaan köyhästä väestöstä löytyisi vaikka tuhat innokasta suomeen muuttajaa vuodessa, jos siihen kuuluisi lupaus oleskeluluvasta.

Kaakkois-aasialaisten kanssa ei meillä ole tainut olla juuri mitään ongelmaa ja heidän kouluttamisensa tulisi siellä halvemmaksi kuin Suomessa. Myös Kaakkois-aasiaan olisi varmaan kohtuu helppoa löytää innokkaita lähtijöitä opettamaan. Filippiineillä asiaa vielä helpottaisi hyvin yleinen englannin kielen taito.
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Jeps, koska pohjoismainen hyvinvointivaltio on niin huono ja epätoimiva yhteiskuntamalli verrattuna vaikka Amerikan Yhdysvaltojen tai Britannian iloiseen menoon.
Joku tässä hienossa yhtälössä ei kuitenkaan toimi, toisin kuin siellä Amerikassa, kun ihmiset eivät ole lisääntyneet tarpeeksi että se systeemi kestäisi.

Tämä ketju on aivan perusasioiden ytimessä. Jossain vaiheessa on unohdettu, että ne tulevaisuuden tekijät ovat olleet aina (jonkun) lapsia. Suomessa liiaksi "jonkun muun".

Sitä virhettä ei voi enää korjata, mutta siitä voi ehkä oppia. Tosin ei ole kovin harvinaista kuulla, miten ilmastovastuutonta hommaa lisääntyminen on.
 

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Suomi, KTP
Kun Suomessa ei enää tarvi miettiä, että millä kortilla saa leipää ja millä lihaa, tai kuka lapsista myydään huutokaupassa isoon taloon, niin leipäjonoista ja kansainvälisistä kriiseistä huolimatta ihmisillä on kerrankin aikaa ja rahaa ns. itselleen ja omien mielihalujensa täyttämiseen. Tähän kuvioon ei sovi perheen perustaminen, tai asuntolainaan hirttäytyminen. Halutaan kokemuksia ja tilaa toteuttaa itseään. Matkoja, materiaa ja häppenkinkejä. Kasvukeskuksien taikamaat artesaanipitsapaikkoineen tarjoavat mahdollisuuden henkiseen irtolaisuuteen, missä nuoruus ei pääty koskaan ja kaikkialla velloo nautinto ja ikuinen sinkkukesä.

T: Lapseton sinkku Helsingistä
 
Viimeksi muokattu:

mekabyte

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilmajoki HT, sympatiat Kärpille
Mitäs jos ensitöikseen mahdollistetaan täällä opiskelevien jääminen tänne. Siis ihan konkreettisesti ei heitetä osaajia luiskaan. Siinä olisi jo hyvä alku.
Filippiinit on mainittu jo useasti ja arvaan kyllä miksi. Se kun nousee aina esille kun Tehy ja Super on neuvotteluissa tai suunnittelee lakkoa. Jotenkin irvokasta pyrkiä murtamaan neuvotteluasetelma pyrkimyksellä tuoda ulkomailta runsaasti työvoimaa. Mille muulle alalle kohdistetaan vastaavaa kommenttia. Jos saataisiin työ-olosuhteet aidosti kuntoon, niin katellaan niitä tuontitekijöitä sitten, jookosta.
IT-alan tekijöitä voisi rohkeasti houkutella enemmänkin ja muualtakin kun Intiasta. Verotus on kova joo, mutta meillä on oikeasti etuja joita ei oikein rahalla saa. Täällä on rauhallista(suhteellista tiedän) ja lapset voi keskimäärin liikkua ilman turvajoukkoja kouluun(joka on vieläkin ihan laadukas paikka) eli niitä lapsiperheiden tärkeitä juttuja.
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
On täysin totta, että osa myös täällä syntyneistä, toisen sukupolven maahanmuutajista kohtaa haasteita. Usein konservatiiviset vanhemmat odottavat heiltä yhtä ja toista. Toki mikäli toinen vanhemmista on suomalainen, näitä ongelmia ei ole. Myös taustakulttuurien välillä on eroja. Euroopasta muuttaneet sopeutuvat ymmärrettävästi helpoiten ja yhtenä suomalaisittain suurehkona ryhmänä mainittakoon vietnamilaiset, joita itsekin tunnen.

Mainitsemasi haasteet ovat kuitenkin todellisia, joskin on syytä muistaa ettei varsinaisia "jenginuoria" ole kuin pieni vähemmistö mistään etnisestä ryhmästä. -Valtaosan ihmisistä taustasta riippumatta kun oletan tavoittelevan käytännössä samaa asiaa, eli hyväpalkkaista työtä, tai menestymistä yrittäjänä ja sen mukana tuomaa sosiaalista kohoamista ja taloudellista turvaa.
Tätä "jos toinen vanhemmista on suomalainen" juttua haluaisin korostaa. Kyseessä on pitkälti kielemme vaikeudesta. Olen omassa työssäni satunnaisesti ohjannut muualta muuttanutta opiskelijaa, ja voin kertoa, että ihan helppoa ei ole saada varmuutta siitä, että ammatin perusteet tulee ymmärretyksi. Ja kyse ei ole rakettitieteestä.

Hoiva-alan ongelma tulee ratkeamaan nopeammin demografian tasoittumisella kuin maahanmuutolla. Vähemmän kieli-intensiivisiin tai englannilla hoidettavissa oleviin töihin voidaan saada apua maahanmuutosta.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: LuKi
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Suomalaisuuden raja menee Suomen kansalaisuudessa. Mielestäni niin selvä asia kuin voi olla.
Virallisesti toki näin. Mutta siellähän on esimerkiksi kansalaisuusjonossa ihmisiä, jotka täyttävät kaikki ehdot. Ja toisaalta on näitä "teknisesti suomalaisia" oligarkkeja.

Suomalaisuuden (kuten minkä vaan asian) teräväreunainen määrittely nostaa aina näitä kysymyksiä. Tekisi mieli sanoa, että suomalainen on Suomeen henkisesti ja fyysisesti sitoutunut henkilö, joka parhaansa mukaan toimii Suomen eduksi, mutta seuraava mielikuva onkin Jaska raahaamassa amfetamiinin himoissaan kahta varastettua fillaria jollekin hähmäiselle kauppiaalle, ja määritelmä romahtaa.
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Mitäs jos perustaisimme esim Filippiineille suomalaisen koulun? Jonkun yliopisto/AMK yhdistelmän. Siellä sitten tarjoaisimme Suomen kielen peruskurssit käyneille ja tutkinnon suorittaneille pysyvän oleskeluluvan suomeen. Tämä voisi olla joko maksullista, puolimaksullista tai kokonaan ilmaista koulutusta. Luulisi nyt että yli 100 miljoonan asukkaan köyhästä väestöstä löytyisi vaikka tuhat innokasta suomeen muuttajaa vuodessa, jos siihen kuuluisi lupaus oleskeluluvasta.

Kaakkois-aasialaisten kanssa ei meillä ole tainut olla juuri mitään ongelmaa ja heidän kouluttamisensa tulisi siellä halvemmaksi kuin Suomessa. Myös Kaakkois-aasiaan olisi varmaan kohtuu helppoa löytää innokkaita lähtijöitä opettamaan. Filippiineillä asiaa vielä helpottaisi hyvin yleinen englannin kielen taito.
Minä olen ajatellut, että taakkaa voisi helpottaa inhimillisemmin niin, että perustetaan sinne suomalaisille hoiva-asuntoja / -laitoksia joihin vapaaehtoisia voisi lähteä elämään elämänsä ehtoota halvemmalla ja ilman talvenpaskaa.

Työntekijöille voisi maksaa sikäläisittäin hyvää palkkaa ja heitä ei tarvitsisi repiä juuriltaan. Asiakasmaksut olisivat samaa tasoa kuin täällä, ja erotus käytettäisiin palvelukokonaisuuden ylläpitoon.

Ei tämä ratkaisu tietenkään mikään läpilyönti olisi, mutta tässäkin ongelmakokonaisuudessa pitäisi miettiä monien keinojen kirjoa.
 

mekabyte

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilmajoki HT, sympatiat Kärpille
Minä olen ajatellut, että taakkaa voisi helpottaa inhimillisemmin niin, että perustetaan sinne suomalaisille hoiva-asuntoja / -laitoksia joihin vapaaehtoisia voisi lähteä elämään elämänsä ehtoota halvemmalla ja ilman talvenpaskaa.

Työntekijöille voisi maksaa sikäläisittäin hyvää palkkaa ja heitä ei tarvitsisi repiä juuriltaan. Asiakasmaksut olisivat samaa tasoa kuin täällä, ja erotus käytettäisiin palvelukokonaisuuden ylläpitoon.

Ei tämä ratkaisu tietenkään mikään läpilyönti olisi, mutta tässäkin ongelmakokonaisuudessa pitäisi miettiä monien keinojen kirjoa.
Aika säilöntätyyppinen ratkaisu, poissa silmistä, poissa mielestä. Oletettavasti ne vanhukset on kiinnostuneita omasta perheestään ja sukulaisistaan myös. Asettaa vähän haasteita vierailla mummon/papan luona. Että jos nyt on visiitit harvassa, niin tuolla keinolla ne loppuu kyllä.
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Aika säilöntätyyppinen ratkaisu, poissa silmistä, poissa mielestä. Oletettavasti ne vanhukset on kiinnostuneita omasta perheestään ja sukulaisistaan myös. Asettaa vähän haasteita vierailla mummon/papan luona. Että jos nyt on visiitit harvassa, niin tuolla keinolla ne loppuu kyllä.
Huomasitko sanan "vapaaehtoinen"? Suomesta muuttaa satoja eläkeläisiä lämpimiin ilmanaloihin.

Vähän harvinaisia saattavat olla niiden Indonesiasta tänne tuotujen hoitajienkin omaiskontaktit.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Virallisesti toki näin. Mutta siellähän on esimerkiksi kansalaisuusjonossa ihmisiä, jotka täyttävät kaikki ehdot. Ja toisaalta on näitä "teknisesti suomalaisia" oligarkkeja.
Totta, ja virallinen määritelmä tarvitaan. Aiemmin on tehty virheitä kansalaisuuden myöntämisessä.

Suomalaisuuden (kuten minkä vaan asian) teräväreunainen määrittely nostaa aina näitä kysymyksiä. Tekisi mieli sanoa, että suomalainen on Suomeen henkisesti ja fyysisesti sitoutunut henkilö, joka parhaansa mukaan toimii Suomen eduksi, mutta seuraava mielikuva onkin Jaska raahaamassa amfetamiinin himoissaan kahta varastettua fillaria jollekin hähmäiselle kauppiaalle, ja määritelmä romahtaa.

Suomelaisuus voisi olla kansalaisuuden lisäksi tila, jossa henkilö haluaa olla suomalainen. Esimerkiksi USA:sta ja Saksasta Suomeen muuttaneet tuttavani haluavat olla suomalaisia, mutta ovat aina myös amerikkalaisia ja saksalaisia. Suomalaisuus kestää tämänkin.

Suomalaisuuden geenit ovat sitten mielenkiintoisia. Geenitutkija, professori Aarno Palotien mukaan suomalaiset ovat askenaasijuutalaisten tavoin oma pieni väestöryhmänsä, jolla on oma luokka kansainvälisissä geneettisissä tietokannoissa. Tämä on osa suomalaisuuden määritelmää, vaikka läntisen ja itäisen Suomen geeniperimä eroaa toisistaan.

Helsingin yliopiston dosentti Jukka Palo työtovereineen on todennut, että geenien perusteella länsisuomalaiset erkanivat itäsuomalaisista, ja syynä olivat uudet maahanmuuttajat. Suomen asuttu siis ilmeisen yhtäläinen väestö. Geneettiset erot maan eri osien välille syntyivät, kun Länsi-Suomeen rantautui skandinaavis-germaanisia miehiä. He jättivät jälkensä sikäläiseen Y-kromosomiin.

Itse koen suomalaisuuden halutuksi tilaksi, joka pohjautuu kansalaisuuteen, mutta mahdollistaa suomalaisuuden ilman itäisen tai läntisen Suomen geeniperimääkin.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kaakkois-aasialaisten kanssa ei meillä ole tainut olla juuri mitään ongelmaa ja heidän kouluttamisensa tulisi siellä halvemmaksi kuin Suomessa. Myös Kaakkois-aasiaan olisi varmaan kohtuu helppoa löytää innokkaita lähtijöitä opettamaan. Filippiineillä asiaa vielä helpottaisi hyvin yleinen englannin kielen taito.
Jep. Kun keskustelu maahanmuuttajista on pyörinyt lähinnä venäläisten, virolaisten ja Lähi-idästä, sekä Afrikasta kotoisin olevien ympärillä, jotkut eivät ole varmaan edes huomanneet, että Suomessa on jo varsin merkittävä itä- ja kaakkoisaasialainen väestö. Esimerkiksi juurikin Filippiineiltä nettomaahanmuutto on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut noin 500 henkilöä vuodessa. Enkä tosiaan panisi pahakseni, jos tätä pyrittäisiin korotettavan nykyisestä.

Filippiiniläisen lisäksi Suomessa on varsin mittava kiinalais-, thai- ja vietnamilaisyhteisö. Kaikkia näitä ryhmiä yhdistää hyvä integroituminen ja ahkeran työnteon kulttuuri, mistä moni ns. kantasuomalainenkin voisi ottaa oppia. Lisäksi itä- ja kaakkoisaasialaiset avioituvat usein kantaväestön kanssa, mikä yhtä lailla osoittaa kulttuurien yhteentörmäyksen olevan vähäistä.

Valtion tasolta haluaisinkin nähdä toimia. Uskon alueen maissa olevan miljoonittain Eurooppaan tai Pohjois-Amerikkaan pyrkiviä ihmisiä, mutta edelleen erittäin harvan kohteeksi valikoituu Suomi. Esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa itä- ja kaakkoisaasialaisia on väkilukuunkin suhteutettuna enemmän. Luonnollisesti Ruotsin positiivinen kierre väkiluvussa kasvattaa kaikkien demografisten ryhmien kasvuna.
 
Viimeksi muokattu:

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Joku tässä hienossa yhtälössä ei kuitenkaan toimi, toisin kuin siellä Amerikassa, kun ihmiset eivät ole lisääntyneet tarpeeksi että se systeemi kestäisi.

Tämä ketju on aivan perusasioiden ytimessä. Jossain vaiheessa on unohdettu, että ne tulevaisuuden tekijät ovat olleet aina (jonkun) lapsia. Suomessa liiaksi "jonkun muun".
Yhdysvaltoihin muuttaa vuosittain yli miljoona ihmistä muualta maailmasta. Eli kyllä sielläkin se väestön kasvu on hyvin pitkälti sen varassa että sinne muuttaa työn perässä tai pakolaisina ihmisiä. Yli 10% maan väestöstä on syntynyt muualla kuin Yhdysvalloissa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Yhdysvallat on todellakin edelleen "maahanmuuton suurvalta" sanan varsinaisessa merkityksessään. Edelleen ympäri maailmaa kunnianhimoiset ihmiset saapuvat massoittain Yhdysvaltoihin ja Kanadaan toteuttamaan unelmiaan. Yhdysvaltojen omat yhteiskunnalliset ongelmat ovat toki allekirjoittaneenkin tiedossa, mutta todella harva kiistää, etteikö Yhdysvallat olisi hyötynyt maahanmuutosta massiivisesti viimeisten vuosisatojen aikana.

Uuden maailman "eteenpäin menon" asennetta soisin näkeväni myös täällä. Historiaa ei koskaan ole syytä unohtaa ja sen avulla pystyy ymmärtämään myös nykyaikaa ja tulevaisuutta, mutta itse haluan Suomenkin parhaiden päivien olevan vasta edessä ja hallittu väestönkasvu edesauttaa yleistä toimeliaisuutta yhteiskunnassamme. Ei Suomikaan kauttaaltaan ole "menetetty tapaus" vielä. Suurimmat kaupunkiseudut ovat kasvaneet tasaisesti edelleen, vähintään tämän haluaisin olevan myös tulevaisuuden realiteetti, mutta tähän tarvitsemme maahanmuuton lisäämistä nykyisestä.
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Tämä demografia-asia on mielenkiintoinen. En nyt heti kättelyssä osaa sanoa, että mitä asialle pitäisi tehdä vai pitäisikö tehdä mitään.

Lähdetään juurisyistä. Suomen - ja länsimaiden - demografiakehitykselle on minusta oikeastaan yksi perussyy: ehkäisy.

Ennen ehkäisyä perheellistymiseen riitti se, että pitää heteroseksistä. Ehkäisyn jäljiltä nyky-yhteiskunnassa nimenomaan naisen täytyy tietoisesti haluta jo etukäteen perheellistyä, siis ennen kuin harrastaa seksiä ja tulee raskaaksi. Sellaisia ihmisiä, jotka jo alun alkaen haluavat nimenomaan perheellistyä, ei kuitenkaan ole väestössä kovin paljoa, tai ainakin merkittävästi vähemmän kuin niitä, jotka vain sattuvat pitämään heteroseksistä. Tästä syystä syntyvyys laskee: kun iso osa populaatiosta ei perheellistymisestä juuri välitä, niin ne perheellistyvät eivät (vielä) riitä kannattelemaan syntyvyyttä.

Nopea ratkaisu huoltosuhteeseen olisi siis ehkäisyn ja abortin kieltäminen, mutta sitä ei pidetä kovin hyvänä ratkaisuna eikä se isossa kuvassa sellaista olisikaan, ei ilman monia muita muutoksia. Myöskään miesten vaatiminen osallistumaan "synnytystalkoisiin" ei mielestäni ole kovin hyvä ratkaisu, koska jotenkin näkisin ahdistavana sen, että miehet painostaisivat naisia luopumaan ehkäisystä.

Mutta ei huolta. Koska nyky-yhteiskunnassa vain ne lisääntyvät, jotka jo lähtökohtaisesti haluavat lisääntyä, niin kunhan pelkästä seksistä pitävät ovat kuolleet pois, kaikki loput ovat tällaisia "lisääntymishaluisia" ihmisiä. Siksi kehitys varmaan jossain vaiheessa kääntyy toiseen suuntaan ihan luonnostaan. Tällainen ihmisen evoluutio ei ole mitenkään poikkeuksellista, sanotaan, että ensimmäinen eläin jonka ihminen kesytti oli ihminen itse. Voidakseen perustaa suurempia yhdyskuntia ihminen tarvitsi parempaa itsehillintää - huonommalla itsehillinnällä varustetut ihmiset tapattivat aikanaan itsensä pois isoista yhteiskunnista.

Toinen hyvin perustavanlaatuinen syy syntyvyyden laskulle on se, että vanhemmuus ei ole arvokasta muille ihmisille. Ei meillä kellään käy pienessä mielessäkään, että menisimme naapurin Tiinan luokse ja antaisimme hänelle 500 euroa siitä, että hän hoitaa _omia_ lapsiaan. Ei, mutta me kyllä olemme valmiita maksamaan naapurin Tiinalle siitä, että hän hoitaa meidän lapsia: tästä syystä meillä on päivähoitolaitos.

Tämä tarkoittaa sitä, että omien lasten hoitaminen ei ole yhteiskunnallisesti tuottavaa työtä. Se puolestaan tarkoittaa sitä, että omia lapsia hoitava joutuu joko tekemään toista, yhteiskunnallisesti tuottavaa työtä, tai sitten jonkun täytyy avustaa häntä: perinteisesti tämä avustava osapuoli on ollut toinen lasten vanhemmista, yleensä mies.

Tästä syystä vanhemmuus ei ole kovin houkuttelevaa. Se laskee elintasoa. Lisäksi se poistaa työmarkkinoilta suht ison osan potentiaalisista työntekijöistä, ja siksi valtiot eivät tue tätä kuin tiettyyn rajaan saakka. Sitä on jopa sanottu, että hyvin perinteisten muslimimaiden ongelma on nimenomaan se, että puolet niiden potentiaalisista työntekijöistä on työmarkkinoiden ulkopuolella.

No, ratkaiseeko maahanmuutto tätä ongelmaa? Se voi minusta jonkun verran lieventää iskua, mutta noin isossa kuvassa olisin sitä mieltä, että otetaan isku vaan vastaan, se ei kuitenkaan kestä kuin hetken. Sen aikana voidaan vaikka realisoida eläkerahastoja lievittämään iskua. Maahanmuutto ei ole koskaan ongelmatonta eikä varsinkaan silloin, jos sitä on suurissa määrin.

Yksi tärkeä tekijä olisi työn tuottavuuden nostaminen. Näen tällä hetkellä tämän isona ongelmana juuri palvelusektorilla, johon siis mm. opettaminen, terveydenhuolto ja vanhustenhoito kuuluu. Niissä ihmistyön määrää pitäisi vähentää (s.o. ihmiskontaktin määrää vähentää), jotta niillä aloilla voitaisiin maksaa samanlaisia palkkoja kuin teollisuudessa, joka on automaatiolla vähentänyt työvoiman tarvetta suunnattomia määriä viimeisen 40 vuoden aikana. Palveluala kaipaa kipeästi samanlaista murrosta. Kuinka tämä ihmiskontaktien vähentäminen tehdään siten, että palvelutaso nousee(*), se on hyvä kysymys, jonka ratkaisija ratkaisee samalla ison julkisen sektorin budjettia riivaavan ongelman.

(*) Palvelutaso paranee ja ihmistyön määrä vähenee --> palvelusektorin tuottavuus nousee.
 
Viimeksi muokattu:

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Itse pidän ennen kaikkea valitettavana, mikäli Suomi on todella puolittain tietoisesti valitsemassa "hitaan kuihtumisen tien", mitä tulee väestöön.

En luonnollisesti kannata mitään ehkäisy- tai aborttirajoituksia, mutta uskon että tavoitteellisella perhepolitiikalla syntyvyys voi vielä nousta ~1,80-1,90 tasolle, mikä oli realiteetti vielä varsin hiljattain.

Meiltä käsin ei tarvitse tähytä muita Pohjoismaita kauemmaksi huomatakseen tasaisen väestönkasvun ja nuoremman väestöpohjan positiiviset vaikutukset. En millään haluaisi Suomesta kehittyvän jotain "Euroopan Japania", missä väestö jo vähenee joka vuosi. Toki Suomi ja Japani eivät monellakaan tapaa ole toisiinsa verrannollisia yhteiskuntia, mutta verrattain homogeeninen väestö ja vähäinen maahanmuutto yhdistävät meitä.

Soisinkin Suomen omaksuvan edes jossain määrin "yleislänsieurooppalaisen" mallin, mitä tulee maahanmuuttoon. Haasteet integraatiossa ovat todellisia, mutta elinvoimainen väestö on jokaisen menestyvän kansakunnan elinehto.
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Itse pidän ennen kaikkea valitettavana, mikäli Suomi on todella puolittain tietoisesti valitsemassa "hitaan kuihtumisen tien", mitä tulee väestöön.
Jos näkemykseni on oikea, niin todellakaan kyse ei ole hitaan kuihtumisen tiestä, vaan sopeutumisliikkeestä nykyajan realiteetteihin. Sen voi nähdä vaikka "epidemiana" tai "nälänhätänä", se on uusi demografiaa muovaava realiteetti, johon sopeudutaan.

Syntyvyys kyllä lähtee uudestaan nousuun sitten, kun enemmistö suomalaisista omaa sellaiset geenit, että haluavat lapsia, vaikka voisivat jättää ne tekemättä, ts. lapset eivät vain ole tahaton sivuvaikutus halusta harrastaa heteroseksiä. Tällaista geneettistä sopeutumista realiteetteihin on tapahtunut aina, milloin missäkin muodossa.

En luonnollisesti kannata mitään ehkäisy- tai aborttirajoituksia, mutta uskon että tavoitteellisella perhepolitiikalla syntyvyys voi vielä nousta ~1,80-1,90 tasolle, mikä oli realiteetti vielä varsin hiljattain.
Voidaan jakaa ihmiset kolmeen ryhmään: (1) niihin, jotka haluavat lapsia joka tapauksessa, (2) niihin, jotka eivät halua missään tapauksessa lapsia, ja (3) niihin, jotka jahkaavat tässä välissä. Perhepolitiikalla voidaan vaikuttaa tuohon kolmosryhmään. Ykkösryhmä lisääntyy joka tapauksessa, joten aikanaan he sitten kattavat enemmistön suomalaisista, riippumatta siitä, mitä tehdään.

Soisinkin Suomen omaksuvan edes jossain määrin "yleislänsieurooppalaisen" mallin, mitä tulee maahanmuuttoon. Haasteet integraatiossa ovat todellisia, mutta elinvoimainen väestö on jokaisen menestyvän kansakunnan elinehto.
Se elinvoimainen väestö tulee kyllä tavalla tai toisella, ei siitä tarvitse huolehtia. Niin on käynyt aina ennenkin koko historian ajan. Joskus se on vaatinut laktoosi-intoleranssia, toisinaan se on vaatinut peruskulutuksen vähenemistä, milloin mitäkin.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kunnioitan näkemästäni, vaikka tästä olemmekin eri mieltä. Mikäli suomalaisten syntyvyys todella riittäisi paikkaamaan kuolleisuuden, ei maahanmuuttoa pitäisi juurikaan lisätä nykyisestä.

Itse en vain millään haluaisi heittäytyä "fatalistiksi" Suomen tulevaisuuden suhteen. Se ei ole kuin sää mikä vain tapahtuu, vaan tietoinen valinta. Ruotsi, Norja ja Tanskakin ovat voimakkaalla nousu-uralla oikeastaan kaikessa mitattavissa olevassa. Kasvava väestö tarkoittaa omien haasteidensakin ohella positiivista lumipalloefektiä, mitä tulee taloudelliseen toimeliaisuuteen ja kaikki tämä edistää maan hyvinvointia ja menestystä.

Haluammeko todella jäädä pois tästä? Haluammeko taantua vähenevän väestön kanssa painivan Itä-Euroopan tasolle jo ennestään vähäväkisenä maana? Urheiluihmisenäkin harmittelen maamme vuosi vuodelta pieneneviä ikäluokkia, vaikka triviaalista asiasta onkin kyse.

Emme kuitenkaan elä umpiossa ja merkittävästi kasvava Ruotsi ja Norja tulevat hyödyntämään myös meitä keskinäisen yhteistyön ja kaupankäynnin myötä. Harmittavaa on kuitenkin, mikäli Suomi jättäytyy tästä "kelkasta". Haluaisin Suomen kohoavan globaalistikin tunnetuksi ja arvostetuksi tekijäksi, mutta olemalla pelkkä hitaasti supistuva "nurkka", tämä ei ole näköpiirissä.
 

Tuamas

Jäsen
Suomen ja Ruotsin talouden eron dynamiikan selittää ennen kaikkea väestörakenne ja väestöllinen huoltosuhde, Ruotsi oli jopa Suomea heikomman tilanteen edessä väestön ikääntymisen kanssa, mutta siellä on määrätietoisesti vuosikymmenet edistetty maahanmuuttoa ja nyt väestörakenne on käytännössä terve.

Suomi tulee ilman isompia toimenpiteitä tekemään Japanit, eli vetämään seuraavat 20-30 vuotta kasvavan harmaan taakan alla ilman merkittävää talouskasvua ja keräten järkyttävän ison velkataakan tulevien sukupolvien iloksi.

Japanissa päästään pian valtionvelassa lukemaan 250% BKT:sta, Suomella on vielä hiukan onneksi matkaa siihen asti, joskin Suomella ei ole Japanin ylellisyyttä oman keskuspankin muodossa.

Joka tapauksessa trendi on selvä, jos emme saa tehtyä isoja rakenneuudistuksia ja/tai lisättyä merkittävästi työikäisten maahanmuuttoa, niin tulemme jatkossakin näkemään seuraavat pari vuosikymmentä selvästi alijäämäisiä budjetteja, supistuvat julkiset palvelut selvästi aiempaa kovempaan hintaan ja raskaan verotaakan kaikille.
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Kunnioitan näkemästäni, vaikka tästä olemmekin eri mieltä. Mikäli suomalaisten syntyvyys todella riittäisi paikkaamaan kuolleisuuden, ei maahanmuuttoa pitäisi juurikaan lisätä nykyisestä.
En tiedä, oletko nyt ymmärtänyt sen tarkoittamani pointin. Minun pointtini on se, että tällä hetkellä suomalaisista naisista noin 20% on kolme lasta tai enemmän. Täältä laskemalla saadaan tulokseksi, että 15-86 -vuotiaista naisista:

- Lapsettomia: 34%
- Yksi lapsi: 16.0%
- Kaksi lasta: 29.2%
- Kolme lasta: 14.1%
- Neljä tai enemmän: 6.6%

Kun nyt tällä hetkellä Suomen väkiluvun kasvu on 20% varassa, niin tottahan toki se nyt vähenee. Mutta oma oletukseni on, että tuolla on taustalla myös geneettisiä tekijöitä - siksi tuon ryhmän suhteellinen osuus tulee kasvamaan tulevaisuudessa, ja väkiluku lähtee uudestaan nousuun. On kyllä totta, että minulla ei ole käsissäni tutkimusta juuri tästä asiasta: aika vähän tehdään tutkimusta siitä, millaiset ihmiset tekevät enemmän kuin kaksi lasta, ja millaiset ihmiset jättävät lapset tekemättä. Pääosa tutkimuksesta ja tilastoinnista keskittyy keskiarvoihin ja väestörakenteeseen.

Oletukseni on, että maahanmuutolla saadaan paikattua vajetta hetkellisesti, mutta ei pysyvästi ennen kuin "vapaaehtoisesti lapsellisten" aikuisten määrä saadaan nousemaan.

Itse en vain millään haluaisi heittäytyä "fatalistiksi" Suomen tulevaisuuden suhteen. Se ei ole kuin sää mikä vain tapahtuu, vaan tietoinen valinta. Ruotsi, Norja ja Tanskakin ovat voimakkaalla nousu-uralla oikeastaan kaikessa mitattavissa olevassa. Kasvava väestö tarkoittaa omien haasteidensakin ohella positiivista lumipalloefektiä, mitä tulee taloudelliseen toimeliaisuuteen ja kaikki tämä edistää maan hyvinvointia ja menestystä.
Minusta kaikkein tärkein hyvinvoinnin ja menestyksen tekijä on työn tuottavuus.

Joka tapauksessa trendi on selvä, jos emme saa tehtyä isoja rakenneuudistuksia ja/tai lisättyä merkittävästi työikäisten maahanmuuttoa, niin tulemme jatkossakin näkemään seuraavat pari vuosikymmentä selvästi alijäämäisiä budjetteja, supistuvat julkiset palvelut selvästi aiempaa kovempaan hintaan ja raskaan verotaakan kaikille.
Kuten tuolla sanoin, minusta enemmän pitäisi katsoa työn tuottavuuteen ja sen parantamiseen. Esimerkiksi juuri mainittu julkinen sektori rahoittaa paljon ihmistyötä vaativia palvelualoja. Palvelusektorin tuottavuuden lisääminen - s.o. vähemmän ihmisiä, enemmän ja parempia palveluja - oikaisisi budjettiakin. Myös eläkerahastoja voitaisiin realisoida murroksen lievittämiseksi.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös