Suljettu SM-liiga laiton – onko Mestiksessä potentiaalista joukkuetta Liigaan?

  • 63 796
  • 367

LOFIN

Jäsen
Suosikkijoukkue
1922
Kerrotko tarkemmin noista sadoista kadonneista työpaikoista? Ihan mielenkiinnosta kysyn.
Eiköhän niitä ole melkoisesti kadonnut kun puoliammattilaissarja on muuttunut harrastesarjaksi.

Jostain työpaikoista puhuminen on muutenkin typerää kun tässä katsotaan isoa kuvaa ja suomikiekon elinvoimaisuutta sekä arvovalintoja. Tuskin kukaan toivoo toisille työttömyyttä, mutta aika moni Vihreä varmaan juhlisi jos 90% maailman lentoyhtiöistä menisi konkurssiin.
 

Satunnainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Olen kokenut pari kertaa jo putoamisen sarjasta, ja sinne takaisin nousun.
Et kuitenkaan jääkiekossa. Tai jos viittaat 1960-luvun tapahtumiin, niin niillä nyt ei ole mitään tekemistä nykyaikaisen toimintaympäristön kanssa.

Muihin lajeihin taas sikäli turha verrata, että taloudellisesti ovat niin selvästi SM-liigaa perässä. Esimerkiksi veikkausliigassa vain HJK:n liikevaihto ja pelaajabudjetti ovat SM-liigan seuroihin nähden verrannollista tasoa, kun taas muut ovat enemmän tai vähemmän reippaalla takamatkalla. Siten ero alemmalle sarjatasolle ei ole ollenkaan niin radikaali.
 

waltteri21

Jäsen
Suosikkijoukkue
JoKP
Kerrotko tarkemmin noista sadoista kadonneista työpaikoista? Ihan mielenkiinnosta kysyn.

Sadoista en tiedä, mutta monia varmasti. Ennen Mestiksessä - esim. +-10 vuotta sitten - oli seuroilla toimareita ja muuta palkallista väkeä toimistolla. Viime vuodet esim. Joensuussa on ollut tasan yksi palkattu henkilö toimistolla, toimistopäällikön tittelillä. Ns. toimitusjohtajan tehtäviä hoitivat hallituksen jäsenet / omistajat aivan palkatta. Tästä oli toissa päivän Karjalaisessa maininta, että esim. Jokipoikien juuri väistynyt pj. Immonen teki palkatta monta vuotta mm. niitä tavallisesti toimarille kuuluvia hommia. Aika lailla talkoilla ilman palkkoja ja talkoilla on Mestis-seuroja pyöritetty viime vuodet.

Tässä rautalankamalli: Miksi ei ole palkattu enemmän väkeä? Koska ei ole rahaa koska Mestis ei ole kiinnostanut tukijoita eikä yleisöä koska ei ole voitu unelmoida noususta Liigaan tai pääsystä Liiga-karsintaan.

Immonen totesi sunnuntain lehdessä, että jos jääkiekko kuihdutetaan pois muualta kuin Liiga-paikkakunnilta, silloin iso määrä junioreita jää saamatta ja se näkyy Suomi-kiekossa ja sen kansainvälisessä menestyksessä.

Loppuun kuitenkin todettakoon, että Mestiksessä on nyt näkyvissä pientä uutta pöhinää. Siellä moni joukkue panostaa kovasti, mm. IPK, Ketterä, Hokki ja sitten on näiden retronimien paluu, Kiekko-Espoo ja JoKP.

Edit. Ja retroihin lisään vihreiden miesten, legendaarisen divariseuran, Forssan Palloseuran paluun.
 
Viimeksi muokattu:

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
FoPS sai justiinsa paikan Mestiksessä. Pian takaisin liigaan!

FoPSin lisäksi entisiä liigaseuroja Mestiksessä ovat myös Jokipojat, Kiekko-Espoo, KooVee ja TuTo.

SM-sarjassa ovat pelanneet myös Hermes ja SaPKo.
 

Satunnainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Koska ei ole rahaa koska Mestis ei ole kiinnostanut tukijoita eikä yleisöä koska ei ole voitu unelmoida noususta Liigaan tai pääsystä Liiga-karsintaan.
Onko jokin syy olettaa, että tällä kerralla joensuulaisyleisöllä riittäisi mielenkiintoa liigakarsintapeleihin, ettei tarvitsisi pelata liki puolityhjässä hallissa? Tuollainen kun ei taida oikein lyödä rahoiksikaan.
 

waltteri21

Jäsen
Suosikkijoukkue
JoKP
Onko jokin syy olettaa, että tällä kerralla joensuulaisyleisöllä riittäisi mielenkiintoa liigakarsintapeleihin, ettei tarvitsisi pelata liki puolityhjässä hallissa? Tuollainen kun ei taida oikein lyödä rahoiksikaan.

Olet oikeassa, silloin ei syntynyt yleisöbuumia, kuten joissakin muissa karsinnoissa Joensuussa (1983, 1989, 1992). Tässä koko tarina (Wikipediasta):

Liiga-karsinta Ilvestä vastaan 2010

Ilvestä vastaan pelatun Liiga-karsinnan tunnelmaa Joensuussa latisti jo ennalta uutinen, että eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen haki Jokipoikia konkurssiin vajaan 6000 euron summan takia. Jokipojista kuitenkin vakuutettiin, että maksut hoidetaan ja koko kauden tulos tulee olemaan plusmerkkinen. Rivien välistä oli kuitenkin luettavissa, ettei liigaan nousu, mikä vaatisi seuran muuttamisen nopeasti ammattilaisorganisaatioksi, olisi kovin todennäköistä, vaikka Jokipojat sarjan voittaisikin. Joukkueiden lähtökohdat ottelusarjaan olivat kovin erilaiset: Jokipojilla oli karsinnoissa vain voitettavaa ja sarjapaikastaan taistelevalla Ilveksellä vain hävittävää. Jokipojat oli päättänyt Mestis-kautensa 16 peräkkäiseen voittoon, kun Tampereen Ilves oli voittanut SM-Liigassa koko kauden aikana vain 17 ottelua. Henkisen puolen seikkojen katsottiin hieman tasoittavan voimasuhteita pelillisesti ennalta heikomman Jokipoikien hyväksi. Oltiinhan edellisenä keväänä nähty, kuinka Vaasan Sport oli pystynyt hyödyntämään tappioiden rasittaman Porin Ässien liigamiehistön henkistä alennustilaa ja onnistunut melkein nousemaan SM-Liigaan. Ensimmäinen ottelu Tampereella oli molemmilta toisilleen ennalta tuntemattomilta joukkueilta hieman hermostunut esitys. Ilves kuitenkin hallitsi tapahtumia ja alkoi ratkoa ottelua toisessa erässä siirryttyään 2-0-johtoon Markus Seikolan ja Pasi Salosen maaleilla. Kolmannessa erässä molemmat osuivat vielä kertaalleen ja näin ollen Ilves voitti ensimmäisen kohtaamisen maalein 3-1. Jokipoikien maalivahdille Rämölle kertyi 42 torjuntaa ja Ilveksen päässä Jani Hurmeella 17 torjuntaa. Toisen kohtaamisen Ilves oli päättänyt ratkaista heti ottelun alussa ja siirtyikin 2-0-johtoon jo ajassa 5.46 Jarkko Kauvosaaren osumalla. Jokipoikien päävalmentaja Jarno Pikkarainen otti tässä vaiheessa aikalisän, ja saikin heräteltyä Jokipojat mukaan taistoon. Scott Matzka iski rannelaukauksella kavennuksen kahden miehen ylivoimalla ajassa 13.46. Toisessa erässä pelattiin avoimin ovin. Ensin Masi Marjamäki ja Johannes Alanen laukoivat tilanteeksi jo 1–4 Ilvekselle. Monet ehkä uskoivat pelin olleen jo ohi, mutta pian Jokipojat oli enää maalin päässä Antti Kerälän ja Tobias Salmelaisen osumilla. Kun vielä Ilveksen Ryan Glenn ja Jokipoikien Markku Flinck osuivat, niin toiselle erätauolle mentiin 4-5-lukemista. Jokipojat piinasi Ilvestä loppuun saakka, mutta lisämaaleja ei enää kolmannessa erässä nähty. Mikko Rämolle kertyi ottelussa 28 torjuntaa ja Ilveksen Jani Hurmeella 39 torjuntaa. Kolmannessa kohtaamisessa Tampereella Ilveksen Pasi Määttäsen johtama ykköskenttä oli liikaa Jokipojille. Määttänen oli syöttäjänä Joonas Raskin (2-0), Markus Seikolan (3-0) ja Jesse Niinimäen (4-0) osumissa. Jokipoikien 1-4-kavennuksen ampui päätöserän lopulla Markku Flinck. Jokipokien valmentaja Jarno Pikkarainen sanoi ottelun jälkeen tasoerojen näkyneen etenkin siinä, että Jokipojat ei helpoista paikoistakaan saa maaleja. Mikko Rämolle kertyi ottelussa 43 torjuntaa ja Jani Hurmeella 25 torjuntaa. Neljännessä kohtaamisessa Joensuussa Jokipojat oli pakkovoiton edessä Ilveksen johdettua sarjaa jo 3-0. Ensimmäisessä erässä Jokipojat meni johtoon Roberts Jekimovsin ohjattua ylivoimalla Scott Matzkan laukauksen ohi Jani Hurmeen. Toinen erä oli maaliton. Jokipoikien toinen maali syntyi myös ylivoimalla, kun Matzkan vedon ohjasi maaliin sillä kertaa Sami Puruskainen. Ilves viritteli vielä kiriä, mutta lopulta Jokipojat voitti ottelun maalein 2-1. Torjuntoja kertyi Rämölle 37 ja Hurmeelle 20 kappaletta. Pieni yleisömäärä tiista-iltana Mehtimäellä (2432) saattoi Joensuussa tuntua pettymykseltä, kun sentään edellisissä kotipeleissä, ratkaisevassa Mestiksen finaaliottelussa ja ensimmäisessä Ilves-pelissä, oli paikalla ollut yli 4000 hengen yleisöt. Mahdollisesti ottelusarjan tilanne 0–3 sai ns. "satunnaiskatsojat" jäämään kotiin. Viimeisessä ottelussa Ilves hallitsi taas tapahtumia tasakentällisin, mutta Jokipojat sinnitteli mukana Mikko Rämön torjuntojen ja Roberts Jekimovsin kahden ylivoimaalin ansiosta kolmannen erän lopulle saakka. Loppunumerot 4-2 laukoi Pasi Määttänen ajassa 55.38. Voittojen valossa Ilves vei karsintasarjan selvästi maalein 4-1, mutta silti kaikki ottelut olivat tiukkaa taistelua pienten marginaalien sisällä. Vaikka joukkueena Jokipojat pelasi hyvin, olivat Ilveksen SM-Liigassa rutinoituneet pelaajat yksilötasolla ratkaisevasti parempia.
 
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät
Nyt tämä aihe on ajankohtainen koska Jokerit yritti takaisin liigaan "keittiön kautta".
Kabinettiratkaisuilla aikanaan suljettiin liiga jonka omistavat liigaseurat. Näin ollen syntyi pattitilanne ja liigaan on käytännössä mahdotonta aukaista koska omistajaseurat eivät niin halua. Pitkään pohdittuani olen tullut tähän ratkaisuun :
Jääkiekon SM Liiga Oy päättää kokouksessaan ottaa kaikki Mestis seurat liigaan suunnatulla osakeannilla. Mutta vain kaikki ne joilla on taloudelliset mahdollisuudet ja fasiliteetit siihen. Nykyiset Liigajoukkueet olisivat Serie A ja Mestiksen hyväksytyt Liigajoukkueet Serie B.
Joka kevät pelaisivat Serie A:n kaksi huonoimmin sijoittunutta Serie B:n kahta parhaiten sijoittunutta vastaan karsintasarjan ja kaksi parasta nousisi Serie A:han ja kaksi muuta seuraavalla kaudella Serie B:hen. Näin saataisiin rehti kilpailuasetelma jossa heikosti menestyneet liigaseurat eivät myy parhaita pelaajiaan tammikuussa, maakuntaseurat saisivat hallit täyteen ja sitä kautta tämä tilanne tervehtyisi.
Myös Jääkiekon SM Liiga Oy :hyn tulisi roimasti kassavirtaa enemmän.
Ainoa ratkaisu saada tervettä kehitystä ja kilpailua aikaiseksi sekä Mestikseen jotakin järkevyyttä.
Haave Serie A:han
 

Nynoamous

Jäsen
Nyt tämä aihe on ajankohtainen koska Jokerit yritti takaisin liigaan "keittiön kautta".
Kabinettiratkaisuilla aikanaan suljettiin liiga jonka omistavat liigaseurat. Näin ollen syntyi pattitilanne ja liigaan on käytännössä mahdotonta aukaista koska omistajaseurat eivät niin halua. Pitkään pohdittuani olen tullut tähän ratkaisuun :Jääkiekon SM Liiga Oy päättää kokouksessaan ottaa kaikki Mestis seurat liigaan suunnatulla osakeannilla. Mutta vain kaikki ne joilla on taloudelliset mahdollisuudet ja fasiliteetit siihen.
Nykyiset Liigajoukkueet ovat Serie A ja Mestiksen hyväksytyt Liigajoukkueet Serie B.
Joka kevät pelaavat Serie A:n kaksi huonoimmin sijoittunutta Serie B:n kahta parhaiten sijoittunutta vastaan karsintasarjan ja kaksi parasta nousee Serie A:han ja kaksi muuta seuraavalla kaudella Serie B:hen.
Näin saataisiin rehti kilpailuasetelma jossa heikosti menestyneet liigaseurat eivät myy parhaita pelaajiaan tammikuussa, maakuntaseurat saisivat hallit täyteen ja sitä kautta tämä tilanne tervehtyisi.
Ainoa ratkaisu saada tervettä kehitystä ja kilpailua aikaseksi sekä Mestikseen jotakin järkevyyttä.
Haave Serie A:han
Mitäs, jos Serie B:hen selviää 3 seuraa? Ainakin vastustajan pelitapa tulee tutuksi.
 
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät
Mitäs, jos Serie B:hen selviää 3 seuraa? Ainakin vastustajan pelitapa tulee tutuksi.
Hyvä kysymys, mutta uskon ja luotan siihen että jollakin aikajänteellä/takuilla annettaisiin mahdollisuus useammalle Mestisseuralle. Jos Mikkeli, Kouvola jne.. pystyvät siihen niin mikäjottei useampikin. Meillä on Joensuu, Kokkola, Rovaniemi, Savonlinna, Kemi, Senäjoki, Iisalmi jne...
Kyllä Serie B:ssä voisi toteuttaa keveämpääkin talousrakennetta. Serie B:n seuroilla sponsoritulot, televisioinnit ja kaikki sellainen kasvaisi, samoin SM-Liiga Oy:n tuki. Myös jollakin aikavälillä tulisi vähentää Serie A:n joukkueemäärrä, 12 olisi tiukka ratkaisu ja Seriet tasaantuisivat. Nyt yhdelläkään Mestisseuralla ei ole haavettakaan rakentaa ns. Liigapaikka tähtäimessä.
 
Viimeksi muokattu:

waltteri21

Jäsen
Suosikkijoukkue
JoKP
Kummola sanoi THF:n jaksossa keväällä 2021, että markkinaoikeudessa ei Liigan osakassopimus eikä suljettu sarjajärjestelmä menestyisi.
 

Jani82

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, Detroit Red Wings, Arsenal FC
Kummola sanoi THF:n jaksossa keväällä 2021, että markkinaoikeudessa ei Liigan osakassopimus eikä suljettu sarjajärjestelmä menestyisi.
Kummola onkin sen alan asiantuntija.
Liigaan pääsee kokoajan sisälle kun on määrätyt asiat kunnossa ja sen listan saa liigalta jos on sinne hakemassa, julkisesti sitä ei tarvitse kaikille jakaa. Eli periaatteessa kuka vain voi hakea nousua liigaan, paitsi Hjallis ja kaverit.
Toisekseen liigan olosuhde vaatimuksia ei täytä tämän hetken Mestis-porukoista kuin Kiekko-Espoo ja Tuto jos siirtyy nakkikattilaan, kaikilla muilla olosuhteet eivät riitä. Joensuu voi ne täyttää jossain vaiheessa ja Jokerit jos saavat taustat kuntoon.
 

Satunnainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Jos Mikkeli, Kouvola jne.. pystyvät siihen niin mikäjottei useampikin. Meillä on Joensuu, Kokkola, Rovaniemi, Savonlinna, Kemi, Senäjoki, Iisalmi jne...
Mikkelin hallin kapasiteetti on 4200 (nykyliigan pienin), Kouvolassa 5950. Mainitsemistasi Joensuun halli on remontin valmistuttua liigakelpoinen. Kokkolassa kapasiteetti voisi juuri riittää (tosin ilmeisesti liian vähän istumapaikkoja), enkä tiedä miten muuten hallin taso. Rovaniemellä käsittääkseni halli sinänsä moderni, mutta kapasiteetti (3500) on rajallinen. Muut mainitsemasi vielä pienempiä ja vanhempia.

Nähdäkseni nykyisistä Mestis-paikkakunnista Espoo, Joensuu, Tampere ja Turku hallien puolesta kelvollisia. Jos vähän tingitään vaatimuksista tai remontoivat ehkä myös Kokkola ja Rovaniemi. Tuosta tulisi viisi joukkuetta (kolmas Tampereella ei realistinen) ja jos siihen lisää Jokerit, niin kuusi joukkuetta eli ei riitä mitenkään järkevään sarjaan.
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
En usko, että liigaa voidaan avata, jakaa ylempään ja alempaan sarjatasoon, vähentää joukkueiden määrää, tai vähentää otteluiden määrää.

Muodissa oleva haaveilu 10+10 joukkueen sarjasta ei voi toteutua, ainakaan ylemmän ja alemman sarjan muodossa, koska 5 nykyistä joukkuetta tippuisi alemmalle sarjatasolle. Se olisi niille taloudellisesti hankalaa.

NHL:n tyyppinen divisioonajako voisi olla mahdollinen, mutta tuntuu etäiseltä ajatukselta Suomen oloissa.

Selkeästi on niin, että jos Jokerit halutaan lopulta mukaan, niin on 16 joukkueen sarja. Ja jos vielä Kiekko-Espookin, niin 17 joukkueen. Muuta ei tapahdu.
 

McTorso

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Selkeästi on niin, että jos Jokerit halutaan lopulta mukaan, niin on 16 joukkueen sarja. Ja jos vielä Kiekko-Espookin, niin 17 joukkueen. Muuta ei tapahdu.
Näin se menee, ikävä kyllä. Tai sitten pienten seurojen ajattelutavassa täyttyy tapahtua suuri muutos. 17 joukkueen Liigasta voi sitten olla joillakin isoilla seuroilla halua siirtyä pois, uskon.
 
Suosikkijoukkue
Jokipojat, HIFK, Montreal Canadiens, Liverpool.
Selkeästi on niin, että jos Jokerit halutaan lopulta mukaan, niin on 16 joukkueen sarja. Ja jos vielä Kiekko-Espookin, niin 17 joukkueen. Muuta ei tapahdu.
Jos yleisesti ollaan tätä mieltä, niin mitäpä järkeä on sen jälkeen enää Mestiksen pyörittämisessä esim. kannattamalleni Kiekko-Pojille, jolla on tähtäimessä Liiga noin vuosina 2025-2027. Periaatteessa Suomessa Mestis muuttuu silloin täysin turhaksi sarjaksi, joka kuihtuu kokonaan pois tai jää lähinnä harrastajien "kyläjääkiekoksi".

Aika iso lovi Suomi jääkiekon perusrunkoon kun kaikki kilpailullisuus tapetaan lopullisesti ylimmän ja toiseksi ylimmän sarjan väliltä. Ja uskoisin, että se ei vaikuta pelkästään lamauttavasti Mestikseen vaan koko SJL:n pyörittämään sarjajääkiekkoon kun suurin ja kaunein elää omaa elämäänsä irti muusta sarjatoiminnasta.

Miksi sitten esim. SJL pyörittäisi junnusarjoja ja kv-kilpailutoimintaa liki ilmaiseksi Liigaseuroille ja siten takaisi niiden pelaajatuotannon? Siinä olisi bisnes, joka myös kannattaisi SJL:n muuttaa täysin puhtaasti maksulliseksi ja mieluummin vielä voitolliseksi liiketoiminnaksi Liigaseurojen tapaan. Vastavedoksi umpisuljetulle Liigalle voitaisiin perustaa vaikkapa SJL Oy kontrolloimaan Suomen junioripelaajatuotantoa.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Juniori Jokipojat, JoKP, Anaheim Ducks
Selkeästi on niin, että jos Jokerit halutaan lopulta mukaan, niin on 16 joukkueen sarja. Ja jos vielä Kiekko-Espookin, niin 17 joukkueen. Muuta ei tapahdu.
Ei mitään järkeä, että Liigassa on 16 tai 17 joukkuetta, kun Liigaan on sullottu jo nyt liikaa porukoita.
Muodissa oleva haaveilu 10+10 joukkueen sarjasta ei voi toteutua, ainakaan ylemmän ja alemman sarjan muodossa, koska 5 nykyistä joukkuetta tippuisi alemmalle sarjatasolle. Se olisi niille taloudellisesti hankalaa.
Paras vaihtoehto ylivoimaisesti on 10+10 joukkueen sarja, eli ns. A- sekä B-liiga ja karsinnat takaisin.
 

Via Dolorosa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
KHL? Siitähän on jo ennakkotapaus. Mestis olis kai toinen vaihtoehto.
Siinähän ne vaihtoehto kutakuinkin ovat.

Jotain SHL-seuroja tai NLA-seuroja ei voisi vähempää kiinnostaa kuinka monta joukkuetta Suomen pääsarjassa pelaa ja vielä vähemmän sen tähden lähteä jotain Euroopan kansainvälistä sarjaa rakentamaan, jota tässä varmaan haettiin.
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Ei mitään järkeä, että Liigassa on 16 tai 17 joukkuetta, kun Liigaan on sullottu jo nyt liikaa porukoita.

Paras vaihtoehto ylivoimaisesti on 10+10 joukkueen sarja, eli ns. A- sekä B-liiga ja karsinnat takaisin.
Ongelma on ettei mikään liigassa jo olevista 15 joukkueesta tunne itseään ylimääräiseksi tai olevansa liikaa liigassa. Tai halua joutua johonkin B-sarjaan tai edes vaaraan sinne joutumisesta.

B-sarjassa pyörisi pienemmät rahat kuin A-sarjassa. Liiga ei halua supistaa bisneksiään tällä tavalla vaan mieluummin laajentaa ottamalla Jokerit mukaan.

Jotkut fanit voi valittaa, että pelejä "rupusakkeja" vastaan on liikaa, mutta tällä ei ole merkitystä niin kauan kuin tuote kuitenkin käy kaupaksi näistä valituksista huolimatta.
 

Satunnainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Paras vaihtoehto ylivoimaisesti on 10+10 joukkueen sarja, eli ns. A- sekä B-liiga ja karsinnat takaisin.
Tuo tuntuu olevan monen ehdotus, mutta ainakaan minua ei varsinaisesti kiehdo runkosarja, jossa pelataan 6-7 peliä kaikkia sarjan muuta yhdeksää joukkuetta vastaan. Myös pudotuspelien järjestäminen menisi hankalaksi. 8/10 on liikaa, 4/10 liian vähän, ja 6/10 malli, jossa runkosarjan sijalta 3 joutuisi joihinkin "säälipuolivälieriin" ei tunnu hyvältä sekään.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös