Espoossa pelataan sittenkin. Eikä tämä ole aprillipila. Blues on päässyt iskemään KalPan paketin pieniin säröihin ja koko paketti on vahvasti leviämässä käsiin. Tekeekö Blues historiaa, sen tiedämme vasta maanantaina. Huomenna on kuitenkin KalPalla mahdollisuus katkaista sarja.
KalPa kaipaa herätystä ja siihen tulee paras mahdollinen apu: Sami Kapanen palaa kokoonpanoon. Sami tuskin on vieläkään täysin kunnossa ja pitkän pelaamattoman jakson jälkeen pelillinen panos ei välttämättä ole kummoinen. Henkisellä puolella vaikutus on kuitenkin valtava. Jokainen KalPa-fani muistaa varmasti toissa kevään uroteon. Tänä keväänä Sami ei ehkä samaan pysty, mutta Kapanen on aivan loistava energialaituri. Herrasmiespelaajan titteli on suuri vitsi, kun Kapteeni päättää sytyttää joukkueen pelaamaan. Kahdessa viime pelissä KalPan esitys on ollut haluton, on odotettu että kyllä joku joukkuekaveri tekee tarvittavan jatkoon pääsyyn. Kapasen paluun myötä en usko huomenna enää surffailua nähtävän. En toki tarkoita, että Bluesin nousu olisi ainoastaan KalPan surkeudesta johtuvaa. Kaikki kunnia Bluesille. KalPa ei päässyt sarjassa 3-0 johtoon pelkästään oman hyvyytensä ansiosta, mutta Bluesin nousukaan 3-2 tilanteeseen ei ole pelkästään Bluesin hyvyyttä.
KalPa on siis pistänyt ketjut uusiksi ja jotain tämän kaltaista minäkin olisin tehnyt:
Salminen - Ikonen - Kiiskinen
Hentunen - Miettinen - Pakarinen
Kapanen - Kuparinen - Junnila
Rissanen - Riekkinen - Jokinen
Timonen - Kauppinen
Koistinen - Kukkonen
Laurila - Riikola
Koskinen (Toivonen)
Huomattavaa on siis Kermanin ja Glennin katsomokomennukset. Kerma-Kallen hyllytys johtunee ihan ansaitusti pelillisistä syistä, mutta Glennillä on pakko olla jotain vammaa. Koistinen ja Riikola eivät millään mittarilla ole pelanneet Glenniä paremmin. Ellei tässä ole pekkavirtaefekti: isolla palkalla joudut helpommin katsomoon kuin pienellä.
KalPa kaipaa herätystä ja siihen tulee paras mahdollinen apu: Sami Kapanen palaa kokoonpanoon. Sami tuskin on vieläkään täysin kunnossa ja pitkän pelaamattoman jakson jälkeen pelillinen panos ei välttämättä ole kummoinen. Henkisellä puolella vaikutus on kuitenkin valtava. Jokainen KalPa-fani muistaa varmasti toissa kevään uroteon. Tänä keväänä Sami ei ehkä samaan pysty, mutta Kapanen on aivan loistava energialaituri. Herrasmiespelaajan titteli on suuri vitsi, kun Kapteeni päättää sytyttää joukkueen pelaamaan. Kahdessa viime pelissä KalPan esitys on ollut haluton, on odotettu että kyllä joku joukkuekaveri tekee tarvittavan jatkoon pääsyyn. Kapasen paluun myötä en usko huomenna enää surffailua nähtävän. En toki tarkoita, että Bluesin nousu olisi ainoastaan KalPan surkeudesta johtuvaa. Kaikki kunnia Bluesille. KalPa ei päässyt sarjassa 3-0 johtoon pelkästään oman hyvyytensä ansiosta, mutta Bluesin nousukaan 3-2 tilanteeseen ei ole pelkästään Bluesin hyvyyttä.
KalPa on siis pistänyt ketjut uusiksi ja jotain tämän kaltaista minäkin olisin tehnyt:
Salminen - Ikonen - Kiiskinen
Hentunen - Miettinen - Pakarinen
Kapanen - Kuparinen - Junnila
Rissanen - Riekkinen - Jokinen
Timonen - Kauppinen
Koistinen - Kukkonen
Laurila - Riikola
Koskinen (Toivonen)
Huomattavaa on siis Kermanin ja Glennin katsomokomennukset. Kerma-Kallen hyllytys johtunee ihan ansaitusti pelillisistä syistä, mutta Glennillä on pakko olla jotain vammaa. Koistinen ja Riikola eivät millään mittarilla ole pelanneet Glenniä paremmin. Ellei tässä ole pekkavirtaefekti: isolla palkalla joudut helpommin katsomoon kuin pienellä.