Melko tuulinen paikka tuo Dinamo Rigan maalinedusta viime kaudella. 8 veskaria ja Galmovilla eniten pelejä 16 ja paras(!) torjuntaprosentti 88,9%.
Dinamo Riian maalin suulla taidettiin nähdä viime kaudella peräti yhdeksän eri maalivahtia: neljä latvialaista, neljä venäläistä (Galimovin ohella mm. viitisen vuotta sitten Dynamo Moskovan kakkosmaalivahtina torjunut Aleksander Lazushin, jonka ura on tyssännyt siihen, ettei pää kestä paineita) ja yksi amerikkalainen.
Dinamo Riian suurimmat ongelmat viime kaudella eivät olleet maalin suulla eivätkä kaukalossa ylipäätään vaan penkin takana. Päävalmentajana toimi Peteris Skudra, joka ei saanut joukkueen pelaamista kuntoon missään vaiheessa. Joukkue ei ollut miltään osin paperilla niin heikko kuin oli pelaamisen laatu ja urheilullinen tulos. Skudraa pidetään yleisesti heikkona valmentajana ja ihmettelen, jos hän saa vielä päävalmentajan pestin KHL:ssä.
Kuten mm. Sämppäri edellä analysoi, niin Galimovia ei kannata tuomita viime kauden Dinamo Riian maalin suulla saavutettujen tilastojen perusteella.
Itse muistan Galimovin yhdestä Jokeri-pelistä viime kaudella. Olisiko ollut jopa yksi kymmenestä Hartwallilla pelatusta kotiottelusta tai Viasatin kautta näkemäni ottelu. Joka tapauksessa Galimov piti Dinamoa pelissä ja oli joukkueensa paras pelaaja. Hän on isokokoinen ja peittävä maalivahti, joka pelaa rauhallisesti eikä hötkyile eikä sekoile. Hän ei ole erityisen nopea eikä refleksitorjuja, mutta tasapainoinen ”paketti”.
Suurin riski Galimovissa liittyy mielestäni loukkaantumishistoriaan. Kaikilta maalivahdeilta sellainen löytyy ja yli 30-vuotiailta usein pitkähkö.
Mielestäni Dinamo Riika sai viime kaudella Galimovin torjuessa vähän juonesta kiinni ja ihmettelin, kun joukkue ajautui pahaan tappioputkeen. Eräs nimimerkki kertoikin edellä Galimovin loukkaantuneen ja viime kauden jääneen häneltä sen takia kesken.
En tunne Galimovin taustaa tarkemmin, mutta jos hän ei ole pelannut nuorena Pohjois-Amerikassa, niin hän ei koko aikuisuransa Venäjällä pelanneena osanne englantia. Venäjänkielen taitoinrn ihminen tai kanssapelaaja olisi hyvä tuki hänelle. Yksittäisistä viihtyvyystekijöistä työssä merkittävin lienee maalivahtivalmentajan persoona. Kaukalon ulkopuolella - toivottavasti hänen perheensä seuraa mukana työ”komennukselle”.
Tosiasia lienee, että Galimov ei ole saanut yhtään tarjousta KHL-joukkueilta, joissa on kova kilpailu maalivahtien paikoista nuorten maalivahtien yrittäessä syrjäyttää vanhat ”parrat” ja myös palkkakaton takia. Yli 30-vuotiaat maalivahdit ovat yleensä huomattavasti kalliimpia kuin VHL:stä tai MHL:stä KHL:ään pyrkivät nuoret. Sinänsä huono lähtökohta, kun suurin ammatillinen nälkä puuttunee, mutta toisaalta hyvä pitää mielessä, että Galimov torjui kausilla 2012-2013 ja 2013-2014 Atlant Mytischin maalin suulla lähellä KHL-liigan terävintä kärkeä loistavin tilastoin. Hänet hankittiin Atlantiin korvaamaan Konstantin Barulin, joka siirtyi muualle. Ammatillista ylpeyttä löytynee edelleen.
Toivottavasti Galimov pysyy terveenä eikä pahin riski realisoidu.