Maailman paras bändi tarvitsee kyllä oman ketjun myös jatkoaikaan.
Tänään Smässärit soittavat historiansa toisen konsertinsa Suomessa. Paikkana toimii tällä kertaa Helsingin Jäähalli. Edellisen kerran Chicagon vaihtoehtorockin kuninkaat soittivat Hartwall Areenassa keskiviikkona 25. lokakuuta ja vuosihan oli 2000. Tuolloin kyseessä oli yhtyeen jäähyväiskiertue, ja reilun kuukauden kuluttua tuosta soittivat kotikaupungissaan viimeisen keikkansa ja vannoivat etteivät koskaan enää palaa.
Kuten niin moni muukin bändi, myös Smashing Pumpkins päätti palata yhteen. Kesällä 2005, laulaja Billy Corgan osti Chicagolaisesta päivälehdestä sivun verran tilaa jossa tämä ilmoitti haluavansa bändinsä, ja unelmansa takaisin. Vanhat arvet olivat vielä liian arat, että tämä olisi saanut Jimmy Chamberlinin lisäksi kaksi muuta alkuperäisjäsentä houkuteltua mukaansa. Kitaristi James Iha kieltäytyi kunniasta, ja basisti D'arcy Wretzky ei edes viitsinyt vastata Billyn ja Jimmyn kyselyihin lähteäkö mukaan Smashing Pumpkinsiin. Tänä päivänä yhtyeesä soittaa Billyn ja Jimmyn lisäksi Jeff Schroeder (kitara) ja Ginger Reyes (basso). Lisäksi kiertueella mukana vaikuttaa Lisa Harriton joka soittaa koskettimia.
Smashing Pumpkins perustettiin Chicagossa vuonna 1988. Ensimmäisen albumin "Gish" yhtye julkaisi vuonna 1991. Tavallaan yhtye breikkasi jo tuolloin, sillä albumi valittiin Yhdysvalloissa vuoden debyyttialbumiksi, sekä bändi pääsi lämppäämään Red Hot Chili Peppersiä.
Lopullisen läpimurron bändi teki julkaisemalla "Siamese Dream" -albumin vuonna 1993. Levyltä lohkaistiin neljä singleä joista varsinkin "Disarm" ja "Today" kasvoivat suuriksi hiteiksi.
"Pisces Iscariot" -albumi vuodelta 1994 tarjoili harvinaisuuksia.
Vuonna 1995 Smashing Pumpkins valloitti käytännössä koko maailman julkaisemalla "Mellon Collie & The Infinite Sadness" tupla cd:n ja tripla vinyylin. 28 kappaletta sisältävä mestariteos keräsi ylistäviä arvioita ympäri maailman. Levy on myynyt yksistään Yhdysvalloissa 11 000 000 kopiota, ja maailman laajuisesti lähes 20 000 000. Viisi singleä takasivat mahtavan radiosoiton ympäri maailman, ja kappaleesta ”Bullet With Butterfly Wings” kasvoi yhtyeen kaikkien aikojen suurin hitti. Billy Corgan oli lopettanut huumeiden käytön, ja yhtye oli parhaimmassa tikissään. Albumin julkaisua seurasi laaja maailmankiertue. Kesällä 1996 kun yhtye oli saapunut New Yorkkiin, rumpali Chamberlin veti yliannoksen heroiinia yhdessä kosketinsoittaja Jonathan Melvoinin kanssa. Melvoin kuoli, ja Chamberlin sai potkut. Yhtye pestasi rumpuihin Matt Walkerin ja kiertue jatkui pienen paussin jälkeen.
Jälkeenpäin Corgan on todennut Chamberlinin potkujen olleen karmein virhe mitä he koskaan tekivät.
”Adore” oli Kurpitsojen neljäs studioalbumi. Vuonna 1998 julkaistu levy oli myynnillisesti floppi myiden ”vain” 4 500 000 kopiota maailmanlaajuisesti. Musiikillisesti levy oli huomattavasti edellisiä rauhallisempi ja tummasävyisempi. Ketjun avaajalle kyseessä on yhtyeen paras julkaisu.
Vuonna 1999 bändi pestasi Chamberlinin takaisin rumpujen taakse, ja yhtye olikin hetken alkuperäiskokoonpanossa kierrellen ”Arising!” -kiertueella Amerikoissa pienillä klubeilla. Myöhemmin syksyllä D’arcy erosi bändistä ja tilalle napattiin Melissa Auf Der Maur Hole –yhtyeestä.
Alkuvuodesta 2000 oli jälleen uuden studioalbumin vuoro. ”Machina! / The Machines Of God” sai hyviä, että huonoja arvosteluja. Bändi kiersi jälleen Eurooppaa ja Yhdysvaltoja. Toukokuussa Corgan ilmoitti, että Smashing Pumpkins hajoaa loppuvuodesta, ja että sitä ennen julkaistaan vielä yksi albumi sekä tehdään yksi iso kiertue. ”Machina II / The Friends And Enemies Of Modern Music” julkaistiin yhtyeen nettisivuilla ilmaiseksi. ”The Sacred and Profane” –jäähyväiskiertue vei bändiä kohti sen loppua. Smashing Pumpkins soitti viimeisen keikkansa Chicagossa, Cabaret Metro –klubilla (Tavastian kokoinen paikka) 2.12. Neljän tunnin keikka tarjosi hittejä ja harvinaisuuksia, sekä yllätysvieraita. Huhuista huolimatta reilua vuotta aikaisemmin bändistä lähtenyt D’arcy ei noussut lavalle, eikä tiettävästi ollut edes koko konsertissa. Viimeinen konsertti myytiin loppuun alle minuutissa. Viimeisenä livevetona yhtye soitti ”Silverfuck” kappaleen.
Tänään Smashing Pumpkins soittaa Helsingissä ja minä olen paikalla todistamassa sitä. Eturiviin mennään vaikka väkisin.
www.smashingpumpkins.com
Tänään Smässärit soittavat historiansa toisen konsertinsa Suomessa. Paikkana toimii tällä kertaa Helsingin Jäähalli. Edellisen kerran Chicagon vaihtoehtorockin kuninkaat soittivat Hartwall Areenassa keskiviikkona 25. lokakuuta ja vuosihan oli 2000. Tuolloin kyseessä oli yhtyeen jäähyväiskiertue, ja reilun kuukauden kuluttua tuosta soittivat kotikaupungissaan viimeisen keikkansa ja vannoivat etteivät koskaan enää palaa.
Kuten niin moni muukin bändi, myös Smashing Pumpkins päätti palata yhteen. Kesällä 2005, laulaja Billy Corgan osti Chicagolaisesta päivälehdestä sivun verran tilaa jossa tämä ilmoitti haluavansa bändinsä, ja unelmansa takaisin. Vanhat arvet olivat vielä liian arat, että tämä olisi saanut Jimmy Chamberlinin lisäksi kaksi muuta alkuperäisjäsentä houkuteltua mukaansa. Kitaristi James Iha kieltäytyi kunniasta, ja basisti D'arcy Wretzky ei edes viitsinyt vastata Billyn ja Jimmyn kyselyihin lähteäkö mukaan Smashing Pumpkinsiin. Tänä päivänä yhtyeesä soittaa Billyn ja Jimmyn lisäksi Jeff Schroeder (kitara) ja Ginger Reyes (basso). Lisäksi kiertueella mukana vaikuttaa Lisa Harriton joka soittaa koskettimia.
Smashing Pumpkins perustettiin Chicagossa vuonna 1988. Ensimmäisen albumin "Gish" yhtye julkaisi vuonna 1991. Tavallaan yhtye breikkasi jo tuolloin, sillä albumi valittiin Yhdysvalloissa vuoden debyyttialbumiksi, sekä bändi pääsi lämppäämään Red Hot Chili Peppersiä.
Lopullisen läpimurron bändi teki julkaisemalla "Siamese Dream" -albumin vuonna 1993. Levyltä lohkaistiin neljä singleä joista varsinkin "Disarm" ja "Today" kasvoivat suuriksi hiteiksi.
"Pisces Iscariot" -albumi vuodelta 1994 tarjoili harvinaisuuksia.
Vuonna 1995 Smashing Pumpkins valloitti käytännössä koko maailman julkaisemalla "Mellon Collie & The Infinite Sadness" tupla cd:n ja tripla vinyylin. 28 kappaletta sisältävä mestariteos keräsi ylistäviä arvioita ympäri maailman. Levy on myynyt yksistään Yhdysvalloissa 11 000 000 kopiota, ja maailman laajuisesti lähes 20 000 000. Viisi singleä takasivat mahtavan radiosoiton ympäri maailman, ja kappaleesta ”Bullet With Butterfly Wings” kasvoi yhtyeen kaikkien aikojen suurin hitti. Billy Corgan oli lopettanut huumeiden käytön, ja yhtye oli parhaimmassa tikissään. Albumin julkaisua seurasi laaja maailmankiertue. Kesällä 1996 kun yhtye oli saapunut New Yorkkiin, rumpali Chamberlin veti yliannoksen heroiinia yhdessä kosketinsoittaja Jonathan Melvoinin kanssa. Melvoin kuoli, ja Chamberlin sai potkut. Yhtye pestasi rumpuihin Matt Walkerin ja kiertue jatkui pienen paussin jälkeen.
Jälkeenpäin Corgan on todennut Chamberlinin potkujen olleen karmein virhe mitä he koskaan tekivät.
”Adore” oli Kurpitsojen neljäs studioalbumi. Vuonna 1998 julkaistu levy oli myynnillisesti floppi myiden ”vain” 4 500 000 kopiota maailmanlaajuisesti. Musiikillisesti levy oli huomattavasti edellisiä rauhallisempi ja tummasävyisempi. Ketjun avaajalle kyseessä on yhtyeen paras julkaisu.
Vuonna 1999 bändi pestasi Chamberlinin takaisin rumpujen taakse, ja yhtye olikin hetken alkuperäiskokoonpanossa kierrellen ”Arising!” -kiertueella Amerikoissa pienillä klubeilla. Myöhemmin syksyllä D’arcy erosi bändistä ja tilalle napattiin Melissa Auf Der Maur Hole –yhtyeestä.
Alkuvuodesta 2000 oli jälleen uuden studioalbumin vuoro. ”Machina! / The Machines Of God” sai hyviä, että huonoja arvosteluja. Bändi kiersi jälleen Eurooppaa ja Yhdysvaltoja. Toukokuussa Corgan ilmoitti, että Smashing Pumpkins hajoaa loppuvuodesta, ja että sitä ennen julkaistaan vielä yksi albumi sekä tehdään yksi iso kiertue. ”Machina II / The Friends And Enemies Of Modern Music” julkaistiin yhtyeen nettisivuilla ilmaiseksi. ”The Sacred and Profane” –jäähyväiskiertue vei bändiä kohti sen loppua. Smashing Pumpkins soitti viimeisen keikkansa Chicagossa, Cabaret Metro –klubilla (Tavastian kokoinen paikka) 2.12. Neljän tunnin keikka tarjosi hittejä ja harvinaisuuksia, sekä yllätysvieraita. Huhuista huolimatta reilua vuotta aikaisemmin bändistä lähtenyt D’arcy ei noussut lavalle, eikä tiettävästi ollut edes koko konsertissa. Viimeinen konsertti myytiin loppuun alle minuutissa. Viimeisenä livevetona yhtye soitti ”Silverfuck” kappaleen.
Tänään Smashing Pumpkins soittaa Helsingissä ja minä olen paikalla todistamassa sitä. Eturiviin mennään vaikka väkisin.
www.smashingpumpkins.com
Viimeksi muokattu: