Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

  • 259 006
  • 3 547

Ck

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, NHL suomalaiset
Mitä sitten lasketaan hanttihommiin, mutta onhan meillä nyt käytännössä jatkuva työvoimapula esim. seuraavilla aloilla:
- ravintola- ja matkailuala
- kuljetus- ja logistiikka-ala
- rakennusala
- kiinteistönhuoltoala
- kaupan ala
- teollisuus

Moniin ym. alan töihin toki tarvitaan jonkin tason koulutus, mutta aika helpolla/lyhyellä koulutuksella ja/tai kokemuksella niihin kiinni pääsee.
Itse ainakin olen puhunut nimenomaan kohdistettuna siitä, että tietyille aloille haetaan työvoimaa. Korkean ammattitaidon vaatimat työt pitää olla etunenässä.

Työperäinen maahamuutto ei voi jatkua niin, että haetaan vain työperäistä maahanmuuttoa ilman fokusta.

Kuten @Euro71 yllä totesi, rakennusala on hyvin laaja käsite. Tiedän alasta aika paljon ja yksi ongelma liittyy myös siihen, että lähivaltioista tullaan kilpailemaan pienemmällä palkalla ja poistutaan kuluttamaan ja elämään takaisin kotimaahan. Rakentaa pystyy vain paikallisesti, joten kaikki verotulot olisi alalta otettavissa ja kaikki peruskulutus olisi käytettävissä Suomessa. Siksi toivoisinkin, että systeemi kehitettäisiin niin, että ainoastaan Suomessa kirjoilla olevat yritykset ja työntekijät voivat työskennellä aloilla, joita ei voi tehdä kuin Suomessa. Uskon tosin, että tämä ei EU:n takia ole mahdollista.

Miksi tämä on ongelma. Siksi, että rakennusalan yritykset polkee näin hintoja, joilloin he valitsevat halvemmat ammattilaiset Virosta, mitä suomalainen työntekijä pystyisi edes tekemään. Suomalainen työntekijä joutuu pärjäämään Suomen hintatasolla, Virolainen vain Suomessa oloajan, mutta muuten hän pärjää viron hintatasoilla.

Muutenkin suuri osa tästä "työvoimapulasta" on alhaisen palkanmaksun ja korkeiden suomalaisten hintojen ongelma. Miksi thaimaasta tulee marjanpoimijoita Suomeen, miksi suomalainen ei tee samalla palkalla? Hmm.. vaikuttaisiko siihen se, että Thaimaalainen (matalapalkka alalla) palkkaa Suomessa voisi verrata siihen, että suomalainen saisi 20.000 euron kuukausiansiot marjanpoiminnasta. Olen aika varma, että Suomessa ei olisi yhtään työtöntä jos saisivat marjanpoiminnasta 20.000 euroa.

Ongelma on siis monitahoinen ja siksi fokus pitäisi olla siinä, miten Suomessa olevat ihmiset saadaan työntekijöiksi ja veronmaksajiksi nimenomaan Suomeen.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна



Opiskelijoille myönnettävissä viisumeissa tulossa ennätysvuosi. Vaikka Suomella paljon petrattavaa kansainvälisenä opiskelumaana onkin, ovat tämänkaltaiset tilastot erittäin miellyttävää luettavaa.

Valitettavasti mieleen ei voi olla tulematta ikävä fakta siitä, että vaikka EU:n ulkopuolelta tulevat opiskelijat ovatkin tervetulleita, ei heistä valmistumisen jälkeen haluta pitää kiinni työntekijöinä, vaan asenne on edelleen "kiitos kun kävit, moi moi". Yksistään jo se, että opiskelija on asunut Suomessa useamman vuoden, tarkoittaa sitä että integraatio on useimmiten jo hyvin pitkällä. Käytännön arki sujuu ja vähintään alkeet suomen kielessä ovat useimmiten hallussa. Myös se, että henkilö on suorittanut AMK-/kandi/maisteritutkinnon, kertoo hänen mitä oletettavimmin pärjäävän myös työelämässä.

Vaikka automaattinen pysyvä oleskelulupa tutkinnon suorittamisesta voikin olla utopiaa, pitäisi opiskelijastatuksella maassa oleville mahdollistaa jääminen "työperäisiksi maahanmuuttajiksi" paljon nykyistä helpommin.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Vaikka automaattinen pysyvä oleskelulupa tutkinnon suorittamisesta voikin olla utopiaa, pitäisi opiskelijastatuksella maassa oleville mahdollistaa jääminen "työperäisiksi maahanmuuttajiksi" paljon nykyistä helpommin.
Todellakin, ihan järjetön tilanne - ammutaan itseämme vapaaehtoisesti jalkaan. Ei vaan voi ymmärtää.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Todellakin, ihan järjetön tilanne - ammutaan itseämme vapaaehtoisesti jalkaan. Ei vaan voi ymmärtää.
Tätä olen ihmetellyt vuosikaudet. Vaikka yleisesti maahanmuuttajien määrä onkin lisääntynyt kuluvalla vuosituhannella ja eräissä käytänteissä olemmekin jo lähellä muita länsimaita, opiskelijoiden pihalle potkimisesta, tai heidän töihin jäämisen tieten tahtoisesta hankaloittamisesta tulevat Eila Kännön ajat mieleen.

Suomen haasteita houkutella työperäisiä maahanmuuttajia on tässä threadissa puitu juurta jaksaen. Se kuitenkin, että tänne jo laillisesti tulleita ja arkea eläneitä osaavia ihmisiä ei haluta nähdä osana maamme tulevaisuutta on jotain käsittämätöntä. Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla pitäisi nimenomaan tuoda ilmi tänne vaikkapa Kiinasta tai Brasiliasta tulleille opiskelijoille, että he ovat oikeutettuja rakentaamaan tulevaisuuttaan Suomessa myös opintojensa jälkeen, mutta ei. Luonnollisesti osa ulkomailla opiskelleista palaa ilomielin takaisin synnyinmaahansa, mutta kaikista tänne jo kotoutuneista osaajista soisin pidettävän kiinni.
 

Ck

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, NHL suomalaiset



Opiskelijoille myönnettävissä viisumeissa tulossa ennätysvuosi. Vaikka Suomella paljon petrattavaa kansainvälisenä opiskelumaana onkin, ovat tämänkaltaiset tilastot erittäin miellyttävää luettavaa.

Valitettavasti mieleen ei voi olla tulematta ikävä fakta siitä, että vaikka EU:n ulkopuolelta tulevat opiskelijat ovatkin tervetulleita, ei heistä valmistumisen jälkeen haluta pitää kiinni työntekijöinä, vaan asenne on edelleen "kiitos kun kävit, moi moi". Yksistään jo se, että opiskelija on asunut Suomessa useamman vuoden, tarkoittaa sitä että integraatio on useimmiten jo hyvin pitkällä. Käytännön arki sujuu ja vähintään alkeet suomen kielessä ovat useimmiten hallussa. Myös se, että henkilö on suorittanut AMK-/kandi/maisteritutkinnon, kertoo hänen mitä oletettavimmin pärjäävän myös työelämässä.

Vaikka automaattinen pysyvä oleskelulupa tutkinnon suorittamisesta voikin olla utopiaa, pitäisi opiskelijastatuksella maassa oleville mahdollistaa jääminen "työperäisiksi maahanmuuttajiksi" paljon nykyistä helpommin.

Tässä olen sun kanssa kyllä täysin samaa mieltä. Nämä ovat juuri niitä, joita Suomi tarvitsee. Motivoituneita ja haluavat sulautua kulttuurimme oikein sekä opiskelevat myös suomea siinä sivussa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vaikea kieltämättä ymmärtää, kenen intresseissä tosiaan on hankaloittaa valmistumisen jälkeen tänne töihin jäävien maassaoloa. Kategorisesti kaikkea maahanmuuttoa vastustavat lienevät hyvin pieni osa väestöstä, enkä jaksa heitä olevan juurikaan päättävissä elimissä tai virkamieskunnassa.

Toden totta. Olet asunut Suomessa jo hyvän tovin ja suorittanut suomalaisen tutkinnon. Kotoutuminen sujunut hyvin ja arki osana yhteiskuntaa muiden mukana skulaa niin ikään. Kaiken järjen mukaan tämänkaltaisia ihmisiä pikemminkin aneltaisiin jäämään, "kiitos kun kävit, moi moi"-meiningin sijaan. Toki osa ulkomaalaisista opiskelijoista halunnee joka tapauksessa palata synnyinmaahansa, mutta Suomen pitäisi tehdä kaikkensa, että mahdollisimman moni jäisi tänne, eikä suuntaisi vaikkapa Saksaan tai Ruotsiin.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Tässä olen sun kanssa kyllä täysin samaa mieltä. Nämä ovat juuri niitä, joita Suomi tarvitsee. Motivoituneita ja haluavat sulautua kulttuurimme oikein sekä opiskelevat myös suomea siinä sivussa.

Vanhassa työssäni tuli yritettyä linkittää muutamia Suomessa opiskelleita ja valmistuneita, todella särmiä ja aktiivisia tyyppejä suomalaisiin firmoihin. Nämä vastavalmistuneet olisivat olleet todella motivoituneita jäämään Suomeen ja olisivat suostuneet pienipalkkaisiin internship-tyyppisiin diileihin, jotta olisivat voineet todistaa motivaationsa ja osaamisensa.

Eivät usein kelvanneet oikein edes haastateltavaksi.

Osan kanssa olen LinkedIn-kontakteja ja siksi heidän osalta tiedän, että menestyvät varsin hyvin nyt muualla.

Yrityksillä on tietenkin oikeus palkata juuri, kenet haluavat. Mutta en voi olla ajattelematta, että jonkinlainen rohkeus usein puuttuu ulkomaalaisten osalta. Ihmettelin siksikin, koska yritin nimenomaisesti yhdistää hakijat firmoihin sen perusteella, että mihin suuntaan niiden kv-liiketoiminta suuntautuu.

Toinen ongelma on työmarkkinoidemme joustamattomuus. Yrityksille on saakelin byrokraattista ja hankalaa palkata non-schengen työntekijä. Omasta kokemuksesta tiedän, että palkkaaminen muutenkin sujuu monissa EU-maissa paljon helpommin. Uuden työn etsiminen, löytäminen ja aloittaminen ei ole semmoinen samanlainen saatanan savotta, kuin se on Suomessa. Tuntuu, että minulle suomalaisenakin on sujuvampaa etsiä ja aloittaa uusi työ Keski-Euroopassa, kuin kotimaassa.

Ensimmäinen ongelma on siis asenteissa, ja niiden muuttuminen on pidempi prosessi (vaan uskon, että tässä on positiivista kehitystä sittemmin tapahtunut). Jälkimmäiselle puolestaan voisi hallitukset tehdä paljonkin, mutta tässä näyttää nykyinen epäonnistuneen edeltäjiensä vanavedessä.
 
Viimeksi muokattu:

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Suomessa toden totta, mikäli et ole EU-kansalainen, (+Norja, Sveitsi jne.) etkä oikeutettu kansainväliseen suojeluun, asemasi lienee heikommasta päästä länsimaissa. Vaikka olisit työllistetty, integroitunut ja joka tavalla nuhteettomasti elävä, viranomaiskäytänteet eivät toden totta kannusta jäämään. Inhottavaa on ollut myös lukea tarinoita, millaiseen syyniin Suomen kansaisten ulkomaalaiset puolisot joutuvat aika säännöllisesti. Miten meistä tuli byrokratiaa näin paljon rakastava kansa?

Kuten tässä threadissa on jo moneen kertaan todettu. Jos emme ilmaston, kielen ja monien ammattien palkkatason osalta lukeudu Euroopan kärkisijoille, mitä tulee houkuttelevuuteen muuttokohteena, tulisi meidän tehdä kaikkemme, että muilta osin olisimme.
 
Viimeksi muokattu:

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Yksi esimerkki, miten ukrainalainen lääkäri ei Suomessa kelpaa edes lähihoitajaksi. Suomessa Superin mukaan työnantajien pitäisi ottaa kieliasioissa enemmän vastuuta ulkomaalaisista työntekijöistään. Liiton tekemät selvitykset osoittavat, että näin ei useimmiten tapahdu ja maahan tulijat jäävät yleensä oman onnensa nojaan.

Vetovoimaa ulos Suomesta.

 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Yksi esimerkki, miten ukrainalainen lääkäri ei Suomessa kelpaa edes lähihoitajaksi. Suomessa Superin mukaan työnantajien pitäisi ottaa kieliasioissa enemmän vastuuta ulkomaalaisista työntekijöistään. Liiton tekemät selvitykset osoittavat, että näin ei useimmiten tapahdu ja maahan tulijat jäävät yleensä oman onnensa nojaan.

Vetovoimaa ulos Suomesta.


Mielestäni erityisen raskauttavaa on, että sote-alalla työnantaja on julkinen sektori (kunnat ja hyvinvointialueet/ shp:t). Tässä tilanteessa, kun alalla on valtava työvoimapula (suoranainen kriisi), luulisi olevan erityisen suuri motiivi järjestää kielikoulutusta työn ohessa.

Hallitus voisi puolestaan miettiä, että olisiko tarpeen joustavoittaa näitä koulutusvaatimuksia. Onko meidän sote-ammattilaisten koulutusjärjestelmämme niin ylivoimainen verrattuna vaikka Ukrainaan, etteivät sikäläiset erikoissairaanhoitajat kelpaa meillä kuin maksimissaan hoiva-avustajiksi (johon ei vaadita Suomessa, btw, lähihoitajan koulutusta)? Vastaus on, että ei se ole.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tyypillinen tapaushan on ymmärtääkseni se, että filippiiniläinen sairaanhoitaja, jolla on siis paperit, mitkä pätevöittäisivät toimimaan USA:ssa RN:nänä, kelpaa Suomessa toden totta ainoastaan hoiva-avustajaksi, tai maksimissaan lähihoitajaksi... Uskon suomalaisen hoitoalan koulutuksen olevan parhaimmistoa koko maailmassa, mutta huomioiden alan kriittisen työvoimapulan, pitäisi joustovaraa olla nykyistä enemmän.

Kielimuuri on oma asiansa, mutta yleisesti Suomessa tuntuu esiintyvän yllättävän paljon ennakkoluuloja ja jopa suoranaista rasismia ulkomailta muuttaneita lääkäreitä ja hoitajia kohtaan. Koko ammatillinen osaaminen tunnutaan liian usein kyseenalaistettavan etnisen taustan takia ja tästä pitäisi päästä eroon. Itse sanottava, että vaikka perusterveenä harvemmin sairastavana en onneksi ole usein joutunut käyttämään terveyspalveluita viime vuosina, mutta joka kerta kun olen ollut tekemisissä ulkomaalaistaustaisten alan ammattilaisten kanssa, kokemukseni ovat olleet myönteisiä.

Suomi ei ole toistaiseksi kyennyt rekrytoimaan hoitoalan ihmisiä ulkomailta ja vaikka maallamme onkin useita jo moneen kertaan mainittuja syitä, miksi alan kuin alan työntekijä valitsee mieluummin vaikkapa jonkin Keski-Euroopan maan, on asenteissamme paljon kehitettävää, kuin yhtäältä joustamattomissa työmarkkinoissa ja rekrytointikäytänteissä.

Ukrainasta nyt saapuneissa kymmenissä tuhansissa pakolaisissa on mitä oletettavimmin alan kuin alan osaajia ja vaikka heidän työllistyminen onkin paranemassa, näen erittäin valitettavana niin heidän itsensä kuin koko maamme kannalta, mikäli heidän osaamista ylenkatsotaan.
 

Ck

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, NHL suomalaiset
Mielestäni erityisen raskauttavaa on, että sote-alalla työnantaja on julkinen sektori (kunnat ja hyvinvointialueet/ shp:t). Tässä tilanteessa, kun alalla on valtava työvoimapula (suoranainen kriisi), luulisi olevan erityisen suuri motiivi järjestää kielikoulutusta työn ohessa.

Hallitus voisi puolestaan miettiä, että olisiko tarpeen joustavoittaa näitä koulutusvaatimuksia. Onko meidän sote-ammattilaisten koulutusjärjestelmämme niin ylivoimainen verrattuna vaikka Ukrainaan, etteivät sikäläiset erikoissairaanhoitajat kelpaa meillä kuin maksimissaan hoiva-avustajiksi (johon ei vaadita Suomessa, btw, lähihoitajan koulutusta)? Vastaus on, että ei se ole.
Uskon, että monissa tämäntapaisissa caseissa kyseessä on vaikutusvaltaiset etujärjestöt joiden poliittinen valta asioihin pitäisi laittaa rikoslain alle. Lääkärien koulutuspaikat on alimitoitettuja ja tämä on varmaan syynä myös siihen, miksi ulkomaalaiselle lääkärille ei tehdä pikakurssia / työharjoittelua / suomen kielen opintoja, jota kautta pääsisi siirtymään vakituiseksi. Palkka, liian monta lääkäriä tarkoittaa kilpailua lääkärin työhön, joka taas ei ainakaan nosta heidän palkkaansa samassa mittakaavassa kuin miten se nyt nousee.

 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Uskon, että monissa tämäntapaisissa caseissa kyseessä on vaikutusvaltaiset etujärjestöt joiden poliittinen valta asioihin pitäisi laittaa rikoslain alle. Lääkärien koulutuspaikat on alimitoitettuja ja tämä on varmaan syynä myös siihen, miksi ulkomaalaiselle lääkärille ei tehdä pikakurssia / työharjoittelua / suomen kielen opintoja, jota kautta pääsisi siirtymään vakituiseksi. Palkka, liian monta lääkäriä tarkoittaa kilpailua lääkärin työhön, joka taas ei ainakaan nosta heidän palkkaansa samassa mittakaavassa kuin miten se nyt nousee.

Kunnissa päättäjät ovat joillakin alueilla jopa huomattavasti keskimääräistä enemmän julkisella puolella töissä, ja saattavat ajattella niinkin, että oma palkkakehitys olisi nouseva eikä kilpailua synny. Näin palkkakehitys on itsekkäästi ajatellen parempi kuin lisätyövoimalla parempien palveluiden ja hoidon antaminen. Onko todella niin, että julkisen puolen työntekijät kuntien valtuustoissa ja hallituksissa sekä alueilla vetävät kylmästi kokonaisetua vastaan? En tiedä, mutta saattaa olla siitä päätellen, miten vaikeaksi ulkomaisen koulutetun työntekijän pääseminen koulutustaan vastaavaan työhön on tehty.
 

Ck

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, NHL suomalaiset
Kunnissa päättäjät ovat joillakin alueilla jopa huomattavasti keskimääräistä enemmän julkisella puolella töissä, ja saattavat ajattella niinkin, että oma palkkakehitys olisi nouseva eikä kilpailua synny. Näin palkkakehitys on itsekkäästi ajatellen parempi kuin lisätyövoimalla parempien palveluiden ja hoidon antaminen. Onko todella niin, että julkisen puolen työntekijät kuntien valtuustoissa ja hallituksissa sekä alueilla vetävät kylmästi kokonaisetua vastaan? En tiedä, mutta saattaa olla siitä päätellen, miten vaikeaksi ulkomaisen koulutetun työntekijän pääseminen koulutustaan vastaavaan työhön on tehty.
Kyllä ihminen ajaa ensisijaisesti aina omaa asiaansa tai sanotaan, että top3 se on varmasti eettisesti parhaimmillakin ihmisillä. Jos ihminen toimii kuntapuolella, niin on hyvin todennäköistä, että hän haluaa parantaa omalla alallaan palkkakehitystä ja kyllä siihen aina joku tekoselityskin löytyy, lääkäreillä ja hoitajilla se on Suomen koulutuksen taso ja ettei muualla ole vastaavaa koulutusta.

Toki sillä tasolla on merkitystä, mutta väittäisin että sen merkitystä yliarvostetaan eikä edes haluta kehittää järjestelmää, jossa helpotettaisiin ulkomailla lääkäriopinnot käyneiden koulutusta.

Tähän keskusteluun, ammattikorkeassa ja yliopistoissa opiskelleet ulkomaalaiset olisi lähes varmoja hyviä työntekijöitä Suomen työmarkkinoille. Motivaatio on ja halu olla hyvä työntekijä tai yrittäjä on erityisen korkea.
 

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Minä olen sekä palkannut että mentoroinut EU:n ulkopuolelta tulevia korkeakouluopiskelijoita, eikä niissä muutamassa tapauksessa ole ollut byrokraattisia ongelmia. Toisin sanoen työluvat ovat jo olleet kunnossa siinä vaiheessa, kun olen heitä palkannut.
Mentoroimieni opiskelijoiden kohdalla kielitaito on ollut suurin ongelma, vaikka kyse on tietotekniikan aloista, ja oikeastaan kaikki ovat hakeutuneet Pirkanmaalta Helsingin seudulle, missä kysyntä on ollut vielä voimakkaampaa. Haluttomuus opiskella suomea tulkitaan helpoksi haluttomuudeksi sitoutua jäämään tänne. Työpaikan ovat kuitenkin lopulta löytäneet.
Startup Refugees on ainakin yksi järjestö, joka auttaa tänne tulleita ukrainalaisia löytämään työpaikan.
 

Ck

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, NHL suomalaiset
Minä olen sekä palkannut että mentoroinut EU:n ulkopuolelta tulevia korkeakouluopiskelijoita, eikä niissä muutamassa tapauksessa ole ollut byrokraattisia ongelmia. Toisin sanoen työluvat ovat jo olleet kunnossa siinä vaiheessa, kun olen heitä palkannut.
Mentoroimieni opiskelijoiden kohdalla kielitaito on ollut suurin ongelma, vaikka kyse on tietotekniikan aloista, ja oikeastaan kaikki ovat hakeutuneet Pirkanmaalta Helsingin seudulle, missä kysyntä on ollut vielä voimakkaampaa. Haluttomuus opiskella suomea tulkitaan helpoksi haluttomuudeksi sitoutua jäämään tänne. Työpaikan ovat kuitenkin lopulta löytäneet.
Startup Refugees on ainakin yksi järjestö, joka auttaa tänne tulleita ukrainalaisia löytämään työpaikan.
Laittaisin porkkanaksi korkeakouluopiskelun ilmaiseksi ulkomaalaiselle jos opiskelee suomen kielen tietylle tasolle asti.
 

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Laittaisin porkkanaksi korkeakouluopiskelun ilmaiseksi ulkomaalaiselle jos opiskelee suomen kielen tietylle tasolle asti.
Opiskelu sujuu englanniksi ja kun sen lisäksi asutaan Mikontalossa samassa solukämpässä kolmen muun samanmaalaisen kanssa, niin eipä siinä ole kielikylvystä tietoakaan. Ulkomaalaiset opiskelijat ovat enemmän tai vähemmän omassa kuplassaan.
Suomen kielen kurssien tasosta minulla ei ole käsitystä.

edit: pientä tarkennusta sanavalintoihin
 
Viimeksi muokattu:

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Olen sekä lukemani että kokemani perusteella sitä mieltä, että suomen kieltä ei helposti opi ilman kielikylpymäisiä oloja. Jotain teoriaa korkeintaan vähän taustalle. Englannin solkkaamisesta mamujen kanssa ei ole kielitaidon kannalta hyötyä kuin suomalaiselle osapuolelle.
Kirjallinen kielitaito vielä erikseen, mutta ei mamujen tarvitse osata tuottaa tekstiä vaan ymmärtää lukemansa tai kuulemansa.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Ck

aquanqua

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Em. ukrainalaislääkärin tapauksessa kyse vaikuttaisi olevan siitä, että työnhakija ei pärjää kilpailussa työmarkkinoilla muun muassa haetun työn kannalta puutteellisen osaamisen (kielitaito) vuoksi. Työnantajillahan on työntekijöiden kouluttamisvelvollisuuksia, mutta velvollisuus kouluttaa työnhakija kuulostaa aika hämmentävältä.

Lääkärin ja monissa muissa hoitoalan töissä hyvä kielitaito on maalaisjärjellä ajateltuna varmasti aika perusteltu ja perustavanlaatuinen vaatimus ylipäätään työn suorittamisen kannalta. Varmaankin vaikea toimia lääkärinä, jos ei kykene kommunikoimaan sujuvasti toisten lääkäreiden, sairaanhoitajien tai potilaiden kanssa – etenkin ottaen huomioon työn luonne, jonka vuoksi ongelmat kommunikoinnissa ja väärinkäsitykset voivat johtaa potilaan kannalta vakaviin seurauksiin. En täysin ymmärrä, miten tältä osin 'vaatimuksia' voitaisiin jotenkin alentaa, jotta kielitaidottomien kilpailukyky työmarkkinoilla paranisi suhteessa kielitaitoisiin ilman, että potilasturvallisuus vaarantuisi kohtuuttomalla tavalla.

Mitä olen esim. noita Karvin koulutusarviointeja lukenut, niin puutteellinen suomen kielen taito muodostuu usein työllistymisen kannalta ongelmaksi Suomessa englanninkielisen maisteritason koulutuksen saaneille. Oletan, että puutteet kyvyssä ymmärtää ja puhua paikallista valtakieltä on työllistymisen kannalta ongelmallista ihan missä tahansa yhteiskunnassa.
 
Viimeksi muokattu:

Ck

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, NHL suomalaiset
Opiskelu sujuu englanniksi ja kun sen lisäksi asutaan Mikontalossa samassa solukämpässä kolmen muun samanmaalaisen kanssa, niin eipä siinä ole kielikylvystä tietoakaan. Ulkomaalaiset opiskelijat ovat enemmän tai vähemmän omassa kuplassaan.
Suomen kielen kurssien tasosta minulla ei ole käsitystä.

edit: pientä tarkennusta sanavalintoihin
Tiedän ja tätä asiaa voisi muuttaa esimerkiksi juuri niin, että jos joku on halukan oppimaan kieltä, niin mahdollistettaisiin ilmainen opiskelu. Siis jos läpäisee suomen kielen opinnot ja taso muuta kuin "moi ja mitä kuuluu".
 

Ck

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, NHL suomalaiset
Em. ukrainalaislääkärin tapauksessa kyse vaikuttaisi olevan siitä, että työnhakija ei pärjää kilpailussa työmarkkinoilla muun muassa haetun työn kannalta puutteellisen osaamisen (kielitaito) vuoksi. Työnantajillahan on työntekijöiden kouluttamisvelvollisuuksia, mutta velvollisuus kouluttaa työnhakija kuulostaa aika hämmentävältä.

Lääkärin ja monissa muissa hoitoalan töissä hyvä kielitaito on maalaisjärjellä ajateltuna varmasti aika perusteltu ja perustavanlaatuinen vaatimus ylipäätään työn suorittamisen kannalta. Varmaankin vaikea toimia lääkärinä, jos ei kykene kommunikoimaan sujuvasti toisten lääkäreiden, sairaanhoitajien tai potilaiden kanssa – etenkin ottaen huomioon työn luonne, jonka vuoksi ongelmat kommunikoinnissa ja väärinkäsitykset voivat johtaa potilaan kannalta vakaviin seurauksiin. En täysin ymmärrä, miten tältä osin 'vaatimuksia' voitaisiin jotenkin alentaa, jotta kielitaidottomien kilpailukyky työmarkkinoilla paranisi suhteessa kielitaitoisiin ilman, että potilasturvallisuus vaarantuisi kohtuuttomalla tavalla.

Mitä olen esim. noita Karvin koulutusarviointeja lukenut, niin puutteellinen suomen kielen taito muodostuu usein työllistymisen kannalta ongelmaksi Suomessa englanninkielisen maisteritason koulutuksen saaneille. Oletan, että puutteet kyvyssä ymmärtää ja puhua paikallista valtakieltä on työllistymisen kannalta ongelmallista ihan missä tahansa yhteiskunnassa.
En tiedä mitä tarkoitit tuolla "kouluttaminen työnhakijoille", mutta minä ainakin ajattelen niin, että ne vaatimukset ja tuki kielen opiskeluun tulisi nimenomaan valtiolta. Vaatimukset varmaan tuleekin jo nyt, mutta tuleeko tuki?

Eli jos haluat toimia lääkärinä, niin sinulle järjestetään tällainen koulu, jossa opiskellaan todella vahvasti painotettuna lähes pelkästään suomen kieltä sekä ne puuttuvat taidot mitä Suomessa toimivalta lääkäriltä vaaditaan. Koulutuksen tarjoaisi siis valtio.

Tosin en tiedä onko tällainen toimintamalli jo olemassa.
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Esimerkiksi ukrainalainen lääkäri voitaisiin panna hoitamaan ukrainalaisia potilaita. Tai ainakin konsultoimaan heidän hoitoaan. Jos osaa edes englantia, niin kielitaitoisia suomalaisiakin osaisi hoitaa.
Omat kokemukset niin lääkäreistä ja dentisteistä ulkomailta ovat vain hyviä, kun kommunikoitiin englanniksi tai ruotsiksi.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Kunnissa päättäjät ovat joillakin alueilla jopa huomattavasti keskimääräistä enemmän julkisella puolella töissä, ja saattavat ajattella niinkin, että oma palkkakehitys olisi nouseva eikä kilpailua synny. Näin palkkakehitys on itsekkäästi ajatellen parempi kuin lisätyövoimalla parempien palveluiden ja hoidon antaminen. Onko todella niin, että julkisen puolen työntekijät kuntien valtuustoissa ja hallituksissa sekä alueilla vetävät kylmästi kokonaisetua vastaan? En tiedä, mutta saattaa olla siitä päätellen, miten vaikeaksi ulkomaisen koulutetun työntekijän pääseminen koulutustaan vastaavaan työhön on tehty.

En haluaisi uskoa näin olevan, mutta enpä voi sulkea tätä mahdollisuutta poiskaan.

Onhan joissakin pienemmissä ja syrjäisemmissä kunnissa vastaavaa oman edun ajamista tapahtunut esimerkiksi kaavoituksen osalta. Menemättä tähän nyt enempää tässä ketjussa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Voin olla ihan hakoteilläkin, mutta väittäisin suomalaisen puolison vaikuttavan osaltaan kielen oppimiseen positiivisesti. Vaikka kotona suomen ohella käytössä olisi englanti tai muu kieli, integroituu kumppanin myötä puolittain huomaamatta suomalaiseen yhteiskuntaan.
Päinvastaisiakin tapauksia löytyy varmasti, mutta kaikki suomalaisen kanssa perheen perustaneet ulkomailta muuttaneet, jotka itse olen tavannut, ovat kaikki osanneet suomea vähintään kohtuullisesti ja tarkoitan nyt aikuisena tänne muuttaneita.

Vaikka ulkomaalaisille suomi ei helpoimmasta päästä olekaan, mikäli motivaatiota ja kielipäätä löytyy, on se mahdollista ottaa täysin haltuun ihan aikuisiällä. Hyvänä esimerkkinä kirjailija ja mediapersoona Roman Schatz.
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Voin olla ihan hakoteilläkin, mutta väittäisin suomalaisen puolison vaikuttavan osaltaan kielen oppimiseen positiivisesti. Vaikka kotona suomen ohella käytössä olisi englanti tai muu kieli, integroituu kumppanin myötä puolittain huomaamatta suomalaiseen yhteiskuntaan.
Päinvastaisiakin tapauksia löytyy varmasti, mutta kaikki suomalaisen kanssa perheen perustaneet ulkomailta muuttaneet, jotka itse olen tavannut, ovat kaikki osanneet suomea vähintään kohtuullisesti ja tarkoitan nyt aikuisena tänne muuttaneita.

Vaikka ulkomaalaisille suomi ei helpoimmasta päästä olekaan, mikäli motivaatiota ja kielipäätä löytyy, on se mahdollista ottaa täysin haltuun ihan aikuisiällä. Hyvänä esimerkkinä kirjailija ja mediapersoona Roman Schatz.
Suomalainen puoliso on erittäin hyvä apu kielen oppimiseen. Ellei sitten kulttuurierot estä. Eli puolison kanssa solkataan englantia tai vaimoparka pakotetaan oppimaan arabiaa.

Neil Hardwick on hyvä esimerkki kielipään riittävyydestä. Pystyy jopa keksimään sanaleikkejä.
Yksi parhaista oli norjalainen löytöretkeilijä Svoinut.
- Ai, eihän sellaista ole edes ollut?
- Ei, mutta olis voinut olla...
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös