Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

[moby]

Näinhän se menee. Suomalaisen ja ulkomaalaissyntyisen muodostamia pariskuntia tunnutaan valitettavan usein toki katsottavan vinoon ja nenänvartta pitkin, vaikka molemmat tekisivät ahkerasti töitä Suomen hyväksi. Onneksi nyttemmin tilanne näyttää olevan jonkin verran parantunut, eikä esimerkiksi se jos ns. kantasuomalaisella sattuu olemaan "ei-valkoihoinen" puoliso ole enää mikään tapaus.

Joo ei ongelmaa jos puoliso on löytynyt Suomesta. Jos ulkomailta, niin vaikeudet x 100. Viisumisäännökset on tehty niin, että on mahdollisimman vaikea saada puoliso Suomeen. Yleensä katsotaan, että lumesuhde ja muutenkin vittuillaan maksimaalisesti.

Harmi ettei Afrikasta juurikaan voi hakea vaimoja, koska silloin olisi helppoa yhdistää perhe valtion kustannuksella.

 

[Ann Arbor]

Joo ei ongelmaa jos puoliso on löytynyt Suomesta. Jos ulkomailta, niin vaikeudet x 100. Viisumisäännökset on tehty niin, että on mahdollisimman vaikea saada puoliso Suomeen. Yleensä katsotaan, että lumesuhde ja muutenkin vittuillaan maksimaalisesti.

Ja toki myöskään EU-kansalaisen kanssa pariutuessa ei ongelmia käytännössä ole, mutta muualta löytyvä puoliso joutuu käymään vähintään kirjaimellisen paperisodan Suomeen päästäkseen. Toki esimerkiksi Migrin tilastoja tutkimalla huomaa, että valtaosa "Suomen kansalaisen puoliso"-kategorian oleskeluluvan hakijoista valtaenemmistö saa myönteisen päätöksen, mutta ennen kaikkea viranomaisten asenne voisi varmasti olla parempi.

 

[moby]

Ja toki myöskään EU-kansalaisen kanssa pariutuessa ei ongelmia käytännössä ole, mutta muualta löytyvä puoliso joutuu käymään vähintään kirjaimellisen paperisodan Suomeen päästäkseen. Toki esimerkiksi Migrin tilastoja tutkimalla huomaa, että valtaosa "Suomen kansalaisen puoliso"-kategorian oleskeluluvan hakijoista valtaenemmistö saa myönteisen päätöksen, mutta ennen kaikkea viranomaisten asenne voisi varmasti olla parempi.

Joo EU:nulkopuolelta tulevat saavat pääosin plussamerkkisen vastauksen, mutta paperisota on infernaalinen ja rahaa uppoaa myös ihan kivasti. Hieman vaikuttaa siltä, että tämä tehdään tarkoituksella.

 

[Ann Arbor]

Joo EU:nulkopuolelta tulevat saavat pääosin plussamerkkisen vastauksen, mutta paperisota on infernaalinen ja rahaa uppoaa myös ihan kivasti. Hieman vaikuttaa siltä, että tämä tehdään tarkoituksella.

Luulisi toden totta suurimman osan tapauksista olevan aika lailla "no brainer" hyväksyä hyvinkin nopeasti, ilman lisäselvitysten lisäselvityksiä. En toki tiedä eroaako Suomi asian suhteen negatiivisesti muihin EU-maihin.

 

[Ann Arbor]

Päätoimittajalta | Onko Etelä-Savo muuttajalle houkutteleva kohde? – Hyvistä tulijoista käydään kovaa kilpailua

Mongolialaisen Anudari Boldbaatarin piti olla juuri oikeanlainen maahanmuuttaja.

www.lansi-savo.fi

Länsi-Savolta hyvä kirjoitus noin viikon takaa, tiivistäen aika hyvin monta nyt keskustelussa ollutta asiaa.

Samalla kannattaisi pohtia, miten Suomi tekisi itsestään houkuttelevan. Entä Mikkeli ja Etelä-Savo? Riittääkö, että meillä on kaunista ja puhdasta luontoa. Onko meillä sellainen avoin ja vastaanottavainen kulttuuri, että tänne on hyvä tulla?

Tässä ollaan asian ytimessä. Suomessa toivosi vihdoin ymmärrettävän, että vaikka maamme hieno onkin, on kilpailu tulijoista kova ja emme voi luottaa työntekijöiden löytävän Suomea vain olemassaolollamme. Maahanmuuttopolitiikkamme, mitä tulee ennen kaikkea tänne nimenomaisesti työn perässä muuttaviin tulisi olla vähintäänkin EU-maiden vapain.

Asennemuutoksesta on puhuttu paljonkin ja toivon sen olevan jo käynnissä. Nyt jos koskaan meidän on käsitettävä, että Suomeen nyt tulevat työntekijät ovat tulevaisuuden kannaltamme tärkeämpiä kuin koskaan.

 

[Stonewall]

Päätoimittajalta | Onko Etelä-Savo muuttajalle houkutteleva kohde? – Hyvistä tulijoista käydään kovaa kilpailua

Mongolialaisen Anudari Boldbaatarin piti olla juuri oikeanlainen maahanmuuttaja.

www.lansi-savo.fi

Länsi-Savolta hyvä kirjoitus noin viikon takaa, tiivistäen aika hyvin monta nyt keskustelussa ollutta asiaa.


Tässä ollaan asian ytimessä. Suomessa toivosi vihdoin ymmärrettävän, että vaikka maamme hieno onkin, on kilpailu tulijoista kova ja emme voi luottaa työntekijöiden löytävän Suomea vain olemassaolollamme. Maahanmuuttopolitiikkamme, mitä tulee ennen kaikkea tänne nimenomaisesti työn perässä muuttaviin tulisi olla vähintäänkin EU-maiden vapain.

Asennemuutoksesta on puhuttu paljonkin ja toivon sen olevan jo käynnissä. Nyt jos koskaan meidän on käsitettävä, että Suomeen nyt tulevat työntekijät ovat tulevaisuuden kannaltamme tärkeämpiä kuin koskaan.

Kilpailuasetelman lisäksi ongelmana, että ns. huonoja tulijoita on todennäköisesti helpompi löytää. Miten malttaa mielensä ja varmistaa, että vaikkapa ammattikorkeakouluun tulevat iranilaiset osaavat englantia (eivät osanneet) tai kenialaisilla on sen verran rahaa mitä laki edellyttää (ei ollut)? Haasteita on, kun yhtäaikaa pitää pitää tiukkaa seulaa ja samaan aikaa koittaa houkutella tulijoita. Sitten pitäisi varmistaa, että tulijat oppivat kielen ja kulttuurin. On siinä työtä, varsinkin jos tulijat ovat kaukaa ja opittavaa on paljon. Läheltä ja samanlaisista kulttuureista tulijoita saadaan toki kourallinen vuodessa, mutta kilpailu on kovaa ja kotoutumista häiritsee tulijoiden hyvä englannin kielen taito.

Yhtälailla vaikeaa tuntuu olevan syntyvyyden kääntäminen. Ollaanko tässä siis toivottomassa tilanteessa? Lyödään hanskat tiskiin ja muutetaan kaikki Fuengirolaan.

 

[Ann Arbor]

Ollaanko tässä siis toivottomassa tilanteessa? Lyödään hanskat tiskiin ja muutetaan kaikki Fuengirolaan.

Haastavahan tilanne toden totta on, muttei mielestäni toivoton. Vaikka Migrin korvaaminen uudella elimellä tällä hetkellä tuntuisi houkuttelevaltakin vaihtoehdolta, uskon että määrätietoisilla täsmätoimenpiteillä pystymme ottamaan kilpailijoitamme kiinni. Se että pyrimme helpottamaan työperäistä maahanmuuttoa nykyisestä ei tarkoita automaattisesti esimerkiksi turvapaikanhakijoiden määrän kasvua. Sijaintimme mahdollistaa sen, että pystymme halutessamme määrittämään suht. tarkasti, ketä otamme sisään.

Asioista on pystyttävä puhumaan oikeita termejä käyttäen. Lienee kaikille selvää, että osasta maita tulevat sopeutuvat ja integroituvat Suomeen ja muihin länsimaihin keskimäärin merkittävästi nopeammin, kuin joistain toisista. Näenkin etujemme mukaisena, että maahanmuuttoa pyritään merkittävästi lisäämään niistä maista, jotka ovat jo nykyisellään sopeutuneet ja osaltaan jo sulautuneet valtaväestöön. Euroopan ulkopuolisista maista tällaisia ovat muun muassa Vietnam, Kiina ja Filippiinit.


Mitä tulee Fuengirolaan. Etelä-Espanja ei ikävistä ilmastosyistä välttämättä ole se houkuttelevin kohde parin-kolmen vuosikymmenen päästä. Tässä mielessä usein itsekin parjaama sijaintimme tullee olemaan jopa etu. Siinä missä ns. Manner-Eurooppa käristyy entisestään tulevaisuudessa, tullee Suomen ilmasto olemaan laajalti sitä, mitä esim. Saksassa nykyään. Toki ilmastonmuutoksessa on lopulta vain häviäjiä, mutta uskon suhteellisesti hyötyvämme merkittävästi siitä, että ilmastonmuutos kohtelee meitä monia muita maita lempeämmin.

Hanskoja ei siis pidä heittää tiskiin. Tulevat vuodet ja vuosikymmenet tulevat olemaan haastavia, mutta ainakin itseäni tämä ennen kaikkea inspiroi tekemään kaikkeni isänmaani puolesta, niin pieni kuin tämä panos onkin.

 

[Stonewall]

Haastavahan tilanne toden totta on, muttei mielestäni toivoton. Vaikka Migrin korvaaminen uudella elimellä tällä hetkellä tuntuisi houkuttelevaltakin vaihtoehdolta, uskon että määrätietoisilla täsmätoimenpiteillä pystymme ottamaan kilpailijoitamme kiinni. Se että pyrimme helpottamaan työperäistä maahanmuuttoa nykyisestä ei tarkoita automaattisesti esimerkiksi turvapaikanhakijoiden määrän kasvua. Sijaintimme mahdollistaa sen, että pystymme halutessamme määrittämään suht. tarkasti, ketä otamme sisään.

Asioista on pystyttävä puhumaan oikeita termejä käyttäen. Lienee kaikille selvää, että osasta maita tulevat sopeutuvat ja integroituvat Suomeen ja muihin länsimaihin keskimäärin merkittävästi nopeammin, kuin joistain toisista. Näenkin etujemme mukaisena, että maahanmuuttoa pyritään merkittävästi lisäämään niistä maista, jotka ovat jo nykyisellään sopeutuneet ja osaltaan jo sulautuneet valtaväestöön. Euroopan ulkopuolisista maista tällaisia ovat muun muassa Vietnam, Kiina ja Filippiinit.


Mitä tulee Fuengirolaan. Etelä-Espanja ei ikävistä ilmastosyistä välttämättä ole se houkuttelevin kohde parin-kolmen vuosikymmenen päästä. Tässä mielessä usein itsekin parjaama sijaintimme tullee olemaan jopa etu. Siinä missä ns. Manner-Eurooppa käristyy entisestään tulevaisuudessa, tullee Suomen ilmasto olemaan laajalti sitä, mitä esim. Saksassa nykyään. Toki ilmastonmuutoksessa on lopulta vain häviäjiä, mutta uskon suhteellisesti hyötyvämme merkittävästi siitä, että ilmastonmuutos kohtelee meitä monia muita maita lempeämmin.

Hanskoja ei siis pidä heittää tiskiin. Tulevat vuodet ja vuosikymmenet tulevat olemaan haastavia, mutta ainakin itseäni tämä ennen kaikkea inspiroi tekemään kaikkeni isänmaani puolesta, niin pieni kuin tämä panos onkin.

Mielestäni maahantulon houkuttelevuuden lisääminen on ihan muusta kiinni kuin viranomaisista. Täällä pitäisi olla sellaista työtä ja sellaiset palkat joka saisi ihmiset tulemaan. Kumpikaan ei ole viranomaisista kiinni.

Ei tässä pieni ihminen voi oikein muuta kuin yrittää tehdä lapsia ja toivoa, että maasta löytyy timanttien veroinen mineraali tms. Joka kasvattaisi tuloja, niin että palkat nousisivat vaikka Norjan tasolle.

 

[Ann Arbor]

Mielestäni maahantulon houkuttelevuuden lisääminen on ihan muusta kiinni kuin viranomaisista. Täällä pitäisi olla sellaista työtä ja sellaiset palkat joka saisi ihmiset tulemaan. Kumpikaan ei ole viranomaisista kiinni.

Ei tässä pieni ihminen voi oikein muuta kuin yrittää tehdä lapsia ja toivoa, että maasta löytyy timanttien veroinen mineraali tms. Joka kasvattaisi tuloja, niin että palkat nousisivat vaikka Norjan tasolle.

Viranomaiskäytänteiden kehittäminen on kuitenkin helpoimmasta päästä, mitä tulee nykytilanteesta eteenpäinmenoon. Palkkataso ja elinkeinoelämämme ovat nopeimmillaankin vuosikausien jatkuva prosessi, mutta maahanmuuttopolitiikkaamme pystymme vaikuttamaan käytännössä heti.

Tarveharkinta sekä yleinen passiivisuus eivät ole voineet olla vaikuttamatta nykytilanteeseen. Mikäli Suomi ottaisi työperäisen maahanmuuton edistämisen kansalliseksi projektikseen ja lähtisi siitä, että olisimme koko EU:n maahanmuuttomyönteisin maa niin asenteidemme, kuin pykälienkin mukaan, uskon että tilanne kehittyisi huimasti, vaikka palkkatasossa emme tällä hetkellä ihan kaikille pärjääkään. Vähintä ja ehkä myös helpointa poliittisten linjausten lisäksi olisi laaja panonustus maabrändiimme ja kampanja tehdä Suomea tutuksi nimenomaan maahanmuuttokohteena. Teoriassa miltei jokainen, joka muuttaa Ruotsiin töiden perässä, erityisesti sote- ja palvelusektoreille, olisi houkuteltavissa myös Suomeen.

 

[ipaz]

"Ei tule"
"No ei todellakaan"
"Miksi ihmeessä tekis"

Siinä kolmen 21-26v sukulaisnuoren jouluiset vastaukset kun isovanhempansa kysyi, että joko heillä on tyttö- / poikaystäviä ja että onko suunnitelmia jossain vaiheessa omalle perheelle.

Itse olin tuossa iässä aivan samalla ajatuksella ja minun kohdallani se on toteutunut tänne neljänkympin toiselle puoliskolle asti. Tiedä sitten onko meidän perheessä ja suvussa muutenkin normaalia enemmän tämänkaltainen ajatusmaailma, kun suuresta serkkukatraasta molemmilta puolilta sukua on jo reilusti 30+ ikäisistä puolet lapsettomia.

Itse en ole koskaan halunnut lapsia. Tiesin sen jo alle kaksikymppisenä, joten en lapsia tähän maailman ole tehnyt. Suurin syy taitaa olla ollut se, etten ole halunnut moista vastuuta toisesta ihmisestä kontolleni.

Suomen ja Euroopankin kohdalla lapsimäärän väheneminen ja väestön harmaantuminen on valtava haaste. Haaste, jota ei korjata pikaisesti kuin maahanmuutolla. Vaikka nyt yhtäkkiä kaikki Suomen 20-30v naiset tekisivät sen vähintään kaksi lasta tai yli, niin se ei auttaisi työmarkkinoilla kuin vasta joskus 2040 jälkeen - jos silloinkaan.

Syntyvyyden pienuutta on pyritty selvittämään jos jonkunlaisella tutkimuksella ja muutamassa yleisin vastaus on ollut "en halua" ilman sen kummempia perusteluita. Itse olen ajatellut tämän siten, että korkea elintaso, hyvä koulutus ja elämisen vapaus ei kannusta ihmisiä lisääntymään. Elämä on erittäin hyvää ilman lapsiakin. Riippuu luonnollisesti yksilöstä, mutta em. kaltainen ajatusmaailma on kasvanut rajusti tässä 2000-luvulla.

Ei ole yksilön tehtävä pohtia valtion tai maanosan demografisia ongelmia, vaan elää elämäänsä niin hyvin kuin itse parhaakseen näkee.

 

[Ann Arbor]

Suomen ja Euroopankin kohdalla lapsimäärän väheneminen ja väestön harmaantuminen on valtava haaste. Haaste, jota ei korjata pikaisesti kuin maahanmuutolla. Vaikka nyt yhtäkkiä kaikki Suomen 20-30v naiset tekisivät sen vähintään kaksi lasta tai yli, niin se ei auttaisi työmarkkinoilla kuin vasta joskus 2040 jälkeen - jos silloinkaan.

Tämä pitäisikin käsittää Suomessa kautta linjan. Vaikka moni selvästi haluaisikin maahanmuuton tarkoittavan ennen kaikkea korkeakoulutettujen huippuosaajien, ns. expactien tuloa, eivät intialaiset sydänkirurgit ja amerikkalaiset huippukoodarit ole ratkaisu maamme demografiseen kriisiin, vaan ennen ennen kaikkea tänne tuleva ns. halpatyövoima ja heidän lapsensa. Suomen pitäisikin pyrkiä purkamaan esteet ja tekemään parhaansa houkutellakseen esimerkiksi mahdollisimman monen filippiiniläisen emigrantin valitsemaan Suomen.

Ei ole yksilön tehtävä pohtia valtion tai maanosan demografisia ongelmia, vaan elää elämäänsä niin hyvin kuin itse parhaakseen näkee.

Ymmärrän hyvin, etteivät kaikki ajattele kokonaisuutta välttämättä niin paljon, kuin esimerkiksi allekirjoittanut, mutta näen kuitenkin tärkeänä, että perusfaktat Suomea kohtaavasta valtavasta haasteesta ovat koko kansan tiedossa. Vaikka Suomen demografinen kriisi on ollut näköpiirissä jo pitkään, moni ei varmastikaan ajattele juuri ollenkaan, mitä haasteita väestön väheneminen tulee aiheuttamaan, vaikka tämä realiteetti onkin ollut havaittavissa osassa Suomea jo pitkään. Itse toivon todella, että asiaan havahdutaan (osaltaan on jo havahduttu toki), eikä Suomesta kehkeydy "Euroopan Kainuu".

 

[Ann Arbor]

Keskuskauppakamari ottaa nettisivuillaan varsin suoraviivaisesti kantaa Suomen maahanmuuttopolitiikkaan.

Kohti tavoitteellista maahanmuuttoa - Keskuskauppakamari

Kauppakamareiden tavoitteena on vapaa, vauras, avoin ja kilpailukykyinen Suomi, joka on paras aivan jokaiselle.

kauppakamari.fi

Oleskelulupaprosessit sujuviksi - Keskuskauppakamari

Kauppakamareiden tavoitteena on vapaa, vauras, avoin ja kilpailukykyinen Suomi, joka on paras aivan jokaiselle.

kauppakamari.fi

Saatavuusharkinta historiaan - Keskuskauppakamari

Kauppakamareiden tavoitteena on vapaa, vauras, avoin ja kilpailukykyinen Suomi, joka on paras aivan jokaiselle.

kauppakamari.fi

Suomi houkuttelevaksi kansainvälisille osaajille - Keskuskauppakamari

Kauppakamareiden tavoitteena on vapaa, vauras, avoin ja kilpailukykyinen Suomi, joka on paras aivan jokaiselle.

kauppakamari.fi

Mikäli asia kiinnostaa, suosittelen vilkaisemaan. Vaikka kauppakamarit toimivatkin ennen kaikkea elinkeinoelämän etujen mukaan, kyllähän näihin näkemyksiin voi ihan peruspalkansaajana yhtyä. Suomi tarvitsee osaajia ja kilpailu heistä on kovenee.

 

[Glove]

Vai pitäisikö noista edellä mainituista halpatyövoimamarkkinoista päästä eroon niin, että niidenkin töiden tekeminen olisi taloudellisesti kannattavampaa kuin olla peruspäivärahalla ja muilla tuilla kotona?

 

[Ann Arbor]

Vai pitäisikö noista edellä mainituista halpatyövoimamarkkinoista päästä eroon niin, että niidenkin töiden tekeminen olisi taloudellisesti kannattavampaa kuin olla peruspäivärahalla ja muilla tuilla kotona?

Kai tämä on asian laita pitkälti jo nyt? Toki pitkään hyväpalkkaisissa töissä olleen on fiksuakin olla ansiosidonnaisella, mikäli jää työttömäksi, kuin ottaa vastaan kaikista heikoimmin palkattuja hommia. Osatyökykyiset toki oma haasteensa, mikä ei varsinaisesti maahanmuuttoon liity.

"Halpatyömarkkinat" ovat toki lavea käsite, mutta onneksi Suomessa työstä kuin työstä maksetaan ihan reilu korvaus, mikäli tekee siis täyttä viikkoa, eikä kyse ole työharjoittelusta.

Itse näen tänne tulevan työvoiman myös itseään ruokkivana efektinä. Jokainen heistä kun lisää palvelujen käyttäjänä kulutuskysyntäämme ja työpaikat lisääntyvät käytännössä jokaisella sektorilla. Esimerkiksi, vaikka länsinaapurimme maahanmuuttopolitiikassa on kritisoitavaakin, on maa hyötynyt kasvaneesta aktiiviväestöstään merkittävästi ja positiivinen lumipalloefekti on syntynyt.

 

[Ann Arbor]

Pääkirjoitus | Maahanmuuton rajoittaminen väärä signaali

Hallitus sai alkuviikosta odotetusti eduskunnan luottamuksen nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumista koskevassa äänestyksessä.

www.ess.fi

ESS:ltä hyvä pääkirjoitus. Olen samaa mieltä, että vaikka maamme heikentynyt turvallisuustilanne onkin valtava haaste, ei sitä pitäisi käyttää keppihevosena maahanmuuttopolitiikassa, erityisesti mitä tulee työperäiseen maahanmuuttoon.

Haluan nostaa pari lainausta.

Ikääntyvä ja työvoimapulasta kärsivä Suomi tarvitsee maahanmuuttoa. Suomen elinvoima hiipuu ilman työikäisiä ihmisiä, emmekä pysty tulevaisuudessa ylläpitämään nykyisen kaltaisia hyvinvointipalveluja. Siksi perussuomalaisten vaatimukset maahanmuuton rajoittamisesta ovat suorastaan vastuuttomia. On myös vaikea ymmärtää, miksi kokoomus lähti mukaan perussuomalaisten välikysymykseen, vaikka puolue kannattaa työperäisen maahanmuuton lisäämisen ohella myös humanitaarista maahanmuuttoa.

Yleisimpiä syitä muuttaa Suomeen ovat työ, perhe ja opiskelu. Viime vuonna oleskelulupahakemuksia jätettiin 36 206 ja turvapaikkahakemuksia 2 545. Kiintiöpakolaisia valittiin 1 091. Näiden lukujen valossa vaatimukset maahanmuuttopolitiikan kiristämisestä voi leimata populistiseksi ääntenkalasteluksi. Olisiko syytä kiinnittää huomiota pikemminkin nuorten huumekuolemiin ja lähisuhdeväkivaltaan?

 

[Cobol]

ESS:ltä hyvä pääkirjoitus. Olen samaa mieltä, että vaikka maamme heikentynyt turvallisuustilanne onkin valtava haaste, ei sitä pitäisi käyttää keppihevosena maahanmuuttopolitiikassa, erityisesti mitä tulee työperäiseen maahanmuuttoon.

Haluan nostaa pari lainausta.

Pääkirjoitus paheksuu välikysymystä ja ihmettelee, miksi PS sen teki ja vielä Kokoomus lähti mukaan. Kokoomuksessa ja ymmärtääkseni PS:ssa ei kannateta turvapaikanhakijoiden maahanmuuttoa Euroopan ulkopuolelta, kuten Afrikasta ja Lähi-idästä. Tästä on paljon materiaalia Jatkoajassakin Kelan tutkimusta myöten. Samoin täällä on Ruotsin vasemmistohallituksen teettämä tutkimus humanitaarisen maahanmuuton kustannuksista elinikäperiaatteella Ruotsissa.

Sen sijaan että työperäisessä maahanmuutossa askarrellaan vain pienten asioiden kanssa, tulisi olla rehellinen isossa kokonaisuudessa ja sen vaikutuksissa. Tutkijat puhuvat tekijöistä, jotka estävät työperäistä maahanmuuttoa ja tekijöistä, jotka lisäävät työperäistä maahanmuuttoa.

Oma näkemys on, että Suomessa ei oikeastaan vieläkään ymmärretä koko asiaa. Olimme maastamuuttomaa vielä joitakin vuosikymmeniä sitten. Sen jälkeen tuli humanitaarinen maahanmuutto mm. Vietnamista ja Chilestä. Vasta jotain 2005 tms Nokian suuruuden aikana Suomeen tuli merkittävämpää työperäistä maahanmuuttoa.

Seuraavaksi tuli globalisoituminen, talouskriisi ja väärät ratkaisut, jotka veivät työpaikkoja maahan tulleilta.

Voidaan puhua Suomeen työperäisen muuton estävistä ja Suomeen vetävistä tekijöistä. Tutkijoiden mukaan taloudellisessa mielessä estäviä tekijöitä ovat matalammat palkat, korkeammat verot, korkeammat asuin- ja elinkulut, kieli jota osaamalla ei työllisty muualla EU:n alueella, heikommat sosiaaliset suhteet tulijoille jne.

Ei me noista pisteitä saada. Moni kilpailijamaa on selvästä paremmassa asemassa. Siksi valinta osuu niihin, ei Suomeen. Koska ilmasto on mielenkiintoinen ja kielemme harvinainen, Suomeen vetäviä tekijöitä tulee löytyä taloudelliselta sektorilta. Niissäkin moni kilpailijamaa naapurimaanakin on selvästi Suomen edellä.

Meidän tulee toimia niin, että kilpailijamaat eivät ole taloudellisissa tekijöissä yhtä paljon Suomen edellä kuin nyt.

 

[Ann Arbor]

Oma näkemys on, että Suomessa ei oikeastaan vieläkään ymmärretä koko asiaa. Olimme maastamuuttomaa vielä joitakin vuosikymmeniä sitten. Sen jälkeen tuli humanitaarinen maahanmuutto mm. Vietnamista ja Chilestä. Vasta jotain 2005 tms Nokian suuruuden aikana Suomeen tuli merkittävämpää työperäistä maahanmuuttoa.

Seuraavaksi tuli globalisoituminen, talouskriisi ja väärät ratkaisut, jotka veivät työpaikkoja maahan tulleilta.

Voidaan puhua Suomeen työperäisen muuton estävistä ja Suomeen vetävistä tekijöistä. Tutkijoiden mukaan taloudellisessa mielessä estäviä tekijöitä ovat matalammat palkat, korkeammat verot, korkeammat asuin- ja elinkulut, kieli jota osaamalla ei työllisty muualla EU:n alueella, heikommat sosiaaliset suhteet tulijoille jne.

Ei me noista pisteitä saada. Moni kilpailijamaa on selvästä paremmassa asemassa. Siksi valinta osuu niihin, ei Suomeen. Koska ilmasto on mielenkiintoinen ja kielemme harvinainen, Suomeen vetäviä tekijöitä tulee löytyä taloudelliselta sektorilta. Niissäkin moni kilpailijamaa naapurimaanakin on selvästi Suomen edellä.

Meidän tulee toimia niin, että kilpailijamaat eivät ole taloudellisissa tekijöissä yhtä paljon Suomen edellä kuin nyt.

Tässä myös oma näkemykseni aika pitkälti kiteytettynä. Koko "maahanmuuttokeskustelu" on lisäksi ollut vuosikaudet hyvin sekavaa ja samassa debatissa käsitteet menevät iloisesti sekaisin jatkuvasti ja valitettavasti poliitikkojenkin sanomiset olivat pitkään lähinnä tasoa "Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa", kun keskustelu meni kyseiselle raiteelle.

Maahanmuuttajat (työperäisetkin sellaiset) on oikeastaan ihan viime vuosiin asti tunnuttu näkevän myönteisesti maahanmuuttoon suhtautuvien taholta lähinnä "positiivisena eksotiikkana" ja eräänlaisina maskotteina, vaikka todellisuudessa heidän merkityksensä jokapäiväisessä arjessa kasvaa koko ajan. Ns. me ja ne-ajattelu on ollut voimissaan myös näissä piireissä.

Suomi toden totta eroaa useisiin Länsi-Euroopan maihin siinä, että oikeastaan vasta ~kolmevitoset ja tätä nuoremmat ovat eläneet koko ikänsä Suomessa, missä ulkomaalaistaustaisia on merkittävähkö osuus väestöstä, siinä missä vaikka Saksassa puhutaan ~seitsemänkymppisistä ja sitä nuoremmista.

Olen itse harmitellut usein, miksemme käyttäisi "erityissuhdettamme" Vietnamiin paremmin hyödyksi? Vaikka vietnamilaistaustaiset ovatkin yksi suurimmista ulkomaalaistaustaisista väestöryhmistämme, pitäisi maahanmuuttoa Vietnamista pyrkiä edistämään entisestään. He ovat erinomaisesti integroitunut ja työllistynyt väestöryhmä.

 

[Ann Arbor]

16-vuotias japanilainen Mare Saito muutti Italiasta Suomeen lukion perässä – kysyimme, mikä meillä on parempaa kuin muualla

Yhä useampi vieraskielinen nuori suorittaa kansainvälisen ylioppilastutkinnon Suomessa. Osa englanninkielisten IB-lukioiden opiskelijoista tulee Suomeen vanhempiensa työn, osa koulutuksen takia.

yle.fi

Mielenkiintoinen artikkeli Yleltä. Vaikka Suomesta tuskin koskaan tulee ulkomaalaisten lukio- ja korkeakouluopiskelijoiden ykköskohteita, näen hyvänä että ovet pidetään avoimina.

 

[Ann Arbor]

Maahanmuutto | Suomi haluaa osaajia erityisesti neljästä maasta, mutta vain yhden eteen on tehty töitä

Suomeen houkutellaan osaajia nyt erityisesti neljästä maasta: Intiasta, Brasiliasta, Turkista ja Vietnamista. Sen sijaan yritykset saada muuttajia Kalifornian Piilaaksosta ovat sujuneet kehnosti.

www.hs.fi

HS:n mielenkiintoinen artikkeli, mitä aiemmin en ollut vielä laittanutkaan tänne. Näin yleisesti vaikka viisasten kiveä maahanmuuttajien houkuttelemiseksi tuskin löydetäänkään, on kaikki kivet hyvä kääntää ja pienistäkin puroista voi kasvaa joki.

Vaikka se meistä saattaisikin tuntua ensituntumalta tarpeettomalta, on meidän toden teolla tehtävä työtä Suomen kansainvälisen maineen edistämiseksi muuttoliikkeen näkökulmasta. -Tämä yhdistettynä virallisen tason maahanmuuttokäytänteiden helpottamiseen ja yhteiskunnan kollektiiviseen asennemuutokseen ennen kaikkea työperäistä maahanmuuttoa suosivammaksi. Jokaisen tänne tulevan duunarin on hyvä tuntea olevansa tervetullut.

 

[Ann Arbor]

Taas kerran iltaa tänne. :) PS-threadissa aloiteltiinkin jo tänne pitkälti kuuluvaa keskustelua, joten jatketaan siis.

Sanoisin että @Ann Arbor on ihan oikeassa siinä demografisessa fokuksessaan: se on avain ja perusta meidän taloutemme pelastamiselle. Ei tämän nykyisen rakenteellisen budjettivajeen kattaminen, se voidaan toki kattaa, mutta sitten tulee uusia. Ruotsi kaikkine ongelmineen on oikealla tiellä väestöpolitiikkansa suhteen, me sillä väärällä ja taantuvalla.

Näin uskon sen toden totta menevän. Vaikka Suomen talouden haasteet ovat moninaisia ja halki yhteiskunnan ulottuvia... hetkinen... me tarvitaan se yhteiskunta myös huomenna. Ymmärrän näkemyserojen nostavan päätään, mutta kavahdan Suomen ajautumista "Euroopan Kainuuksi", mitä tulee demografiseen kehitykseemme.

Ruotsin demografiseen kehitykseen jonkin verran perehtyneenä, en todellakaan sano, että meidän on syytä pykälä pykälältä kopioida Ruotsin toimet viimeisen 30 vuoden ajalta, mutta vaikka Ruotsi on osan maahanmuuttajistaan kotouttamisessa epäonnistunut, on ruotsalainen yhteiskunta samanaikaisesti hyötynyt merkittävästi kasvaneesta väestöstä ja kulutuskysynnästä.

Vaikka Ruotsin maahanmuuttopolitiikasta esille meillä nousee ennen kaikkea maan pitkään harjoittama avarakatseinen humanitäärinen maahanmuuttopolitiikka, on Ruotsi ollut maahanmuuton suurvalta, myös muilla kriteereillä. Näin anekdootteina poimittuina, esimerkiksi thaimaalaistaustaisia on Ruotsissa neljä kertaa enemmän kuin Suomessa, vaikka Ruotsin väkiluku kaikkinensa on edelleen alle tuplat meistä. Intialaistaustaisia on miltei viisinkertainen määrä, kuten myös brasilialaistaustaisia.

Ruotsi teollistui ennen meitä, Ruotsissa on louhittu mineraaleja iät ja ajat, Ruotsissa on "vanhaa rahaa", Toinen maailmansota ei runnellut Ruotsia... Näitä faktoja ei kukaan käy kiistämän, kuten ei myöskään sitä, että myös ns. massamaahanmuutto alkoi Ruotsiin vuosikymmeniä ennen meitä.

Olen kaikkea muuta kuin "svekofiili", mutta vaikka Ruotsi usein halutaankin tuoda esille jonkinlaisena "varoittavana esimerkkinä", mitä on tuleva maahanmuuttoon, näyttää pettereillä varsin hyvin skulaavan kaikesta huolimatta. Vaikka maahanmuutto pysähtyisi kokonaan (joo ei realistista) joksikin aikaa, ei maan väestö kääntyisi heti laskukäyrälle, huomioiden syntyneiden enemmyyden kuolleisuuteen. Samanaikaisesti Suomessa kuolleita on kahdeksatta vuotta peräkkäin enemmän kuin syntyneitä.

Mahaanmuutto muuttaa maata. Naivia kiistää tätä. Itse haluan ennen kaikkea kuitenkin lähteä siitä, että maahanmuutto ennen kaikkea vahvistaa meitä. Mikäli Suomi olisi joskus ysärillä käpertynyt kuoreensa ja sallinut lähinnä EU:n sisäisen muuttoliikkeen, oletan Suomen väkiluvun kääntyneen jo laskuun ja maamme tulevaisuudennäkymien olevan ankeahkojen. Asennemuutos on ollut esillä laajalti viime aikoina. Asennemuutosta tarvitsemme, suhtautumisessa maahan tulijoihin, mutta asennemuutosta tarvitsemme myös, mitä tulee koko kansallisen identiteettimme määrittämiseen tulevaisuudessa. Suomalaisuutta ei enää voi määritellä ihonvärin perusteella, tai sukupuun perusteella. No. Asiasta voinee käydä keskustelua vastaisuudessakin, mutta jätetään tällä kertaa tähän.

Tilanne tulevaisuutta ajatellen on joka tavalla mielenkiintoinen. Vaikka maamme demografinen tulevaisuus onkin huolestuttava, ovat kortit pitkälti edelleen käsissämme.

 

[Ann Arbor]

Hyvää alkanutta vuotta 2023 myös tähän threadiin! Päättynyt vuosi 2022 tulee jäämään Suomen demografisen kehityksen osalta historiaan varsin kaksijakoisena. Hetkeksi hivenen elpynyt syntyvyys palasi ennätysalhaisiin lukemiin, mutta yhtäältä maahanmuuttajia Suomi, tiukahkosta politiikastaan huolimatta vastaanotti enemmän kuin koskaan ennen. Ukrainalaisten saapuminen kymmenine tuhansine tulee jäämään Suomenkin historiaan merkkitapauksena ja myös työperäisiä maahanmuuttajia saapui enemmän kuin kertaakaan aiemmin. Paljon on kuitenkin vielä tekemistä.

Henkilökohtaisella tasolla olen tyytyväinen, että sinänsä klassisessa maahanmuuttokeskustelussa otettiin vihdoin pari askelta eteenpäin ja argumentointi Suomen houkuttelevuudesta työperäisen maahanmuuton kohteena nousi loppuvuodesta vihdoin sen vaatimalle framille.

Kuten jo threadin avausviestissä sanoin, monet Suomen kohtaamista haasteista ovat luonteeltaan globaaleja, eivätkä täten yksin meidän ratkaistavissa, mutta huolestuttava demografinen kehityksemme hyvin pitkälti on. Vuonna 2023 on paljon pelissä. Työperäistä maahanmuuttoa halutaan hyvin laajalti lisättävän ja todella mielenkiintoista nähdä, missä määrin asia nousee kolmen kuukauden päässä häämöttävien eduskuntavaalien teemaksi. Toivottavasti nousee. Suomi tarvitsee tekijöitä.

 

[Ann Arbor]

Pääkirjoitus | Intian väestö on ensi vuonna maailman suurin

Väestönkasvu on kääntynyt suurimmassa osassa maailmaa jo laskuun, mutta muutamassa maassa vauhti jatkuu yhä hurjana.

www.hs.fi

HS:n tämänpäiväinen pääkirjoitus. Vaikka globaali väestönkasvu onkin hiipumassa, on potentiaalisia tulijoita edelleen.

Pari lainausta, jotka on syytä kaikkien pitää mielessä

ERI suuntiin osoittavilla väestökäyrillä on suuri vaikutus siihen, miten eri maissa katsotaan tulevaisuuteen.

Tätä olen pitkään harmitellut Suomen osalta. Omat muistikuvat alkavat toki vasta ysärin loppupuolelta, mutta tietyllä tavalla ihailen eräänlaista ns. uudisraivaajahenkeä, mikä Suomessakin oli vielä sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. Haluaisin Suomen taas pääsevän muiden Pohjoismaiden kelkkaan, mikä ilman demografista elpymistä tulee olemaan vaikea tehtävä.

Euroopassa syntyvyys on niin pientä, että maanosa tarvitsee väistämättä vahvistusta muualta. Suomi on Japanin ja Italian jälkeen maailman kolmanneksi harmaantunein kansa, sillä yli 65-vuotiaita on suomalaisista peräti 21,9 prosenttia. Ennakoidaan, että vuonna 2022 Suomen syntyvyys laski kaikkien aikojen matalimmaksi.

Afrikka tarjoaisi tulijoita, mutta nykyinen eurooppalainen yhteiskuntamalli ei kykene sulattamaan suurta maahanmuuttoa samalla tavalla kuin esimerkiksi maahanmuuton pohjalle rakennettu Yhdysvallat. Siksi lahjakkaimmat afrikkalaiset muuttavat luultavasti Yhdysvaltoihin, kuten on tapahtunut niin monen aiemmankin maahanmuuttoaallon aikana.

Tässä on monta asiaa, mutta olen samaa mieltä. Kategorinen asennemuutos yhteiskunnan eri tasoilla suhteessa maahanmuuttoon, yhdistettynä tavoitteellisempaan integraatioon lienee vaikeista se helpoin väylä. Suomen ikääntyminen on toki ollut tiedossa jo vuosikymmenet, mutta mielestäni asia ei ole niin vääjäämätön, kuin moni sen mieltää. Esimerkiksi länsinaapurimme Ruotsi on pystynyt taittamaan samaisen kehityksen ja on väestönsä osalta kasvukäyrällä, mistä talouskin on kiittänyt.

 

[Cobol]

Viittasin Kokoomuksen ketjussa siihen, että nyt tiedetään työperäisen maahanmuuton ongelmat aiempaa paremmin. Esimerkiksi hoitoalalle on teoriassa tulossa Suomeen niin paljon työvoimaa, että jokainen virka voidaan täyttää ja ylikin jää moninkertainen määrä.

Mistä siis mättää? Kunnat eivät tilanneet sotepäätöksen jälkeen eikä vähän aikaa ennen sitä lisätyövoimaa yksityisiltä. Alueet eivät ole juurikaan tilanneet vuodelle 2023. Silti kaikki ovat samaa mieltä siitä, että resurssipula vaivaa ja on osassa maata erittäin suuri.

Siinä syy miksi hoitajia ei ole. Kyse ei ollutkaan siitä ettei tulijoita olisi. On jopa valmista henkilökuntaa tai hyvin nopeasti Suomeen saatavaa henkilökuntaa.

Jatkossa kyse on myös siitä, että EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien sairaanhoitajien pätevyyttä ei tunnusteta Suomessa. Tulijan opinnot ja työkokemus menevät Valviran arvioitaviksi. Arvioinnissa kestää noin neljä kuukautta. Sen jälkeen useimmille määrätään jonkin verran täydentäviä opintoja ammattikorkeakoulussa.

”Jos niissä opinnoissa kestää vaikka noin vuoden, ammattikorkeakoulu veloittaa siitä 6 000-10 000 euroa.”

Lähtömaassa hoitajan palkka voi olla 300 euroa kuussa, joten monelle tämä summa on liian suuri. Heitäkin on, jotka saavat summan kasaan. ”He usein sitten lainaavat rahat vaikka suvulta ja ovat korviaan myöten veloissa”, Lohi sanoo.

Opintojen hinnan lisäksi toinen hankaluus on työsopimus. Lähihoitajana voi työskennellä täydessä työsuhteessa oppisopimusopiskelijana, sairaanhoitajana ei. Baronan Suomeen palkkaamille sairaanhoitajille on räätälöity opiskelijatyösopimus siksi aikaa, kun he täydentävät opintojaan.

Tietääkseni Kokoomuksessa on pohdittu tätäkin. Miten konkreettisesti helpotetaan työperäistä maahanmuuttoa eri osaamis- ja ammattialueille. Kokoomus tekee parhaillaan peruspaperia, jolla kartoitetaan keskeisiä ongelmia ja niiden ratkaisuja.

Enemmän työperäisen maahanmuuton vaatimuksista mm. tulijan kannalta:

Hoitajamitoitus ratkeaa ulkomaalaisella työvoimalla, sanoo Mehiläisen toimitusjohtaja: Suomeen olisi tuhansia tulijoita

Terveysyritys Mehiläinen aikoo tuoda Suomeen ensi vuonna tuhat ulkomaista hoiva-avustajaa. Halukkaita olisi moninkertaisesti, mutta julkinen sektori ei ole halunnut palkata heitä.

suomenkuvalehti.fi

 

[Ann Arbor]

Hyvä kirjoitus kaikkinensa. Vaikka luonnollisesti potilasturvallisuus ja laadukas hoito ovat meille kaikille tärkeitä asioita, joutuvat ulkomailta tänne tulevat sairaanhoitajat kieltämättä melkoisen pätevöitymisrumban kohteeksi, tai sitten joutuvat tyytymään esimerkiksi hoitoavustajan työhön. Varmasti tilannetta voisi kohtuullistaa nykyisestä huomattavasti ja yhteiskunta voisi tulla vastaan ammattikorkeakoulun kustannuksissa ja toki koko prosessia olisi varmasti varaa sujuvoittaa.

Näin yleisesti, oli kyse "ilmasillasta" tai ei, kannatan hoitajien rekrytointia Kaakkois-Aasiasta kautta linjan. Esimerkiksi filippiiniläiset tapaavat integroitua länsimaihin erinomaisesti, missä taustalla toki erinomainen englanninkielentaito ja kulttuuritausta. Vaikka useimmille filippiiniläisille Pohjois-Amerikka ja Australia ovat ensisijaisia muuttokohteita, uskon kykenevämme houkuttelemaan heitä myös Suomeen.

Jonkin verran filippiiniläisten muutto onkin jo lisääntynyt. Kymmenen vuoden takaiseen verrattuna filippiiniläistaustaisten määrä on kolminkertaistunut ja viime vuoden lopulla heitä oli vajaat 7000 ja tämä ns. tiukan maahanmuuttopolitiikan aikana. Parantamisen varaa kuitenkin on, enkä usko sen olevan ollenkaan mahdoton tehtävä.

 

[Ann Arbor]

Pääkirjoitus | Suomeen on yhä liian vaikea saada lupaa työntekoon

Tarkastusvirasto tutki, miten sote-ala pystyy rekrytoimaan ulkomailta: kankeaa on.

www.aamulehti.fi

Aamulehdeltä hyvä pääkirjoitus vajaan parin viikon takaa. Asiaan perehtyneille ei varsinaisesti mitään uutta, mutta hyvin kiteytetyt pointit osoittavat, että tekemistä riittää.