Viestin lähetti Johannes
Kozhevnikovin muistan yhdestä pelistä Helsingin MM-kisoista 1982. Tämä isokokoinen laituri teki 3 tai 4 maalia, kun Kanada kaatui 6-4. Olin katsomassa peliä Nordiksella.
Kozhevnikovilla oli huima laukaus. Hän pelasi nämä yhdet MM-kisat tehoin 6+1=7 ja O-kisat 84 ja 88. Spartakin miehen oli varmaan paljon vaikeampi siihen aikaan päästä maajoukkueeseen kuin ZSKA:n pelaajien.
Spartakilla oli 1980-luvun alussa kova joukkue kasassa, vaikkakaan se ei pystynyt viemään ZSKA:lta mestaruutta.
Spartakin kovuudesta kertoo paljon se, että se sai vuoden 1982 MM-joukkueeseen peräti viisi hyökkääjää: Sergei Kapustin, Sergei Shepelev, Viktor Shalimov, Viktor Tjumenev ja Kozhevnikov.
Ketju Kapustin-Shepelev-Shalimov oli ratkaisevassa osassa MM-kullan saavuttamisessa, kuten se oli myös edellisenä syksynä ollut yksi ratkaisevista tekijöistä Kanada Cupin voitossa (Shepelev teki kolme maalia finaalissa).
Tämä kyseinen ketju oli 1980-luvun alussa aivan samaa tasoa KLM-ketjun kanssa, mutta siitä ei koskaan muodostunut uutta superketjua, koska ketjun laiturit Shalimov ja Kapustin olivat suhteellisen iäkkäitä jo ketjun muodostuessa ensi kerran syksyllä 1980. Shepelev oli myös jo 25-vuotias pelatessaan ensi kertaa MM-kisoissa keväällä 1981 Ruotsissa. Shalimov oli vuoden 1982 Suomen MM-kisojen aikaan jo 33-vuotias, ja Kapustin myös kolmikymppinen.
Ketju muistetaan "kuolettavan näkymättömästä" pelistään. Sen peli ei ollut yhtä näyttävää kuin virtuoositeetin varaan pelinsä rakentaneen KLM-ketjun peli, vaan se teki maalinsa ikäänkuin huomaamatta.
Kozhevnikov pelasi Spartakissa yhdessä samanikäisen Tjumenevin kanssa. Tjumenev oli ollut mukana jo vuoden 1979 Challence Cupissa, mutta Kozhevnikov pääsi kokeilemaan maajoukkueessa ensi kerran vasta MM-kisoissa 1982. Kozhevnikov oli isokokoinen ja liukasliikkeinen laitahyökkääjä, jolla oli hirmuinen laukaus (kuten Johannes mainitsi). Hän oli vähän samantyylinen pelaaja kuin Nikolai Drozdetski.
Kozhevnikov ei koskaan vakiinnuttanut paikkaansa maajoukkueessa, vaikka taitojensa puolesta hän olisi varmasti sinne kuulunut useammin. Spartakilaisuus oli varmasti suurin este maajoukkueeseen pääsylle, kuten riikalaisuus oli Helmut Balderiksella sen jälkeen, kun hän suuntasi ZSKA:sta takaisin Riikaan syksyllä 1980.
Kozhevnikov lopetti uransa 1980-luvun lopussa, mutta palasi takaisin pelaamaan Venäjän pääsarjaan kaudella 1997. Kozhevnikov muistaakseni jopa voitti koko liigan pistepörssin (tai oli kolmen parhaan joukossa) surkeassa Krylja Sovjetovin joukkueessa. Kozhevnikov oli tuolloin jo 40-vuotias. Tämä kertoo toisaalta Venäjän liigan huonosta tasosta 1990-luvun puolivälissä, mutta myös Kozhevnikovin tasosta jääkiekkoilijana.