Sijoitusvinkkejä?

[Gags]

Onnittelut suomalaisille omistajille, kun pääsivät rahastamaan yhtiönsä.

Joo, johdolle about 100 meuroa, ihan sievä summa.

 

[sampio]

Täällä lienee osaamista seuraavaan kysymykseeni. Eli ajattelin jarjestää oppilailleni koulumme sisäisen sijoituskilpailun - x summa kuvitteellista rahaa, jonka he sijoittavat haluamiinsa osakkeisiin. Koska en ole tippaakaan perehtynyt aiemmin osakemarkkinoihin, vaan lähinnä tässä viime vuosien opetuksen ja opintojeni aikana asiaan herännyt, joudun kysymään, että tarvitseeko minun ottaa ohjeistuksessa muuta huomioon kuin se, että oppilaat ostavat myyntihinnan mukaan osakkeensa?

Taloussanomien pörssikurssisivua ajattelin käyttää. Määräajan jälkeen tsekkaamme, kenen sijoitukset ovat poikineet eniten, eli simppeli paketti tuo periaatteessa on, mutta olenkohan unohtanut jotain oleellista? Niin, ja homman tarkistamisen helpottamiseksi olen ajatellut rajata kohteet vielä tarkemmin määrittelemättömään määrään yrityksiä. Jokin valmis peli olisi ollut tietenkin kiva, mutta en sellaista löydä, joten mennään manuaalisesti.

 

[varjo]

Riippuen seurantavälistä osingot olisi hyvä saada mukaan. Ylipäätänsä joku puolta vuotta lyhyempi aika opettaa lähinnä lottoamaan, no ehkä siinä voi oppia että sijoituksen arvo voi laskea tai nousta mutta toisinkuin lotossa, pääomaa harvoin menettää kokonaan.

Kauppalehden nettipalveluun voi luoda oman salkun joka huomioi tuottoon myös osingot mutta kunkin oppilaan salkkuja ei taida tietenkään saa näkyviin kootusti. Helpointa lienee siis tehdä vaan ihan excel-sheetti ostokursseineen, osinkoineen ja lopetuskursseineen.

Rajaus kannattaa tehdä lähinnä esim. OMXH:n päälistalle, kurssit saa kuitenkin helposti ladattua exceliin ja siten automaattisesti tuotettua kurssidatan oikeisiin sarakkeisiin jne.

 

[Cmprs]

Sama idea tuli mieleen kuin varjolla tuossa. Myös taloussanomiin voi rekisteröityä helposti ja tehdä oman seurantasalkun, mihin voi jakson aikana halutessaan myös tehdä muutoksia jos jotkut innostuu asiasta tosissaan. Sitten lopuksi vain pyytää lähettämään yhteenvedon maililla tms. Samalla oppilaat tulisi huomaamatta seuranneeksi myös talousuutisointia, voisivat ehkä esitelläkin uutisia luokassa? Hieman tuohon tyyliin oma opettajani veti samaista kurssia aikanaan ja innostuin niin että sillä tiellä ollaan.

 

[sampio]

Kiitokset molemmille, voisi kyllä kokeilla lehteen rekisteröitymistä, vaan pamahtaakohan sieltä hirveästi mainoksia oppilaiden posteihin. Toki niihin tulee spämmiä varmasti muutenkin jo. Nopeahan nuo on kiertää tsekkaamassa oppilaiden koneiltakin sitten määräpäivänä, jolloin välttyy siltä, että joku kaunistelee omia tuloksiaan sähköpostissa.

Tuo on totta, että jotkut saattaisivat innostua seuraamaan paremmin uutisointia, jos salkkua olisi helppo hoitaa itse. Varsinkin kun varsinaisena arvosteltavana duunina on talousuutisista ja niiden lyhyistä "analyyseistä" koostuva portfolio, jonka teetin viime vuonnakin.

Tässä oman opetuksen ja opintojen myötä on alkanut itseänikin kiinnostaa tämä touhu, ja on itse asiassa ihan hyvä sauma ottaa tuntumaa hommaan tätä kautta. Pitää lomalla perehtyä noihin talouslehtien vempeleisiin.

Itse talousaihe kestää n. kaksi kuukautta. Jaksottuuko osinkojen jakaminen siten, että helmikuussa niistä pääsisi jo hedelmiä keräämään vai meneekö se myöhemmälle keväälle keskimäärin?

 

[Johannes]

Itse talousaihe kestää n. kaksi kuukautta. Jaksottuuko osinkojen jakaminen siten, että helmikuussa niistä pääsisi jo hedelmiä keräämään vai meneekö se myöhemmälle keväälle keskimäärin?

Harvemmin osinkoja maksetaan ihan alkuvuodesta, kun ensin pitää laskea edellisen tilikauden tulos, joka usein päättyy kalenterivuoteen. Sen jälkeen yhtiön hallitus ehdottaa mahdolisen osingon yhtiökokouksen päätettäväksi, jossa vasta päätetään lopullisesti määrä ja vahvistetaan osingonmaksu. Yhtökokoukset järjestetään yleensä maalis-toukokuussa, jonka jälkeen osinko on maksettavissa osakkeenomistajille.

 

[Cmprs]

Kiitokset molemmille -- Tässä oman opetuksen ja opintojen myötä on alkanut itseänikin kiinnostaa tämä touhu, ja on itse asiassa ihan hyvä sauma ottaa tuntumaa hommaan tätä kautta. Pitää lomalla perehtyä noihin talouslehtien vempeleisiin.

Itse talousaihe kestää n. kaksi kuukautta. Jaksottuuko osinkojen jakaminen siten, että helmikuussa niistä pääsisi jo hedelmiä keräämään vai meneekö se myöhemmälle keväälle keskimäärin?

Eipä mitiä. Hyvää preppausmateriaalia sinulle ja extramateriaalia innokkaille oppilaille löytyy esim. Pörssisäätiön osakeoppaasta. Osakeopas-FI

Pääosa osingoista ja pääomanpalautuksista ajoittuu maalis-toukokuulle. Osinkokalenteri | Kauppalehti.fi

 

[Sphinx]

Muistakaa, että kurssi ei enää nouse, kun kaikki mahdolliset sijoittajat ovat jo mukana. Odottaako joku tosiaan Talvivaaran maksavan jonain päivänä osinkoa?

Siksihän yritys on perustettu että se tuottaisi omistajilleen voittoja, osinkojen muodossa. Yrityksen kurssikehitys ei perustu yritykseen sijoittaneiden sijoittajien lukumäärään vaan yrityksen tuleviin kassavirtoihin ja tulevaisuudenodotuksiin.

Joko sitkeimmätkin Talvivaara-fanit ovat vihdoin ymmärtäneet hiljentyä?

Huomatkaa, että Talvivaaran perustaja Pekka Perä teki Talvivaaralla henkilökohtaisesti miljoonatilin, joten ei tuo nyt ihan mönkäänkään mennyt, vaikka niinkin voisi luulla jos haluaa ajatella, että yritys perustettiin tuottamaan osinkojen muodossa voittoa siihen sijoittaneille piensijoittajille.

 

[arvee]

Joko sitkeimmätkin Talvivaara-fanit ovat vihdoin ymmärtäneet hiljentyä?

Huomatkaa, että Talvivaaran perustaja Pekka Perä teki Talvivaaralla henkilökohtaisesti miljoonatilin, joten ei tuo nyt ihan mönkäänkään mennyt, vaikka niinkin voisi luulla jos haluaa ajatella, että yritys perustettiin tuottamaan osinkojen muodossa voittoa siihen sijoittaneille piensijoittajille.

Osakeyhtiön idea on tuottaa voittoa siihen sijoittaneille. Tarkoititko mahdollisesti voiton tekemistä piensijoittajien kustannuksella? Piensijoittajien kusettamiseen luulisi riittävän pienempikin operaatio kuin massiivinen maankaivuu, on nimittäin varsin kallista se.

Pekka Perä luotti bioliuotukseen suomalaisella tietotaidolla.
Ja sitten satoi vähän helvetisti.

ps. minulla ei ole Talvivaara-kytköksiä. Kannatan luovia hulluja, työllistäjiä. Luovan hullun pitää tietysti ottaa luonto huomioon, virkamies ei siihen pysty.

 

[Juzbe#3]

Jatkoajan sijoitusgurut hoi!

Olen alkanut viime aikoina herätä ajatukseen sijoittamisesta ja mahdollisista hukatuista tuotoista kun en ole sijoittamista aloittanut aiemmin. Nyt tilanteeseen olisi tarkoitus tehdä muutos ja perehtyä sijoittamiseen, sekä lähiaikoina myös pienimuotoinen sijoittaminen aloittaa.

Tähtäimessä olisi kasata salkku erilaisista passiivisista rahastoista eli käytännössä indeksirahastoista tai indeksiosuusrahastoista (ETF). Suora osakesijoittaminen ei ole mahdollisuus, sillä sijoituksissani puhutaan pienistä summista eli markkinariskitasoon pääseminen ei olisi mitenkään mahdollista kulujen takia. Mukaan olen ajatellut myös ottaa ihan mielenkiinnostakin jonkun asiallisen aktiivisen rahaston. Korkorahastoihin en ole ajatellut sijoittaa sillä oma elämäntilanne mahdollistaa helposti markkinariskillä sijoittamisen. Kuulostaako järkevältä?

"Palveluntarjoajaksi" olen miettinyt joko Seligsonia tai Nordnetia, joista ensimmäinen vaikuttaa omasta mielestä ehkä hiukan paremmalta. Seligsonilta olen miettinyt salkun ytimen koostamista Global top25 Brands ja Phamaceuticals rahastoista, niiden ympärille ehkä Seligsonin aktiiviseen rahastoon osa ja loput jotenkin järkevästi eri maanosiin sijoittaviin rahastoihin. Millaisia kokemuksia jatkoaikalaisilla on kyseisistä firmoista?

Heittäkää kommentteja jos olen aivan pihalla tai jotain kehitysideoita mikäli niitä löytyy. Noin muutenkin aika vähän on Jatkoajassa keskustelua sijoittamisesta, vaikka varmasti täälläkin sitä moni harrastaa.

 

[Footless]

"Palveluntarjoajaksi" olen miettinyt joko Seligsonia tai Nordnetia, joista ensimmäinen vaikuttaa omasta mielestä ehkä hiukan paremmalta. Seligsonilta olen miettinyt salkun ytimen koostamista Global top25 Brands ja Phamaceuticals rahastoista, niiden ympärille ehkä Seligsonin aktiiviseen rahastoon osa ja loput jotenkin järkevästi eri maanosiin sijoittaviin rahastoihin. Millaisia kokemuksia jatkoaikalaisilla on kyseisistä firmoista?

Seligsonin palveluun olen todella tyytyväinen, mitä vähän sinne on pitänyt yhteyksissä olla. Oma salkku -palvelu on helppo ja kätevä ja rahaa saa laitettua rahastoihin todella näppärästi verkkopankin kautta. Oma salkku -palvelun kautta löytää vaikka mitä käppyrää sun muuta tilastoa, jos niitä haluaa tarkemmin tutkia. Neljännesvuosittain tulee sitten kotiin tai meiliin katsaus kaikista rahastoista. Seligsoniltahan löytyy passiiviset rahastot kaikille maanosille, joten sinänsä hajauttaminen on todella helppoa. Itselläni pääosa (~50%) on Euroopan ja Pohjois-Amerikan rahatoissa, noita mainitsemiasi Top25-rahastoja on yhteensä vain ~20%. Hitusia sitten muualla maailmassa ja noin ~20 koroissa, ihan varmuuden vuoksi ja senkin takia että ovat nostettavissa sieltä ilman palkkiota. Aktiivisia en omista yhtään, sijoitusaika on niin pitkä, että uskon passiivisten pääsevän samaan tuottoon.

Edit. Mikään guru en kyllä ole. Yhden kirjan luin ja netistä läjän artikkeleita. Niiden perusteella päädyinkin passiivisiin indekseihin, koska siten mun ei tarvitse sen kummemmin miettiä noita asioita.

 

[Hartza]

Itselläni on salkku Nordnetilla ja olen ollut palveluun tyytyväinen. Kustannukset olivat ainakin päätöksentekovaiheessa edullisimmat, kun säilytys on ilmainen ja transaktioiden yksikkökustannus suhteellisen edullinen (riippuu volyymista).

Myös salkun vivutus onnistuu tarvittaessa helposti sekä lyhyeksimyynti.

 

[TweetyLeaf]

Itse taas lähdin pienellä summalla osakemarkkinoille. Ajatuksena on se, että etsin ns. käänneyhtiöitä joista sitten yhden valitsin. Toisin sanoen pistin kaikki vähäiset säästöni yhteen osakkeeseen ja toivon, että n. 5 vuoden sijoitusaikana yhtiö lähtee todelliseen lentoon. Jos näin käy, niin siinä kohtaa kun tuntuu hyvältä myyn osakkeet ja hajautan tuotot uusiin osakkeisiin siten, että saan itselleni jollain tasolla järkevän osakesalkun.
Tätä systeemiä en suosittele, ellei laske säästöjään menetetyksi heti alkuun.

Syy tähän toimintatapaan on yksinkertaisesti se, että sijoitettu summa on sen verran pieni, ettei sitä kannata lähteä hajauttamaan tai ostamaan "riskittömämpiä" osakkeita, rahastoista yms puhumattakaan.

 

[BigRedCat]

Edit. Mikään guru en kyllä ole. Yhden kirjan luin ja netistä läjän artikkeleita. Niiden perusteella päädyinkin passiivisiin indekseihin, koska siten mun ei tarvitse sen kummemmin miettiä noita asioita.

Tässä piilee suuri viisaus. Luonnetta ja kärsivällisyyttä kysyy kestää "asioista paremmin perillä olevien" utelut siitä, miksi et sijoita esim. hänen käyttämäänsä rahastoon joka teki niin ja niin hyvää tuottoa, tai ylipäätään vaatimukset jotenkin perustella oma sijoituspäätös tällaisille "tietäväisille". Maailma on täynnä ihmisiä jotka lukevat ja pohtivat sijoituksiaan ja analysoivat tietoa, mutta päätyvät tällä kaikella huonompaan tulokseen kun ne, jotka eivät päätään vaivaa vaan tyytyvät markkinatuottoon. Toivotan kaikille fiksuille, nöyrästi omiin tietoihinsa suhtautuville sijoittajille voimia kohauttaa olkiaan ja jatkaa valitsemallaan tiellä, vaikka joku kaveri tai nimimerkki netissä satunnaista pikavoittoaan hehkuttaisikin.

@TweetyLeaf : Olin jo tulossa tuomitsemaan toimintasi täysin älyttömäksi, mutta jos lasket säästösi menetetyksi ja suhtaudut tuohon vähän kuin arvan ostoon, niin eihän siinä mitään. Esim. perheen varallisuuden asettainen riippuvaiseksi yksittäisestä osakkeista (ehkä jopa osakemarkkinoista ylipäätään) olisi ollut suorastaan rikollista.

 

[Leelian Lepotuoli]

Njääh, mä luin sisutusvinkkejä.

 

[TweetyLeaf]

@TweetyLeaf : Olin jo tulossa tuomitsemaan toimintasi täysin älyttömäksi, mutta jos lasket säästösi menetetyksi ja suhtaudut tuohon vähän kuin arvan ostoon, niin eihän siinä mitään. Esim. perheen varallisuuden asettainen riippuvaiseksi yksittäisestä osakkeista (ehkä jopa osakemarkkinoista ylipäätään) olisi ollut suorastaan rikollista.

Toiminta itsessään on täysin älytöntä, mutta lienee ainoita keinoja millä minimipalkkameikäläisellä on mitään toivoa saada kasaan säästöjä jotka jotain tuottaisivat.
Jos olisi perhettä, niin perheen säästöjä moiseen toimintaan en ikinä sijoittaisi. Ja kuten sanottu, kyse ei ole kovin suuresta summasta.

Sitä vastoin olen kyllä erimieltä siitä, että rahastot ovat parempi sijoitus kun osakkeet. Vaikka näin et suoraan sanokkaan, niin näin ymmärsin mielipiteesi olevan?

 

[Juzbe#3]

Sitä vastoin olen kyllä erimieltä siitä, että rahastot ovat parempi sijoitus kun osakkeet. Vaikka näin et suoraan sanokkaan, niin näin ymmärsin mielipiteesi olevan?

Tähän täytyy kyllä sen verran kommentoida vähällä tietämykselläni että kyllähän yleensä rahastot nimenomaan koostuvat osakkeista. Rahastot ovat piensijoittajalle aika ylivertainen sijoitus, sillä niissä itsessään sijoitus on jo hajautettu. Järkevä hajautus kun on pienissä sijoituksissa täysin mahdotonta suoralla osakesijoittamisella. Eli asetelma ei ole todellakaan osakkeet vastaan rahastot.

 

[Jämerä]

Sijoittaminen tuli täälläkin ajankohtaiseksi, kun pääsin viimeinkin pitkän opiskelujakson jälkeen työelämään käsiksi ja jotain ropoja alkoi jäämään jopa kuukausittain säästöön. Olen itse siinä mielessä vähän ''tylsä'' sijoittaja, että sijoitan joitakin satasia kuukaudessa Nordnetissä pariin etf:ään ja sitten kuluttomiin Pohjoismaisiin rahastoihin. Osakkeitakin mietin, mutta päädyin sitten lopulta rahastosijoittamiseen. Lähinnä sen takia, että koen ettei mulla ole riittävää kiinnostusta osakemarkkinoiden seuraamiseen ja toisaalta sijoitettavat summat ovat kuitenkin kuukausitasolla sen verran pieniä, ettei osakekkeiden kanssa pelaaminen ole oikein järkevää. Pidemmällä aikavälillä taas ajallinen hajautus jäisi liian heikoksi.

Passiivirahastoja suosittelen kaikille, varsinkin jos sijoitushorisontti on riittävän pitkä (mikä sen nyt osakerahastoissa kuuluukin olla). On ihan turha maksaa rahastonhoitajalle aktiivirahastosta, kun eivät ne pitkällä aikavälillä kuitenkaan passivirahastoja paremmin pärjää. Tästä päästäänkin siihen, että rahastoja valittaessa ainakin itselle yksi tärkeimpiä kriteereitä oli rahaston kulut. Pitkäaikaisessa kuukausisäästämisessä pieneltäkin tuntuvat kuluerot muuttuvat suuriksi summiksi. Eli kannattaa unohtaa suosiolla ne pankkien rahastot, joissa kulut pyörivät helposti päälle prosentissa. Mulla taitaa olla maailma-etf:ssä (iShares MSCI World),johon kuukausittaisesta säästösummasta menee ~65%, kokonaiskulut 0,2% ja kehittyvät markkinat-etf:ssä (iShares core MSCI Emerging Markets) 0,25%. Noilla saa mun mielestä jo ihan riittävän alueellisen ja toimialallisen hajautuksen. Ehkä jotain small cappia ois vielä hyvä lisätä, noissa kun on lähinnä suuria firmoja. Sitten jotain pennosia menee vielä kuluttomiin Pohjoismaisiin rahastoihin (koska kuluttomuus).Nordnetistä ei ainakaan minulla ole pahaa sanottavaa, Seligsonkin toimii kai ihan ok. Eli niitä lähtisin ainakin aluksi katselemaan, mikäli on tarkoitus aloittaa rahastosäästäminen.

Tällä hetkellä odottelen, että milloin vallitseva pitkään jatkunut nousu osakemarkkinoilla kääntyy laskuksi, niin voisi pikkuisen kasvattaa kuukausittaista säästösummaa.

 

[dana77]

Monet ihmiset ymmärtävät hyvin, että jos tarkoituksena on ostaa jotain kulutustuotetta niin tietämättä tuotteen hinnoista mitään, voi päätellä että mikä vaihtoehdoista R-kioski, K-kauppa vai verkkokauppa on erittäin todennäköisesti edullisin ja mikä kallein. Kuitenkin sijoitustuotteiden puolella tätä samaa ei ymmärretä, eli että perinteiset säästöpankit ovat sen alan R-kioskeja. Kalliit kivijalka-liikkeet, raskas kustannusrakenne ja koska tuotteet eivät ole tästä johtuen kovin kilpailukykyisiä, niin suhteellisen pienet volyymit. Niitä myydään mummoille ja muille ymmärtämättömille.

 

[retro]

Monet ihmiset ymmärtävät hyvin, että jos tarkoituksena on ostaa jotain kulutustuotetta niin tietämättä tuotteen hinnoista mitään, voi päätellä että mikä vaihtoehdoista R-kioski, K-kauppa vai verkkokauppa on erittäin todennäköisesti edullisin ja mikä kallein. Kuitenkin sijoitustuotteiden puolella tätä samaa ei ymmärretä, eli että perinteiset säästöpankit ovat sen alan R-kioskeja. Kalliit kivijalka-liikkeet, raskas kustannusrakenne ja koska tuotteet eivät ole tästä johtuen kovin kilpailukykyisiä, niin suhteellisen pienet volyymit. Niitä myydään mummoille ja muille ymmärtämättömille.

Näin on ja markkinointikanavatkin on kunnossa asiakkuuksien myötä. Aika hulluttelua pörssissä tällä hetkellä, 10% noustu viikossa. Parhaimmat nousijat, esim. yit. vetäneet 30% nousun.

 

[Tadu]

Tähän täytyy kyllä sen verran kommentoida vähällä tietämykselläni että kyllähän yleensä rahastot nimenomaan koostuvat osakkeista. Rahastot ovat piensijoittajalle aika ylivertainen sijoitus, sillä niissä itsessään sijoitus on jo hajautettu. Järkevä hajautus kun on pienissä sijoituksissa täysin mahdotonta suoralla osakesijoittamisella. Eli asetelma ei ole todellakaan osakkeet vastaan rahastot.

Rahastot ovat tuotteita. Tuotteen myyjä ottaa välistä. Suoraan osakkeisiin sijoittaminen on kuin kävisi tukussa ostoksilla, eli huomattavasti halvempaa. Tukusta täytynee vain ostaa isompia eriä, eli tosiaan hajauttaminen on haastavampaa ellei ole isoista rahasummista kyse.

 

[dana77]

Rahastot ovat tuotteita. Tuotteen myyjä ottaa välistä. Suoraan osakkeisiin sijoittaminen on kuin kävisi tukussa ostoksilla, eli huomattavasti halvempaa. Tukusta täytynee vain ostaa isompia eriä, eli tosiaan hajauttaminen on haastavampaa ellei ole isoista rahasummista kyse.

Perinteisiin rahastoihin sijoittamiseen tämä analogia jossain määrin toimii, mutta indeksirahastojen kulut niin pienet niihin ei. Suorassa osakekaupassakin on kulunsa jos puhutaan piensijoittajista.

 

[Hartza]

Aika hulluttelua pörssissä tällä hetkellä, 10% noustu viikossa. Parhaimmat nousijat, esim. yit. vetäneet 30% nousun.

Näin on. EKP:n päätös 60 miljardin kuukausittaisesta bondien osto-ohjelmasta lisää inflaatiota, joka aiheuttaa melkoisen ryntäyksen osakemarkkinoille. Tämä on tietysti yksi tapa suojautua inflaatiota vastaan. Itsellänikin salkun allokaatio on 100% osakepainoinen tällä hetkellä.

 

[retro]

Näin on. EKP:n päätös 60 miljardin kuukausittaisesta bondien osto-ohjelmasta lisää inflaatiota, joka aiheuttaa melkoisen ryntäyksen osakemarkkinoille. Tämä on tietysti yksi tapa suojautua inflaatiota vastaan. Itsellänikin salkun allokaatio on 100% osakepainoinen tällä hetkellä.

Itsellänin on jonkinkin verrran pienempi, vuoden alussa otettu kultapositio sen sijaan tuottanut kivasti, 18.5% jo nousua.

 

[Myyrä]

@TweetyLeaf : Olin jo tulossa tuomitsemaan toimintasi täysin älyttömäksi, mutta jos lasket säästösi menetetyksi ja suhtaudut tuohon vähän kuin arvan ostoon, niin eihän siinä mitään. Esim. perheen varallisuuden asettainen riippuvaiseksi yksittäisestä osakkeista (ehkä jopa osakemarkkinoista ylipäätään) olisi ollut suorastaan rikollista.

En vertaisi arvan ostoon, enkä myöskään laskisi säästöä menetetyksi. Tuoton odotusarvo randomisti valitulla osakkeella ja arvalla on kuitenkin hieman eri. Toisella positiivinen, toisella negatiivinen. Lisäksi aika harvassa ovat viime aikoina olleet helsingin pörssissä ne tilanteet, jossa sijoittaja on menettänyt koko sijoittamansa rahan. Tietysti jos haetaan isompaa riskiä, niin tällainen mahdollisuus on olemassa.