Saisi olla SM-liigassakin rajoittamaton "ulkomaalaiskiintiö" Elitserienin tyyliin, niin nähtäisiin pelaajia kenties Tanskaa ja Unkariakin myöten. Myöskin italialaisveskarit saattaisivat kuulua pelaajistoon.
Johan ne italialaisveskaritkin on kiertäen nähty Mestiksessä (KJT:n Andrea Carpano). Ja tuskinpa edes kauaa menee siihen, kun liigassa nähdään Ilveksen itävaltalais-Setzinger.
Elitserienissähän tosin taitaa olla jo tanskalainenkin, mutta ei se Tanskan taso ainakaan minua vakuuttanut vuosi sitten. Olkoonkin, että Jan Jensenillä oli Hippoksen Suomi-Tanska -pelissä parempi torjuntaprosentti kuin finskakollegallaan.
Tuo rajoittamaton kiintiö ei välttämättä olisi hieno asia. Ei minua ainakaan naurattaisi siinä vaiheessa yhtään, kun tilanne olisi nykyisen Saksan tasoa. Omat juniorit ja oman maan pelaajat ovat joko viltissä tai nelosessa samaan aikaan kun muukalaiset valloittavat lähes kaikki ketjut valmennusjohtoa ja takapiruja myöten. Kyllä nämä ns. saksalaiskiintiöt (!) kertovat jostain, kun joukkueille pitää säätää pakollinen oman maan pelaajien määrä.
B-sarjan joukkueiden (Slovenia, Tanska, Puola, Saksa..jne.) taso on silti sen verran hutera A-sarjan porukoiden kyydissä, että tuskin siitä mitään tulisi. Ja tässäkin taas yksilöt kumoavat joukkueväitteen. Ivo Jan ei tosin pahemmin ehtinyt päästä mukaan menoon kesken kauden 3-4-ketjuissa pienen peliajan kanssa, mutta kyllä Nik Zupancic taas pelasi JYPissä yli niiden kesäisten odotusten. Tuskin häneltä monikaan odotti paljon mitään, ei Itävallan mestaruuksia ja jotain EHL:n voittoa Feldkirchin paidassa arvostettu. Mutta silti, se Bednarin, Tonon ja Zupancicin muodostama ketju pyöritti välillä niin rankasti että heikompaa olisi vastustajan leirissä hirvittänyt. Pakko siitä oli osan mennä Nikinkin tilille, ei siitä käynyt ainoastaan Bednaria ja Tonoa kiittäminen.