Mainos

Soundiko vaiko Rumba?

  • 1 485
  • 9

hannes_ko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Fly Emirates
Onhan noita muitakin, Rytmi, Sue ja vielä pienempiä. Ja hyviä ulkolaisia. Mutta loppujen lopuksi suomalaisessa kulttuurissa ainoa relevantti kysmys kuuluu Soundi vai Rumba.

Tamperelainen Soundi on wanhaa liittoa. Hypetys on laiskan raukeaa. Jutut ovat pitkiä. Soundi on vakavasti otettava, mutta ei kuitenkaan vakava. Soundista voi lukea Jake Nymanin, Petri Silaksen ja Pekka Laineen mainioita juttuja. Pätevä lehti, kertakaikkiaan. Ja Juho Juntunen piirtää. (Kirjoittaa myös juttuja, jotka ovat asiallisia.)

Ja sitten on Rumba. Sitä on tullut vähemmän luettua syystä että se on huonompi. Rumba on lehti joka ei juuri muista juuria, vaan keskittyy siihen, mikä diggaripiireissä kullonkin on hip, hop ja pop. Rumba on selkeästi röyhkeä ja ylpeä kaupunkilaisserkku. Ilmeisesti NME tai vastaava on esikuvana. Lehti ei ole aivan onneton, siksi sitä joskus ostankin. Kuitenkin kaiken kaikkiaan läpyskä on erästä kolumnistia lainaten "kiireessä kasattu kerholehti."
 

BigRedBob

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Florida Panthers, Miami Heat, Trevor Gillies
Paha sanoa...

...itse olen Rumban uskollinen kestotilaaja ja avovaimolleni tuli joitain vuosia Soundi, jonka tilauksen hän tosin lopetti n. ½ vuotta sitten. Tosin Soundin irtonumeroita on joitain tullut ostettua sen jälkeen. Soundi on laadukas lehti, tosin Soundin juttujen oli tapana yleensä olla aivan helvetin vanhoja ja levyarvosteluissakin oli ties koska ilmestyneitä "uutuuslevyjä". Rumba taasen oli mitä mainioin lehti silloin kun tilasin sen joskus 90-luvun puolivälissä tai hieman ennen, mutta siitä taso on laskenut kyllä aika viivasuoraan alaspäin vuosi vuodelta. Tiedä sitten miksi, lukuisat päätoimittajanvaihdokset..? Mikä nykyään ärsyttää on tuo hannes_ko:n hyvin kiteyttämä "Rumba on lehti joka ei juuri muista juuria, vaan keskittyy siihen, mikä diggaripiireissä kullonkin on hip, hop ja pop." Koska itse kuitenkin olen aika pakkomielteinen musiikkilehtien lukija, tulee tuota Rumban tilausta varmaankin jatkettua ja Soundista irtonumeroita osteltua niin paljon, kuin rahat antavat myöden.

EDIT: Niin unohdin vielä mainita, että Rumban vahvuus on se sama, joka on myös sen heikkous, eli juuri se ajankohtaisuus.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
HIFK
Samaa puuta ovat molemmat hyvin pitkälle: kun Suomessa paljon myyvät yhtyeet (HIM, Don Huonot, Metallica etc.) julkaisevat uuden levyn niin samat promokuvat koristavat molempien aviisien kansia. Rumba toki tiheämmän julkaisuvälin takia pystyy huomioimaan enemmän uusia yhtyeitä kuin Soundi.

Soundi on pysynyt samanlaisena jo vuosikaudet kiitos Juho Juntusen. Tämä siis hyvä asia. Rumba taas tullut pientä alamäkeä edellämainittujen päätoimittajavaihdosten takia.
 

mendieta

Jäsen
Suosikkijoukkue
Carlo Grünnin ja Juhani Tammisen FB-päivitykset
Ostelen molempia irtonumeroina. Soundi miellyttää enemmän ulkoasunsa tähden. Rumba on kieltämättä vähän liikaakin ajan hermolla. Soundissa arvostan pitkiä, usein aika laadukkaita, juttuja. Joka lehdessä on myös muistettu vanhempia bändejä, joista tämmöinen nuori kolli lukee mielellään.
 

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Kumpikin tulee kestona. Soundi on tullut lähes kymmenen vuotta ja Rumbakin kai vuodesta -97. Jatkuvasti tulee kyllä valitettua, että molempien taso on laskenut - olen ilmeisesti tullut vanhaksi...

Vaan onhan molemmissa hyvät ja huonot puolensa. Rumba tiheämmin ilmestyvänä pysyy paremmin aina hermoilla. Lehdessä on vielä häivähdys sen alkuperäistäkin ideaa, mikä näkyy toisinaan hyvinkin anarkistisissa haastatteluissa/jutuissa. Toisinaan hyvin ärsyttävää, toisinaan hauskaa. Nisse M:stä pisteet Stadiin, Timo Saarniemestä ei. Korkeintaan Turkuun.

Soundi puolestaan on perinteikkäämpi ja sisältää usein laatutavaraa ja kunnon journalismia. Ehkä kuivaa, ehkä ei. Painetaan hyvälle paperille, joten ehkäpä kuvapuoleen voisi panostaa rohkeammin. Ei aina niitä tavallisia promokuvia, vaan jotain omaa... Linjaus on ehkä hivenen liian metalli- ja popedapainotteinen minun makuuni.

Soitinesittelyt ynnä muu tekinen sälä vie minun mielstäni kummastakin lehdestä tilaa turhan päiten. Jos kitarat kiinnostaa, niin niistä voi lukea muualtakin.

Mutta molemmat siis ihan ok. Paremmuuteen en osaa laittaa, koska useimmiten olen vittuuntunut lehtiin vuorotellen, koska rima on alitettu taas kerran.

Liikaakaan en halua aviiseja kehua, sillä kumpikaan ei ole huolinut minua avustajakseen kovasta yrittämisestä huolimatta :-)


PS. mahtaako Rumba olla pitkällä kesälomalla, vai onko meillä pitkäkyntinen Postman Pat? Viimeisin saamani numero taisi tulla ennen Ruisrockia.
 

JanJ

Jäsen
Molemmat tulee kotiin, mutta Rumban taso on huolestuttavan vaihteleva. ja levy- sekä keikka-arvioita ei kannata edes lukea.
 

el pebe

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Soundi tulee kotiin ja saa tulla pitkäänkin. Juttuja riittää eikä tosiaan pituudesta ole puutetta. Rumba taasen on vähän niin kuin pikaruokaa. Soundi on monipuolisin ja sisältää Pirisen sarjakuvia; mitä muuta voi ihminen lehdeltä vaatia, ei mitään.
 

Spencer

Jäsen
Suosikkijoukkue
Auschwitz Motorsport
Molemmat tulee. Rumban epäkäytännöllinen koko syö pisteitä, sekä myöskin se seikka että Rumba kellastuu komiasti kellarissa.
Molempia nasta lukee paskalla.
 

lintu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Itselleni tuli ennen Rumba kotiin ja Soundia ostin irtonumeroin. Nykyään ei Rumbaa enää tule enkä edes osta sitä enään. Soundia ostan silloin tällöin joten Soundi!
 
Kappas, joku on nyysinyt meikäläisen allerkirjoituksen.

Itse en lue aktiivisesti sen paremmin Soundia kuin Rumbaakaan, koska niissä käsiteltävät muusikot/bändit menevät niin usein ohi oman alani. Laadullisesti Soundi kuitenkin hakkaa Rumban 6-0.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös