Suomalaisten NHL-näkymiä

[Saarinen]

Näin kauden alla on hyvä tarkastella ja heittää veikkauksia muutamien suomalaisten tulevasta NHL-taipaleesta.

Teemu Selänne:
Minusta joukkueen vaihto Anaheimista San Joseen ei ollut mikään iso askel Teemulle. San Jose on toki parempi joukkue kuin Anaheim, muttei missään tapauksessa taistele Stanley Cupista. Joukkue on turhan tasapaksu eikä Selänteelle löydy kunnon ruokkijoita sentteri- tai pakkiosastolta. Selänteen kurssi on ollut laskussa pari viimeistä kautta ja nyt olisi näytön paikka. Veikkaan, että 50 maalia ja 100 pistettä jäävät molemmat haaveeksi myös tällä kaudella. Lahjat riittäisivät mihin vain, muttei tunnu aina löytävän tarvittavaa huippuasennetta kaukalossa.

Sami Kapanen:
Jokohan nyt olisi edessä Kapasen todellinen läpimurtokausi? MM-kisat näyttivät mihin Kapanen parhaimmillaan pystyy. On pelannut koko NHL-uran ajan tasaisen hyvin, mutta pystyy nostamaan tasoaan vielä yhdellä pykälällä ja uskon että myös tekee sen tällä kaudella. 40 maalia haarukassa.

Jere Lehtinen:
Saanut loukkaantumisten ja kahden Selke-pystin ansiosta paljon anteeksi kahden viime kauden osalta. Ollut potentiaaliinsa nähden nimittäin kahden vuoden ajan pettymys. Pystyy parhaimmillaan tekemään paljon nähtyä enemmän tehopisteitä puolustuspelin kärsimättä. Dallasissa on nyt sellainen sentterikalusto, että maaleja luulisi syntyvän.

Sami Salo:
Oli minulle todella positiivinen yllätys MM-kisoissa. Pelityyli sopii vielä paljon paremmin NHL:n kuin Euroopan kaukaloihin, joten Salolta voi odottaa paljon. Loukkaantumiset vain tuntuvat olevan jatkuva riesa. Pystyy tykittämään hurjalla pyssyllään 20 kaappia ja keräämään ylivoiman luottopakkina 50 tehopistettä, jos pysyy terveenä.

Kimmo Timonen:
Erinomaisen tulokaskauden jälkeen viime vuosi oli pieni pettymys samoin kuin esitykset MM-kaukaloissa. Nashvillen heikossa puolustuskalustossa peliaikaa tulee varmasti riittämään ja sitä myöden pitäisi myös kerätä tehopinnoja. Palannee 40 pisteen kerhoon.

Tomi Kallio:
Läpimurron kynnyksellä jo tämän kauden aikana. Kaipaisi tosin parempia ketjukavereita mitä Atlantassa on tarjolla. Onnistuessaan saattaa nousta jopa joukkueensa maalitykiksi.

Ossi Väänänen:
Pelasi todella positiivisen tulokaskauden viime vuonna. Itse en ole vielä silti täysin vakuuttunut Väänäsen taidoista. Saattaa hiipua tällä kaudella, vaikkakin Phoenixin puolustuskalustossa peliaikaa ja vastuuta on luvassa.

Mikko Eloranta:
Pärjää aivan varmasti kolmosketjun laiturina puolustavassa/karvaajan roolissa mikäli vain saa luottoa. Pelityyli ja asenne sopivat NHL:ään.

Olli Jokinen:
Kärsivällisyyttä Jokisen kanssa on Floridalla riittänyt kiitettävästi. Ellei "Pomoa" olisi varattu 3th overall, olisi hänet lähetetty jo kauan aikaa sitten lopullisesti takaisin Eurooppaan. Itse olen jo nuorten MM-vuodesta lähtien kyseenalaistanut Jokisen läpimurron NHL:ssä enkä usko siihen vieläkään.

Jarno Kultanen:
Sami Salon tapaan Kultanen ei ollut SM-liigassa juuri keskitason pakkia kummoisempi, mutta nousi tulokaskaudellaan alusta saakka Bostonin pelaavaan kokoonpanoon. Nyt on kuitenkin vaikea kausi edessä.

Tony Virta:
Luulisi erinomaisena kahden suunnan pelaajana ja kovana tsempparina mahtuvan Lemairen johtamaan joukkoon.

Timo Pärssinen:
Suomen oma Theo Fleury saa kaiken järjen mukaan vakipaikan Anaheimissa. Pärjää takuuvarmasti myös kapeassa kaukalossa. On todennäköisesti suomalaisista kauden paras tulokas.

Jukka Hentunen:
Vaipui viime kaudella ajoittain yllättävänkin näkymättömäksi peluriksi, mutta oli toisaalta taas välillä aivan hirveässä vireessä. Calgaryn heikosta hyökkäyskalustosta luulisi löytyvän paikka paljon töitä tekevälle Hentuselle. Viimeistelyssä on vielä parantamisen varaa, mutta kaikki muut osa-alueet ovat kunnossa.

Niklas Hagman:
Taidot ja pää riittävät NHL-kaukaloihin. Veikkaisin Hagmanille hieman Sami Kapasen tyylistä uraa eli tasaisia 45-60 pisteen kausia ja jos kehitys jatkuu edelleen niin parempaakin voi olla luvassa.

Niko Kapanen:
Ominaisuuksien ei luulisi sopivan alkuunkaan NHL:ään. On kauden suomalaissensaatio mikäli ottaa vakipaikan Dallasin kivikovasta miehistöstä. Todennäköisesti Kapasen kausi kuluu kuitenkin lähinnä farmissa ja paluu Euroopan kaukaloihin saattaa olla edessä parin vuoden sisään.

Timo Vertala:
Joutunee seuraamaan Ville Niemisen jalanjälkiä NHL-urallaan. Ominaisuudet muistuttavat hieman Juha Lindiä eli loistava karvaaja ja tsemppari ja kun Montreal ei jostain syystä Lindillekään löytänyt käyttöä niin käyköhän Vertalalle samoin?

Martti Järventie:
Pelaaja, jonka otteita minä tulen seuraamaan erityisellä mielenkiinnolla. Ominaisuudet sopivat kuin nakutettu NHL:ään. On loistava luistelija ja erinomainen taklaaja. Noita molempia ominaisuuksia ei kovin monelta NHL-pakilta löydy. Veikkaan Järventien olevan kauden positiivisin suomalainen tällä kaudella mikäli pääsee pitkään vaivanneesta ailahtelustaan eroon. Aineksia nousta jopa Montrealin ykköspakiksi.

Toni Dahlman:
Olisin suuresti yllättynyt mikäli Dahlman saisi vakipaikan Ottawasta. Asenne tuntuu olevan kunnossa, mutta minusta Dahlmanin taidot eivät riitä NHL:ään nyt eikä myöskään tulevina kausina. Sai hieman turhankin paljon positiivista huomiota viime kaudestaan. Helmisen ja Viitakosken rinnalla olisi moni muukin nopea lupaus tehnyt tehopisteitä.

 

[Musta Jää]

Tilannekatsaus:

Salon nivunen hajalla. Vaikkei tarkempaa tietoa ole kuulunutkaan, toipumiseen luulisi menevän viikko-pari.

Virta lähti farmiin. Lemairellä on jotain SM-Liigan MVP:itä vastaan.

Pärssinen sai paikan Anaheimissa, huhujen mukaan harjoitusotteluissa nähty ketju Pärssinen-Påhlsson-Kariya pysyisi kasassa.

Hentunen farmiin. Noussee sieltä mitä luultavimmin pikapuoliin.

Kapaselle paikka Starsin nelosketjun vasemmalla laidalla.

Vertala farmiin hyvästä training campistä huolimatta.

Järventie pysyi Montréalissa. Joukkueen seitsemäs puolustaja.

Dahlmanista tykättiin Ottawassa, mutta tie vei silti Grand Rapidsiin.

 

[Abu]

Mielenkiinnolla odotan vilpertin kommenttia Sharksin surkeudesta, itse pidän San Josea vakavasti otettavana mestariehdokkaana, viiden suurimman suosikin joukkoon ei mahdu, mutta Tammista lainaten 95% keskittymisellä ja 50% suorituksella tätä joukkuetta ei voita edes Detroit.

Tasapainoinen tai tasapaksu kokonaisuus, miten vain asian haluaa nähdä. Puolustukseen voisi yksi kiekollinen huippupakki tehdä terää Rathjen peliin saamisen lisäksi ja maalivahtien on onnistuttava kuten viime kaudella. Nolan, Graves ja Selänne ovat ihan kyvykkäitä maalintekijöitä eikä Damphousse mikään paska pelinrakentaja ole, vaikkei mikään Lemieux olekaan. Ricci, Thornton ja Sundström muodostavat hyvän kolmosketjun ja nelosketjuunkin löytyy vielä pelimiehiä.

Puolustuksessa ruokkijan puute on kyllä ilmeinen, Suter ja Stuart eivät kuitenkaan ole mitään ihmemiehiä sen kiekon kanssa ja muut pakit ovatkin peruspakkeja. Tverdovsky tai Ozolinsh tekisi terää, olkoonkin, että ovat riskejä omassa päässä. Nabokovin onnistuessa tuollakin joukkueella voidaan mestaruus voittaa.

Aihe oli kuitenkin suomalaiset NHL:ssä tulevalla kaudella, joten siitäkin muutama sana.

Uskon vahvasti Selänteen come-back kauteen, kykyjä on, kuten ollaan nähty ja nyt on pakko pelata täysillä uudessa joukkueessa. Sutter voi pistää jopa Selänteen vilttiin, ellei yritystä löydy hänen mielestään tarpeeksi. Selänteellä ei nuo pelikaverit ole mitään superluokkaa olleet ennenkään, eiköhän se Gravesin ja Marleaun rinnalla onnistu siinä kuin Rucchinin ja jonkun vielä huonomman, tekihän Teemu pisteitä ilman Kariyaakin. 90 pistettä haarukassa.

Jokisella on kykyjä ja lahjoja, Ollikin varmaan ymmärtää, että nyt ei passaa löysäillä yhtään eikä valittaa peliajasta tai huonoista pelikavereista tai epäsopivasta roolista. Losissa kulki kun pelasi hyvässä ketjussa, mutta sen jälkeen ei ole päässyt hyvällä tasolle. Ehkäpä ensi kaudella, kun vastuutakin on luvassa, kykyjä on kuten jo sanoin.

Pärssiseltä voi myös odottaa onnistumisia, Anaheimin surkeassa joukkueessa voisi ottaa pelipaikan hyökkäävästä ketjusta ja hyökkääminenhän Pärssiseltä käy. Taitoa on eikä Pärssinen kontakteja ja karvaamista vierasta. Samoin on Hentusen laita, vaikka alku ei paljon lupaa. Yhden suunnan sopimuksella hän tuskin on farmissa koko kautta, täytyy vain näyttää taidot sitten kun paikka tulee. Hagman on vielä kolmas saman tyyppinen pelaaja ja varmasti saa pelipaikan Floridan heikohkossa joukkueessa.

Virran farmikomennus oli suuri yllätys minulle, MM-kisoissa parempi kuin Laaksonen jolla on kunnon roolikin Minnesotassa. Pehmeyden tai valittamisen kanssakaan ei pitäisi olla ongelmia, Virta on täydellinen pelaaja Lemairen joukkueeseen, pitäisi vain saada Lemairekin tajuamaan se.

Väänänen saanee vielä entistäkin suuremman roolin Phoenixissa, jatkanee samanlaisia varmoja otteita, taklauksia ja tiukkaa puolustamista luvassa. Ylivoimallakin saattaa saada kokeilla, mutta sillä saralla ei Väänäsestä paljon ole hyötyä, peruspakki mikä peruspakki.

Karalahdelta odotan suuria tällä kaudella, Blake on poissa ja muut saavat jakaa Blakelta jääneen puolen tunnin peliajan ottelua kohden. Karalahti voi nousta ylivoimaan ja alivoimaan Blaken paikalle samankaltaisena pelaajana, kovia taklauksia ja laukauksia toivottavasti luvassa.

 

[flintstone]

Omia odotuksia koskien muutamia suomalaisia

Teemu Selänne
Teme on ainona suomalaisena supertähtenä NHL:ssä ja odotukset on sen mukaisia, varsinkin kun tuo Sharks on selkeästi parempi joukkue mitä Selanne on saanut tähän mennessä änärissä edustaa. Veikkaankin että Teemu taistelee jälleen tällä kaudella koko liigan maalipörssin voitosta ja myös reilut 100 pistettä voisi olla haarukassa.

Jere Lehtinen
Tasaisen varma suoritustaso ja raataminen jatkuu, ei välttämättä loista otsikoissa mutta joukkueen sisällä erittäin arvostettu duunari. +/- saldo tulee olemaan suomalaisten parhaimmistoa ja pisteitä tullee 40 pintaan.

Sami Kapanen
Jatkaa siitä mihin viime kaudella jäi, tuulen nopea maalinsylkijä joka toivottavasti nyt saa sihdin kohdalleen ja hätyyttelee jopa 40 maalin rajaa.

Juha Ylönen
Siirto Tamba Bay Lightnings:in ja toivottavasti hyökkäysvastuuseen toiminee hyvänä piristyksenä ja uskon Jussin tekevän tällä kaudella oman piste, maali ja syöttö ennätyksensä. Joten melkoiset odotukset myös tuonne suuntaan.

Janne Niinimaa
Edmontonin ykköspakkeja ja todella paljon vastuuta, pitää tasonsa ja keikkuu puolustajien pistepörssin top20:ssä.

Ville Nieminen
Nousi viime kaudella uudeksi suomalaiseksi Stanley Cup voittajaksi ja nyt edessä se normaalisti vaikeampi kausi, Nimo on kuitenkin taistelija ja ärsyttäjä tyyppi joka ei tarvitse pisteitä elääkseen - tosin ei ne haitaksikaan ole. Kaikki yli 40 pistettä menevät pisteet olisivat suuria yllätyksiä, eli veikkaisin Nimon saalistavan siinä 25-35 pistettä ja reilua 100 minuuttia jäähyjä.

Jani Hurme
En usko että Jani ainakaan vielä nousee Ottawan ykkös veskariksi mutta tuollaiset 30 peliä voisi olla hyvä tavoite ja torjuntaprosentti toivottavasti heiluu 90 paremmalla puolella.

Miikka Kiprusoff
Myös Nabukovin syrjäyttäminen on vaikeaa mutta todennäköisempää kuin Janin Ottawassa tapahtuva läpimurto. Pelannee samaiset 30 peliä niin kuin Janikin ja torjuntaprosentti saisi olla siinä 91-92 paikkeilla.

Läpimurtoa tulokkaista odotan Timo Pärssiseltä, Niglas Hagmanilta ja Jukka Hentuselta. Jussi Markkanen ja Pasi Nurminen saavat toivottavasti pelata tuolaliset reilut 10 peliä ylhäällä ja Haakana toivottavasti vakinnuttaa paikkansa Edmontoniin.