Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

[ernestipotsi]

50-vuotias | Kielentutkija Lari Kotilainen: Kun joku yrittää puhua suomea, älä vaihda englantiin

Suomen oppiminen ei ole sen vaikeampaa kuin muidenkaan kielien, Lari Kotilainen sanoo. ”Aikuiselle mikä tahansa kieli on vaikea.”

www.hs.fi

Hyvä kommentti liittyen ajankohtaiseen kielikeskusteluun. Liiallinen suomen kielen vaikeuden mystifioiminen tulisi jo jättää sikseen. Itse olenkin alkanut toimimaan arjessani, että jos minulle auttavaakin suomea puhutaan, vastaan kyllä suomeksi takaisin, enkä heti vaihda englanniksi.

Juuri näin.

Toki suomen oppiminen on kiinni käytännössä vain ja ainoastaan kielenopiskelijan asenteesta eli vastuu kielen oppimisella on viime kädessä opiskelijalla itsellään.

 

[Byvajet]

50-vuotias | Kielentutkija Lari Kotilainen: Kun joku yrittää puhua suomea, älä vaihda englantiin

Suomen oppiminen ei ole sen vaikeampaa kuin muidenkaan kielien, Lari Kotilainen sanoo. ”Aikuiselle mikä tahansa kieli on vaikea.”

www.hs.fi

Hyvä kommentti liittyen ajankohtaiseen kielikeskusteluun. Liiallinen suomen kielen vaikeuden mystifioiminen tulisi jo jättää sikseen.

Tuota ei usko kukaan kieliä harrastava. Vaikeaan kieleen joutuu satsaamaan moninkertaisen määrän työtä verrattuna helppoon, jotta pääsisi samalle tasolle. On täysin eri asia opiskella espanjaa kuin venäjää. Ensin mainitussa pääsee alkuun hyvin nopeasti, kun taas jälkimmäisessä monimutkaisen kieli- ja verbiopin vuoksi joutuu tekemään paljon enemmän työtä.

Lisäksi sanastolliset erot ovat suuria. Espanjan sanat jäävät päähän hetkessä, kun taas venäjän sanoja joutuu kertaamaan kertaamasta päästyään.

Suomen vaikeus paljastuu suomalaisellekin vasta yliopiston suomen luennoilla. Ilman niitä on vaikea edes aavistaa suomen mutkikkuutta.

FSI luokittelee kielet vaikeustason mukaan näin:

• Category I – Languages that usually require around 24-30 weeks or 600-750 class hours to reach S-3/R-3 proficiency. This group contains languages like French, Spanish, Romanian and Dutch.
• Category II - German - Language that requires around 30 weeks in a category of its own.
• Category III – Languages that usually require around 36 weeks or 900 hours of instruction to reach S-3/R-3. These languages are slightly more difficult, and this group includes Indonesian and Swahili.
• Category IV – Students usually need around 44 weeks or 1100 class hours to reach S-3/R-3. This is the largest group and contains a wide variety of languages, including Russian, Hindi, Tamil, Thai, Vietnamese, Turkish, Finnish and many more. They are described as “hard languages”.
• Category V – It usually takes 88 weeks or 2200 hours to reach S-3/R-3 proficiency in these languages. This small group of “super-hard languages” includes Chinese (Mandarin), Cantonese, Japanese, Korean and Arabic.

 

[Ann Arbor]

Juuri näin.

Toki suomen oppiminen on kiinni käytännössä vain ja ainoastaan kielenopiskelijan asenteesta eli vastuu kielen oppimisella on viime kädessä opiskelijalla itsellään.

Hyvä esimerkki vuoden 2022 syksyllä julkisuuteen noussut tapaus Migrin kanssa ongelmiin joutuneen mongolialaishoitajan tapaus. Hänhän oli asunut Suomessa vasta muutaman vuoden, mutta suomen kieli sujui jo erinomaisesti.

Tokihan lähisukulaiskielen osaaminen auttaa. Uskaltaisin väittää suomalaiselle viron olevan vaivattomampi oppia, kuin vaikka vietnamin. Yhtä lailla valmiiksi englantia taitavalle toiset germaaniset kielet avautuvat helpommin. (Olen huomannut tämän itsekin.)

Olen kuitenkin täysin samaa mieltä, että opiskelijan asenne on kaikki kaikessa. Nykyään kun on vieläpä tarjolla oppimateriaalia suomenkin kielen opiskeluun käytännössä rajattomasti.

 

[Ann Arbor]

Tuota ei usko kukaan kieliä harrastava. Vaikeaan kieleen joutuu satsaamaan moninkertaisen määrän työtä verrattuna helppoon, jotta pääsisi samalle tasolle. On täysin eri asia opiskella espanjaa kuin venäjää. Ensin mainitussa pääsee alkuun hyvin nopeasti, kun taas jälkimmäisessä monimutkaisen kieli- ja verbiopin vuoksi joutuu tekemään paljon enemmän työtä.

Lisäksi sanastolliset erot ovat suuria. Espanjan sanat jäävät päähän hetkessä, kun taas venäjän sanoja joutuu kertaamaan kertaamasta päästyään.

Suomen vaikeus paljastuu suomalaisellekin vasta yliopiston suomen luennoilla. Ilman niitä on vaikea edes aavistaa suomen mutkikkuutta.

FSI luokittelee kielet vaikeustason mukaan näin:

• Category I – Languages that usually require around 24-30 weeks or 600-750 class hours to reach S-3/R-3 proficiency. This group contains languages like French, Spanish, Romanian and Dutch.
• Category II - German - Language that requires around 30 weeks in a category of its own.
• Category III – Languages that usually require around 36 weeks or 900 hours of instruction to reach S-3/R-3. These languages are slightly more difficult, and this group includes Indonesian and Swahili.
• Category IV – Students usually need around 44 weeks or 1100 class hours to reach S-3/R-3. This is the largest group and contains a wide variety of languages, including Russian, Hindi, Tamil, Thai, Vietnamese, Turkish, Finnish and many more. They are described as “hard languages”.
• Category V – It usually takes 88 weeks or 2200 hours to reach S-3/R-3 proficiency in these languages. This small group of “super-hard languages” includes Chinese (Mandarin), Cantonese, Japanese, Korean and Arabic.

Vaikeampi kieli suomi toden totta on keskimäärin oppia, kuin vaikka toinen kansalliskielemme ruotsi.

Silti jos lukemattomat ulkomaalaiset ovat oppineet puhumaan japania, ei latinalaisilla aakkosilla kirjoitettava, paljon indoeurooppalaisista kielistä vaikutteita ottanut suomi pitäisi olla maahanmuuttajille ylitsepääsemätön haaste.

 

[Ann Arbor]

Yrittäjyys | Seitsemän sotaa paennutta alkoi ”kevytyrittäjiksi” samaan kampaamoon Mannerheimintiellä – Nyt he puhuvat Suomesta

Kun työpaikka on tiukassa, moni ukrainalainen hyppää suoraan yrittäjäksi.

www.hs.fi

Suomeen alkukeväästä 2022 alkaen saapuneet Ukrainan sotaa paenneet ovat nopeasti muodostuneet suoranaisiksi ns. mallimaahanmuuttajiksi. Työteliästä ja yrittäjämielistä väkeä selvästi. Toivottavasti Suomi ja suomalaiset osaavat kiittää takaisin.

 

[Ann Arbor]

Eräänlaisena esimerkkinähän ukrainalaiset voivat olla toisille humanitäärisille maahamuuttajille, mitä tulee onnistuneeseen integraatioon. Toki kielimuuri on suomalaisten ja ukrainalaisten välillä tietyssä mittakaavassa olemassa, mutta kulttuurierot eivät loppujen lopuksi kovin suuret kansojemme välillä ole. Toki Helsingistä on Ukrainan rajalle alle tuhat kilometriä, niin ei ihmekään.

 

[Ann Arbor]

Vaikka isomman mittakaavan maahanmuutto onkin Suomessa jo vuosikymmeniä kestänyt ilmiö, olen huolissani että vieläkö "me" vs. "ne"-ajatusmaailma on yleinen, tai peräti voimistumassa. Tämä tuli mieleen kohua herättäneestä presidenttiehdokas Jussi Halla-ahon vaalikonevastauksesta, minkä perusteella hän haluaisi tiukentaa kansanedustajien ja ministerien vaatimuksia, mitä tulee heidän "suomalaisuuteensa".

Itse näen kansallisen koheesion ja menestyksen kannalta erittäin tärkeänä sen, että poteroihin kaivautumisen sijaan eri väestöryhmämme kykenisivät solmimaan siltoja. -Samassa Suomi-veneessä kun me kaikki olemme.

Toki maahanmuuttokritiikkiä esiintyy yhtä lailla maissa, missä lähes kaikki ovat tavalla tai toisella maahanmuuttajataustaisia (No niinhän tänne Suomeenkin muutettiin useassa aallossa jääkauden lopulta lähtien.), tulisi Suomessa huomioiden modernin ajan maahanmuuton nykyisessä mittakaavassaan olevan edelleen alle 40 vuotta vanha ilmiö, kyettävän "alusta alkaen" luomaan tänne asettuville tunne, että he ovat osa tätä kansakuntaa.

 

[rpeez]

Yrittäjyys | Seitsemän sotaa paennutta alkoi ”kevytyrittäjiksi” samaan kampaamoon Mannerheimintiellä – Nyt he puhuvat Suomesta

Kun työpaikka on tiukassa, moni ukrainalainen hyppää suoraan yrittäjäksi.

www.hs.fi

Suomeen alkukeväästä 2022 alkaen saapuneet Ukrainan sotaa paenneet ovat nopeasti muodostuneet suoranaisiksi ns. mallimaahanmuuttajiksi. Työteliästä ja yrittäjämielistä väkeä selvästi. Toivottavasti Suomi ja suomalaiset osaavat kiittää takaisin.

Katselin youtubesta taannoin Olia nimisen ukrainalaisen Suomessa muutaman vuoden olleen, ja ennen sotaa jo tulleen tytön hyvän Suomi analyysin. (Edit. Taisi olla tämä video youtubessa).

Lyhyesti sanottuna ukrainalaisten on ollut aina pakko tehdä paljon töitä selvitäkseen ja se on heidän hyvin tunnettu tapansa siis täällä Suomessakin, ja hän hieman hämmästeli, että suomalaiset tasapainottaa elämänsä niin isolta osin myös harrastuksiin ja muuhun sellaiseen. Hieman hän myös minusta kritisoi sitä siitä ettei suomalaiset siten saa itsestään kaikkea irti, mutta toisaalta arvosti tasapainoista ja mukavaa elämää. (Minusta voidaan tällä hetkellä myös kysyä onko suomalaisilla oikeasti varaa tähän, vai velalla ostettua mukavuutta?)

Itsestäni tuntui myös, että hän saattaa pikku hiljaa muuttua suomalaisemmaksi tavoiltaan kun selvästi nauttii suomalaisesta mukavammasta tavasta toimia.

 

[Ann Arbor]

@rpeez Maahanmuuttajat toden totta korostuvat juurikin esimerkiksi palvelusektorin yrittäjissä, vaikka toki osalla on ollut vaikeuksia työllistyä vuosienkin Suomessa asumisen jälkeen.

Mutta toden totta ukrainalaisten kohdalla on varmasti ollut vaikutus, että selvitäkseen ovat joutuneet kääntämään kiviä toimeentulon taatakseen ja työteliäs asenne näkyy. Saman olen esimerkiksi Suomeen muuttaneiden thaimaalaisten työteliäässä elämänasenteessa.

 

[Ann Arbor]

Finland Family Reunification Backlog Grows: 11,800 Applications Pending - travelobiz

Discover the latest on Finland's immigration challenges as the backlog in family Reunification grows to approximately 11,800 applications.

travelobiz.com

Mielenkiintoinen juttu hitaasta byrokratiasta perheenyhdistämisissä. Omasta mielestäni nykyisen tiukan linjan sijaan perheenyhdistämisiin pitäisi suhtautua ennen kaikkea mahdollisuutena demografisen tilanteemme kohentamiseksi. Esimerkiksi työperäisten maahanmuuttajien perheenyhdistämiseen vaadittavia tulorajoja olisi syytä kohtuullistaa. On mielestäni Suomen etu, jos vaikka se Filippiineiltä tullut sairaanhoitajan tai metallityöntekijän on mahdollista saada myös puoliso ja lapset Suomeen.

 

[Ann Arbor]

Perheperusteisia oleskelulupia on Suomi myöntänyt tänä vuonna n. 19 000, mikä toki ei ole pieni luku, vaan historian suuri, vaikka joulukuu vielä puuttuu tilastoista. Siltikin en voi olla pohtimatta, että perheenyhdistämiseen voitaisiin suhtautua nykyistä myönteisemmin. Suomen kansalaisten ulkomailta tuleviin puolisoihin toki suhtaudutaan yleensä suopeasti, tai ainakin näennäisen suopeasti, mutta "perheenyhdistäminen" sanana vaikuttaa olevan eräänlainen kirosana maahanmuuttokriitikoiden keskuudessa ja huomioiden heidän vaikutusvaltansa, voi tämä säteillä ihan käytänteisiimme.

 

[Ann Arbor]

Isossa kuvassahan juurikin perheenyhdistäminen on vaikuttava isossa kuvassa maamme demografiseen tilanteeseen. Suomeen muuttava ravintolakokki tai insinööri on toki yksissään erinomainen asia, mutta mikäli hän saa tuoda Suomeen puolisonsa ja lapsensa, saattaa tämä olla 1+1=6. Jokainen lapsena Suomeen muuttanut tai täällä maahanmuuttajavanhemmille syntynyt kun on joka tapauksessa integroituva suomalaiseen yhteiskuntaan itsestään.

Muutaman vuoden työkeikka Suomessa vs. Suomeen asettuva perhekunta? Tällä on merkitystä.

 

[Ann Arbor]

Minään itsestäänselvyytenähän emme toden totta voi olettaa, että jokainen siteen Suomeen saanut on halukas asettumaan pysyvämmin, vaan heitä on tultava vastaan. Suomi on monella tapaa mitattuna maailman paras maa, mutta haluan yhtä lailla sen olevan maailman paras maa myös maahanmuuttajille.

Suomi on kansainvälinen maa. "Tyräahot" (Pekko franchise), minne saapuva ulkomaalainen on tapaus itsessään ovat katoavaa kansanperinnettä ja onneksi.

Jos kaikista maailman maista henkilö valitsee Suomen uudeksi asuinmaakseen, on silloin mielestäni meidän syytä antaa takaisin.

 

[Ann Arbor]

Olen pyrkinyt ymmärtämään Jussi-Halla-ahoa. Hän on yksi maamme vaikutusvaltaisimmista poliitikoista. Valtakunnan hierarkian kakkosena hänen mielipiteillään on vaikutusta. En käy kiistämään kielitieteilijä-Halla-ahon kyvykkyyttä monessa lestissä.

Näen kuitenkin Halla-ahon kohua herättäneen näkemyksen kansanedustajien ja ministerien kansallisuusvaatimusten tulevan suoraan kumpujen yöstä.

Halla-aho on saavuttanut Ukrainan asian edistämisellään myös ns. maltillisen porvariston osittaisen tuen, mutta näen yhtäältä huolestuttavana, mikäli Halla-ahon viesti ulkomaille on maamme näkyvä kanta, aikana jolloin meitä suomalaisia kuolee joka päivä enemmän kuin syntyy. Vastakkainasettelun lietsominen kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä ei ole koskaan johtanut mihinkään hyvään ja ainakin itse pidän hyvänä asiana, että myös ulkomaalaistaustaisten suomalaisten ääni tulee esille, vaikka sitten ulkomaalaistaustaisten poliitikkojen muodossa.

 

[Ann Arbor]

Muutoksia Maahanmuuttoviraston käsittelymaksuihin 1.1.2024 alkaen | Maahanmuuttovirasto

migri.fi

Migri on nostanut taksojaan vuoden vaihduttua. Toki inflaation myötä ja kaikkien hintojen kivutessa ei sinänsä mikään ihme, mutta on mielestäni maamme kilpailukyvyn kannalta tärkeää, ettemme olisi muita maita merkittävästi kalliimpi näissäkään.

 

[Ann Arbor]

Yksi harkinnan arvoinen asia, millä Suomi voisi nostaa profiiliaan maahanmuuttokohteena, olisi työperäisten maahanmuuttajien osittainen matkakulujen tukeminen esimerkiksi tuhannella eurolla. Veronmaksajien rahaahan tähän menisi, mutten ihmettelisi tämän herättävän suurta huomiota globaalissa etelässä. Optimistisesti uskon, monen maahanmuuttajan lisäksi käyttävän tämän tuhat euroa suomalaisiin palveluihin, jolloin kustannuksia tulisi myös takaisin.

 

[Ann Arbor]

Vaikka Suomi monella tapaa mitattuna edelleen yksi maailman onnistuneimmista valtioista onkin, ei maahanmuuton osalta voi tuudittautua siihen, että potentiaaliset tulijat tekisivät valintansa yksinomaan tilastoja katsomalla, vaan Suomen kaltaisen pienen maan on äänekkäästi ilmoitettava olemassaolostaan.

Mietitään vaikkapa sitä Filippiineiltä tai Ghanasta Eurooppaan muuttamista harkitsevaa työntekijää. Kuinka monella Suomi on näin lähtökohtaisesti ykköskohteiden joukossa? Isot ja perinteiset maahanmuuton suurvallat rulettavat edelleen, vaikkei todellisuudessa se arki vaikka Saksassa niin kovin paljoa hohdokkaampaa ole, mitä täällä, etteikö monikin saattaisi valita asettua Suomeen, mikäli "tervetuloa" kuuluu sinne asti.

Yhtäältä mielestäni on syytä pyrkiä pitämään kiinni jo tänne asettuneista. Oleskelulupakäytänteet ja koko yhteiskunnan suhtautuminen maahanmuuttoon merkitsee.

Kansanedustaja pöyristyi Halla-ahon ajatuksesta – ”Erittäin vaarallista”

Sdp:n varapuheenjohtajan ja kansanedustajan Nasima Razmyarin mukaan Suomen laki on jo nykymuodossaan poissulkeva.

www.is.fi

Vaikka Jussi Halla-ahon tiukka näkemys kansanedustajien kelpoisuusvaatimuksista ei tule menemään läpi ilman perustuslain muutosta, huolestuttavan esimerkin hän kuitenkin antaa kannattajilleen. Vaikka kansanedustajat ovatkin vain pieni osa kansaa, ei Suomella ole varaa antaa signaalia tänne asettuneille ja elämänsä rakentaneille hyvin integroituneille ihmisille, että te olette kakkosluokan kansalaisia.

 

[Ann Arbor]

Kohti parempaa maahanmuuttopolitiikkaa

Esittelin vuoden 2023 lopulla tässä blogissani alankomaalaisen DenkWerk-ajatuspajan erinomaista skenaarioraporttia Maahanmuutto yhteiskunnan moottorina (Migratie als motor). Kirjoitin, että se on p…

pasisaukkonen.wordpress.com

Maahanmuuttoasiantuntija Pasi Saukkoselta näin vuoden alkuun hyvä kirjoitus ajankohtaisista kysymyksistä. Erittäin mielenkiintoisia viittauksia mm. Alankomaissa tehtyyn tutkimukseen maahanmuutosta.

 

[Ann Arbor]

Laitetaan vielä yksi lainaus kirjoituksen lopusta. Toivottavasti päättäjillä riittää aikaa kuunnella maahanmuuttolinjauksissaan myös asiantuntijoita. Hyvä maahanmuuttopolitiikka kun tulee olemaan maallemme elinehto.

Raportin päätteeksi siinä annetaan eräitä suosituksia päätöksentekijöille. Olen alla olevaa listaa hieman muokannut alkuperäisestä raportin sisältöä kuitenkin seuraten tehdäkseni sen mahdollisimman hyvin myös suomalaiseen politiikkaan soveltuvaksi.

1. Ollakseen toteuttamiskelpoinen ja vaikuttava maahanmuuttopolitiikan täytyy olla eteenpäin katsovaa, poliittis-hallinnolliseen järjestelmään kunnolla kytkettyä ja yhteiskuntaan vahvasti juurrutettua.
2. Maahanmuuttopolitiikan tavoitteiden täytyy olla ensisijaisesti laadullisia ja osa laajempaa yhteiskunnallista kehitystä. Määrälliset tavoitearvot eivät saa olla tavoite sinänsä, vaan väline laadullisen tavoitteen saavuttamiseksi.
3. Kiintiöiden tai tiukkojen määrällisten tavoitteiden sijaan kannattaa hyödyntää joustavia tavoitearvoja, jotka tarjoavat myös liikkumavaraa.
4. Tarkimpia tavoitteita kannattaa asettaa nimenomaan sille muuttoliikkeen osalle, johon voidaan kansallisella politiikalla myös eniten vaikuttaa eli kolmansista maista tulevaan muuhun kuin humanitaariseen maahanmuuttoon.
5. Tavoitearvoja kannattaa olla ennemmin useita kuin vain yksi. Tavoite voi myös asettua jollekin tietylle välille ennemmin kuin kohdistua yhteen lukuun. Joitain asioita kannattaa tarkastella suhdelukuina, esimerkiksi muutosprosentteina.
6. Ajallisen perspektiivin täytyy olla riittävän pitkä, jotta jotain muutosta tavoitteen saavuttamisen suuntaan ehtii tapahtua. Välietappeja kannattaa asettaa.
7. Muuttoliikkeessä on tärkeätä huomioida myös poismuutto, joka on usein mittavaa. Ratkaisevaa on nettovaikutus.
8. Olennaista on myös maahanmuuttopolitiikan realistinen suunnittelu ja toteutus niin, että asetettu tavoite on lähtökohtaisesti tavoitettavissa: se on haasteellinen mutta mahdollinen.
9. Maahanmuuttopolitiikka on syytä ymmärtää laajasti niin, että siihen kytketään myös muut relevantit politiikka-alueet, ennen muuta kotoutumisen edistäminen, mutta myös esimerkiksi asunto-, koulutus- sekä työ- ja elinkeinopolitiikka.
10. Kansallista maahanmuuttopolitiikkaa kannattaa rakentaa suhteessa ylikansalliseen ja eurooppalaiseen oikeudelliseen viitekehykseen ja politiikkaan. Myös paikalliset olosuhteet ja politiikat on syytä ottaa huomioon ja kytkeä prosessiin mukaan.
11. Tavoitearvojen muodostamiseen täytyy ottaa mukaan kaikki relevantit tahot, tavallisista kansalaisista toimeenpaneviin viranomaisiin ja kansalaisyhteiskunnan toimijoihin.
12. Tietoja maahanmuutosta, muusta muuttoliikkeestä ja maahanmuuttopolitiikasta kannattaa lisätä, vahvistaa ja levittää, jotta asioista käydään kunnollista keskustelua ja jotta tavoitearvot muodostetaan realistisesti.
13. Tavoitearvojen hyödyntäminen ei ole ongelmatonta, ja myös niiden hyödyntämisen vaikeuksista kannattaa viestiä avoimesti.

En ole Saukkosen kanssa ollut aina samaa mieltä kaikesta, mutta järjen äänihän hän on kaikkim simogrönrooseihin verrattuna.

 

[Ann Arbor]

Tiedä sitten, miten poteroista kyettäisiin nousemaan kohti rakentavaa maahanmuuttokeskustelua, vaikka itse olenkin tiukan linjan maahanmuuttokriitikouden kanssa lähes kategorisesti eri mieltä monista asioista, ihan mielelläni osallistuisin keskusteluun heidän kanssaan.

Sikäli kuitenkin koko maahanmuuttokeskustelua näyttää kuitenkin leimanneen kriittinen pohjavire ainakin jo 15 vuotta. Työperäisen maahanmuuton tarpeesta kyllä puhutaan, mutta lähtökohtaisesti maahanmuutto tunnutaan näkevän ensisijaisesti uhkana, eikä mahdollisuutena äänekkäimpien kohdalla.

 

[Ann Arbor]

Kolumni | Kansainvälistyminen on demokratiaa – "Work locally, think nationally, act European"

"Lentoliikenteen kehittämisen pitkäjänteinen työ näkyy Tampere-Pirkkalaan kotiutuneen Airbalticin lentoyhteyksinä Eurooppaan. Lentoon Tampereelta -slogan on toivottavasti kaikille tuttu. "

www.tamperelainen.fi

Ajatuksia herättävä Tamperelaisessa julkaistu kolumni. Vaikka kansainvälistymisen monet näkevätkin mörkönä, on Suomen mielestäni kyettävä ottamaan globalisaatiosta kaikki irti.

Kansainvälistyminen on väestökysymys. Syntyvyyden laskiessa tarvitsemme ulkomailta työvoimaa ja hyvinvointiyhteiskuntamme ylläpitäjiä. Maahanmuutto onkin lisääntynyt kaupunkiseudulla. Se näkyy arjessamme niin työpaikoilla, kouluissa, päiväkodeissa kuin vapaa-ajallakin. Suomen kansainvälisimmän kaupungin Vantaan terveiset kertoivat monikulttuurisuuden tuovan paljon iloa ja positiivisuutta kaupunkiin. Samalla se edellyttää paljon resursseja juurruttamiseen.

Kansainvälistyminen on myös elinkeinopolitiikkaa. Seudun kansainväliset juuret ovat syvällä teollisessa toiminnassa. Teollisuus on edelleen elinkeinokehityksemme yksi perusta, johon asiantuntijoiden ja tutkimuksen työpaikat kytkeytyvät. Kaupunkiseudulla on nyt mahdollisuus vahvistaa kansainvälisyyttä houkuttelemalla alueelle uusia puhtaan siirtymän teollisia investointeja. Yhteistyökulttuurimme ja yhteiset yritysaluevaraukset pelaavat tässä kuntien yhteiseen pussiin.

 

[PetriVaris]

Maahanmuutto | Koulut haalivat opiskelijoita Venäjältä – Tästä ministeriötä huolestuttava ilmiö johtuu

HS:n tietojen mukaan oppilaitoksissa on herännyt huolta siitä, miten tulijoiden taustat ja motiivit selvitetään.

www.hs.fi

Ihan hyvä, että tutkitaan näiden terroristeille opiskelupaikkoja halajavien desanttien ja muiden ängriboordimiesten toimia. Kiinan vaikutusvallan alta nimenomaan pitäisi päästä pois, mutta hupparimieshän olisi halunnut Helsinki-Tallinna tunnelinkin kiinalaisrahoilla rakentaa ja edistää Suomen päätymistä kiinalaisten vasallivaltioksi Afrikan maiden tapaan.

 

[Ann Arbor]

@PetriVaris Hyvä nosto! Olen sinänsä suhtautunut periaatteessa myönteisesti, että tyhjeneviin kouluihin pyrittäisiin saamaan oppilaita ulkomailta, mutta Venäjä-yhteydet toden totta hämäriä.

Varmasti Suomen lukioihin olisi tulijoita muualtakin, miksi venäläisiä ylipäänsä kutsutaan?

 

[Ann Arbor]

Sikäli mielenkiintoista, että maahanmuutto Venäjältä Suomeen on jatkunut myös vuonna 2023 varsin voimakkaana. Tammi-marraskuun aikana venäläisille myönnettiin ensimmäisiä oleskelulupia vajaat 4400, mikä on enemmän kuin yhdellekään toiselle kansallisuudelle. (Filippiiniläiset reilut 100 perässä.)

Syitä sille, miksi kaikesta muuttuneesta tilanteesta huolimatta moni venäläinen haluaa muuttaa Suomeen sopii miettiä. Yhtä lailla mielenkiintoista nähdä muuttoliikenteen tulevaisuus, mikäli itäraja pysyy kiinni.

 

[Ann Arbor]

Lukijalta | Harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja tarvitaan myös kansainvälisille opiskelijoille

”Maakunta tarvitsee niitä kansainvälisiä ja eri kulttuureista tulevia nuoria, jotka haluavat opiskella ja tehdä työtä täällä”, Kaarina Ranne ja Jari Multisilta kirjoittavat.

www.satakunnankansa.fi

Jälleen kerran mielenkiintoinen, tällä kertaa Satakunnan Kansan julkaisema kirjoitus.

SATAKUNNAN työikäinen väestö vähenee. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2028 maakunnassa on yli 5 000 työikäistä vähemmän kuin kuluvana vuonna.

Jotta osaisimme suhteuttaa asioita, todettakoon, että maakunnan suurimmalla työnantajalla, Satakunnan hyvinvointialueella on noin 9 000 työntekijää. Harjavallassa ja Kokemäellä on kummassakin noin 7 000 asukasta, joten neljässä vuodessa maakunnan työvoimasta katoaa pienen kunnan verran osaamista ja käsipareja.

Ennusteen mukaan vuoteen 2040 mennessä meitä satakuntalaisia on yli 20 000 vähemmän kuin nyt. Kymmenen vuoden päästä maakunnassa on noin 1 500 opiskeluikäistä (15–24-vuotiasta) vähemmän kuin tänään.

AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAT tarvitsevat harjoittelupaikkoja ja kesätyöpaikkoja. Kansainväliset opiskelijat kokevat haasteeksi harjoittelupaikkojen ja kesätyöpaikkojen löytämisen. Syynä on usein opiskelijan suomen kielen taito.

Opintoihin kyllä kuuluu suomen kielen opiskelua, mutta vieraan kielen oppiminen ottaa oman aikansa. Uskomme, että kieltä oppii myös tekemällä työtä sellaisessa ympäristössä, jossa kieltä kuulee ja tarvitaan.

Haluammekin haastaa satakuntalaiset työpaikat tarjoamaan harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja myös ulkomaalaisille opiskelijoille. Maakunta tarvitsee niitä kansainvälisiä ja eri kulttuureista tulevia nuoria, jotka haluavat opiskella ja tehdä työtä täällä. Näin työelämämme myös rikastuu ja monipuolistuu.

Maahanmuutolla on haasteensa, mutta yhtä lailla soisin maassamme ymmärrettävän sen valtavan potentiaalin ikääntyvälle Suomelle. On mielestäni syytä pyrkiä siihen, että mahdollisimman moni tänne opiskelemaan tullut jäisi myös pidemmäksi aikaa.