Suomalainen unelma – kuinka paljon erilaiset ihmisryhmät voivat menestykseensä ja elintasoonsa Suomessa vaikuttaa?

[Black Adder]

Kommenttina @olkikuukkeli, Kanadassa, Australiassa, Saksassa ainakin ja varmaan monissa muissa maissa yhteiskunta mahdollistaa ihmisten kasvun oman vastuun kautta. Koulutus ja tulo- sekä varallisuuserot poikkeavat Suomesta. Itse asiassa jo Ruotsissa "tasapäistäminen" on Suomea pienempää koulutuksesta ja suuremmista tulo- ja varallisuuseroista lähtien.

Kysymys jota voisi joskus pohtia on se, tulisiko Suomessa lisätä yksilön vastuuta itsestään, vaatia tarvittaessa uuden ammatin opiskelua ja sallia suuremmat tulo- ja varallisuuserot. Tähän menestyneemmät yhteiskunnat perustuvat. Ja tuottavat myös lahjakkaampia, itsenäisempiä, valmiimpia ja sosiaalisempia ihmisiä.

Näen siis avaimena suuremman yksilön vastuun elämästä. Ihan sama toimii Keski-Euroopassa ja Pohjoismaissa.

Olen saanut hieman kosketuspintaa muiden maiden koulutussysteemeihin asumalla ulkomailla. Saksalainen koulusysteemi on aika anteeksiantamaton ja sen periaatteet näkyvät myös amerikkalaisessa koulutusjärjestelmässä - ovathan saksalaiset suurin etninen ryhmä USA:ssa.

Saksassa koulujärjestelmä on jaettu Grundschuleen ja sitä seuraaviin Realschuleen ja Gymnasiumiin. Tavat ja nimitykset poikkeavat osavaltioiden välillä, mutta perusperiaatteeltaan homma on seuraava. Grundschulea käyvät kaikki oppilaat kuusi vuotiaasta eteenpäin ja valitsevat 3/4 luokan aikana, eli n. 8-9 vuotiaina menevätkö lukioon (Gymnasium) vai Realschuleen (jonkin sortin kansakoulu). Tämä systeemi on perua siitä, että muinaisina aikoina talonpojat eivät halunneet kakaroidensa venyvän koulunpenkillä turhan pitkään vaan mukulat piti saada työvoimaksi maatilalle. Kun taas ns. valkokaulustyöläisten luokan lapset jatkoivat opintoja pidempään taatakseen paremmat opinnot, mm. yliopistoihin. Saksassahan ovat vahvat perinteet kisällikulttuurille (Ausbildung) ja perheyrityksille. Eli työ on opittu usein kotona tai on jatkettu vanhempien viitoittamalla tiellä.

Homma tökkää siinä, että jos Gymnasiumiin jättää menemättä syystä tai toisesta, niin loop backia korkeampiin opintoihin ei juuri ole. Koulusysteemi on myös rakennettu niin, että kieltä ja kulttuuria täydellisesti osaamattomien maahanmuuttajien mahdollisuudet pärjätä kouluissa ovat erittäin heikot. Suomalaiset lapset tuntuvat menestyvän ko. systeemissä verrattain hyvin, mutta esimerkkinä vaikkapa turkkilaiset - aika harvassa ovat ennen kolmatta sukupolvea sellaiset yksilöt, joilla olisi alla yliopisto-opintoja. Toisaalta ammattiopinnot Ausbildung menetelmällä takaavat nopean tien ammattiin, työpaikkaan ja tuloihin. Suomalaiseen ammattikouluun verrattuna opiskelija oppii paljon kapeammalta alalta osaamista, koska kaikki harjoittelu tapahtuu yrityksessä, johon yleensä jäädään myös töihin.

Suomen koulusysteemissä, jossa korkeakouluopintoihin pääsemisessä painotetaan paljon pääsykoetuloksia (ennen enemmän kuin nyt), on huomattavia etuja esim. saksalaiseen systeemiin verrattuna. Moni lahjakas ja fiksu yksilö on saattanut tehdä nuoruuttaan tai lähtökohdistaan johtuen huonoja valintoja, mutta suomalainen systeemi antaa sen anteeksi ja mahdollistaa uuden suunnan ottamisen vaikka se toki paljon työtä ja uhrauksia vaatiikin. Tämä menetelmä varmasti tuottaa enemmän motivoituneita osaajia yhteiskuntaan kuin saksalainen systeemi.

Saksassa varallisuuserot ovat Euroopan suurimpia. Siihen on monia syitä, mutta yksi on esimerkiksi eteläisessä Saksassa asuntojen hinnat. Aika harvalla perusduunarilla on varaa omaan taloon, tai edes asuntoon. 70-80% kansasta asuu vuokralla. Jos omistat sitten sellaisen perus 150m2 talon, niin sen arvo on paikasta riippuen 800k€-1.5M€. Mukava summa "varalisuuteen". Samahan pätee myös Ruotsiin, jossa asuntojen hinnat ovat karanneet totaalisesti käsistä kasvukeskuksissa.

 

[Barnes]

Ensin kai pitäisi lähteä liikkeelle siitä, mitä on menestys. Onko se tutkinto arvostetulta alalta, kämppä veden ääreltä ja uudehkot autot? Vai sittenkin perusduunia tehtaalla (mahdollisesti jopa ilman koulutuksia) 3000 euroa kuussa -palkalla, vuokra-asunto ja autona 2007 Toyota Corolla? Kumpikaan ei mielestäni ole huono skenaario, vaikka toki ensiksi mainitulla elämässään on enemmän varmuutta.

Se nyt on ihan myytti, että jokaisella olisi yhtäläiset mahdollisuudet. Vähintään hyvät ne mahdollisuudet toki ovat about jokaiselle vähänkään normaalille ihmiselle, mutta varsinkin lahjakkuusaloilla (urheilu, kulttuuri) sillä on aika perkeleen iso merkitys, kenen nimi löytyy syntymätodistuksesta. Ja se on ihan hyvä asia, koska täydellisen tasa-arvon tavoittelu on utopiaa ja vaatisi toimiakseen äärimmäisiä toimenpiteitä.

Minä uskon, että jokaisella on Suomessa mahdollisuus pärjätä suht hyvin ihan omilla valinnoillaan. Automatisaatio kuitenkin muuttaa tilannetta, kun moni perusduuni (ja varmasti myös koulutetumpi homma) tulee katoamaan. Ja silloin tullaan isojen kysymysten äärelle.

 

[Varis]

Automatisaatio kuitenkin muuttaa tilannetta, kun moni perusduuni (ja varmasti myös koulutetumpi homma) tulee katoamaan. Ja silloin tullaan isojen kysymysten äärelle.

Millaisten kysymysten?

Kun yhteiskunta pystyy tuottamaan saman hyödykkeen vähemmillä resursseilla, se vaurastuu. Kun ylijääneet resurssit valjastetaan tehokkaampaan käyttöön, syntyy uusia työpaikkoja aloille joita emme aiemmin ole kuvitelleetkaan. Ei tarvitse mennä kovin kauas menneisyyteen, kun suurta osaa nykypäivän ammateista ei ole ollut olemassakaan.

Reilu sata vuotta sitten tapahtunut teollistuminen on lopulta kasvattanut ihan kaikkien varallisuutta ja mahdollisuuksia yhteiskunnassa, vaikka monelta tehdastyöläiseltä lähti silloinkin duuni. Automatisaatio tuskin on samanlainen mullistus, mutta vaikutus sillä on yhtä lailla positiivinen. Sillä viisikymppisellä rekkakuskilla voi olla hankalaa jos kuormat ajavat itse itsensä, mutta kaikki perusduunit eivät tule automatisoitumaan yhdessä yössä ja rakennetyöttömyyttä meillä on ollut aina.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö lainsäädännöllä tulisi silti jatkossakin varmistaa kaikille mahdollisimman hyvät lähtökohdat ja sosiaaliturva. Jenkeissä Bezos vaurastuu joka tunti kymmenillä miljoonilla, mutta Amazonin varastotyöntekijät eivät ehdi pitää kusitaukoja tehdessään työtä jonka palkka ei riitä elämiseen. Mulle on aivan fine että Suomessa on vähemmän miljonäärejä, jos sillä vältetään tilanteen toistuminen täällä.

 

[Ann Arbor]

Kun yhteiskunta pystyy tuottamaan saman hyödykkeen vähemmillä resursseilla, se vaurastuu. Kun ylijääneet resurssit valjastetaan tehokkaampaan käyttöön, syntyy uusia työpaikkoja aloille joita emme aiemmin ole kuvitelleetkaan. Ei tarvitse mennä kovin kauas menneisyyteen, kun suurta osaa nykypäivän ammateista ei ole ollut olemassakaan.

Juuri näin. Ei todellakaan mennä kuin pari-kolme sukupolvea taaksepäin, kun alkutuotanto (maanviljely, metsätalous jne.) työllisti ihan toisenlaiset määrät ihmisiä, mitä nykyään. Ylipäänsä hevosten parissa työnsä tekeviä oli massiiviset määrät. Olenkin varsin optimistinen, ettemme tule näkemään yhtäkkistä halki ammattikuntien ulottuvaa massatyöttömyyttä nimenomaan teknisen kehityksen johdosta. -Perusfiksulle ja uutteralle henkilölle uskon tästä maailmasta aina löytyvän töitä.

 

[Lapajäähän]

Mä väitän, että tässä on pitkälti kyse siitä mihin on tyytyväinen? Kaikki voi aina opiskella lisää jne. mutta lahjoja kaikilla esim. Lain tai lääketieteen opiskeluun ei ole. Saatika kiinnostusta. Eli aloille joista tienaa hyvät rahat kuukausitasolla perusduunarikin.

Eräs rikas mies sanoi, että tie vaurauteen on säästäminen ja sijoittaminen. Töitä voi tehdä vaikka kuinka paljon ja sitten kysymykseen tuleekin se, että paljon pistää sivuun ja millä elää kuukauden.

Mulla on kavereita vaikka kuinka paljon, jotka painaa 6-14 tehdasduunia, tienaavat enemmän kuin minä, mutta ovat tyytymättömämpiä elämäänsä kuin minä.

 

[pettter]

Niin ja jos jonkun unelmaduuni on vaikka paistaa pizzoja, se käy ammattikoulussa kokkilinjan ja menee paistamaan pizzoja niin voiko joku olla koulutukseltaan tai ammatillisesti yhtään menestyvämpi, kun toi tyyppi on jo 100-prosenttisesti. Joku toinen tienaa vaikka kymppitonnin kuussa, mutta himoitsee viidestätoista tonnista tai vaikka isommasta tittelistä tai mistä tahansa niin sehän ei ole sadassa prosentissa.

Tai joku ei viitsi mennä ollenkaan duuniin, jos se ei ole sen arvoista, vaan valitsee paremman jutun. Joo ei aina ymmärrä ahneita ihmisiä. Mistä se vaiva on tullut niille? Tuntuu että niillä on jotain erityistarpeita. Eletään kuitenkin nyky-yhteiskunnassa, tässä ajassa.

 

[benicio]

Tai joku ei viitsi mennä ollenkaan duuniin, jos se ei ole sen arvoista, vaan valitsee paremman jutun.

Kunhan ei tule ahneeksi ja ala himoita muiden rahoja.

 

[mjr]

Kun yhteiskunta pystyy tuottamaan saman hyödykkeen vähemmillä resursseilla, se vaurastuu. Kun ylijääneet resurssit valjastetaan tehokkaampaan käyttöön, syntyy uusia työpaikkoja aloille joita emme aiemmin ole kuvitelleetkaan. Ei tarvitse mennä kovin kauas menneisyyteen, kun suurta osaa nykypäivän ammateista ei ole ollut olemassakaan.

Aika laajalti epäillään, että tällä kerralla näin ei tule käymään, etteivät ihmistyöpaikat enää lisääntyisikään automaation ja AI:n kehittyessä tarpeeksi pitkälle. Aiemmin näin on tosiaan käynyt, uusia työpaikkoja on syntynyt, koska teknologia ei vielä ollut erityisen sofistikoitunutta - kohtuullisen lähitulevaisuudessa tilanne voi olla aivan toinen.

 

[ipaz]

List of countries by number of millionaires - Wikipedia

en.m.wikipedia.org

Tähän ketjuun liittyen tuli etsittyä taas mielenkiintoinen tilasto, eli mikä osuus maan väestöstä on miljonäärejä. Suomen aikuisväestöstä 1,9% on miljonäärejä. Tämäkin osuus eroaa merkittävästi kilpailijamaiden osuuksista, sillä käytännössä kaikilla kilpailijamailla on suhteessa moninkertainen määrä miljonäärejä Suomeen nähden. Tähän mennessä Suomessa on siis merkittävästi pienempi määrä liikkunut sosiaalisesti sinne ylimmille tikkaille yhteiskuntaluokassa, eli Suomi ei ole ollut hyvä maa vaurastua. Olisi toki mukavaa tietää, että miltä tuollaisen tilaston liukuva lukema näyttäisi, eli kuinka iso osa nousee miljonääreiksi tällä hetkellä.

Tuosta kun rajaa vielä Pohjoismaat ja muutama muu eurooppalainen verrokki, niin prosentit ovat:

Ruotsi 7,3
Tanska 6,7
Norja 4,2

Alankomaat 7,7
Itävalta 4,8
Saksa 4,3

Suomi 1,9

Varmasti selittyy osin sillä, että kyseisissä maissa ehkä Norja poislukien on pitkä historia ja rikkaita sukuja ympäriinsä. Norjassa on sitten 70-luvun öljylöytöjen jälkeen varallisuus räjähtänyt ja sen menestyksen siivellä tuo 4,2% ovat onnistuneet haalimaan miljoonansa.

Karu tosiasia kuitenkin on, että esim. ruotsalaiset ja hollantilaiset ovat business-kansaa suomalaisiin verrattuna. Ne ovat rohkeita tekemään kauppaa, ottavat riskejä, epäonnistuvat, onnistuvat ja sitten mahdollisuus menestykseen on suurempi.

 

[Jussih]

Millaisten kysymysten?

Kun yhteiskunta pystyy tuottamaan saman hyödykkeen vähemmillä resursseilla, se vaurastuu. Kun ylijääneet resurssit valjastetaan tehokkaampaan käyttöön, syntyy uusia työpaikkoja aloille joita emme aiemmin ole kuvitelleetkaan. Ei tarvitse mennä kovin kauas menneisyyteen, kun suurta osaa nykypäivän ammateista ei ole ollut olemassakaan.

Niin, se ongelmahan tässä ei ole se, etteikö yhteiskunta vaurastuisi ja etteikö uusia ammetteja voisi syntyä lähes rajattomasti palvelusektorille. Todellinen ongelma piilee verotuksessa ja vaurauden jakaantumisessa. Jos kuvitellaan ihan utopistisesti, että 200 työntekijän tehdas voidaan korvata kahdella teknikolla ja automaatiolla. Mitä tapahtuu valtiolle, jolta jää saamatta 198 duunarin maksamat verot? Ellei robotteja saada jotenkin verolle, valtio joutuu pistämään näiden 198 duunarin seuraksi kilometritehtaalle 80 virkamiestä, joiden palkat maksettiin verotuloilla, joita ei enää saada.

Tämä on se ongelma. Miten kehityksen kehittyessä veropohja pysyy kunnossa?

 

[Jussih]

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö lainsäädännöllä tulisi silti jatkossakin varmistaa kaikille mahdollisimman hyvät lähtökohdat ja sosiaaliturva. Jenkeissä Bezos vaurastuu joka tunti kymmenillä miljoonilla, mutta Amazonin varastotyöntekijät eivät ehdi pitää kusitaukoja tehdessään työtä jonka palkka ei riitä elämiseen. Mulle on aivan fine että Suomessa on vähemmän miljonäärejä, jos sillä vältetään tilanteen toistuminen täällä.

Luulet vaan. Ei sulle todellakaan ole samantekevää, onko Suomessa sellaisia pääomia, jotka mahdollistavat investoinnit tuotekehitykseen olemassaolevissa yrityksissä ja start up -yritysten rahoituksen. Yksi suurimmista syistä Suomen talouden perässä laahaamiseen suhteessa esim. Ruotsiin on yksityisten pääomien puutteen muodostama pullonkaula yritysten kasvulle ja menestymiselle. Niitä miljonäärejä tarvitaan - niin karmeaa kun se perusdemarille onkin, että jollain voi olla jotakin enemmän kuin hänellä.

 

[Cobol]

Yksi suurimmista syistä Suomen talouden perässä laahaamiseen suhteessa esim. Ruotsiin on yksityisten pääomien puutteen muodostama pullonkaula yritysten kasvulle ja menestymiselle. Niitä miljonäärejä tarvitaan - niin karmeaa kun se perusdemarille onkin, että jollain voi olla jotakin enemmän kuin hänellä.

Näinhän se on. Mitä enemmän saadaan investointeja päätoimialaan ja mitä enemmän suomalaiset voivat sijoittaa ja rikastua, sitä paremmat ovat kaikkien suomalaisten taloudelliset ja monet muut lähtökohdat.

 

[Konsta Kepuli]

Mitä tapahtuu valtiolle, jolta jää saamatta 198 duunarin maksamat verot? Ellei robotteja saada jotenkin verolle, valtio joutuu pistämään näiden 198 duunarin seuraksi kilometritehtaalle 80 virkamiestä, joiden palkat maksettiin verotuloilla, joita ei enää saada.

Nämä sinun tarinat on aika sakeita.

Suomessa on tällä hetkellä lähemmäs 2,5 miljoonaa työllistä ja valtiolla alle 80 000 virkamiestä. Vaatii aikamoista derivointia saada suhdeluku 198 henkilöä / 80 henkilöä.

 

[Jussih]

Nämä sinun tarinat on aika sakeita.

Suomessa on tällä hetkellä lähemmäs 2,5 miljoonaa työllistä ja valtiolla alle 80 000 virkamiestä. Vaatii aikamoista derivointia saada suhdeluku 198 henkilöä / 80 henkilöä.

Tuo oli hatusta vedetty heitto lukujen osalta. Pointti oli se, että työllisyyden putoaminen teollisuudessa leikkaa verotuloja ja sitä kautta sitten aiheuttaa kerrannaisvaikutuksia julkisesta taloudesta palkkansa saaville. Julkinen talous muuten ei ole sama kuin valtio. Älä siis jämähdy lukuihin, vaan keskity siihen todelliseen ongelmaan.

 

[Konsta Kepuli]

Julkinen talous muuten ei ole sama kuin valtio.

Ei olekaan. Miksi sitten kirjoitit valtion virkamiehistä? Kannattaisi laittaa termit kuntoon jos haluat agendallesi uskottavuutta.

 

[Kimmo_Ahteri]

Niin, se ongelmahan tässä ei ole se, etteikö yhteiskunta vaurastuisi ja etteikö uusia ammetteja voisi syntyä lähes rajattomasti palvelusektorille. Todellinen ongelma piilee verotuksessa ja vaurauden jakaantumisessa. Jos kuvitellaan ihan utopistisesti, että 200 työntekijän tehdas voidaan korvata kahdella teknikolla ja automaatiolla. Mitä tapahtuu valtiolle, jolta jää saamatta 198 duunarin maksamat verot? Ellei robotteja saada jotenkin verolle, valtio joutuu pistämään näiden 198 duunarin seuraksi kilometritehtaalle 80 virkamiestä, joiden palkat maksettiin verotuloilla, joita ei enää saada.

Tämä on se ongelma. Miten kehityksen kehittyessä veropohja pysyy kunnossa?

Onko tähän jotain vastausta globaalissa taloudessa? Tuotanto joka tapauksessa siirtyy sinne missä se on edullisinta. Oletetaan että robotisaatio edesauttaa suomalaista teollisuutta, mutta niitä verotetaan erikseen, robotit ovat seuraavaksi maassa jossa niitä ei veroteta.
Mitäpä jos meillä olisi 200 hyväpalkkaista teknikkoa jotka ylläpitäisivät robotteja tehtaissa? Siinä olisi uusi veropohja.

 

[Jussih]

Ei olekaan. Miksi sitten kirjoitit valtion virkamiehistä? Kannattaisi laittaa termit kuntoon jos haluat agendallesi uskottavuutta.

Yritin nopeasti osoittaa, että työpaikkakato teollisuudessa heijastuu muualle. Kovasti sori, että en jaksanut vaivautua sinulle riittävään tarkkuuteen. En viitsi nyt myöskään enää penätä näkemystäsi viestini varsinaisesta asiasta kun näyttää siltä, että olet päättänyt ripustautua lillukanvarsiin.

 

[moby]

Ajattelin että tästä tulisi rakentava keskustelu, mutta täällä haetaan ihmiseen kurjuuteen sosialistisesti syitä kaikista muista instansseista, paitsi yksilöstä itsestään. Mutku valtio, mutku kunnat, mutku työnantaja jne.

Sosialismi perustuu kurjuuden maksimointiin, koska jos kaikilla menisi hyvin, kukaan ei äänestäisi sosialisteja. Kun yksilö tajuaa lopettaa muiden syyllistäminen ja tehdä itse jotain surkealle tilanteelleen, on mahdollista parantaa sitä surkeaa tilannetta.

Paskaduuniakin kannattaa tehdä pelkästään työkokemuksen vuoksi. Työkokemuksella on mahdollista päästä eteenpäin parempiin duuneihin, mutta ainoastaan jos yksilöllä on halua päästä parempiin duuneihin.

Just nyt A-Studiossa valitellaan, kun ei ole paskaduunissa jotain vitun "mikrotaukoja" ja kauhea kiire. Seli seli. Vituttaahan se jos ajautuu koko elämänsä ajaksi kaupan kassaksi tai surkeasti palkatulle palvelusektorille TES-palkoilla.

Eihän noiden paskaduunien tarkoitus ole se, että niissä ollaan koko elämä, vaan saada valmiudet työelämään ja työkokemusta, jolloin pääsee eteenpäin johonkin parempaan duuniin.

Haen takkini. Jatkakaa selitysten etsimistä. Kimmo Kuhdalta voi kysyä mistä se selitys löytyy.

 

[olkikuukkeli]

Ajattelin että tästä tulisi rakentava keskustelu, mutta täällä haetaan ihmiseen kurjuuteen sosialistisesti syitä kaikista muista instansseista, paitsi yksilöstä itsestään. Mutku valtio, mutku kunnat, mutku työnantaja jne.

Sosialismi perustuu kurjuuden maksimointiin, koska jos kaikilla menisi hyvin, kukaan ei äänestäisi sosialisteja. Kun yksilö tajuaa lopettaa muiden syyllistäminen ja tehdä itse jotain surkealle tilanteelleen, on mahdollista parantaa sitä surkeaa tilannetta.

Yritätkö sanoa, ettei järjestelmällä ole merkitystä vai että sillä on merkitystä? Miksi tämä meidän sosialistinen järjestelmä johtaa esimerkiksi suurempaan sosiaaliseen liikkuvuuteen kuin angloamerikkalainen systeemi? Asuuko Pohjoismaissa vain niin saatanan kovia tyyppejä, että huolimatta kommareiden kurjuuden maksimoimisen tavoitteista he painavat duunia päästäkseen vanhempiaan parempaan asemaan? Ja vastaavasti yksilön vastuuta korostavat negatiivisen vapauden käsitteen ympärille rakennetut järjestelmät pitävät sisällään kaiken maailman tissiposkia, jotka mieluummin ampuvat sen rikkaan ja ottavat siltä rahat kuin kävelevät sen harmaan kiven läpi ja ansaitsevat paikkansa huipulla?

Pistä nyt vähän omaa mutkua vielä tähän.

 

[erku]

Ajattelin että tästä tulisi rakentava keskustelu, mutta täällä haetaan ihmiseen kurjuuteen sosialistisesti syitä kaikista muista instansseista, paitsi yksilöstä itsestään. Mutku valtio, mutku kunnat, mutku työnantaja jne.

Onhan se joo kurjaa, että kaikki eivät ole sellaisenaan ostaneet ajatusta sarasvuolaisesta Sisäisestä sankarista, vaan ajattelevat kokonaisuuden olevan hieman mutkikkaampi. Sitä en toki ihan hahmota, miten kaipaamasi keskustelu olisi jotenkin rakentavampaa kuin nyt käyty sangen erilaisia tulokulmia sisältänyt keskustelu. Noin lähtökohtaisesti sellainen keskustelu ei ole kovin avartavaa, jossa samanmieliset haistelevat keskenään toistensa pieruja.

 

[olkikuukkeli]

Onhan se joo kurjaa, että kaikki eivät ole sellaisenaan ostaneet ajatusta sarasvuolaisesta Sisäisestä sankarista, vaan ajattelevat kokonaisuuden olevan hieman mutkikkaampi. Sitä en toki ihan hahmota, miten kaipaamasi keskustelu olisi jotenkin rakentavampaa kuin nyt käyty sangen erilaisia tulokulmia sisältänyt keskustelu. Noin lähtökohtaisesti sellainen keskustelu ei ole kovin avartavaa, jossa samanmieliset haistelevat keskenään toistensa pieruja.

Kieltämättä ihan hauska lähestymistapa, että odottaa rakentavaa keskustelua, mutta joutuu sitten pettymään kun oma näkemys kyseenalaistetaan!

 

[moby]

Kieltämättä ihan hauska lähestymistapa, että odottaa rakentavaa keskustelua, mutta joutuu sitten pettymään kun oma näkemys kyseenalaistetaan!

Eikös olekin hauskaa. Kaikki mitä kerroin aiemmin pohjautuu ihan omiin kokemuksiin. Sen takia olen tässä asiassa aika ehdoton. Olen ollut aika lailla pohjalla ja syyttänyt aina muita siitä, että mulle kävi näin.

Nyt olen kiipeämässä portaita takaisin ylös työelämässä ja motivaatio on huipussaan. 40 vuotta vanhana lopetin muiden syyttelemisen ja otin itseäni niskasta kiinni, joten kaikki nämä selitykset miksi joku on ikuisesti tuomittu kurjuuteen(koska joku syy), ei vaan mun mielessä mene läpi.

Mutta ei siinä mitään, jatkakaa keskustelua sosiaalisesta liikkuvuudesta ynnä muusta paskasta. Ehkä joskus vielä tajuatte, jos joskus joudutte tilanteeseen, jossa selittelyn on loputtava ja toiminnan alettava. Mukavuusalueella on mukava olla, epämukavuusalue kehittää ajattelua ja monia myös ihmisenä kokonaisvaltaisesti.

 

[olkikuukkeli]

Eikös olekin hauskaa. Kaikki mitä kerroin aiemmin pohjautuu ihan omiin kokemuksiin. Sen takia olen tässä asiassa aika ehdoton. Olen ollut aika lailla pohjalla ja syyttänyt aina muita siitä, että mulle kävi näin.

Nyt olen kiipeämässä portaita takaisin ylös työelämässä ja motivaatio on huipussaan. 40 vuotta vanhana lopetin muiden syyttelemisen ja otin itseäni niskasta kiinni, joten kaikki nämä selitykset miksi joku on ikuisesti tuomittu kurjuuteen(koska joku syy), ei vaan mun mielessä mene läpi.

Mutta ei siinä mitään, jatkakaa keskustelua sosiaalisesta liikkuvuudesta ynnä muusta paskasta. Ehkä joskus vielä tajuatte, jos joskus joudutte tilanteeseen, jossa selittelyn on loputtava ja toiminnan alettava. Mukavuusalueella on mukava olla, epämukavuusalue kehittää ajattelua ja monia myös ihmisenä kokonaisvaltaisesti.

Tässä olisi varmaan syytä katsoa sinne peiliin uudemman kerran (kun kerran olet jo katsonut ja ottanut siitä niskasta kiinni) ja miettiä, voiko (tai kannattaako) erittäin monimutkaista ongelmaa lähestyä subjektiivisesta näkökulmasta vai ei. Sinänsä vilpittömät onnittelut sinulle siitä, että olet luokkaretkeilijä vielä kypsällä iällä, mutta ei sillä ihan kokonaan kuitata esimerkiksi eri järjestelmien vaihtelevaa tehokkuutta mm. lahjakkuuden realisoitumisessa tai meritokraattisuudessa ihmisryhmiä tarkastellessa.

 

[moby]

Tässä olisi varmaan syytä katsoa sinne peiliin uudemman kerran (kun kerran olet jo katsonut ja ottanut siitä niskasta kiinni) ja miettiä, voiko (tai kannattaako) erittäin monimutkaista ongelmaa lähestyä subjektiivisesta näkökulmasta vai ei. Sinänsä vilpittömät onnittelut sinulle siitä, että olet luokkaretkeilijä vielä kypsällä iällä, mutta ei sillä ihan kokonaan kuitata esimerkiksi eri järjestelmien vaihtelevaa tehokkuutta mm. lahjakkuuden realisoitumisessa tai meritokraattisuudessa ihmisryhmiä tarkastellessa.

Joojoo. Ymmärsin jo että et tajua. Minä olen katsonut peiliin useamman kerran kuin sinä, koska on ollut pakko. Omalla kohdallani tuo sanomani on fakta, ei mielipide. Jos yrität näillä mielipiteillä kumota faktaa, olet hakoteillä. Mielipiteillä voi kumota vain mielipiteen, ei faktaa.

Veikkaan että ne max 1% tämän ketjun lukijoista, jotka ovat saaneet motivaatiota mun jutuista, kiittävät mua vielä joskus, kun ovat onnistuneet parantamaan elämäänsä against all ods. Selittelijät voivat jatkaa selittelyään lahjakkuuden realisoitumisessa tai meritokraattisuudessa ihmisryhmiä tarkastellessa ja miettiä miksi elävät siellä mukavuusalueella koko elämänsä, kunnes on pakko mennä epämukavuusalueille työelämässä, parisuhteessa, tai missä elämänalueella vain.

 

[olkikuukkeli]

Joojoo. Ymmärsin jo että et tajua. Minä olen katsonut peiliin useamman kerran kuin sinä, koska on ollut pakko. Omalla kohdallani tuo sanomani on fakta, ei mielipide. Jos yrität näillä mielipiteillä kumota faktaa, olet hakoteillä. Mielipiteillä voi kumota vain mielipiteen, ei faktaa.

Veikkaan että ne max 1% tämän ketjun lukijoista, jotka ovat saaneet motivaatiota mun jutuista, kiittävät mua vielä joskus, kun ovat onnistuneet parantamaan elämäänsä against all ods. Selittelijät voivat jatkaa selittelyään lahjakkuuden realisoitumisessa tai meritokraattisuudessa ihmisryhmiä tarkastellessa ja miettiä miksi elävät siellä mukavuusalueella koko elämänsä.

Nämä ovat toki vähän vaikeita konsepteja, mutta yritetään vielä kerran. 1.10. alkaen Suomen kokonaisveroaste nostetaan nykyisestä ~42 prosenttiyksiköstä 60 prosenttiin. Samana päivänä olkikuukkeli tuo markkinoille lentävät sähköpotkulaudat ja on 1.10.2022 miljonääri. Yleisesti voidaan katsoa 18% suomalaisista yrityksistä menneen samalla aikavälillä konkurssiin ja monet syyttävät verouudistusta tästä. Voinko kumota tämän syytöksen sanomalla, että se on ihan itsestä kiinni - keksit tarpeeksi hyvän liikeidean niin sinusta tulee miljonääri? Turha tässä konkurssin keskellä on nillittää, mutku verot, mutku ostovoiman väheneminen tai muuta vastaavaa.