Sivistyksen lyhyt oppimäärä

[mjr]

Eiköhän kapea-alaisuus ole melko selkeästi sivistyneisyyden vastakohta - tietynlaisen lavean tietämyksen ja ymmärryksen ajattelisi määrittelevän sivistys-käsitettä. Väittäisin että tähän kuuluu olennainen ymmärrys niin historiasta, korkeakulttuurista kuin filosofiasta ja luonnontieteen keskeisistä saavutuksistakin. Eikä tällä ole juurikaan korrelaatiota varallisuuteen.

 

[TweetyLeaf]

Nyt pääsin koneelle niin kirjoitettaan pidempi viesti.

Mielestäni sivistystä voidaan kuvailla ainoastaan elämän tietojen ja taitojen kautta. Jos olet sivistynyt länsimaissa, et ole todennäköisesti yhtä sivistynyt vaikkapa kiinassa. Sivistys on siis paikkaan sidottu (globalisaation ansiosta vähemmän nykyään) . Sivistynyt ihminen osaa elämän perusedellytykset, mutta hänen yleistietotasonsa on se, että hän tietää asioiden olemassaolosta. Tämä antaa mahdollisuuden siihen, että ihminen voi oppia asioita koska jos et tiedä jonkun asian olemassa olosta, et voi siitä mitään oppia tai kiinnostuksesi siihen ei ole mahdollista tapahtua.

Kärjistetty esimerkki:
Pitää tietää, että suksilla voi laskea, mutta ei tarvitse tietää miten.

 

[Kirjoittelija]

kuten tästä bronx esimerkistä voi mainiosti lukea, samaan tulemaan olisi päässyt kotona istuskelemallakin ja poissa olisi ollut myös mahdollisuus jäädä auton alle kadulle mennessään.

Kiitos tästä vinkistä. Seuraavan kerran kun haluan nähdä NHL:ää ja NBA:ta paikan päällä ja ryypiskellä Manhattanin ja Brooklynin baareissa, teen sen täällä Tampereella. Sillä samaan tulokseenhan pääsee kotona istuskelemallakin. Siinä säästyy jo pelkästään lennoissa pitkä penni.

Kuinka kattavasti olet muuten itse kolunnut Bronxin kadut öiseen aikaan?

 

[JypFabu]

Kiitos tästä vinkistä. Seuraavan kerran kun haluan nähdä NHL:ää ja NBA:ta paikan päällä ja ryypiskellä Manhattanin ja Brooklynin baareissa, teen sen täällä Tampereella. Sillä samaan tulokseenhan pääsee kotona istuskelemallakin. Siinä säästyy jo pelkästään lennoissa pitkä penni.

Kuinka kattavasti olet muuten itse kolunnut Bronxin kadut öiseen aikaan?

Ei pidä loukkaantua, enhän asiaa siksi esiin ottanut. Sulta jäi se varsinainen pihvi asiasta ymmärtämättä, mutta sille minä en voi mitään. Sulla ei lie agendalla uusien ympyröiden katselu ja se on ihan ok. Kun sanoo viitteellisesti, että on mentävä merta edemmäs kalaan, sillä tarkoitetaan, että uutta voit oppia vain tutustumalla uuteen.

Sulle ilmeisesti bronx on kovasti paha paikka, pahoja paikkoja toki löytyy muualtakin, on niitä koettu myös, ehkä pahempiakin. Toisaalta asioitten äityessä missä tahansa on paha paikka, kun kohdalle osuu, sellaistahan elämä tuppaa olemaan. Pelkäätkö mahdollisesti pimeää, herää kysymys tuosta viimeisestä lauseesta?

 

[Kirjoittelija]

Ei pidä loukkaantua, enhän asiaa siksi esiin ottanut. Sulta jäi se varsinainen pihvi asiasta ymmärtämättä, mutta sille minä en voi mitään. Sulla ei lie agendalla uusien ympyröiden katselu ja se on ihan ok. Kun sanoo viitteellisesti, että on mentävä merta edemmäs kalaan, sillä tarkoitetaan, että uutta voit oppia vain tutustumalla uuteen.

Sulle ilmeisesti bronx on kovasti paha paikka, pahoja paikkoja toki löytyy muualtakin, on niitä koettu myös, ehkä pahempiakin. Toisaalta asioitten äityessä missä tahansa on paha paikka, kun kohdalle osuu, sellaistahan elämä tuppaa olemaan. Pelkäätkö mahdollisesti pimeää, herää kysymys tuosta viimeisestä lauseesta?

Kyllä pelkään pimeää ja olen tällainen samsonitejuntti, joka ei ymmärrä päräyttävien ug-spottien hienoutta. Syksyllä lähdetään koriksen EM-kisoihin. Sielläki on hotellit varattu ytimestä, ja luultavasti myös kisavirvokkeet nautitaan keskustan juottoloissa. Te Oikeinmatkustajat tietysti nauratte partaanne ja tuumitte, että olisivat pirun juntit pysyneet kotonaan, koska ei tuollainen tyhmien massojen kisaturismi avarra maailmankuvaa.

 

[Urpo35]

Ymmärtää kaiken paskan turhuus ja tavoitella omaa etuaan. Tai siis ymmärtää tavoittelevansa, sillä ihminenhän ei tee mitään, mikä ei olisi hänelle hyväksi (pl. vahingot).

En usko ihan tähän maailmankuvaan, sillä se ei selitä altruistista käytössä kaikissa tilanteissa.

Mielenkiinnosta, kun itse pitkälti uskon tuollaiseen maailmankuvaan, mitä asioita se ei selitä? Olisi hienoa kuulla milloin ihminen tekee päätöksensä niin että olettaa sen olevan itselleen se huonompi vaihtoehto.

Itse muotoilisin tuon ennemmin niin että ihminen valitsee aina vaihtoehdoista itselleen parhaan. Jos vanhempi yrittää pelastaa lapsensa hukkumiselta, on hänelle pienempi häviö kuolla itse yrittäen pelastusta, kuin loppuelämän tuskat tiedostaen ettei tehnyt lapsen pelastamiseksi mitään (ja että lapsi on kuollut). Hän valitsee siis itselleen paremman vaihtoehdon. Kun antaa rahaa hyväntekeväisyyteen, on siitä saatava hyvän olon tunne/ neutraali tunne suurempi kuin toisen vaihtoehdon rahan ja negatiivisen tunteen yhteenlaskettu suuruus. Tietenkään näitä vaihtoehtoja ei aina punnita tietoisesti, mutta aina jollain alitajuisella tasolla ihminen punnitsee sitä minkä olettaa olevan itselleen parempi. Kaikki päätökset eivät myöskään osoittaudu ihmiselle oikeiksi, mutta päätöksenteon lähtötiedoilla ihminen koittaa aina valita itselleen paremman vaihtoehdon mielestäni.

Voi toki olla että tämä oma ajatusmaailmani ei ole enää sama mitä @Virveliä kainaloon esitti tai mihin sinä vastasit, mutta itse tulkitsin sen pitkälti näin. Olisi mielenkiintoista kuulla jo oman itseni haastamiseksi milloin tämä maailmakuva ei pidä paikkaansa, milloin ihminen tekee päätöksen jonka olettaa olevan itselleen huonompi (negatiiviset ja positiiviset tunteet mukaanluettuina).

 

[Virveliä kainaloon]

Voi toki olla että tämä oma ajatusmaailmani ei ole enää sama mitä @Virveliä kainaloon esitti tai mihin sinä vastasit, mutta itse tulkitsin sen pitkälti näin.

Tulkitsit ihan oikein, juuri tuota hain takaa. Jätin vain tarkemman avaamisen väliin.

 

[Dinho]

Linkolaa ja Halla-ahoa on hyvin vaikeaa pitää sivistyneinä ihmisinä sen miehen rinnalla, kun heidän mielipiteitään kuuntelee.

Minusta sivistystä ei voi määritellä henkilön mielipiteiden kautta. En voi pitää sivistyneenä ihmistä, joka ei ymmärrä tuon taivaallista maailman menosta, vaikka olisi mielipiteidensä puolesta, kuin hyvä tyyppi tahansa. Linkola ja Halla-aho ovat minun mielestäni hyvinkin sivistyneitä miehiä, kumpikin käsittääkseni lukee paljon ja heillä on iso tietomäärä yhteiskunnallisista asioista(+Linkolalla suuri tietämys luonnosta). Siinä on riittävästi kriteerejä täyttynyt sivistyneisyyden saavuttamiseen.

 

[JypFabu]

Kyllä pelkään pimeää ja olen tällainen samsonitejuntti, joka ei ymmärrä päräyttävien ug-spottien hienoutta. Syksyllä lähdetään koriksen EM-kisoihin. Sielläki on hotellit varattu ytimestä, ja luultavasti myös kisavirvokkeet nautitaan keskustan juottoloissa. Te Oikeinmatkustajat tietysti nauratte partaanne ja tuumitte, että olisivat pirun juntit pysyneet kotonaan, koska ei tuollainen tyhmien massojen kisaturismi avarra maailmankuvaa.

Voi voi. En nyt millään tunnu saavan sulle oivallusta aikaan siitä mistä kirjoitan. Ei se ole asiaan liittyen merkityksellistä lopulta miten matkustat tai matkustatko? Ei ole olemassa mitään oikein matkustamista tai väärin matkustamista, sanoillani en ole hyökännyt millään tavoin sinua tai tapaasi matkustaa kohtaan. Eikä sinulla ole mitään syytä olla puolustuskannalla minkään suhteen. Kovasti abstraktia asiaahan tässä puidaan ja kaikilla on omia ajatuksia ja näkemyksiä siitä mikä on, tai miten määrittää sivistystä ja kun kyse tosiaan on abstraktiosta, oman ilmaisukykymme rajat myös tulee helposti vastaan, näköjään ainakin minulla.

Luonnollisesti minä, niin kuin muutkin kirjaa näkemyksensä kokemuspohjansa tuomalla ymmärryksellä, mutta mikään eksakti totuus, ei minun tai kenenkään muun ajatelma ole. Kun halusin painottaa sivistyksen kasvua siihen, että sivistys ei mielestäni ole kirjasivistykseen pohjaavaa, eikä sitä edellytä, jos ei estäkään, en todellakaan ollut täällä määrittämässä kenenkään matkailutapoja järjestykseen. Enkä myöskään mitätöimässä lukemisen valtavaa merkitystä ihmismielen avartajana, tulkoon sanotuksi.

Oikeastaan toit esiin yhden tärkeän seikan tuossa lainatussa. Jos niihin viidakoihin tai muihin arveluttaviin kohteisiin menee uhmalla tai uskallanpas asenteella, siis oikeastaan vastoin tahtoaan, miten se voisi muka avartaa ymmärrystä. Aiemmassa yritin tuoda esiin, että halun ja uteliaisuuden täytyy kummuta sisältäpäin, jotta pystyy kohtaamastaan uutta omaksumaan. Tuossa kontekstissa matkailu voi oikeasti olla sivistävää, kun astuu mukavuusalueidensa ulkopuolelle, tavallaan tuntemattomaan, vailla ennakkoluuloja ja valmiita asenteita siihen mitä ei oikeastaan tunne lainkaan.

Kukaan ei, ainakaan siis minä naura partaansa, mutta kun mainitsit tuon junttiuden tuossa, oli yksi kohtalaisen shokeeraava kokemus aikoinaan kun pompin egeian merellä saarelta toiselle vailla sen kummempaa päämäärää tyyliin, kun olin saanut saarelta tarpeeksi, menin satamaan ja hyppäsin ensimmäiseen paattiin, joka meni jonnekin jne. Tällä kertaa päädyin saareen nimeltä paros, josta en tiennyt ennakkoon yhtään mitään. Lähestyessä kaikki näytti tyypilliseltä kreikkalaiselta saarelta pittoreskeine rakennuksineen, mutta kun astuin maihin, koko homma muuttui lähes painajaismaiseksi, kaikkialla pyöri ihonsa polttaneita järkyttävässä kännissä heiluvia brittejä, jotka kaatelivat terasseilla pöytiä, potkivat mummojen torikojuja nurin tomaattien pyöriessä pitkin raittia ja olipa keskusaukion kaivon kupeessa pariskunta nussimassa ja joukko kavereita ympärillä hurraamassa. Aiempaan näkemääni saarilla koko kuva tuntui järjettömältä ja vastenmieliseltä. Niinpä käänsin kantani ja palasin satamaan, mutta niin myöhään ei sitten paatin paattia lähtenyt ennen seuraavaa päivää pois. Kyselin sitten satamalla selvin päin olevilta, että mikä ihmeen näytelmä täällä on meneillään. Kuulemma normaali tila, brittijunttien perinteinen lomakylä kreikassa. No, mihinkään kun sieltä en päässyt oli pakko hankkia kortteeri yöksi ja ajattelin viettää loppuiltapäivän biitsillä iisisti löhöillen, vaan mitä vielä, se keskustassa näkemäni oli vasta alkusoittoa, rannalla oli satamäärin itseään umpikännissä grillaavia ja riehuvia brittejä, siis brittifutiskatsomo siirrettynä biitsille alastomina ördäämään. No, sekaanhan se oli mentävä, kun kerran paikalle tuli osuttua ja yritin muutaman jopa puhekykyisen kanssa sitten haastella loman vietosta sun muusta, mutta ei siitä oikein tullut mitään, ei ne oikeen olleet selvillä missä päin maailmaa olivat, eikä niitä kiinnostanutkaan, paikallisia asukkaita pitivät palvelijoina ja kun olivat niin pitkän pennin matkastaan maksaneet omasta mielestään omistivat oikeuden tehdä mitä huvittaa. Surullisinta tietysti oli, että paikalliset tosiaan alistuivat menoon, kun rahaa tarvitsivat sielläkin, oletan. Aamulla olinkin jo hyvissä ajoin odottamassa paattia pois tuosta käristyvän ihon ja viinan katkuisesta helvetistä. Sivistyinpähän sen verran, että matkoillani välttelen mielelläni paikkoja, jossa brittijuntit lomailevat, minusta sen seuraaminen oli lähinnä vastenmielistä, enkä kyennyt tyhjäpäiden seurasta nauttimaan.

 

[Kirjoittelija]

Kukaan ei, ainakaan siis minä naura partaansa, mutta kun mainitsit tuon junttiuden tuossa...kaikkialla pyöri ihonsa polttaneita järkyttävässä kännissä heiluvia brittejä, jotka kaatelivat terasseilla pöytiä, potkivat mummojen torikojuja nurin tomaattien pyöriessä pitkin raittia ja olipa keskusaukion kaivon kupeessa pariskunta nussimassa ja joukko kavereita ympärillä hurraamassa... rannalla oli satamäärin itseään umpikännissä grillaavia ja riehuvia brittejä, siis brittifutiskatsomo siirrettynä biitsille alastomina ördäämään...minusta sen seuraaminen oli lähinnä vastenmielistä, enkä kyennyt tyhjäpäiden seurasta nauttimaan.

Hyvin pitkälti tällaista oli myös suomalaisten meininki viime syksynä Bilbaon MM-kisoissa, ja toivottavasti Montpellier'ssä on luvassa samanlaista menoa. Kännissä on kiva olla, ja suomalaisille maistuu aika hyvin kun päästään ulkomaille.

 

[JypFabu]

Hyvin pitkälti tällaista oli myös suomalaisten meininki viime syksynä Bilbaon MM-kisoissa, ja toivottavasti Montpellier'ssä on luvassa samanlaista menoa. Kännissä on kiva olla, ja suomalaisille maistuu aika hyvin kun päästään ulkomaille.

Sääli jos näin on, aika pian matkoillani opin, että melkein missä päin tahansa inhotuimpia olivat britit, saksalaiset ja ronssilla svedut. Tietty jos haluaa olla inhottu ja halveksittu niin, mikäs siinä.

 

[Kirjoittelija]

Sääli jos näin on, aika pian matkoillani opin, että melkein missä päin tahansa inhotuimpia olivat britit, saksalaiset ja ronssilla svedut. Tietty jos haluaa olla inhottu ja halveksittu niin, mikäs siinä.

Ainakin huomiota suomalaiset herättivät. Tältä näytti Baskimaan suurimman päivälehden etusivu Suomen päätöspelin jälkeisenä päivänä:
WP_20150604_0031_zpsqrih1dpj.jpg Photo by kusiviiksi | Photobucket

Itsehän en tuosta ymmärrä kuin kuvatekstin kaksi ensimmäistä sanaa, joten en pysty oikein arvioimaan, mihin sävyyn siinä finskeistä puhutaan.

 

[KwutsNI]

Mielenkiinnosta, kun itse pitkälti uskon tuollaiseen maailmankuvaan, mitä asioita se ei selitä? Olisi hienoa kuulla milloin ihminen tekee päätöksensä niin että olettaa sen olevan itselleen se huonompi vaihtoehto.

Itse muotoilisin tuon ennemmin niin että ihminen valitsee aina vaihtoehdoista itselleen parhaan. Jos vanhempi yrittää pelastaa lapsensa hukkumiselta, on hänelle pienempi häviö kuolla itse yrittäen pelastusta, kuin loppuelämän tuskat tiedostaen ettei tehnyt lapsen pelastamiseksi mitään (ja että lapsi on kuollut). Hän valitsee siis itselleen paremman vaihtoehdon. Kun antaa rahaa hyväntekeväisyyteen, on siitä saatava hyvän olon tunne/ neutraali tunne suurempi kuin toisen vaihtoehdon rahan ja negatiivisen tunteen yhteenlaskettu suuruus. Tietenkään näitä vaihtoehtoja ei aina punnita tietoisesti, mutta aina jollain alitajuisella tasolla ihminen punnitsee sitä minkä olettaa olevan itselleen parempi. Kaikki päätökset eivät myöskään osoittaudu ihmiselle oikeiksi, mutta päätöksenteon lähtötiedoilla ihminen koittaa aina valita itselleen paremman vaihtoehdon mielestäni.

Voi toki olla että tämä oma ajatusmaailmani ei ole enää sama mitä @Virveliä kainaloon esitti tai mihin sinä vastasit, mutta itse tulkitsin sen pitkälti näin. Olisi mielenkiintoista kuulla jo oman itseni haastamiseksi milloin tämä maailmakuva ei pidä paikkaansa, milloin ihminen tekee päätöksen jonka olettaa olevan itselleen huonompi (negatiiviset ja positiiviset tunteet mukaanluettuina).

Tämä on ihan hyvä kysymys. Olet oikeassa, että jos etu ymmärretään näin laajassa merkityksessä, ihminen saa varmaankin aina jotain hyötyä uhrauksistaan. Jos ei muuta, niin sen kautta, ettei ehkä kykenisi elämään itsensä kanssa valitessaan toisin. Tulkitsin itse sen, mitä @Virveliä kainaloon kirjoitti suppeammin (ja nähtävästi väärin), eli ajattelin konkreettisempaa hyötyä. Kyse on kuitenkin jatkuvasta debatista, englanninkielisen Wikipedian artikkelissa altruismista todetaan

Much debate exists as to whether "true" altruism is possible in human psychology. The theory of psychological egoism suggests that no act of sharing, helping or sacrificing can be described as truly altruistic, as the actor may receive an intrinsic reward in the form of personal gratification. The validity of this argument depends on whether intrinsic rewards qualify as "benefits."

Olisin taipuvainen asettumaan sille kannalle, että teot voidaan tulkita "aidosti" altruistisiksi, vaikka olisi näytettävissä jokin moraalinen hyvänmielen tunne tai moraalisen krapulan välttäminen, joka uhrauksen tekijälle siitä tulee. Myönnän kyllä, että kannanvalintaani ohjaavat esteettiset perusteet, sillä toinen näkemys viittaa minun makuuni turhan paljon nihilismin suuntaan.

 

[Barnes]

Itse en anna suurta arvoa populaarikulttuurille, mutta pidän taas luonnontieteellistä ja urheilua erityisesti yleissivistykseen kuuluvaksi. Viinit ja oopperat eivät yleissivistykseen mielestäni kuulu.

Luonnontieteellisen näkökulman kyllä allekirjoitan, mutta mites tuo urheilu? Mitkä osa-alueet siitä kuuluvat yleissivistykseen? Itse lähtisin liikkeelle erityisesti urheilun vaikutuksesta yhteiskuntaan, mikä voi olla hyvinkin merkittävä.

Populaarikulttuurikin on sidoksissa yhteiskuntaan, musiikki, maalaustaide, elokuvat yms. tulkitsevat tekijänsä maan kulttuuria omin tavoin, ei tarvitse kuin kuunnella jotain Göstaa tai katsoa pari Uuno-filmiä, niin olet nähnyt ihan suoranaisia kuvauksia suomalaisesta kulttuurista.

 

[Unkka]

Ensimmäinen askel sivistykseen on tuntea maapallon kartta. Sitten ymmärtää minkä rotuisia ja näköisiä ihmisä täällä asuu ja tietenkin luonnon monimuotoisuus. Kun mennään Suomeen, sivistystä on ymmärtää valtionhallinto ja kuntien tehtävät. Sivistystä on myös mieltää mikä on oikein ja mikä väärin (peruslaintuntemuksen lisäksi). Ehkäpä suurin ja vaikein sivistyksen taito on kuunnella mitä toinen sanoo, ja vielä ymmärtää.

 

[MustatKortit]

Luonnontieteellisen näkökulman kyllä allekirjoitan, mutta mites tuo urheilu? Mitkä osa-alueet siitä kuuluvat yleissivistykseen? Itse lähtisin liikkeelle erityisesti urheilun vaikutuksesta yhteiskuntaan, mikä voi olla hyvinkin merkittävä.

Populaarikulttuurikin on sidoksissa yhteiskuntaan, musiikki, maalaustaide, elokuvat yms. tulkitsevat tekijänsä maan kulttuuria omin tavoin, ei tarvitse kuin kuunnella jotain Göstaa tai katsoa pari Uuno-filmiä, niin olet nähnyt ihan suoranaisia kuvauksia suomalaisesta kulttuurista.

Jep, kyllä populaarikulttuurinen tietous on tänä päivänä osa yleissivistystä myös minun mielestäni. Sisältäen siis monipuolisesti asioita sieltä täältä, musiikista, yhteiskunnasta, taiteesta jne. Oman aikansa tuote ja siksi sitä pitää vähän ymmärtää, vaikka ei siitä juuri välittäisi.

Olen itse paljon jo käynyt läpi asioita, jotka mielestäni kuuluvat yleissivistykseen, mutta onko oikeastaan kukaan maininnu vielä seuraavaa?
--> kyllä 2010-luvulla myös tietty määrä tietoteknistä osaamista kuuluu jo perus yleissivistykseen. Vielä vuosituhannen alkupuolella kyse oli varsin spesifistä taidosta, jos osasi vähän perus nettiselaamista enemmän käytellä konetta. Minulla on tässä taidossa paljon kehitettävää, en todellakaan ole mikään tietotekniikan mestari.

 

[Sanainen arkku]

Sivistystä on jaksaa lukea tämä ketju. Tulen sen tekemään myöhemmin.

Yksi lyhyt näkökulma pelkän avausviestin jälkeen: Sivistyneisyys on usein kääntäen verrannollinen asenteellisuuden kanssa.

 

[Wiljami]

Minun mielestäni sivistykseen kuuluu (jo aiemminkin ketjussa mainittu) tiedonjano ja halu oppia asioita mahdollisimman avoimesti ja ennakkoluulottomasti.

Mummavainaa puhui usein "sielun sivistyksestä", mikä tarkoittaa lähinnä käytöstapoja ja yleistä hyvyyttä. Kuuluuko palstatovereiden mielestä sivistykseen jonkun moraalikoodiston (sellaisen jota ainakin useimmat pitäisivät hyväksyttävänä toki) mukaan eläminen/toimiminen?

 

[lihaani]

Minusta sivistykseen kuuluu, että keskustelussa eri mieltä olevien väitteet pyritään kumoamaan loogisin asiaperustein.

Ei niin, että eri mieltä olevaa nimitellään esim. natsiksi, kommariksi tai vihervasuriksi. Minulle tämmoinen nimittelijä on hävinnyt keskustelun jo lähtökuoppiinsa.

 

[ernestipotsi]

Minun mielestäni sivistykseen kuuluu (jo aiemminkin ketjussa mainittu) tiedonjano ja halu oppia asioita mahdollisimman avoimesti ja ennakkoluulottomasti.

Mummavainaa puhui usein "sielun sivistyksestä", mikä tarkoittaa lähinnä käytöstapoja ja yleistä hyvyyttä. Kuuluuko palstatovereiden mielestä sivistykseen jonkun moraalikoodiston (sellaisen jota ainakin useimmat pitäisivät hyväksyttävänä toki) mukaan eläminen/toimiminen?

Ainakin "maassa maan tavalla" -tapa kuuluu sivistykseen. Tietenkään kaikkia käytösnormistoja ei tarvitse hallita, mutta perusasiat eri kulttuureista (niiden joiden kanssa joutuu tekemisiin) on hyvä hallita. Eri kulttuurien käytös- tai moraalikoodistot on pääosin erittäin helppo omaksua.

 

[MustatKortit]

Laitan tähän ketjuun seuraavan, vaikkei suoraan sivistykseen liity, mutta sivuaa sitä ja onhan tästä aiheesta puhuttu paljon täällä Jatkoajassakin.

Eli mitä on eliitti, ketkä kuuluvat yläluokkaan, mikä on eliitin syntyhistoria?

Kirjastosta mukaan lähti Laura Kolben uusi, vuonna 2014 ilmestynyt teos Olemisen sietämätön vaikeus, joka siis kertoo vastauksia näihin kysymyksiin. Aivan älyttömän pitkälle en vielä ole päässyt, mutta todella mielenkiintoista settiä jo tullut vastaan. Yksi kirjan ensimmäisistä luvuista käsitteli Nallea ja sitä, miten hänessä aika pitkälti nivoutuu osin sattumankin kautta yhteen näitä perinteisiä, suomalaiselle yläluokka-käsitykselle ominaisia asioita. Toki Kolbe näytti vihjaillen tehneen saman huomion, kuin minäkin, eli Nallen sivistyneisyydestä ja yläluokkaisuudesta puuttuu paljolti muiden ihmisten ymmärrys ja erilaisten mielipiteiden hyväksyntä.

Kolbe kirjoittaa lempiaiheestaan (oma subjektiivinen mielipide) eli Max Weberistä ja hänen ajatuksistaan työstä ja luokkayhteiskunnasta, joka on tavallaan vähän puuduttavaa, mutta toisaalta on pakko myöntää, että Kolbella on pointti perustellessaan suomalaisen yläluokan weberiaanista kehitystä.

Ylipäänsä suomenruotsalaisuudesta kirjassa on paljon. Mielestäni oli myös todella kiinnostavaa havaita, että yläluokkaan kuuluvista henkilöistä yhdet kokevat asetelman positiivisena ja rauhallisena, "minulla on selvä käsitys siitä, mihin yhteiskunnassa sijoitun", kun taas esimerkiksi nuori ruotslainen kreivi koki asetelman myös ahdistavaksi ja "sosiaaliseksi kilpailuksi".

Kannattaa ehkä @Kirjoittelija :n lukea tuo teos, hänhän on puhunut paljon näistä yläluokan ja rahvaan eroista maassamme.

 

[Kirjoittelija]

Kannattaa ehkä @Kirjoittelija :n lukea tuo teos, hänhän on puhunut paljon näistä yläluokan ja rahvaan eroista maassamme.

Luin muutama vuosi sitten Katriina Järvisen ja Laura Kolben yhteisteoksen Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa. Kolben osuudet olivat mielestäni aika tylsää kultalusikkapennun jaarittelua, mutta Järvisen osuudet ihan mielenkiintoista luettavaa.

 

[MustatKortit]

Luin muutama Katriina Järvisen ja Laura Kolben yhteisteoksen Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa. Kolben osuudet olivat mielestäni tosi tylsää kultalusikkapennun tekstiä, mutta Järvisen osuudet ihan mielenkiintoista luettavaa.

Itse asiassa Kolbe etenkin livenä on totta tosiaan todella puuduttava tyyppi, sellaista ihme tajunnanvirtaa "ilman välimerkkejä".. kirjoitettuna teksti on mielestäni ihan ok.

En muuten tarkoittanut minään naljailuna tuota sinun tagaamistasi tähän asiaan liittyen.

 

[MustatKortit]

Täällä saavutettiin ehkäpä jonkin sortin konsensus siitä, että jo ala-asteella läpikäydyt asiat muodostavat pohjaa yleissivistykselle. Olikin ihan mielenkiintoista tehdä IS:n sivujen kautta löytynyt Älypään testi, tusinan verran ala-asteen kysymyksiä, koottuna eri koululaitoksemme oppiaineista.

En muuten saanut heti täysiä pisteitä. Muut aineet ja kyssärit menivät rutiinilla, mutta vaikeiksi osoittautuivat ala-asteella läpikäydyt äidinkielen sijamuodot jne. Indikatiivit ja niin päin pois.

Alla olevasta linkistä pääsee tuohon IS:n juttuun, josta pääsee myös tekemään tuon testin. Tein testin pariin otteeseen, niin kysymykset vähän vaihtelivat, eli ei ole joka kerta tismalleen samoja kysymyksiä:Ala-astetesti: Testaa, pääsisitkö vielä läpi ala-asteelta - Kotimaa - Ilta-Sanomat

 

[sampio]

Tein tuon taannoin ja sain täydet. Tosin fysiikkaan liittyneen tehtävän arvasin ihan puhtaasti, tällä kertaa kävi munkeroiset.