Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

[Ann Arbor]

Täytyy lisätä, että väestöjä on vaihtunut monesti läpi historian, joten se ei ole mikään nykyajan uniikki ilmiö. Esimerkiksi Pohjois-Amerikan väestö vaihtui muutamassa sadassa vuodessa siitä, kun Kolumbus löysi mantereen. Mielestäni se jos sepittää, että väestöjä ei voi vaihtua ja kutsuu tätä joksikin salaliitoksi, niin asettaa samalla Amerikan alkuperäiskansat, ja heidän kokemukset ja kärsimykset häpeään.

Koko maapallon väestö uusiutuu jatkuvasti. Ihmisiä syntyy ja ihmisiä kuolee.

Amerikan mantereella tapahtunut kansanmurha vertautuu mielestäni kuitenkin todella heikosti 2020-luvun Suomeen, missä itse olemme kutsuneet ulkomaalaisia paikkamaan osaajavajettamme. Reilun 50 000 vuosittainen nettomaahanmuutto tarkoittaa niin hidasta muutosta väestörakenteeseen, että väestönvaihdosta puhuminen on keskustelun myrkyttämistä.

Välillä näiltä väestönvaihdosta rummuttavilta tekisi mieli kysyä, onko "suomalainen geeniperimä" ihan oikeasti suojelemisen arvoinen. Nykyään ns. kantasuomalaisinakin tunnetut ihmiset ovat kokoelma eri muuttoaaltojen ja nomadivaiheen geenejä ja jos jollain meistä on myös tuoreempaa ulkomaalaista perhetaustaa, ei se tee hänestä yhtään vähempää suomalaista.

 

[Petri1981]

Koko maapallon väestö uusiutuu jatkuvasti. Ihmisiä syntyy ja ihmisiä kuolee.

Amerikan mantereella tapahtunut kansanmurha vertautuu mielestäni kuitenkin todella heikosti 2020-luvun Suomeen, missä itse olemme kutsuneet ulkomaalaisia paikkamaan osaajavajettamme. Reilun 50 000 vuosittainen nettomaahanmuutto tarkoittaa niin hidasta muutosta väestörakenteeseen, että väestönvaihdosta puhuminen on keskustelun myrkyttämistä.

Välillä näiltä väestönvaihdosta rummuttavilta tekisi mieli kysyä, onko "suomalainen geeniperimä" ihan oikeasti suojelemisen arvoinen. Nykyään ns. kantasuomalaisinakin tunnetut ihmiset ovat kokoelma eri muuttoaaltojen ja nomadivaiheen geenejä ja jos jollain meistä on myös tuoreempaa ulkomaalaista perhetaustaa, ei se tee hänestä yhtään vähempää suomalaista.

Niin, en minä maahanmuuttajia syytäkään siitä, että Suomen ja monen muun maan väestö muuttuu ja tulee todennäköisesti vaihtumaan muutaman sadan vuoden aikana. Näin ei tapahtuisi, jos suomalaiset lisääntyisivät, mutta olemme päättäneet toisin. Syy on siis vain ja ainostaan peilissä, ja turha meidän on asiasta nillittää kun itse sen teemme. Minun mielestäni suomalainen geeniperimä ja suomalainen kulttuuri, kuten kaikki muutkin geeniperimät ja kulttuurit ovat lähtökohtaisesti suojelemisen arvoisia, ja rikkaus maapallolla.

 

[Ann Arbor]

Niin, en minä maahanmuuttajia syytäkään siitä, että Suomen ja monen muun maan väestö muuttuu ja tulee todennäköisesti vaihtumaan muutaman sadan vuoden aikana. Näin ei tapahtuisi, jos suomalaiset lisääntyisivät, mutta olemme päättäneet toisin. Syy on siis vain ja ainostaan peilissä, ja turha meidän on asiasta nillittää kun itse sen teemme. Minun mielestäni suomalainen geeniperimä ja suomalainen kulttuuri, kuten kaikki muutkin geeniperimät ja kulttuurit ovat lähtökohtaisesti suojelemisen arvoisia, ja rikkaus maapallolla.

Eiköhän nykysuomalaisten geenit tule säilymään vuosituhansia eteenpäin. Mikäli esimerkiksi ns. kantasuomalainen Matti Virtanen perheellistyy ja saa lapsia Brasiliasta Suomeen muuttaneen Juliana Santosin kanssa, kyllä heidän lapsissaan "vesilinnun kansan veri" edelleen virtaa.

Itse toki näen geeniperimän ja kansallisen identiteetin ja kulttuurin toisistaan erillisinä asioina. Suomen kieli ja monet muut tärkeinä pitämämme asiat ja arvot tulevat kyllä säilymään, mikäli niin haluamme, vaikka kansakuntamme nyt saakin vahvistusta ulkomailta.

Suomi toki on ollut suuren osaa historiaa Euroopan koillisnurkalla sijainnut eristäytynyt saareke, mutta Manner-Euroopassa muuttoliikkeet ovat jättäneet voimakkaan jälkensä eri kansojen geeniperimään. Minään uhkana ei rauhanomaisesti tapahtuvaa ja vapaaehtoisuuteen perustuvaa maahanmuuttoa pitää tässä mielessä.

 

[BitterX]

Kulttuurikin on vähän semmoinen asia, että miten sitä oikein pitäisi erityisesti suojella? Kulttuurihan on nimenomaan asia, joka muuttuu, ottaa ja omaksuu vaikutteita paitsi ympäristöstään että ulkopuolelta. Senhän nimenomaan pitää antaa elää ja hengittää vapaasti, eikä pyrkiä tukahduttamaan joihinkin mielivaltaisiin muotteihin. Muotoilisin tämän niin, että kulttuuria pitää vaalia (antamalla kulttuurille elintilaa esimerkiksi mahdollistamalla siihen sopivan infran syntymistä) - ei suojella, jonka miellän jonkinlaiseksi pyrkimykseksi tukahduttaa innovatiivisuutta.

Ei vaikkapa kulttuurisen ikonimme Sibeliuksen teokset ole missään suomalaisessa tyhjiössä syntyneet, vaan Sibelius otti hyvinkin paljon vaikutteita edeltäviltä ja aikansa kansainvälisiltä musiikin suuruuksilta (esim. Tshaikovski) ja asui sekä opiskeli itsekin sekä Saksassa että Itävallassa, jossa hänellä oli sikäläisiä opettajia. Finlandiaa ei olisi syntynyt ilman vahvoja ulkopuolisia vaikutteita, joita säveltäjämestari itse tarkoituksella etsi.

Taide siis ikään kuin insipiroituu ympäristöstään ja ajastaan, ja täydentää itseään ajan kansainvälisillä trendeillä ja vaikutteilla. Siihen aikaan, kun meillä ei juuri ollut yhteyksiä ulkomaailmaan, ei meillä ollut merkittävää taidettakaan. Suomalainen musiikki- ja kuvataide syntyivät kunnolla vasta, kun meillä oli laajemmin yhteyksiä ulkomaailmaan.

Ruokakulttuurin kanssa on sama juttu. Jos otetaan vaikkapa esimerkiksi suomalaisista suomalaisimmaksi mielletty perinneruoka "karjalanpiirakka", niin havaitaan senkin muuttuneen ajan saatossa ja itse asiassa varsin hiljattain. Riisi kun ei ole ihan se tyypillisin suomalainen vilja eikä siitä taannoiset karjalaisheimot olleet koskaan kuulleetkaan. Ei varmaankaan edes 1800-luvun karjalaiset. Makaronilaatikko puolestaan on ihan umpisuomalainen ruoka ja edustaa viimeisen päälle suomalaista kotiruokakulttuuria, vaikka pastaa ei ole saanut Suomessa kuin vasta joskus 60-luvulta alkaen. Ei ne muinaiset hämäläiset heimot siis vetäneet makaronilaatikkoa ketsupilla lunchiksi.

Toiselta kantilta: esimerkiksi vaikkapa annoskebabeista on myös tietyllä tavalla muokkautunut aika suomalainen pikaruoka. Missään muualla Euroopassa en ole törmännyt samalla tavalla valmistettuihin ja aseteltuihin ja samanmakuisiin annoskebabeihin, kuin Suomessa. Turkin alueelta muuttaneet ihmiset ovat tuoneet ruoan Suomeen, jossa se on ajan saatossa muokkautunut suomalaisen ympäristön ja suomalaisten tapojen mukaan, suomalaiseen makuun. Aina, kun tulen Suomeen käymään, on pakko käydä kertaalleen kebabilla, koska mielestäni Suomessa on ylivoimaisesti parhaat kebabit ranskalaisilla ja ne alkavat olemaan jo niin erilaisia vaikkapa Saksaan verrattuna, ettei niitä oikein identifioi samaksi ruoaksi.

Onhan meillä oikeastaan "ruokataiteilijoitakin", jotka tarkoituksella muokkaavat suomalaista ruokakulttuuria. Pohjana käytetään "suomalaisia perinneruokia", joita twistataan nykyisillä ruokatrendeillä. Näin muodostuu myös uutta suomalaista laaturuokakulttuuria, joka pohjaa suomalaisiin perinteisiin sävytettynä ulkopuolisilla vaikutteilla

Jos taas palaa ruoasta musiikkiin, niin samalla tavalla maahanmuuttajien tekemä musiikki ottaa inspiraation sen hetkisestä ympäristöstä (Suomi) ja täydentyy taiteilijan taustalla. Hän siis samanaikaisesti ottaa vaikutusta ympäröivästä miljööstä ja ruokkii sitä ulkopuolisilla vaikutteilla.

Kulttuuri elää koko ajan ja on aina tehnyt niin.

 

[Ann Arbor]

@BitterX Yksi parhaista tähän threadiin kirjoitetuista viesteistä. Suosittelen kaikkia syventymään ajan kanssa.

Kulttuurit ovat toden totta kautta historian lainanneet toisiltaan ja vaikka jotkut ehkä haluaisivatkin sitä uskotella, mitään "alkuperäistä suomalaista", tai "alkuperäistä ruotsalaista" kulttuuria ei ole koskaan ollut olemassakaan.

Allekirjoittaneen yksi suosikkivälipaloista on saksalaisen kauppaketjun rapsakat riisipiirakat thaimaalaistyyppisellä, hollannissa valmistetulla unkarilaisista chilipaprikoista tehdyllä sriracha-kastikkeella. Globalisaatiota käytännössä.

Suomi on itsenäinen kansallisvaltio, minkä kansalliskieliä suojaa perustuslaki. En ole huolissani sinivalkoisen kansakuntamme selviämisestä ja identiteettimme säilymisestä, vaikka se taustoiltaan moninaisemmaksi muuttuukin.

 

[Byvajet]

Kulttuurikin on vähän semmoinen asia, että miten sitä oikein pitäisi erityisesti suojella?

Millään arvoilla ei ole objektiivista perustaa, ei edes ihmisarvolla. Maailmankaikkeuden näkökulmasta on yhdentekevää, vaikka ihmisiä listittäisiin kuin kesäillassa hyttysiä. Kaikki arvomme perustuvat kokemukseemme, joka on harha. Kun huudamme venäläisten pahuutta, todistamme harhastamme, koska maailmankaikkeudelle venäläisten teoilla ei ole merkitystä. Kun nimeämme hyvän ja pahan, emme oikeasti nimeä hyvää ja pahaa vaan tunnekokemuksemme.

Joillekin ihmisille on yhdentekevää, katoavatko kulttuurit ja kielet ja muuttuuko maailma markkinatalouden englanninkieliseksi temmellyskentäksi, jossa jokainen suurempi kaupunki muistuttaa toistaan. Joillekin on ihan sama, vaikka luonnon monimuotoisuus tuhoutuisi, kunhan vain ruokaa ja huvia riittää.

Näiden vastapainoksi on meitä, joille erilaisuus ja monimuotoisuus on tärkeää niin kulttuureissa, kielissä, taiteissa kuin luonnossakin. Me tulemme häviämään. Kuitenkin sekä me että muutokseen sopeutuvat tai sitä talouskasvun vuoksi vaativat perustavat toiveensa ja vaatimuksensa harhaan.

Ei, millään ei ole mitään merkitystä. On vain erilaisia ihmisiä. Minulle olisi tärkeää, että niinkin ainutlaatuista kieltä kuin suomea puhuttaisiin vielä 300 vuoden päästä, mutta niin ei näytä tapahtuvan, koska suomalaiset tahtovat aktiivisia toimia suomen tuhoamiseksi. Toisella tavallakin voitaisiin valita, mutta enemmistön tahto on erilainen.

 

[Ann Arbor]

@Byvajet Itse en näe tätä niin dramaattisena asiana, vaan vuosisatojen jatkumona. Jos katsoo vaikka tuhannen vuoden takaista Eurooppaa vuodelta 1024 historiantutkimuksen perspektiivistä, aika kauas olemme tulleet noista ajoista. Mikäli emme käytä klassista latinaa, ei nykypäivän suomalainen, saksalainen, tai ranskalainen pahemmin kykenisi edes kommunikoimaan esivanhempiensa kanssa.

Luonnollisesti teknologian ottamat valtavat harppaukset 1800-luvulta lähtien ovat nopeuttaneet kulttuurien murrosta, mutta en minä ainakaan kaikkea muutosta huonona asiana näe ja näin isänmaallisena suomalaisena toivon Suomen ottavan globalisaatiosta sen tarjoamat mahdollisuudet kansamme hyvinvoinnin vahvistamiseen.

 

[BitterX]

Millään arvoilla ei ole objektiivista perustaa, ei edes ihmisarvolla. Maailmankaikkeuden näkökulmasta on yhdentekevää, vaikka ihmisiä listittäisiin kuin kesäillassa hyttysiä. Kaikki arvomme perustuvat kokemukseemme, joka on harha. Kun huudamme venäläisten pahuutta, todistamme harhastamme, koska maailmankaikkeudelle venäläisten teoilla ei ole merkitystä. Kun nimeämme hyvän ja pahan, emme oikeasti nimeä hyvää ja pahaa vaan tunnekokemuksemme.

Joillekin ihmisille on yhdentekevää, katoavatko kulttuurit ja kielet ja muuttuuko maailma markkinatalouden englanninkieliseksi temmellyskentäksi, jossa jokainen suurempi kaupunki muistuttaa toistaan. Joillekin on ihan sama, vaikka luonnon monimuotoisuus tuhoutuisi, kunhan vain ruokaa ja huvia riittää.

Näiden vastapainoksi on meitä, joille erilaisuus ja monimuotoisuus on tärkeää niin kulttuureissa, kielissä, taiteissa kuin luonnossakin. Me tulemme häviämään. Kuitenkin sekä me että muutokseen sopeutuvat tai sitä talouskasvun vuoksi vaativat perustavat toiveensa ja vaatimuksensa harhaan.

Ei, millään ei ole mitään merkitystä. On vain erilaisia ihmisiä. Minulle olisi tärkeää, että niinkin ainutlaatuista kieltä kuin suomea puhuttaisiin vielä 300 vuoden päästä, mutta niin ei näytä tapahtuvan, koska suomalaiset tahtovat aktiivisia toimia suomen tuhoamiseksi. Toisella tavallakin voitaisiin valita, mutta enemmistön tahto on erilainen.

Hyvää pohdintaa, mutta olen kyllä johtopäätöksestä eri mieltä.

Varmaankin aikanaan, kun Stadin slangi syntyi, fennomaanit ja Suomen kielen vaalijat kauhistelivat. Maaseudulta ja muista maista muuttaneiden työläisperheiden vesat sekoittivat ruotsia, saksaa ja venäjää Suomen kieleen, muodostaen eriskummallisen sosiolektin ymmärtääkseen toisiaan (ja varmaankin estääkseen muita ymmärtämästä heitä). Varmaan moni oli huolissaan Suomen kielen tuhosta, mutta sen sijaan tämä "kieltä raiskannut nuoriso" päätyi muodostamaan jotakin, joka nykyään nähdään tärkeänä osana helsinkiläistä paikalliskulttuuria- ja identiteettiä. Nyt ollaan huolissaan Stadin slangin tilasta, mutta turhaa sekin. Ei se mihinkään ole kuollut, se on vain muuttunut niinkuin kielellä on tapana.

Jos jossakin olisi sinänsä perustellusti esittämiesi argumenttiesi pohjalta pitänyt paikalliskulttuurin ja paikallisten perinteiden vaipua unholaan, niin näin on nykyisessä asuinkaupungissani Kölnissä. Kaupunki on muutamissa vuosikymmenissä muuttunut natsidiktaruurin aiheuttamasta monokulttuurista erittäin monietniseksi. Täkäläisistä asukkaista nykyään neljäsosa on ulkomaiden kansalaisia ja puolella on maahanmuuttajatausta. Vaan ei ole kölniläiset perinteet ja paikallinen kulttuuri mihinkään hävinneet. Kulmakuppilat ovat samanlaisia, kuin ne ovat olleet ties kuinka kauan, kölschiä ja hämmcheä tarjoillaan joka paikassa, FC menestyy yhtä huonosti kuin aina ja rakastettu FC kuin sen menestymättömyyskin ovat osin humoristisella ja itseironisella vahva osa identiteettiä, keskiajalta asti juhlittua karnevaalia juhlitaan edelleen ja paikalliset ovat ylpeitä omasta muuhun Saksaan verrattuna rennosta elämänasenteestaan. Kaikennäköinen etninen ja kansainvälinen kulttuuri- ja muu tarjonta on lisääntynyt kuten muissakin merkittävissä kaupungeissa, mutta ei se ole vienyt paikallisen kulttuurin elinvoimalta yhtään mitään pois. Monta asiaa kaupunki on omaksunut kaupunkiin muuttaneilta ihmisiltä, mutta ennen kaikkea ylivoimainen valtaosa uusista asukkaista on omaksunut paikallisen kulttuurin.

Ja juu, kyllä integraatiossa on ollut ja on haasteensakin. Niitä ei kukaan kiistä eikä pidäkään. Tässä kirjoituksessa en niitä käsittele, vaan kirjoitan lähinnä siitä, mikä vaikutus maahanmuutolla on paikallisen kulttuurin kannalta.

Maahanmuutto tuo aina mausteensa kulttuuriin, mutta paljon vahvempi vaikutus on paikalliskulttuurilla sen ympäröimään ihmiseen. Asia on paikalliskulttuurin säilymisen näkökulmasta toisin vain, jos muutos tapahtuu jonkun tuhoavan valloitussodan ja kansanmurhan takia muutamissa vuosissa tai parissa vuosikymmenessä. Ei muuten.

 

[Ann Arbor]

@BitterX Kerrassaan hieno ja puhutteleva viesti jälleen kerran.

Maahanmuutto tuo aina mausteensa kulttuuriin, mutta paljon vahvempi vaikutus on paikalliskulttuurilla sen ympäröimään ihmiseen. Asia on paikalliskulttuurin säilymisen näkökulmasta toisin vain, jos muutos tapahtuu jonkun tuhoavan valloitussodan ja kansanmurhan takia muutamissa vuosissa tai parissa vuosikymmenessä. Ei muuten.

Tärkeä huomio tämä. Nykyinen globaali muuttoliike tunnutaan tiukimpien maahanmuuttokriitikoiden toimesta rinnastettavan likipitäen ostrogoottien Rooman valtaukseen, vaikka yksittäisten ihmisten ja perheiden eri maista tapahtuvassa muuttoliikkeessä ei ole yhtäläisyysmerkkejä tähän.

Kuten jo aiemmin kirjoitin, omassa lähipiirissä on runsaasti hyvin suomalaistuneita maahanmuuttajataustaisia ihmisiä (Ihan täällä monikulttuurisen Suomen ytimessä, Pääkaupunkiseudulla.) ja on mielestäni erittäin loukkaavaa heitä kohtaan, nähdä heidän Suomessa olo kategorisena "uhkana".

 

[Ann Arbor]

Ukrainalainen Maksym Chervonnyi keksi, miten töissä pärjää ilman suomen kieltä

Maahanmuuttajien työllisyys on kohentunut viime vuosina ripeästi. Työt ovat kuitenkin esimerkiksi määräaikaisia tai osa-aikaisia useammin kuin Suomessa syntyneillä.

yle.fi

Erittäin mielenkiintoinen juttu maahanmuuttajien nousseesta työllisyydestä.

Maahanmuuttajien työllisyys on kohentunut Suomessa viime vuosina reipasta tahtia.

– Tällä hetkellä Suomen tilanne on aika valoisa, maahanmuuttajien työllisyysaste on meillä jopa korkeampi kuin EU-maissa keskimäärin, sanoo yliaktuaari Tarja Baumgartner.

Syitä tähän on hänen mukaansa useita. Vuosina 2021–2022 Suomeen muutti paljon ihmisiä muun muassa Ukrainasta, jotka työllistyivät nopeasti, hän sanoo.

– Voi olla, että työperusteinen maahanmuutto on lisääntynyt ja työvoiman tarve on kasvanut koronavuosien jälkeen. Myös kotouttamisessa on tapahtunut kehitystä, ulkomailta tulevien asiantuntijoiden töihinpääsyä on nopeutettu.

Vaikka kenties joidenkin mielestä Suomi-laiva on uppoamassa juuri maahanmuuton takia, todellisuus on kaikkea muuta.

 

[Ann Arbor]

Vaikka kaikkien maahanmuuttajien niputtaminen yhdeksi köntäksi ja monoliitiksi vähän ongelmallista onkin, mielestäni huomionarvoista, että ulkomaillasyntyneiden työllisyysaste on ollut hiljattain Suomessa hivenen korkeampi, kuin Ruotsissa. (73,4% ja 72,4%.) Tämä siis siitä huolimatta, että Ruotsin taloustilanne on jo pitkään ollut Suomea parempi.

Varmasti maahanmuuttajien integraatio osaksi suomalaista yhteiskuntaa voisi olla paremmallakin tilalla, mutta ei voine sanoa, että olisimme epäonnistuneet täysin.

 

[rpeez]

Kulttuuri elää koko ajan ja on aina tehnyt niin.

Tekisi mieli sanoa samaa geeniperimästäkin.

Aiemmin ketjussa toivottiin sen säilyttämistä. Geeniperimämme varsinainen vaaliminen itseisarvoisesti ei kyllä mielestäni ole mitenkään toivottavaa. Lähde seuraavalle lainaukselle Suomalaiset geenit ovat ainutlaatuisia | Yhteishyvä

Nykymaailmassa suomalaisetkaan geenit eivät säily enää koskemattomana saarekkeena, vaan matkustamisen ja muuttoliikkeen voimistuessa nekin sekoittuvat. Onko geenien luonnollinen sekoittuminen sitten hyvä vai huono asia?

"Terveyden kannalta geenipoolin laajeneminen on lähes yksinomaan hyvä asia", Aarno Palotie vastaa.

 

[BitterX]

Tekisi mieli sanoa samaa geeniperimästäkin.

Aiemmin ketjussa toivottiin sen säilyttämistä. Geeniperimämme varsinainen vaaliminen itseisarvoisesti ei kyllä mielestäni ole mitenkään toivottavaa. Lähde seuraavalle lainaukselle Suomalaiset geenit ovat ainutlaatuisia | Yhteishyvä

Nykymaailmassa suomalaisetkaan geenit eivät säily enää koskemattomana saarekkeena, vaan matkustamisen ja muuttoliikkeen voimistuessa nekin sekoittuvat. Onko geenien luonnollinen sekoittuminen sitten hyvä vai huono asia?

"Terveyden kannalta geenipoolin laajeneminen on lähes yksinomaan hyvä asia", Aarno Palotie vastaa.

Juuri näin.

Geenipoolin laajenemisen vastakohta on sisäsiittoisuus (kolloguaalisesti "mitä serkumpi, sitä herkumpi"). Meillä Suomessakin on ihan hyvä värisuora kaikenlaisia perinnöllisiä sairauksia vaivaamassa kansantalouttamme sekä erityisesti tietenkin meitä inhimillisellä tasolla.

 

[Byvajet]

Vaan ei ole kölniläiset perinteet ja paikallinen kulttuuri mihinkään hävinneet.

Väistämättähän ne tulevat ajan myötä katoamaan. Kulttuuria ja kieltä suojelee ainoastaan eristyneisyys. Mitä enemmän on vaikutteita, sitä enemmän on hajontaa. Ja mitä enemmän on hajontaa, sitä pienemmäksi vuosikymmenten mittaan muuttuu perinteiden arvo.

Kielitieteilijöiden ennusteiden mukaan (Maailman Kuvalehti) kieliä kuolee tulevina vuosikymmeninä massoittain. Saman viestin kuulin yliopiston kielitieteen luennolla.

Monimuotoisuus on vahvuus kulttuurien ja kielten verkostossa. Se on mahdollistanut ihmisen levittäytymisen maapallon eri kolkkiin. Hälyttävää onkin, että arviolta joka toisen maailman kielistä ennustetaan kuolevan tulevina vuosikymmeninä – pessimistisimpien arvioiden mukaan jopa 90 prosentin. Luonnon monimuotoisuutta moni on suuremmitta perusteluittakin valmis puolustamaan, mutta kielten puolesta meteliä ei juuri ole kuulunut.

Suomi kuuluu kaikki kielet huomioiden suurten kielten joukkoon. Suurin osa maailman kielistä on hyvin pieniä. Suomea ei uhkaa välitön kuolema, mutta nopeasti sekin rapistuu nykyisessä todellisuudessa, mikä todetaan linkatussa jutussakin. Ja tuo juttu on vuodelta 2006.

Jos äidinkieli alkaa osoittautua esteeksi koulutuksessa ja elämänvalinnoissa, on paremman elämän toivossa opeteltava toinen kieli. Jos sitten työ ja tiedonvälityskin alkavat tapahtua pääasiassa toisella kielellä, äidinkielen käyttöala yhä supistuu ja siihen saattaa liittyä häpeää.

Suomalaisen kulttuurin ja suomen kielen tuholle on Suomessa vahva kannatus. Me olemme kansainvälisesti vertaillen erittäin liberaali ja herkästi vaikutteita imevä kansa. Olemme myös alistuva ja ylöspäin katsova kansa. Emme arvosta omaamme vaan vierasta. Kun tänne talouskasvun vuoksi haalitaan ulkomaalaisia, on varmaa, että englannista tehdään virallinen kieli.

Sen jälkeen alkaa nopea suomen alasajo, koska on taloudellisesti kannattamatonta ja käytännöllisesti hankalaa pitää yllä montaa kieltä, kun tarjolla on yksi, joka on kansalliskieltä helpompi oppia ja jota Suomeen tulijat usein jo ennestään osaavat.

Talous on tämän vuosisadan uskonto, jolle kaikki muut arvot ovat alisteisia. Emme tahdo rakentaa järjestelmää, joka tunnustaa muutkin arvot kuin talouden, vaan olemme valmiita tuhoamaan sekä ympäristön, kulttuurit että kielet talouskasvun, elämysten ja materiaalisen hyvinvoinnin vuoksi.

Maailma on aina muuttunut ja tulee muuttumaan jatkossakin, mutta on turha väittää, etteikö muutos perustuisi poliittisiin valintoihin. Perussuomalaisten viljelemä väestönvaihtoteoria salaliiton merkityksessä ei ole totta, mutta on selvää, että poliittiset ja taloudelliset valinnat ohjaavat kohti suomalaisuuden ja suomen kielen tuhoutumista. En pidä tätä näkemystä edes mielipiteenä vaan lukuihin perustuvana tosiasiana.

Haaveet siitä, että tulijat omaksuisivat suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin, ovat perusteettomia. Aikuisiällä Suomeen muuttaneista hyvin harva oppii sujuvan suomen. Tunnen itse ulkomaalaisen kielten opettajan, joka on myöhemmin noussut korkeaan asemaan liike-elämässä. Vaikka hän on luonteeltaan hyvin sosiaalinen, myönteinen ja avoin ja ollut nuoresta saakka naimisissa suomalaisen naisen kanssa, silti hänen vieraskielinen taustansa nousee vahvasti esiin huolimatta siitä, että hän tuntee vetoa kielten opiskeluun. Toki hän puhuu suomea erinomaisesti, mutta kaukana hän silti äidinkielisestä on.

 

[Ann Arbor]

Juuri näin.

Geenipoolin laajenemisen vastakohta on sisäsiittoisuus (kolloguaalisesti "mitä serkumpi, sitä herkumpi"). Meillä Suomessakin on ihan hyvä värisuora kaikenlaisia perinnöllisiä sairauksia vaivaamassa kansantalouttamme sekä erityisesti tietenkin meitä inhimillisellä tasolla.

Kaiketi joillain on edelleen kansallisromanttisen ajan näkemys suomalaisista Volgan mutkasta vaeltaneena yhtenäisenä heimona, vaikka moderni tutkimus on osoittanut kiistattomana faktana, että suomalaisten geeneissä näkyy eri muuttoaaltojen sekoittuminen.

Suomi toden totta eristäytyneen sijaintinsa vuoksi valitettavasti kärsinyt jonkin mittakaavan sisäsiittoisuudesta. Sukututkimukseen jonkin verran tutustuneena on ollut mielenkiintoista huomata, miten saman pitäjän suvut ovat naineet keskenänsä ristiin sukupolvesta toiseen. Voisi sanoa jopa, että ulkomaalaisen kanssa perheellistyminen on palvelus lapsille. Omastakin perhetaustasta voin kertoa olevan synkkä historia eräässä yleisessä perinnöllisessä sairaudessa ja olen asiaa itsekin pohtinut.

 

[Ann Arbor]

Haaveet siitä, että tulijat omaksuisivat suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin, ovat perusteettomia. Aikuisiällä Suomeen muuttaneista hyvin harva oppii sujuvan suomen. Tunnen itse ulkomaalaisen kielten opettajan, joka on myöhemmin noussut korkeaan asemaan liike-elämässä. Vaikka hän on luonteeltaan hyvin sosiaalinen, myönteinen ja avoin ja ollut nuoresta saakka naimisissa suomalaisen naisen kanssa, silti hänen vieraskielinen taustansa nousee vahvasti esiin huolimatta siitä, että hän tuntee vetoa kielten opiskeluun. Toki hän puhuu suomea erinomaisesti, mutta kaukana hän silti äidinkielisestä on.

Jokainen maahanmuuttaja on yksilö ja myös uuden kotimaan kielen oppinen vaihtelee. Yhtäältä ei mielestäni ole syytäkään odottaa, että aikuisena maahan tulleiden olisi pakko oppia täysin aksentitonta suomea, mikäli arjen hoitaminen ja työt sujuvat. Eivät kaikki 1960-1970-luvuilla Ruotsiin lähteneet suomalaisetkaan oppineet virheetöntä ruotsia, mutta niin vain heidän lapsensa ja lapsenlapsensa ovat täysin svenssoneita.

Huomio kannattaakin kiinnittää ennen kaikkea maahanmuuttajien Suomessa saamiin jälkeläisiin, tai tänne lapsena muuttaneisiin. Tunnen itse n. 30-vuotiaana tämänkaltaisia ihmisiä runsaasti, eikä arjessa tule mieleenkään nähdä heitä "ulkomaalaisina", kun suomen kieli on täydellisesti hallussa ja muutenkin heidän voi sanoa olevan hyvin suomalaistuneita.

 

[Ann Arbor]

Lyhyt koulutus, ja palkka jopa 3 500 euroa – alanvaihtaja ei olisi päässyt hommiin entisessä kotimaassaan

Linja-autonkuljettajien työllisyysnäkymät ovat suotuisat. Tähän vaikuttaa myös alan työntekijöiden ikääntyminen.

www.is.fi

Erittäin mielenkiintoinen juttu työvoimapulasta kärsivästä linja-autoalasta. Lienee kaikille meistä selviö, ettei ilman maahanmuuttajakuskeja nykyistä palvelutasoa olisi mahdollista ylläpitää.

Linja-autoliiton toimitusjohtajan Mika Mäkelän mukaan Suomeen voitaisiin palkata satoja uusia linja-autonkuljettajia.

– Pula ei koske pelkästään linja-autonkuljettajia, vaan kaikkia alan töitä. Kysyntää on kuljettajien lisäksi esimerkiksi asentajille ja mekaanikoille, Mäkelä sanoo.

Kuljettajien keski-ikä on korkea ja eläköitymisiä on tulossa. Pandemian aikana moni vaihtoi myös alaa, kun liikennöinti väheni.

– Ikäjakauma on painottunut vahvasti henkilöihin, jotka ovat lähivuosina tai vuosikymmenen sisällä eläköitymässä, Mäkelä sanoo.
– Kaikki ovat tervetulleita, kunhan kriteerit täyttyvät.

 

[Ann Arbor]

Jokainen meistä voi pohtia mielessään, ettei suomalainen toimiva yhteiskunta toimisi päivääkään ilman maahanmuuttajien työpanosta. Erityisesti monissa ns. duunariammateissa maahanmuuttajien osuus on korostuneen suuri. Bussit jäisivät ajamatta, infrastruktuuri rakentamatta, julkiset tilat siivoamatta, ravintola-annokset kokkaamatta ja potilaat hoitamatta. Ainakin itse koen suurta kiitollisuutta ulkomailta asti suomalaista yhteiskuntaa rakentamaan tulleille.

 

[HokiJone]

Muotoilisin tämän niin, että kulttuuria pitää vaalia (antamalla kulttuurille elintilaa esimerkiksi mahdollistamalla siihen sopivan infran syntymistä) - ei suojella, jonka miellän jonkinlaiseksi pyrkimykseksi tukahduttaa innovatiivisuutta.

En voi olla kysymättä tähän hieman vitsillä, mutta hyppysellisellä totisuutta: Tarkoitatko tällä "infran syntymisellä" esim. Tukholman Rinkebytä, Pariisin Clichy-sous-Boisia ja Malmön Rosengårdia?

Ainakaan noilla alueilla ei toden totta olla tukahdutettu minkään kulttuurin kehittymistä ja innovatiivisuutta.

 

[Ann Arbor]

En voi olla kysymättä tähän hieman vitsillä, mutta hyppysellisellä totisuutta: Tarkoitatko tällä "infran syntymisellä" esim. Tukholman Rinkebytä, Pariisin Clichy-sous-Boisia ja Malmön Rosengårdia?

Ainakaan noilla alueilla ei toden totta olla tukahdutettu minkään kulttuurin kehittymistä ja innovatiivisuutta.

Kyseiset alueet ovat tunnettuja ja valitettavia esimerkkejä länsimaisen yhteiskunnan segregaatiosta ja sellaisten syntymistä tulisi Suomessa välttää. On mielestäni hyvä, että maahanmuuttajat kohtaavat päivittäisessä arjessaan myös ns. kantasuomalaisia, eikä etnisiä enklaaveja pääsisi syntymään. Mikäli maahanmuuttajat ovat tekemisissä ainoastaan oman taustakulttuurin kanssaihmisten kanssa, integraatio tulee olemaan hidasta.

 

[Hermes#41]

Onneksi noissa nuorten porukoissa näkyy pyörivän ainakin Tampereella kaikenlaisista taustoista olevia nuoria sekaisin, joka toivon mukaan auttaa integroitumista ja kielen oppimista. Koulut, työpaikat ja harrasteet on myös avainasemassa. Jalkapallo on luonnollisesti edellä, mutta toivottavasti myös kiekko saadaan edullisemmaksi harrasteeksi aloittaa ja harrastaa, jolloin ei vähemmän varakkaat karsiudu porukasta.

Miten sitä muuten oppii kulttuuria ja sopeutuu, jos ei pääse osaksi sitä? Samoin olen pannut merkille että usein kahden eri suunnasta tulleen maahanmuuttajan yhteinen kieli onkin suomi.

 

[Ann Arbor]

Onneksi noissa nuorten porukoissa näkyy pyörivän ainakin Tampereella kaikenlaisista taustoista olevia nuoria sekaisin, joka toivon mukaan auttaa integroitumista ja kielen oppimista. Koulut, työpaikat ja harrasteet on myös avainasemassa. Jalkapallo on luonnollisesti edellä, mutta toivottavasti myös kiekko saadaan edullisemmaksi harrasteeksi aloittaa ja harrastaa, jolloin ei vähemmän varakkaat karsiudu porukasta.

Miten sitä muuten oppii kulttuuria ja sopeutuu, jos ei pääse osaksi sitä? Samoin olen pannut merkille että usein kahden eri suunnasta tulleen maahanmuuttajan yhteinen kieli onkin suomi.

Sama havainto täältä Pääkaupunkiseudulta. Vaikka Stadin haasteista usein kirjoitetaankin, kyllähän tämä yksi "kansojen sulatusuuni" on. Jengi minglaa taustoista riippumatta.

Hyvä nosto tuo lätkä. (Jääkiekkopalsta kun Jatkis loppujen lopuksi on.) Mielestäni suomikiekolla ei ole yhtään varaa vieraannuttaa kasvavaa maahanmuuttajataustaista väestöä hienosta lajistamme. Kanadassa, jääkiekon emämaassa hockeyta pelaavat ja katsovat eri puolilta maailmaa sukujuurensa juontavat ja saman ilmiön näen mielelläni myös Suomessa.

 

[BitterX]

En voi olla kysymättä tähän hieman vitsillä, mutta hyppysellisellä totisuutta: Tarkoitatko tällä "infran syntymisellä" esim. Tukholman Rinkebytä, Pariisin Clichy-sous-Boisia ja Malmön Rosengårdia?

Ainakaan noilla alueilla ei toden totta olla tukahdutettu minkään kulttuurin kehittymistä ja innovatiivisuutta.

Tarkoitin kulttuuri-infralla esimerkiksi kulttuurikeskuksia. Jos halutaan edistää kotimaista ja paikallista kulttuuri-innovointia, tapahtuu se vähän kuten kaupallistenkin innovaatioidenkin edistäminen, eli tuomalla toimijat lähelle toisiaan. Sinänsä toki myös kulttuuri-innovaatiot voivat olla kaupallisia, joten tämä ei ollut tarkoitettu minkäänlaiseksi vastakkainasetteluksi.

Edellisissä viesteissänihän en sinänsä puuttunut integraatioon, vaan siihen, miten maahanmuutto vaikuttaa paikalliskulttuurin.

Toki kaupunkisuunnittelulla on merkitystä sekä integraation että paikalliskulttuurin kannalta. Wien on mielestäni erinomainen esimerkki integroivasta kaupunkisuunnittelusta. Sieltä puuttuu kokonaan rinkebyt, ja kunnalliset asunnot (joissa asuu paljon myös tuoreita maahanmuuttajia) on hajautettu ympäri kaupunkia. Siellä ei juuri ole varsinaisia maahanmuuttajakeskittymiä, jolloin maahanmuuttajat integroituvat nopeammin paikalliskulttuuriin eivätkä muodosta samalla tavalla mitään kuplia. Eipä siellä jengi ammuskelekaan toisiaan, vaan kyseessä on kenties maailman turvallisin yli miljoonan asukkaan kaupunki ja se valitaan vuodesta toiseen maailman parhaaksi kaupungiksi asua. Maahanmuuttajataustaisia taitaa sielläkin olla noin puolet 1,8 miljoonan asukkaan väestöstä.

 

[Ann Arbor]

Sieltä puuttuu kokonaan rinkebyt, ja kunnalliset asunnot (joissa asuu paljon myös tuoreita maahanmuuttajia) on hajautettu ympäri kaupunkia. Siellä ei juuri ole varsinaisia maahanmuuttajakeskittymiä, jolloin maahanmuuttajat integroituvat nopeammin paikalliskulttuuriin.

Rinkeby, Tensta, Husby ja nämä muut julistelapset epäonnistuneesta integraatiosta ovat yhtä lailla kaupunkisuunnittelun epäonnistumisia. Nopealla Ekskursiolla Google Earthissa selviää miksi. Tunnelbanan sinisen linjan 1970-luvun lähiöt ovat muusta kaupunkirakenteesta eristäytyneitä enklaaveja. Segregaatiolle on suorastaan luotu puitteet. Kyseisistä huono-osaisuuden keskittymistä on syytä huomioida, että ymmärtääkseni yhtä lailla myös maahanmuuttajataustaiset ruotsalaiset pyrkivät pois.

 

[BitterX]

Rinkeby, Tensta, Husby ja nämä muut julistelapset epäonnistuneesta integraatiosta ovat yhtä lailla kaupunkisuunnittelun epäonnistumisia. Nopealla Ekskursiolla Google Earthissa selviää miksi. Tunnelbanan sinisen linjan 1970-luvun lähiöt ovat muusta kaupunkirakenteesta eristäytyneitä enklaaveja. Segregaatiolle on suorastaan luotu puitteet. Kyseisistä huono-osaisuuden keskittymistä on syytä huomioida, että ymmärtääkseni yhtä lailla myös maahanmuuttajataustaiset ruotsalaiset pyrkivät pois.

Jep.

Helsinginkään lähiöt eivät ole lähellekään niin eristyksissä kuin nuo Tukholman eksklaavit, vaan selkeästi lähempänä muuta kaupunkirakennetta ja monilta osin kiinni siinä. Lisäksi Helsingin lähiöt ovat kaavoituksellisesti paljon onnistuneempia, koska lähes kaikissa niistä on monentyyppistä asumista eikä pelkästään 60-70 luvun betonisia vuokrataloja.

Ei Helsinkikään integraation kannalta kaupunkisuunnittelullisesti mikään optimaalinen ole, muttei mitenkään myöskään verrattavissa Tukholmaan, joissa nuo lähiöt ovat täysin epäonnistuneita.