Suomalaiset jääkiekkofanit ovat syvältä

  • 34 745
  • 111

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Noin keskimäärin.

Aikoinani tulin tänne ihan vaan Suomen maajoukkueen kannattajana, siis aika lailla positiivisesti suhtautuen peleihin. Ei ehkä lähdetty suosikkina otteluihin, mutta pärjättiin. Ja pärjätään.

Etukäteen nämä Venäjät ja Tsekit, kuten tässäkin turnauksessa, ovat voittamassa Suomea 44-0. Ei ole mitään mahiksia: siellähän on Ovechkin ja Kovalchuk ja Jagr ja Elias. Eihän tässä kannata edes lähteä jäälle. Taivahan Jumala jos vielä KANADA tulisi vastaan - paree paeta vuorille pakoon torella vinkiäätte.

Ja turnauksesta toiseen Suomi silti pärjää näitä valtaisia ihme-joukkueita vastaan. Mikähän piru siinä voisi olla?? En kauheasti ihaile Futisforumia noin yleensä, mutta siellä on kieltämättä omituisen perverssi asenne Suomen maajoukkueeseen, siinä siis että sitä kannatetaan. Omalaatuista. Ikään kuin oltaisiin Suomen faneja ja toivottaisiin Suomelle hyvää menestystä: perverssiä hommaa.
 
Tuntuu, että seurajoukkueiden kannatus on näissä karkeloissa mennyt itse Suomen maajoukkueen kannatuksen edelle. Tosin mitä siitä tietäsin, kun ei yhtään Ilvesläistä ole pelaamassa.
 

ahee

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Sama on käynyt mielessä joistakin henkilöistä... En kuitenkaan sanoisi että suomalaiset jääkiekkofanit ovat syvältä. Lähinnä jotkut jatkoajan analysoijat ovat syvältä. Ei oltu olympiapronsiinkaan viime vuonna tyytyväisiä. Kyllä kun menet vaikka facebookin leijonien sivulle, niin saat nähdä pelkkää kannustusta. Eihän tämä mikään facebook ole, ja asiakeskustelua selvästi haetaan takaa, mutta itse katson asioita mieluummin keskimäärin positiivisella asenteella, kuin "pessimisti ei koskaan pety" asenteella.

No jos joku ei näiden otteiden jälkee seiso tän joukkueen ja Jalosen takana, niin mun puolesta voitte muuttaa Norjaan.
 

Kummeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Washington Capitals
Pitää myöntää, että itsekin olen dissannut joitakin yksittäisiä pelaajia tämän turnauksen aikana, mutta joukkueen takana olen seissyt aina ja niin tässäkin turnauksessa.

Pessimistiasennetta en oikein ymmärrä. Onhan se toki helppo sanoa, että Suomi ei tule voittamaan illalla ja jos tulee turpaan, niin pääsee sanomaan, että olin oikeassa. Jos taas voitetaan (niinkuin näissä kisoissa on ollut tapana), niin voidaan nojata tuuriin, tai sitten hiljentyä totaalisesti. Kun ajattelee optimistisesti, niin tottakai vituttaa hävitä, mutta voittaminen tuntuu sitäkin paremmalta.
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Tulen aina olemaan Leijonien kriittinen, mutta sinnikäs kannattaja, ihan sama kuka valmentaa ja pelaa joukkueessa. Vaadin menestystä, jota on mitalin voittaminen, muuten pitää vaihtaa tekijöitä, esim. päävalmentajaa, jos menee esim. 2-3 isoa kisaa putkeen ilman mitalia.

Jos ei sanoma aukea, niin en voi auttaa.
 
Viimeksi muokattu:

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Paikallispatriotismiahan se pitkälti on: loukkaannutaan päävalmentajalle verisesti siitä, ettei ole valittu sitä omaa suosikkia, tai peluutetaan sitä ihan väärässä ketjussa tai väärällä pelisysteemillä. Myöskin tuijotetaan pelkkää nimilistaa. Suomi on oikeasti vahva joukkue näissä lyhyissä turnauksissa, vieläpä nytkin kun yksi tähti-sukupolvemme on eläköitymässä eikä ihan vastaavaa ole näkyvissä. Toki myönnän, että pitkässä runkosarjassa ehkä aika harvoin päästäisiin kolmen tai neljän joukkoon. Mutta tämä on parin viikon turnaus, jossa play-offsit pelataan paras yhdestä -järjestelmällä.

Voi tietysti silti olla pessimisti ja arvostella valmentajaa ja pelaajia, mutta välillä on ihan selvää, että monet toivovat tappioita ja saavat niistä jotain perverssiä nautintoa. Se nyt ei vuodesta toiseen toistuvana aina kauheasti hymyilytä: aina valmentaja tekee takapenkki-ajajien mielestä isoja virheitä, aina valitaan vääriä pelaajia ja niitä aina peluutetaan väärin. Silti Suomi on vuodesta toiseen yksi turnauksen vahvoja joukkueita, ja on sitä myös jatkossa.
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Aina voi parantaa tekemistä ja ottaa kritiikistä opiksi. Tästä on hyvä esimerkki Slovakian kisoista, kun Saksa-pelissä viivyteltiin turhaan liian pitkään Lassilan vaihtamisessa maalista pois. Venäjä-pelissä reagoitiin heti, kun Vehanen ei saanut kiekkoja kiinni ja vaihdettiin heti Vehanen Lassilaan. Virheistä voi oppia ja samoin kritiikistä, joka on usein ainoastaan toive Leijonien tekemisen parantumisesta niin, että lopulta voitetaan mitali.
 
Suosikkijoukkue
Seksi-Lasse
Tuntuu, että seurajoukkueiden kannatus on näissä karkeloissa mennyt itse Suomen maajoukkueen kannatuksen edelle.

No se on kyllä totta. Kärppäfanit ottavat aina asiakseen puolustaa Kukkosta ja Pesosta, Jyppifanit harjoittavat suorastaan henkilönpalvontaa Immosta kohtaan ja Jokerikannattajat katsovat asiakseen toppuutella kun Lahtea dissataan. No nää on näitä. Kyllähän minunkin kiinnostus maajoukkuetta kohtaan heräsi oikeastaan vasta silloin, kun Lajunen otettiin pelaavaan kokoonpanoon. Sitä ennen olin enemmän kiinnostunut Saksan peleistä.

Kyllähän se on aivan luonnollista, että aktiivisesti kiekkoa seuraavat kiinnittyvät seurajoukkueisiin ja maajoukkuetta seurataan "siinä sivussa". En kyllä silti ymmärrä tyyppejä jotka menevät maajoukkueen peleihin liigajoukkueen pelipaita päällä.

Ehkä maajoukkue innostaisi enemmän jos jääkiekkoilussa harvennettaisiin näitä arvokisoja. MM-kisat joka toinen vuosi ja ainakin pois niiltä vuosilta jolloin pelataan olympiakiekkoa.
 

Timbit

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Canucks, BC Lions
Paikallispatriotismiahan se pitkälti on: loukkaannutaan päävalmentajalle verisesti siitä, ettei ole valittu sitä omaa suosikkia, tai peluutetaan sitä ihan väärässä ketjussa tai väärällä pelisysteemillä.

Tuo ulottuu myös valmentajavalintaan: jos valmentajana on henkilö, joka ei miellytä, on väärältä paikkakunnalta tai valmentanut ihan vääriä joukkueita, niin sen valmentama maajoukkue ei sitten tee käytännössä mitään oikein ja jokainen pelaajan tekemä henkilökohtainen virhe on valmentajan syy. Tämä ei ole mikään uusi ilmiö, vaan tätä on tapahtunut käytännössä jokaisen valmentajan kohdalla niin kauan kuin olen maajoukkueen otteita seurannut. Curre sai ilmiön vähäksi aikaa vaimenemaan silloin kaikkien tietämänä vuonna, ja mehän oltiin maailmanmestareita ja sankareita ihan jokainen, mutta iloisesti ilmiö on taas herännyt ja voimissaan.

Enkä kyllä usko, että valmentajan vaihtuminen asiaa korjaisi. Huutajien paidanväri vain vaihtuisi.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Kyllähän se helvetin oudolta tuntuu, kun osa porukasta tuntuu suorastaan toivovan Suomelle epäonnistumisia. Ihmeellistä negaatioiden kautta kulkemista.

Minä ainakin toivon suomalaisille urheilijoille ja maajoukkueille menestystä lajissa kuin lajissa enkä näe suomalaisena mitään syytä sille, miksi sen ei pitäisi olla niin.

Vaikka maajoukkue ei sinällään kiinnostaisikaan, luulisi nyt kaikkien sentään tajuavan, että ei se maajoukkueen menestys tekisi sille omalle seurajoukkueelle tai kotoiselle liigallekaan hallaa.

Suomea arvostetaan kiekkomaana kaikkialla muualla (kysykää vaikka kanadalaisilta, tshekeiltä, venäläisiltä...) - vaan joskus tuntuu siltä, ettei Suomessa itsessään.

En ymmärrä.


Tuntuu, että seurajoukkueiden kannatus on näissä karkeloissa mennyt itse Suomen maajoukkueen kannatuksen edelle. Tosin mitä siitä tietäsin, kun ei yhtään Ilvesläistä ole pelaamassa.

Itselle HPK:n menestys ajaa selvästi maajoukkueen menestymisen edelle, jos ajatellaan omaa tunnekuohua kumpaakin seuratessa. Siitä huolimatta maajoukkueen pelejä seuratessa ei yksinkertaisesti kiinnosta dissata muita pelaajia vain siksi, etteivät nämä pelaa HPK:ssa. Siellä ne muut kuitenkin pelaavat Kerhon äijien kanssa saman asian puolesta.
 

Hemingway

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sapko
Kyllähän se helvetin oudolta tuntuu, kun osa porukasta tuntuu suorastaan toivovan Suomelle epäonnistumisia.

Kyllähän tässä hommassa on sellainen maku, että syyllinen kunnes toisin todistetaan. Syyttömyytensä voi todistaa ainoastaan mitalin voittamalla, vaikka materiaali ei kolmen parhaan joukkoon yltäisikään.

Venäjässä näkyi eilen heräämisen merkkejä. Se voittanee Kanadan ja sen jälkeen Suomen. Voi sitä itkua ja syyttelyä, kun huippujoukkue jyrää materiaalillaan keskinkertaisen Suomen yli. Sinä hetkenä tosiasiat tunnustavat vain harvat. Syyllisiä on sitäkin enemmän.
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Toistojen määrästä se ei ainakaan ole kiinni. Hyvä täsmennys toki tuo, että asiaa pitää katsoa perspektiivillä 2-3 arvoturnausta. Totuus on kuitenkin se, että yksilötasolla mitattuna Suomi ei ole mitalikarkeloissa mukana.

Ei olekaan yksilötasolla mitalimaa, mutta vaadin ja luotan meidän valmennukseen niin paljon, että odotan mitaleita n. 40-60%:n osumatarkkuudella kisasta toiseen. Jos niin ei käy, niin tekijät vaihtoon.

Sinä sopuli toistat toistamasta päästyäsi myös itse omaa juttuasi. Ehkä lopulta käsität asian, toivoisin niin, kun et tyhmältä vaikuta.
 

Major Julli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Puttosen, Järvelän ja Ranniston potkut
Itse otan asiakseni kritisoida silloin kun siihen on aihetta. Eniten aihetta on kiekkoliiton johdossa, joka ei maailman neljänneksi suurimmasta ja suhteellisesti toiseksi suurimmasta lisenssipelaaja massasta huolimatta saa kehitettyä huipputason pelaajia kuten kilpailijamaat. Tähän kun vielä lisätään että Kanadaa lukuunottamatta missään muussa maassa kiekko ei ykkösurheilu, niin hyvin tehotonta myllyä Suomessa pyöritetään.

Tämä ei tarkoita etteikö joukkuetta kannatettaisi tai tuettaisi, mutta rehellisesti sanottuna kunnon romahdus ja tuuletus liitossa olisi pitkässä juoksussa suomalaisen jääkiekon voitto. Ja sitä paitsi, jatkoaika on hardcore-hokimiesten paikka ja juuri täällä pitäisi käydä kriittinen keskustelu.

Joten vaatimus iloisesta ja kritiikittömästä kannatuksesta täällä on hyvin Pohjois-Korealainen idea, toki sopii hyvin yksiin Kummolan kiekkoliiton kanssa.
 
No se on kyllä totta. Kärppäfanit ottavat aina asiakseen puolustaa Kukkosta ja Pesosta, Jyppifanit harjoittavat suorastaan henkilönpalvontaa Immosta kohtaan ja Jokerikannattajat katsovat asiakseen toppuutella kun Lahtea dissataan. No nää on näitä. Kyllähän minunkin kiinnostus maajoukkuetta kohtaan heräsi oikeastaan vasta silloin, kun Lajunen otettiin pelaavaan kokoonpanoon. Sitä ennen olin enemmän kiinnostunut Saksan peleistä.

Kyllähän se on aivan luonnollista, että aktiivisesti kiekkoa seuraavat kiinnittyvät seurajoukkueisiin ja maajoukkuetta seurataan "siinä sivussa". En kyllä silti ymmärrä tyyppejä jotka menevät maajoukkueen peleihin liigajoukkueen pelipaita päällä.

Ehkä maajoukkue innostaisi enemmän jos jääkiekkoilussa harvennettaisiin näitä arvokisoja. MM-kisat joka toinen vuosi ja ainakin pois niiltä vuosilta jolloin pelataan olympiakiekkoa.

Ei pidä yleistää. Minä en ole puolustanut enkä ylistänyt yhtään entistä kärppäpelaajaa näissä kisoissa. Päinvastoin olen esim. kritisoinut Kukkosta sekä tietysti Aaltosta, joka erityisesti kritiikin ansaitsee. Toki annan myös positiivista palautetta, jos koen jonkun sitä ansaitsevan. Esimerkiksi Pyörälä on tasapainottanut ihan hyvin ykkösen peliä, vaikkei hänkään mitään huippuotteita ole esittänyt. SM-liigan ajan tietysti kannatan Kärppiä ja se on silloin ykkösasia, mutta kun siirrytään Suomen peleihin, niin ei minua kiinnosta pätkääkään mistä seurajoukkueista ne pelaajat on sinne hankittu. Pääasia on, että valitaan pelaajat, jotka joukkueeseen parhaiten sopivat. Taidan olla täällä jatkoajan puolella myös siinä vähemmistössä, jolle Suomen menestyminen aina ja kaikissa lajeissa on vielä seurajoukkueiden menestystäkin tärkeämpää.

Minulle on myös vaikea ymmärtää miten oman maan menestyminen on vähemmän tärkeää, kuin kyläjoukkueen menestyminen. Esimerkkinä vaikka juuri sinä, jota Suomen pelit rupesivat kiinnostamaan vasta Lajusen päästyä kokoonpanoon. Toki kaikilla saa olla omat mielipiteensä, mutta minun ajatusmaailmaani tämä ei vain sovi. Olenko sitten vain liian nationalistinen?

Myönnän kyllä sen, että jos kisoja järjestettäisiin harvemmin, myös "Suomea sivusilmällä seuraavat" kiinnostuisivat varmasti Suomen otteista nykyistä enemmän. Mutta olisiko tälläinen järjestely kansainvälisen jääkiekon kannalta sitten hyvä vai huono asia, on taas eri juttu. Siihen en tässä jaksa ottaa enempää kantaa.
 

Hockey Story

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
erilainen tatsi

Kyllä maajoukkueen kannatuksessa on jotenkin hiukan erilainen tatsi monella tapaa: Kun kotimainen kiekkokausi on päättynyt ja MM-kisoihin mennään,sitä vetäisee kisojen ajaksi leijonapaidan päällensä ja pitää hauskaa niinsanotusti koko rahan edestä tuli sijoitus mikä tahansa.Kyseessä on kiekkokauden huipennus ja päätös, josta pitää ottaa irti kaikki mahdollinen ennen kesälle lähtöä ( jos ei NHL:ään satu juuri seurailemaan) joten sellainen kansakuntaa yhdistävä juttuhan MM-skaban pitäisi olla kaikkiaan.
Tappioista ja takaiskuista tuttu osan porukasta virnistely ja ennakkopessimismi jo ennen pelin alkua lienee vanhoja peruja kun suomi taisteli vielä lähinnä A-sarjassa pysymisestä, nuo tavat eivät kansallisesta kulttuurista hetkessä katoa vaan kummittelevat vuosikymmenienkin päästä jollain tapaa vielä osan porukasta taustalla: Pikkumaa vastaan muut, eihän me voida pärjätä. Suurin osa mieltää silti suomen jo oikeasti jääkiekon suurvallaksi joka taistelee aina kärkisijoita vaikkei aina voittaisikaan.

Se lienee täysin totta että ns. aktiivikannattajien voimavarat menevät kotimaisen liigan ja oman joukkueen toimintaan pääosin niin hyvin kauden aikana, ettei maajoukkueen kannustamistoimiin jää usealtakaan enää energiaa, rahaa eikä aikaa kun liigakausi on pulkassa. Ne jotka MM- kisoihin matkustavat, ovat pääosin kertakeikkalaisia jotka käyvät sen vuoden aikana pari kertaa ylipäätänsä missään kiekkopelissä. Siksi ei ole mitään suurta järjestäytynyttä leijona-kannatusryhmää eikä organisoitua kannustustoimintaa katsomoissa maailmalla.Siksi meillä on possunaamarikannattajia kolmen promillen vodkatankkauksessa hoilaamassa siniristilippu kädessä maailman katsomoissa, hauskaa toki pidetään joukoilla mutta koko kannatustoimintaa ei pidetä niin vakavana asiana MM- kisoissa vaan sinne mennään pääosin vaan rentoutumaan ja lauleskelemaan hauskanpidon merkeissä tuttujen kanssa.
Siitä voi johtua osallaan myös se että johonkin baariin jonotetaan seuraamaan suomen peliä, jos suomi joutuu jonkun maalin tappiolle jonotetaan sitten jo ulos kapakasta ja muuta eksottista.

Jääkiekkoliitto voisi tässä avittaa olemalla yhteydessä liigaseurojen aktiiveihin ja koettamalla yhteistyössä saada myös Leijonille järjestäytynyttä väkeä vetämään kannatustoimia maajoukkueen tueksi, mutta se luultavasti edellyttäisi nykyisissä olosuhteissa sellaista harvinaisuutta kuin tukitoimia vetäjille ja resurssien antamista näiden käyttöön kiekkoliiton puolesta, ettei kaikki menisi jälleen omakustanteisesti sellaisilta ihmisiltä, joilla on jo taskut tyhjinä kauden päätteeksi oman joukkueen kannatustyön tekemisessä.
Aika pitkälle maajoukkueen takana olevan kannustuksen- ja kannatuksen määrään ja laatuun vaikuttaa nämä varsin yksinkertaiset maalliset asiat kuten rahat, voimavarat ja aikakysymykset. MM- kisojen kohdalla on kyse kiekkoturismista, ei kannatustyöstä.
 

Joghey

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Minulle on myös vaikea ymmärtää miten oman maan menestyminen on vähemmän tärkeää, kuin kyläjoukkueen menestyminen. Esimerkkinä vaikka juuri sinä, jota Suomen pelit rupesivat kiinnostamaan vasta Lajusen päästyä kokoonpanoon. Toki kaikilla saa olla omat mielipiteensä, mutta minun ajatusmaailmaani tämä ei vain sovi. Olenko sitten vain liian nationalistinen?

Olen KotkaSydänen kanssa oikeastaan kaikesta samaa mieltä ja lainaukseni on ihmetyttänyt Suomen maajoukkueen kannattamisessa. Erityisesti se, että seurataan suuremmalla mielenkiinnolla vaikka Saksan tai Ruotsin pelejä. Omassa tuttavapiirissänikin Saksa herättää nyt suurta ihastusta ja spekuloidaan jo Saksan välieräpaikasta. Samalla ihmetellään Suomen heikkoutta eikä peli vieläkään vakuuta ja mitalipeleihin ei ole asiaa. (Toki asia on eilisen aikana muuttunut, kun selvisi, että Norja on Suomen puolivälierävastustaja.)
 
Itse otan asiakseni kritisoida silloin kun siihen on aihetta. Eniten aihetta on kiekkoliiton johdossa, joka ei maailman neljänneksi suurimmasta ja suhteellisesti toiseksi suurimmasta lisenssipelaaja massasta huolimatta saa kehitettyä huipputason pelaajia kuten kilpailijamaat. Tähän kun vielä lisätään että Kanadaa lukuunottamatta missään muussa maassa kiekko ei ykkösurheilu, niin hyvin tehotonta myllyä Suomessa pyöritetään.

Pakko puuttua vaikkei ketjun aiheeseen varsinaisesti liitykkään...Yhtenä Suomen juniorikiekkoilun pulmana nostaisin esiin isokokoisten pelaajien syrjimisen ihan pienestä pitäen. Tulosta pitää tulla joukkuetasolla ihan pienestä pitäen, joten hitaammin kehittyvät isot pelaajat jätetään monesti huomiotta kankeuden ja hitauden takia. Nämä seikat johtuvat kuitenkin yleensä nopeista kasvupyrähdyksistä. Tämän vuoksi isokokoisille pelaajille pitäisi junioritasolta lähtien antaa enemmän fysiikkavalmennusta ja keskittyä enemmän heidän kehittämiseensä. Näin on tehty Kanadassa jo vuosikymmenien ajan ja Ruotsissakin tämä on viimeisten vuosien aikana hoksattu. Myös monet muut maat panostavat isokokoisiin pelaajiin huomattavasti Suomea enemmän, sillä tiedetään että isot hyvät pelaajat ovat pieniä hyviä hyödyllisempiä. Ei nyt kuitenkaan tästä aiheesta enempää, sillä kirjoitin jo tästä tuonne J.Jalonen Suomi-ketjuun. Näen tämän asian kuitenkin yhtenä tärkeimmistä kehittämisen aiheista Suomalaisessa junioritoiminnassa, vaikken toki ainoana.
 
Suosikkijoukkue
Seksi-Lasse
Minulle on myös vaikea ymmärtää miten oman maan menestyminen on vähemmän tärkeää, kuin kyläjoukkueen menestyminen.

No kyllä minä koen huomattavasti läheisemmäksi joukkueen joka on omassa elämässä mukana lähes päivittäin läpi vuoden muutamaa kesäkuukautta lukuunottamatta. Suomen maajoukkuetta kohtaan on minun kiinnostusta vuosi vuodelta laskenut Kummolan hyvä veli-kerhon puuhastelu kaikkine lieveilmiöineen eikä sille loppua näy. Ärsytystaso nousee aina kun tv-kameran kuva kääntyy lehtoparvella pönöttäviin Kurriin ja Jutilaan. Ja noiden entisten legendojen penkkirivi näyttää vain laajenneen näissä kisoissa.

Ai niin: Uwe Krupp on huipputyyppi ja näiden kisojen koskettavin hetki on minulle yhä se kun Saksan kansallislaulu soi voitetun Venäjämatsin jälkeen.
 

Paul Kemp

Jäsen
Suosikkijoukkue
The Beatles 1965-1970
Tässäkin ketjussa olevaa esiintyvää ja viehättävää marttyyriksi heittäytymistä on mielestäni havaittavissa niin seurajoukkueiden, kuin maajoukkueenkin kohdalla. Aina jotkut kokevat olevansa "parempia" fäneja, kun ovat peliesityksistä huolimatta enemmän tai vähemmän tyytyväisenä tsemppaamassa faniteltta päällä ja peruukki heiluen.

Näille ihmisille kaikki soraäänet ovat "omaan pesään kusemista" tms. ja oma joukkue on aina vain "hyvä, hyvä, hyvä, clap clap clap". Arvostelu ja mielellään objektiivinen analysointikin kielletty, ellei sitten kynnetä aivan totaalisesti jonkin underdogin edessä. Vaikka suomalaisten pelitavassa onkin kisoista toiseen nähtävissä puutteita ja sitä voi olla tylsä katsoa, niin pelkkien tulosten varjossa tämä kaikki pitäisi mielessä nollata. Onneksi on niitäkin, jotka kritisoivat itse saamastaan kritiikistä huolimatta. Sehän vain osoittaa kiinnostusta ja kaukonäköisyyttä.

Mutta tuskinpa tässä suhteessa suomalaiset kiekkofanit ovat sen enempää persiistä, kuin ketkään muutkaan. Kyllähän muuallakin maailmassa fanaattisemmat sämpylänjakajat tuppaavat aina olemaan niiden kimpussa, joita ei kiinnosta semisti enempää tai jotka eivät usko mitaleihin koko ajan. Lisäksi monet varmasti toivovat tappioita "omille" ihan vain siksi, että rasittava vouhotus ympärillä lakkaa(esim. erään hotellin vanha mamma Italiassa kesän 2000 futiskisojen aikaan). Ei kai se väärin ole.

Tulevaisuudessa seurajoukkueiden merkitys tulee minun nähdäkseni edelleenkin vain kasvamaan ja vastaavasti maajoukkueiden laskemaan, koska keinotekoiset kansallisvaltiot ratsastavat koko ajan kohti omaa iltaruskoaan. Tiedän jo nyt monia, jotka kokevat olevansa esimerkiksi erittäin "oululaisia", mutta joille taas suomalaisuus on aika hatara ja toissijainen rakennelma. Suomi on tässäkin MM-karnevaalissa vain yksi osanottaja. Miksi pilata tunnelmaa vahtimalla muita kisojen seuraajia ja sitä, että kuinka he kannattavat tai mikä on isänmaallisuuden aste? Tuskin edes on olemassa mitään ainoaa ja oikeaa tapaa kannustaa. Itse seuraan vain peliä.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Näille ihmisille kaikki soraäänet ovat "omaan pesään kusemista" tms. ja oma joukkue on aina vain "hyvä, hyvä, hyvä, clap clap clap". Arvostelu ja mielellään objektiivinen analysointikin kielletty, ellei sitten kynnetä aivan totaalisesti jonkin underdogin edessä. Vaikka suomalaisten pelitavassa onkin kisoista toiseen nähtävissä puutteita ja sitä voi olla tylsä katsoa, niin pelkkien tulosten varjossa tämä kaikki pitäisi mielessä nollata. Onneksi on niitäkin, jotka kritisoivat itse saamastaan kritiikistä huolimatta. Sehän vain osoittaa kiinnostusta ja kaukonäköisyyttä.

Jaa, en kyllä kauheasti ole tuollaista tekstiä täällä nähnyt, mutta onnittelut kuitenkin marttyyriydestäsi, jokos sytyttivät rovion? - täällä nyt vain on sellaisia faneja, jotka "kannattavat" Suomea kuin köysi hirtettyä. Toki on sitten sellaisiakin, joilta tulee ihan asiallista ja perusteltua kritiikkiä. Väittäisin että nämä jälkimmäiset ovat kyllä tietyssä vähemmistössä. Hymiö. Ei tietenkään ole mikään isänmaallinen pakko kannattaa Suomea, mutta omituinen ristiriita on jos tekee sitä lähinnä kaiken mahdollisen perustelemattoman idiootti-negaation kautta. Tälläinen nyrpeys ja pessimismi, jos mitkä ovat tyypillisen suomalaisia piirteitä, joten siinä mielessä toki silti ovat näillä sinun vastustamillasi suomalaiskansallisilla linjoilla myös tuossa toisessa leirissä...
 

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Minulle on myös vaikea ymmärtää miten oman maan menestyminen on vähemmän tärkeää, kuin kyläjoukkueen menestyminen. Esimerkkinä vaikka juuri sinä, jota Suomen pelit rupesivat kiinnostamaan vasta Lajusen päästyä kokoonpanoon. Toki kaikilla saa olla omat mielipiteensä, mutta minun ajatusmaailmaani tämä ei vain sovi. Olenko sitten vain liian nationalistinen?

Olet. Ei maajoukkuepelian tarvitse kiinnostaa. Kannatetun seurajoukkueen pelit voivat tuntua paljon tärkeämmiltä, eikä siinä sinänsä ole edes mitään erikoista.

Siitä olen kyllä samaa mieltä, että seurajoukkueen värilasit voisi heittää nurkkaan jos niitä pelejä seuraa. Itselleni on aivan yksi hailee, mistä pelaaja on Suomen maajoukkueeseen tullut, arviointi ja arvostelu tehdään tasan ja vain esitettyjen otteiden perusteella.

On myös totta, että suomalaiset ovat negatiivista kansaa ja kaikesta etsitään valitettavaa ja purnattavaa. Varsinkin otteluseuranta-ketjut ovat liian tuskaista seurattavaa varmasti monelle kun erilaiset haukut ja sadattelut ohjaavat "keskustelua" lähes kenttätapahtumista riippumatta. Itse olen kyllä myös sillä linjalla, että yhtä puusilmäinen fanittaminen on tasan yhtä ärsyttävää. Kultainen keskitie olisi kiva löytää. Että suhtauduttaisiin peliin tunteella ja siinä eläen, mutta näppäimistöä räpeltäessä koitettaisiin pitää se objektiivinen analyytikko etualalla.
 
Suosikkijoukkue
Seksi-Lasse
Ei tietenkään ole mikään isänmaallinen pakko kannattaa Suomea, mutta omituinen ristiriita on jos tekee sitä lähinnä kaiken mahdollisen perustelemattoman idiootti-negaation kautta. Tälläinen nyrpeys ja pessimismi, jos mitkä ovat tyypillisen suomalaisia piirteitä, joten siinä mielessä toki silti ovat näillä sinun vastustamillasi suomalaiskansallisilla linjoilla myös tuossa toisessa leirissä...

Väitän kyllä että tuo peruspessimismi ja negailu on hyvin yleinen ilmiö myös SM-liigajoukkueiden kannattajien keskuudessa. Ei rajoitu maajoukkueeseen.
 
No kyllä minä koen huomattavasti läheisemmäksi joukkueen joka on omassa elämässä mukana lähes päivittäin läpi vuoden muutamaa kesäkuukautta lukuunottamatta. Suomen maajoukkuetta kohtaan on minun kiinnostusta vuosi vuodelta laskenut Kummolan hyvä veli-kerhon puuhastelu kaikkine lieveilmiöineen eikä sille loppua näy. Ärsytystaso nousee aina kun tv-kameran kuva kääntyy lehtoparvella pönöttäviin Kurriin ja Jutilaan. Ja noiden entisten legendojen penkkirivi näyttää vain laajenneen näissä kisoissa.

Ai niin: Uwe Krupp on huipputyyppi ja näiden kisojen koskettavin hetki on minulle yhä se kun Saksan kansallislaulu soi voitetun Venäjämatsin jälkeen.

Niin no kuten sanoin, kaikilla saa toki olla omat mielipiteensä. Piti vielä tarttua tähän viestiin, sillä myös minun mielestäni kisojen koskettavin ja samalla mielihyvää minulle eniten tuottanut hetki oli juurikin tuo Saksan kansallislaulu voitetun Venäjäottelun jälkeen, eikä tämä johtunut minun kohdallani vain siitä että Uwe on huipputyyppi. Tälle hetkelle vetää vertoja myös eilinen Suomen kansallislaulu (sekin voitetun Venäjämatsin jälkeen) joka soi sopivasti voitonpäivän kunniaksi ;)
 
Suosikkijoukkue
Semo tutti parrucchieri.
No se on kyllä totta. Kärppäfanit ottavat aina asiakseen puolustaa Kukkosta ja Pesosta, Jyppifanit harjoittavat suorastaan henkilönpalvontaa Immosta kohtaan ja Jokerikannattajat katsovat asiakseen toppuutella kun Lahtea dissataan. No nää on näitä. Kyllähän minunkin kiinnostus maajoukkuetta kohtaan heräsi oikeastaan vasta silloin, kun Lajunen otettiin pelaavaan kokoonpanoon. Sitä ennen olin enemmän kiinnostunut Saksan peleistä.
Ja älä unohda Blues-fanien patologista halua dissata kaikkea Kärppiin liittyvää liittyi se aiheeseen tai ei.

Kukkonen ja Pesonen ovat pelanneet hyvin nämä kisat kuten koko joukkuekin, joten suurempaa syytä dissaukseen ei ketään muutakaan kohtaan ole. Sanoisin pikemminkin, että tuollainen dissaava teksti kuvastaa kirjoittajaansa enemmän kuin muuta.

Tässä hyvä esimerkki mille naurat juuri nyt-ketjusta TOJ:n touhusta MM-osiossa:

Ehdottomasti vain lisää vettä kiukaalle. Tämä yksi russofiili vs muut -vääntö on yhtä varma kevään merkki kuin pleijareissa Baronan jäälle kuoleva oululaispelaaja.

Kuinka heikon sen itsetunnon pitää suomalaisella oikein olla, että joka paikassa ja asiassa pitää haukkua ja halventaa omia ja muita? Ilmeisen surkea kun tätä MM-"keskustelua" seuraa. Onneksi halleilta ilmenee millainen aines Jatkoaikaa kansoittaa, joten sieltä jokainen voi tehdä omat johtopäätöksensä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös