Sport kaudella 2020–2021 – yhteenveto ”koronakaudesta”

[Sundomstå]

Sport saavutti Risto Dufvan ensimmäisellä, kokonaisella kaudella nykyisen liigataipaleensa jaetun parhaimman sijoituksensa runkosarjassa, kymmenennen paikan. Säälipleijareissa tai virallisemmin villi kortti -kierroksella Kärpät oli selkeästi vahvempi yhteistuloksella 7-3 (2-4 Vaasassa ja 3-1 Oulussa).

Tällä kaudella maalivahtikaksikko oli erittäin hyvä: Hovinen ja Reijola antoivat joka pelissä mahdollisuuden voittoon. Reijola teki jonkinasteisen ennätyksen nollan pitämisessä alkukaudella (en jaksa tarkistaa tarkemmin) ja pappi Hovinen oli usein lähes jumalmoodissa kevään runkosarjan ratkaisupeleissä. Torjuntaprosentti ennen pleijareita papilla jotain 92, joten aivan kanuunakausi maalivahdille, joka pelasi lähtökohtaisesti bottom-5 -joukkueessa. Molemmat veskat tekivät vielä jatkosopimuksenkin, joten ensi kauden mv-osasto on jo nyt kunnossa. Hyvä näin.

Paljon parjattu pakisto puolusti ja siivosi omaa päätä sen verran hyvin, että runkosarjassa maaleja tehtiin Sportille 140, joka on jaettu kuudenneksi vähiten! Toki Pelicans ja Tappara pelasivat enemmän pelejä, joten ehkä sija 8 olisi oikeudenmukaisempi. Silti ihan kelpo suoritus, kun koko kausi ollaan surkuteltu p##kaa puolustusta. Kesken kauden poistunut Kolusz jätti aukon pelaavaan kuusikkoon, jota ei oikein pystytty täyttämään. Viljanen ja Tommila olivat hyviä ja jatkavat ensi kaudella. Ennakko-odotuksiin nähden Percy oli lievä pettymys, kun kyse oli kuitenkin ihan änäritason äijästä. Gröndahl ei päässyt missään vaiheessa loistamaan, vaikka sellaista ihan hyvää peruspeliä usein pelasikin. Vanttaja ja Mäkelä ovat toivottavasti ensi kauden tähtiä, Ylitalo antaa odotuttaa läpimurtoaan.

Hyökkäys oli varmasti nimekkäin nykyisen liigataipaleen aikana. Kesken kauden hankitut M. ja J. Keränen sekä vielä Partanen ja Vauhkonen olivat upeita värväyksiä. Ruotsin hankinta Stålberg oli juuri RD:n ja Sportin näköinen pelaaja ja hänen viihtymisensä Vaasassa poiki kahden vuoden jatkot sekä todennäköisesti lisää huippuruotsalaisia parikin kappaletta kotkanuttun. Hienoa.! M. Keräsen loukki HIFK:ta vastaan oli paha isku, kun Sportin maalinteko oli muutenkin yllättävän hankalaa nimekkäästä hyökkäyksestä huolimatta.

Isot plussat työnteosta Paukulle, Riskoille ja Virtaselle varsinkin pleijareissa (loukkaantuminen ja korona pilasivat osan kautta) ja Vidgrenille. Isot plussat myös Keräsille ja Vauhkoselle, jotka toivat tulivoimaa ja pelotetta Sporan hyökkäyksiin. Aivan mahtavaa, että Stålberg, Paukku ja jopa M. Keränen jatkavat Sportissa.

Helvetin tylsää, että pleijarikiima loppui lyhyeen, mutta oltiin kuitenkin runkkiksen kymmenes ja taakse jäivät hallitseva mestari HPK, liigakonkarit JYP, Ässät ja SaiPa sekä vielä Jukurit.

Ensi kaudella syyskuussa on tämän v""un koronan oltava jo lyöty ja meidän on päästävä uuteen halliin kaikkien aikojen kovinta (nimekkäintä) Sportia kannustamaan. Kiitos Risto Dufva ja muut valkut.
Eteenpäin! Ollaan aina mukana, seistään teidän rinnalla.

PS. Kommentoi vasta sitten, kun tämän päivän vatutus on haihtunut. Kiitos. :)

 

[rauta]

Erinomainen yhteenveto, kiitos. Pienenä knoppina, että tämä kausi oli kaikkien aikojen paras runkosarja pistekeskiarvolla laskien, 1,388 kun 2015-2016 jäätiin 1,383 :)

 

[viktor]

Nyt on tietysti pettynyt olo. Kuitenkin pitää muistaa realiteetit: Kärppien pelaajapalkkiot 3,0 milj. kun vastaava Sportilla 1,4 milj.
Taisteltiin mahtavasti viimeisessä erässä ja kaiken kaikkiaan loistava kausi Sportilta.

 

[MrMacmanaman]

Sportilla kävi mielestäni jälleen huono tuuri playoff vastustajan kanssa. Niin Kärpät kuin TPS:kin ovat molemmat sen tason jengejä, ettei jotkut säälipleijarit paljoa hetkauta, vaikka itse runkosarja onkin ollut alavireinen. Sportin puolelta yritettiin sysätä paineita vastustajalle, mutta kyllä se vaan niin oli, että Sport on ollut se joukkue, joka ei ole pystynyt käsittelemään playoff pelien paineita oikein. Ne kuvitellut vahvuudet kääntyivät heikkouksiksi ja heikkoudet taas pysyivät heikkouksina.

Ehdottomasti iso positiivinen juttu oli, että ylipäätään päästiin pelaamaan edes nämä pari peliä. Sitä voittamisen kulttuuria voidaan luoda vain pärjäämällä säännöllisesti ja toivottavasti seuraavaa playoff paikkaa ei tarvitse odottaa viittä vuotta. Sitten, kun playoff paikan varmistumista ei tarvitse enää tuulettaa kuin mestaruutta, voi itse playoffeihinkin lähteä hakemaan menestystä.

Tämä kausi oli kaikkine koronataukoineen ja yleisörajoituksineen niin sekava ettei toista toivottavasti tarvitse nähdä enää ikinä. Pelaajahankinnoissa onnistuttiin kuitenkin ihan hyvin. Saatiin Dufvan tyyliin sopivia pelaajia ja kauden aikana hankitut Keräset oli loistoveto. Puolustukseen ei taaskaan oikein panostettu, mutta jos nämä kevään pelit opettaisi, että sinnekin tarvitaan jatkossa enemmän ammattimiehiä.

 

[moonshainrider]

Tänä vuonna playoffs pelataan tyhjään arenaan. Ens vuonna sit taas ;)

 

[Raju Erkki]

Täytyy kyllä olla tyytyväinen kauteen kokonaisuudessaan, 10.sija kuitenkin oli se tavoite ja siihen päästiin. Eipä tuossa kahdessa ottelussa paljon jossiteltavaa jäänyt. Kestomenestyjä Kärpät näytti kokemuksella, että miten tällaiset tiukat paikat hoidetaan ja uskon että menevät kyllä taas pitkälle mahdollisesti.

Koko kauden ajalta jos onnistujia etsii, niin ekana tulee mieleen Niko Hovinen, joka pelasi loistavan kauden. Sitten tietty Stålberg, Virtanen, Paukku kolmikko pelasi tasaisesti hyvin ja heiltä kyllä taas ensikaudella voi odottaa paljon. Pakistosta tietenkin Viljanen pelasi hyvin, mutta oli myös ilo nähdä Tommilan kehitystä tähän kauteen. Percy nyt myös täytti ulkonaalaisvahvistuksen kriteerit.

Sitten loppuun vielä erityismaininta täytyy antaa Erik Riskalle! Mielestäni kapteeni pelasi kyllä hyvän kauden. Ehkä viime kausina oli vähän taantumista havaittavissa ja liike hidastumaan päin, mutta tällä kaudella oli kyllä tärkeä palanen. Toivotaan että pelivuosia on hänellä vielä paljon edessä.

 

[SPORTTIKOTKA]

Olen tyytyväinen Sportin kauteen. Monien vaikeuksien jälkeen selviydyttiin kuitenkin playoffeihin. Ensi kaudeksi otettava steppi eteenpäin ja too 6-8. Ylivoimapeli olisi selkeä kehittämisen kohta.

 

[magnum37]

Kiitos joukkueelle ja koko organisaatiolle tästä kaudesta. Kiitettävä suoritus vaikeissa olosuhteissa ja urheilullinen minimitavoitekin saavutettiin, mikä oli viime kaudet huomioiden todella iso harppaus eteenpäin. Vahvistukset olivat vahvistuksia ja ensi kaudeksikin saatiin jopa yllättävän moni runkopelaaja pidettyä. Selvää eteenpäin menoa liigaorganisaationa.

Joukkue itse olisi ansainnut hiukan hienomman tavan hävitä playoff-sarja kuin sitä mitä nyt nähtiin. Edelleenkin vähän hämmentynyt olo siitä tavasta millä Kärpille hävittiin, vaikka joukkue on valmennusta myöten lähes kaiken tässä sarjassa kokenut. @MrMacmanaman jo siitä hienosti kirjoittikin, miten vahvuudet jäi nyt yllättäen täysin piiloon, mikä tietysti oli isolta osin toki myös Kärppien reilua paremmuutta. Jäätiin vähän jalkoihin Kärppien rohkean ja taidokkaamman pelin edessä. Parempi voitti ansaitusti.

Ylivoima täytyy tosiaan ihan oikeasti hei, saada kuntoon. Ei pelkkää puhetta ja uskoa, että kyllä se siitä. Pelaajat ja valmentajat vaihtuu, mutta ylivoima pysyy luokattomana. En edes Mestiksestä muista sellaista kautta, kun Sport olisi ylivoimalla häikäissyt. En tiedä onko se tuo pieni kotikaukalo vai mikä mistä se johtuu, mutta toivottavasti asiaa nyt oikeasti tutkitaan. Ainakin näin maallikon silmin sitä kiekon ja miesten liikkuvuutta täytyy saada lisää siihen ylivoiman pyörittämiseen. Niin se vaan on, että jääkiekossa on vaikea luoda maalipaikkoja jos liike on heikkoa.

 

[Backster]

Ylivoima täytyy tosiaan ihan oikeasti hei, saada kuntoon. Ei pelkkää puhetta ja uskoa, että kyllä se siitä. Pelaajat ja valmentajat vaihtuu, mutta ylivoima pysyy luokattomana. En edes Mestiksestä muista sellaista kautta, kun Sport olisi ylivoimalla häikäissyt. En tiedä onko se tuo pieni kotikaukalo vai mikä mistä se johtuu, mutta toivottavasti asiaa nyt oikeasti tutkitaan. Ainakin näin maallikon silmin sitä kiekon ja miesten liikkuvuutta täytyy saada lisää siihen ylivoiman pyörittämiseen. Niin se vaan on, että jääkiekossa on vaikea luoda maalipaikkoja jos liike on heikkoa.

Tämä. Paremmalla ylivoimalla olisi voitu taistella paljon kovemmistakin sijoista. Tuon kanssa täytyy oikeasti istua alas ja miettiä mikä mättää. Pelaajat vaihtuu, valmentajat vaihtuu, mutta sama paska jatkuu.

@magnum37 kanssa samaa mieltä, että ylivoima ei ole koskaan toiminut vaikka on ollut täysin ylivertainen joukkue ja budjettikin. Mestiksestä muistan kaksi kautta kun ylivoima on tuottanut tulosta. Kivimäen paluu kausi, kun laukoi yksin yv-maaleja ja silloin kun Dickenson ja McGregor pelasi sitä kahdestaan.

 

[Red Ocean]

Hyvin ovat palstatoverit vetäneet Sportin päättynyttä kautta yhteen, mutta kirjoitetaan nyt omatkin mietteet. Kovin ailahteleva Sport kokonaisuudessaan nähtiin tällä kaudella. Parhaimmillaan peli oli hyvää, energistä ja taistelevaa, mutta toisaalta hetkiä, jolloin oltiin tehottomia, hitaita ja vailla kunnon ajatusta koko pelistä. Oikeastaan vain kaksi pysyvää asiaa läpi kauden, hyvä maalivahtipeli sekä huono ylivoima.

Ennen kautta ainakin omassa mielessä uhkakuvat liittyivät liian kapeaan (ja myös heikkoon) puolustukseen sekä tasapaksuun hyökkäykseen. Oikeastaan molemmat toteutuivat, vaikka hyökkäykseen kovasti saatiin apua kahden Keräsen sekä yhden Vauhkosen voimin. Erittäin iso harmi oli M. Keräsen tippuminen kokoonpanosta, näkyi erittäin voimakkaasti juuri jonkinlaiseen kuntoon saadun ylivoimapelin heikentymisenä. Näiden puutteiden ja Dufvan yksipuolisen pelikirjan vuoksi en uskonut Sportin pääsevän pudotuspeleihin. Tässä olin onneksi väärässä. Kovasti kuitenkin toivoisin, että Sportin peli pohjautuisi ensi kaudella muuhunkin kuin vain kiekon lyömiseen päätyyn, koviin kulmavääntöihin ja tiukkaan viisikkopuolustukseen. Nytkin runkosarjassa jäätiin liian usein pisteittä kun vastustaja antoi/jätti aloitteet Sportin omiin käsiin. Pudotuspeleissä Kärpät sitten vei kaikki Sportin aseet pois.

Pelaajistossa paljon positiivista, mutta myös monia heikkoja suorituksia. En jaksa tarkkoja numeroarvosanoja miettiä, mutta mennään sanallisilla arvosanoilla asteikolla kiitettävä-hylätty. Pelaajat arvosanan jälkeen satunnaisessa järjestyksessä.

Kiitettävä:
Niko Hovinen – Kauden ehdoton ykköspelaaja. Mies, jonka ansiosta pelattiin pudotuspelejä.
Sebastian Stålberg – Ykköshyökkääjä ja sisäisen pistepörssin voitto. Upea pelaaja, jonka voi laittaa kentälle hetkellä kuin hetkellä.
Jesse Paukku – Kauden yllättäjä. Ollut aina kova taistelemaan, mutta nyt tuli myös pisteitä.
Janne Keränen – Tuli kesken kauden ja teki sen mitä pystyi. Olisipa ollut kauden alusta asti mukana.
Valtteri Viljanen – Ykköspakki ja niitä harvoja, joka pystyi nostamaan kiekkoa jalalla. Taklasi myös enemmän kuin aikaisemmin.
Michael Keränen – Välillä pelasi omaa pelikirjaansa, mutta tulosta tuli. Olisipa ollut kauden alusta asti mukana ja pysynyt terveenä.
Olavi Vauhkonen – Heräsi henkiin siirtyessään Sporttiin. Olisipa ollut kauden alusta asti mukana.
Erik Riska – Kotkasydän. Kapteeni.

Hyvä:
Rasmus Reijola – Alkukaudesta maaginen, mutta taantui kun Hovinen nousi rinnalle ja ohi. Silti hyvä ja riittävän luotettava kakkosveskari.
Turo Asplund – Nousi huomaamatta ykkössentteriksi ja homma hoitui ihan ok. Aloituksista iso plussa.
Stuart Percy – Kun tottui Liigan pelitapaan, niin oli hetken yksi sarjan parhaista. En tiedä iskikö väsymys vai oliko taustalla jotain muuta, mutta loppukaudesta alkoi virheitä kasaantumaan.
Juho Tommila – Edelliskausi käytännössä katsomossa ja nyt pelasi itsensä luottopakiksi. Hyvin lähellä kiitettävää.
Filip Riska – Dufvan luottosoturi. Ikä alkaa jo näkymään, mutta alivoimalla edelleen loistava.
Olli Vanttaja – Hyvä aloitus, heikompi jakso runkosarjan keskellä, mutta otteet taas parani lopussa. Kokonaisuus kääntyy positiivisen puolelle ja tulevaisuudessa voidaan odottaa lisää.

Tyydyttävä:
Niclas Lucenius – Piti olla joukkueen ykkössentteri ja ylivoiman aivot, näistä ei oikein osunut kumpikaan. Katosi liian usein kuvasta.
Jonne Virtanen – Jälleen erittäin haastava arvioitava. Jos katsottaisiin vain runkosarjan alku, niin heittämällä kiitettävä. Jos vain runkosarjan loppu ja pudotuspelit, niin lähellä hylättyä. Keskiarvo siis tyydyttävä. Toivottavasti saa olla kesän ehjänä ja ensi kaudella taas uudella innolla.
Ari Gröndahl – Paransi runkosarjan lopussa kun nähtävästi yksinkertaisti pelaamistaan. Kapean puolustuksen vuoksi joutui liian kovalle vastuulle. Arvosana välttävän ja tyydyttävän välimaastossa.
Aaro Vidgren – Sinällään hyvää rouhimista nelosessa, mutta oma odotusarvo oli, että nousisi hiljalleen myös pisteidentekijäksi. Ehkä vika on omissa odotuksissani.
Mika Partanen – Vaikea arvioitava. Välillä pelin (jopa kokoonpanon) ulkopuolella, mutta toisaalta teki pari tärkeää maalia. Tyydyttävän ja hyvän suorituksen rajalla, mutta kääntyi tyydyttävän puolelle.
Victor Westermarck – Välttävän rajoilta nousee kuitenkin tyydyttävän puolelle, lähinnä hyvän alivoimapelaamisen ansiosta. Isoja minuutteja ei voida Liigassa antaa.
Lari Heikkinen – Ei pelannut paljoa, mutta kun pelasi, niin jätti jäljen.

Välttävä:
Roope Talaja – Taisi kärsiä loukkaantumisista lähes koko kauden. Ei nähty nyt sitä Talajaa mihin ollaan totuttu.
Juho Liuksiala – Nopea väkkärä jolle toivoisi kovasti onnistumisia. Liian harvoin kuitenkin onnistui.
Simon Suoranta – Joutui RD:n koirankoppiin varsin varhain eikä päässyt kunnolla kiinni peliin oikein missään vaiheessa.
Aleksi Mäkelä – Kärpistä kun saapuu parhaassa peli-iässä oleva pakki, niin odotukset olivat kovemmat kuin se mitä lopulta saatiin. Piti ottaa steppi luotettavaksi liigapelaajaksi, ei ottanut.
Santeri Haarala – Saiko oikeasti edes mahdollisuutta? Hylätyn ja välttävän rajamailla.
Eemeli Ylitalo – Tosi vähäisellä vastuulla, todennäköisesti vain RD tietää miksi.

Hylätty:
Niko Kuiri – Kyllä, meillä oli myös Kuiri parissa pelissä mukana. Kysymys vain kuuluu, miksi meillä oli keskiverto Mestis-hyökkääjä sopimuksen alla.
Luke Green – Tuli, näki ja poistui. Henkilökohtaiset syyt vai tajusiko itsekin ettei vain riitä?
Patrik Karlkvist – Piti olla maalitykki ja ykköshyökkääjä Sportissa. Tehot 0+0 ja siirtyi maalitykiksi takaisin Ruotsiin.
Niklas Nevalainen – Ei vain homma toiminut millään tasolla, lähti Erholtzin kanssa kesken kaiken Lappeenrantaan.

Ei arvosanaa (poistuivat joukkueesta, mutta eivät ansaitse hylättyä arvosanaa):
Eemil Erholtz – Sai periaatteessa mahdollisuuksia, mutta löysi itsensä nopeasti katsomosta ja lopulta Lappeenrannasta. Olisin toivonut, että tällä tarinalla olisi ollut erilainen päätös.
Marcin Kolusz – Yllätyshankinta, jonka menetys iski lopulta yllättävänkin kovaa eikä onnistuttu koskaan paikkaamaan.


Ilokseni huomaan, että lähes kaikilla hyvin suorittaneilla on jatkosopimus jo julkaistuna. Ja huhupuolella on sen verran kovaa säpinää, että eiköhän kesä mene taas nopeasti.

 

[A-piste]

Ei nyt mitään uutta ja ihmeellistä näkökulmaa, koska ketjun edellisissä kirjoituksissa on hyvin paketoitu mennyt kausi. @Sundomstå :lta ansiokas ketjun avaus! Sijoituksellisesti hieno kausi ja askel parempaan suuntaan erityisesti edellisen kauden rämpimisen jälkeen. Pelillisesti ei nyt isoja askelia otettu eteenpäin. Tai no, riippuu siitä, millaista kiekkoa haluaa joukkueensa pelaavan. Kyllä mäkin sytyn siitä, että äijät pistävät kroppaa ja päätä kiekon eteen, ja vetävät täysillä kotkalogolle. Mutta enemmän toivoisi joukkueeseen nopeita jalkoja ja erityisesti kiekollista osaamista. Varsinkin syksyllä ennen Kerästen tuloa oli välillä turhautunut ja toivoton olo, että taas tällainen kausi.

MM-kisoissa palkitaan aina turnauksen jälkeen joukkueen parhaat pelaajat. Meikäläisen tämän kauden Sportin parhaat...Hovinen, Stålberg, Paukku. Kaksi hyökkääjää, koska pakeista en pystynyt nostamaan ketään palkittavien joukkoon. Lähimpänä ehkä Viljanen ja Tommila, mutta kumpikin silti liian epätasainen. Hyökkääjistä seuraavana listalla olisi ollut M. Keränen. Vuoden tulokas oli Vanttaja. Tämän vuoden puolella alkoi kaverin otteet kaukalossa miellyttämään. Varsinkin luistin liikkui kepeästi ja kaveri pystyi tuomaan kiekkoa ylös hyökkäysalueelle. Odotan kaverilta ensi kaudella todellista läpilyöntiä.

Kauden "kylmät väreet. Kolmossijan saa Vidgren kuolemaa halveksuva heittäytyminen kiekon eteen Kärpät- pelin loppuhetkillä. Kaverilla oli viivalla jo lapa viritettynä, mutta Aaro pisti pötkölleen jäälle ja pisti blokkausta naama edellä.

Kauden "kylmät väreet". Kakkossijan saa kaksi hienoa Lukko- voittoa. Silloin tuntui, että tästä voi tulla jotain. Joukkueen ilme oli harmoninen ja pelaaminen oli balanssissa. Taisteluilmeen lisäksi myös tehoja löytyi ja matsit käännettiin väkisin voitoiksi.

Kauden "kylmät väreet". Ykkössijan saa Kuparisaaren tunnelma. Kauden ensimmäiset matsit pelattiin kirkoissa ja kappeleissa ympäri Suomea, vaikka otteluissa sai olla yleisöä. Olihan siinä kuin yöllä ja päivällä eroa, kun päästiin pelaamaan yleisön eteen Kuparisaaressa ja pääty löi löylyä kiukaalle. Ja ainakin 1-2 voittopelin jälkeen laulu jatkui pitkälle pelin jälkeenkin! Ainakin kahdessa pelissä vastustajan pelaajatkin osoittivat päädylle kiitokset tunnelman luomisesta. Torstai-iltapäivän soihdutus sitten kruunasi kauden tältä osin.

 

[Propelli kiekko]

Sportin osakkeet nousivat kaudesta 20-21 vielä, kun voitimme runkosarjassa SM-mestarin Lukon pistein 7-5 ONNITTELUT-GRATTIS Rauman Lukko ja Vaasan Sport!